Jatketaan hajusteettomien tuotteiden linjalla: tänään esittelyssä Djusien mielenkiintoinen uutuus Peace Out -hoitoneste.
Kyllä - luit oikein! Hajusteeton tuote Djusielta! Olen saanut tuotteen testiin valmistajalta.
Uusi Peace Out -hoitoneste on vastaus niille kuluttajille, joita Djusien aiempien tuotteiden hyvinkin voimakas tuoksumaailma ei miellyttänyt. Djusien Acid Bloom -hoitoneste on muuten sekin hajusteeton, mutta ei hajuton: etikkaisesta tuoksusta vastaa yksi pääraaka-aineista, omenasiiderietikka.
Peace Out taas on (ainakin allekirjoittaneen nenään) aivan hajuton. Ja sen sisältö..? Uuuu, niin kiinnostava..! 😍
Ilouutisia myös paksujen hoitonesteiden ystäville: Peace Out on sellainen! (I Love Me -messuilla juuri yksi asiakas kyseli luonnonkosmetiikan paksujen essence-tyyppisten hoitonesteiden perään... Niitä ei ole paljon, ja Peace Out tulee mukavasti paikkaamaan tätä vajetta.)
Edit. Peace Out on tarjouksessa House Of Organicin Luonnonkosmetiikkapäivillä 8.-12.11. *)mainoslinkki: *Peace Out -hoitoneste 38€ (norm. 45€).
Miten Peace Out vaikuttaa?
Se kosteuttaa ja rauhoittaa ihoa sekä vahvistaa ihon vastustuskykyä. Bonuksena Peace Out myös hillitsee pigmenttiläiskien syntymistä ja kirkastaa ihoa.
Mitkä ovat Peace Outin vaikuttavat aineet?
Kosteuttavuudesta huolehtivat inositoli, betaiini ja glyseroli, muista vaikutuksista vihreä merilevä, merisaunio sekä adaptogeeniset sieniuutteet shiitake ja lakkakääpä. Lue näistä lisää alempaa :)
Inci kokonaisuudessaan:
Aqua - vesi
Inositol - kosteuttaa
Betaine - kosteuttaa
Glycerin - kosteuttaa
Codium Tomentosum Extract - merilevä
Tripleurospermum Maritimum Extract - merisaunio
Lentinus Edodes Extract - shiitake
Ganoderma Lucidum Stem Extract - lakkakääpä
Propylene Glycol - kosteuttaa, toimii liuttimena ja imeytymisen tehostajana
Dehydroacetic Acid - säilöntäaine
Xanthan Gum - tihentäjä (tekee vedestä paksumman)
Lactic Acid - säätää tuotteen pH:ta
Benzyl Alcohol - säilöntäaine
Acacia Senegal Gum - tihentäjä (tekee vedestä paksumman)
Vihreä merilevä
Ahh, levät! Täällä sitä jälleen on :) Levien ykköshyöty iholle on antioksidanttisuus, mutta niiden sisältämät ravinteet myös hoitavat ja kosteuttavat ihoa. Peace Out'in sisältämä Codium Tomentosum -viherleväuute sisältää aminohappoja, polysakkarideja, glukuronihappoa, klorofylleja ja mineraaleja, joiden vaikutus iholla on kosteuttava ja suojaava. Viherlevän aminohapoilla on myös kyky suojata ihon kollageeni- ja elastiinivarastoja.
Merisaunio
Merisaunio on minulle uusi ainesosatuttavuus. Se kosteuttaa, rauhoittaa ja pehmentää ihoa sekä vähentää ihon tulehdusta ja punoitusta. Merisauniouute vaikuttaa hermoston välittäjäaineen Substanssi-P:n reseptoreihin, millä on ihon reaktiivisuutta vähentävä vaikutus.
(Tämä on nörtti-osaston tietoa mutta en malta olla lisäämättä: reseptin muusta kokonaisuudesta riippuen sama uute toimii myös mikrolihasrelaksanttina vähentäen ilmejuonteita. Lähde: raaka-ainevalmistaja Seppic. Täytyypä laittaa tämä raaka-aine korvan taakse..!)
Shiitake
Rauhoittava ja ihon uudistumista edistävä Shiitakeuute sisältää antioksidantteja, hivenaineita, polysakkarideja ja aminohappoja. Lisäksi sen sisältämä kojic-happo hillitsee tyrosinaasientsyymiä, mikä auttaa ehkäisemään pigmenttilaikkuja.
Shiitakesieni on adaptogeeninen kasvi, mikä tarkoittaa, että sillä on tasapainottava ja stressistä palauttava vaikutus elimistöön. Adaptogeenisiä uutteita käytetään paljon ravintolisinä, mutta niistä on hyötyä myös kosmetiikan muodossa. Yleisesti ottaen adaptogeenisten uutteiden vaikutus on rauhoittava ja tulehdusta laskeva. (Ja jos et usko adaptogeenisiin vaikutuksiin, ainakin shiitake tuo ihollesi erinomaisen antioksidanttisuojan. ☺️)
Lakkakääpä eli reishi
Reishin ykköshyöyty iholle on hyperpigmentaation ehkäiseminen. Sen sisältämä ganodermanondioli hillitsee tyrosinaasientsyymia, ja tekee sen ilmeisesti vieläkin tehokkaammin kuin shiitakesieni. Nämä kaksi sientä tukevat toistensa vaikutusta ei-toivotun liikapigmentin ehkäisyssä, tuloksena tasaisempi ihon sävy :) Reishi sisältää myös kosteutta sitovaa beetaglukaania ja toimii iholla oikein hyvänä antioksidanttina.
Summa summarum, Djusie Peace Out -hoitoneste on:
🌿 Rauhoittava
🌿 Kosteuttava
🌿 Ihoa kirkastava
🌿 Pigmenttimuutoksia ehkäisevä
ja
🌿 Hajusteeton
Se sopii ihanteellisesti kuivalle, herkälle ja punoittavalle iholle.
👩 Mun kokemus? Peace Out ei ehkä tuntunut mun iholla ihan kaikkein kosteuttavimmalta nesteeltä (pidän Whamisaa edelleen tämän osaston kiistattomana kuningattarena), mutta tykkään kyllä tämän ihotuntumasta enemmän kuin Acid Bloomista.
Lisäksi Peace Out on pari kertaa rullannut, kun levitän päälle kasvoöljyä. Rullautuvuus johtuu kumi-ainesosista, joita käytetään tihentämään kasvovesiä ja seerumeita. Ilmiö ei siis sinällään ole merkki siitä, että tuotteiden ainesosat eivät sovi yhteen, kumin muodostama aavistuksenomainen kalvo vain saattaa murustua (=rullaantua) kun sen päälle hankaa öljyä. Rullautumisefektiä voi hillitä painelemalla öljy ihoon hieromisen sijaan, mutta allekirjoittanut myöntää tykkäävänsä öljyn hieromisesta. 😅
Kenelle suosittelisin Peace Outia? Herkkäihoiselle ja hajusteallergiselle, joka tykkää paksuista hoitonesteistä ja jolle esim. Whamisan hoitonesteet ovat liian tujuja. Henkilölle, joka on kiinnostunut adaptogeenisistä uutteista ihonhoidossa.
Peace Out -hoitonesteen suositushinta on 45€ ja pullolla on kokoa 100 ml. Lisätietoa Djusien omilla sivuilla. House Of Organicin Luonnonkosmetiikkapäiviltä *Peace Outin saa hintaan 38€ (mainoslinkki) 8.-12.11.
Tähän tällainen viikonlopun loppukevennys-postaus. :)
Olen harrastanut talviuintia 12 vuotta. Tai 13, joka tapauksessa aika pitkään. ☺️ Ehkä tätä voisi toisaalta kutsua enemmänkin talvipulahteluksi, sillä en mä varsinaisesti avannossa ui, vaan menen veteen ja vietän siellä noin minuutin kerrallaan. Jo sekin kylmäaltistus tekee hyvää.
Sen lisäksi että talviuinti vahvistaa vastustuskykyä, se on maailman paras anti-stress-lääke. Siis todellakin paras, ja saattaa Kreikkakin jäädä kakkoseksi. Ainakin avantopulahdus on helpompi toteuttaa arjessa kuin Kreikassa käyminen. :)
Viime talvet olen harrastanut avantopulahtelua etenkin Kalastajan eli miesystäväni mökillä. Täällä on tehty aina viime talveen saakka laiturin viereen avanto, ja sinne sitten vain jäähyille tikkaita pitkin. ☺️
Erään kerran menin avantoon suoraan suksiltani, tullessani hiihtolenkiltä. Olin niin kuumissani (taisi olla liikaa päällä sillä lenkillä...), että heitin vaatteet jäälle ja laskeuduin avantoon. Ai että teki hyvää.
(Tämä oli mulle ainutlaatuinen avantokokemus, sillä normaalisti mun avantokäyntejä edeltää sekä seuraa sauna - oon sen verran "nössö", että ilman saunaa en avantoon normaalioloissa menisi.)
Viime talvena miesystäväni keksi uudenlaisen avannon. Tämä siksi, että avannon hakkaaminen sekä sulana pitäminen kieltämättä on erittäin työlästä, ja mies oli muutenkin innostunut kuulemastaan omalaatuisesta vinkistä.
Niin sitten mökille ilmestyi viime talvena seuraavanlainen "avanto":
Ei tämä nyt tosiaan yhtä tunnelmallinen ole kuin reikä järven jäässä, mutta ajaa asiansa...! :) Ja on lähempänä saunaa kuin järvi..!
Meillä on nyt siis mökin terassilla vedellä täytetty arkkupakastin. Tämän talven kylpysesonki starttasi viime viikolla.
On tässä välillä käyty vielä järvessäkin, mutta pakko myöntää, että etenkin tuulisella säällä on paljon mukavampi ottaa kylmäkylpy terassilla saunan yhteydessä, kuin lähteä viimassa alas rantaan.
Pakastimeen mahtuu hyvin istumaan. Vettä ei voi pitää ihan pintaan asti tai se loiskuu yli.
Vesi ei jäädy talven pakkasillakaan, sillä (ironisesti), pakastin suojaa sitä jäätymiseltä.
Kalastaja on rakentanut pakastimen ympärille suojan, jolloin se ei myöskään peity lumeen :)
Eilen tuli nautittua pakastekylvyssä myös kauden ensimmäinen glögi. 🥰
Kuka muu tykkää talviuimisesta? Tai talvipulahtelusta..?
Voi olla, että silti varovasti ehdotan, jos oikeakin avanto vielä tekisi paluun... 💙
Ostin testiin kotimaisen Smuuti Skin -sarjan puhdistusbalmin. Harvemmin käyttökokemus eroaa näin paljon tuotteen brändäyksen ja ulkonäön luomista ennakko-odotuksista.
Smuuti Skin on Suomessa kehitetty ja Etelä-Koreassa valmistettu K-Beauty-sarja. Historiallisesti, brändi teki kaiken ennakkomarkkinoinnin pelkästään somessa ja kun sarja tämän vuoden tammikuussa lanseerattiin, tuotteet myivät loppuun parissa tunnissa. Osoitus TikTokin voimasta.
Markkinointikanavasta ja mainoskuvista voi päätellä, että sarja on kehitetty nimenomaan nuorelle kohderyhmälle. En siis itse kuulu Smuutin kohderyhmään, mutta en aio tässä "ryppyillä" tuotteista kalkkeutuneen 4-kymppisen näkökulmasta, vaan kertoa yleisellä tasolla, miksi odotukseni sarjan puhdistusbalmia kohtaan eivät täyttyneet.
Tässä on mielestäni ainesta yleisesti kiinnostavaan mielikuvat vs. todellisuus -pohdintaan markkinoinnin näkökulmasta. :)
Mitä mielleyhtymiä kuvassa näkyvä tuote teissä herättää?
Pakkauksessa on ihanan herkulliset värit ja nimi vesimelonisorbetti tuo ainakin allekirjoittaneelle välittömästi mieleen jonkin raikkaan makean jälkiruoan. Smuuti-tuotteiden mainosviestinnässä korostetaan tuotteiden hedelmäisyyttä sekä herkullisuutta; sanat 'herkullinen' ja 'hedelmäuutteet' toistuvat tuon tuostakin.
Näillä spekseillä odotin ilman muuta kohtaavani purkkia avatessani tainnuttavan herkullisen tuoksun. Mutta....
Vesimelonisorbettibalmi osoittautui täysin hajuttomaksi.
Tuote on hajusteeton sekä tuoksuton, siinä eivät tuoksu edes raaka-aineet.
Olin aivan hölmistynyt kohdatessani tämän totaalisen hajuttomuuden. Balmi on kyllä miellyttävää käyttää; se sulaa iholle nopeasti ja levittyy paljon paremmin kuin 99% luonnonkosmetiikan balmiputsareista, mutta kun hedelmäpommi-mielleyhtymillä markkinoidusta tuotteesta puuttuu kokonaan tuoksu, on kokemus tyrmäävän ristiriitainen: kuin saisi jäätelöä tilatessa käteensä tötteröllisen jäähtynyttä mannapuuroa.
Kirmasin tutkimaan Smuuti Skinin sivua uudestaan. Eikö täällä tosiaan missään puhuta tuoksuista? Lopulta löysin tuotetietojen kohdalta viimeiseltä riviltä maininnan "ei sisällä lisättyjä hajusteita", mutta missään sarjaa yleisesti esittelevissä teksteissä hajusteettomuus ei nouse esiin. Pakkauksen printeissä ei ole sanakaan hajusteettomuudesta ja Smuutin somesta löydän yhden ainoan maininnan hajusteettomuudesta. Sen sijaan viestinnässä korostetaan vegaanisuutta ja eläinkokeettomuutta.
(EU:ssa on muuten suositeltu luopumaan eläinkokeettomuuteen viittaavista mainosväittämistä kokonaan, sillä kaikki EU:ssa myytävät kosmetiikkatuotteet ovat lain vaatimuksesta eläinkokeettomia. Tällä väittämällä ei siis voi EU:ssa erottautua muista kosmetiikkatuotteista tai antaa ymmärtää olevansa tällä ominaisuudella kilpailijaa parempi.)
Käy ilmi, että kaikki Smuuti Skinin tuotteet yhtä lukuun ottamatta ovat hajusteettomia.
Tässä ei ole mitään väärää, päin vastoin. On hienoa, että markkinoilla on hajusteettomia vaihtoehtoja.
Se mitä ihmettelen on hajusteettomuuden näkymättömyys Smuuti Skinin markkinoinnissa.
Kuten alan ihmiset tietävät, hajusteettomuus tai tuoksullisuus ovat erittäin tärkeä teesi ihon- ja hiustenhoitotuotteiden markkinoinnissa ja kohderyhmän valinnassa. Tuoksu jakaa kuluttajia merkittävästi, ja moni ostaa tuotteen juuri siksi kun se tuoksuu ihanalle, tai juuri siksi kun se on täysin tuoksuton.
Siksi ihmettelen Smuutin valintaa jättää hajusteettomuus viestinnässään lähestulkoon piiloon. Hajusteettomuus ON valinta. Kirkkaasti suurin osa markkinoiden kosmetiikkatuotteista on hajustettuja, ja silloin kun hajusteet jätetään pois, sillä on jokin tarkoitus. Yleensä tarkoitus liittyy herkkäihoiseen tai hajusteille herkkään kohderyhmään. Mutta - herkkäihoiset ja allergiset eivät ole Smuutin kohderyhmää, eivätkä he viestinnälläänkään pyri tavoittamaan hajusteherkkien asiakkaiden huomiota.
Siksi jään miettimään: miksi hajusteettomuus?
Sarjan mainoskuvia katsellessa ei voi välttyä mielleyhtymältä, joka vie ajatukset herkullisen hedelmäisiin tuoksuihin, ja hedelmistä ammentavat nimet vahvistavat mielikuvaa. En todennäköisesti ole ainoa asiakas, joka odotti Smuuti-tuotteelta jotain purkkien ulkonäköä enemmän vastaavaa käyttökokemusta.
Trooppisen smoothien näköisen purkin sisältö oli elämykseltään kuin apteekin perusvoidesarjan hyperneutraali putsari. Watermelon Sorbet? Pikemminkin paksunnettu ja vaaleanpunaiseksi värjätty Lipolan. Tämä oli mulle floppi.
Entä putsarin suoritus muuten?
En valitettavasti voi antaa siitäkään kiitosta. Kehuja heruu sentään balmin miellyttävästä ihotuntumasta; tämä ei kitkaa iholla lainkaan, kuten suuri osa luonnonkosmetiikan balmiputsareista mun iholla tekee, vaan sulaa heti juoksevaksi öljyksi. Toinen plussa tulee balmin hyvästä huuhtoutuvuudesta: se emulgoituu ja lähtee iholta helposti veden mukana. Hinnasta ja saatavuudesta tulee vielä kolmas piste: tämä on todella edullinen (15,95€ / 100 ml) ja saatavilla marketeissakin.
Mutta siihen jäävät kiitokset. Huuhtelun jälkeen iholle jää todella kiristävä ja samalla myös nahkean kalvomainen tunne. Tämä putsari kuivattaa ihoani, ja myös jättää iholle ikäänkuin vahamaisen tunteen. Tuotteessa onkin synteettistä vahaa, lukuisten muiden synteettisten rasvamaisten aineiden ohella.
En sano, että juuri tuotteen synteettisyys tekee siitä (mun kirjoissa) huonon, ehei. Tämä vain on todella pesevä, ja sen toimintaperiaate on kuta kuinkin päinvastainen kuin ihoa hoitavien ja tasapainottavien balmiputsareiden. Synteettinenkin putsari voi pestä hellästi. Tämä ei tee sitä, ja iholle jäävä vahamainen kalvo viimeistelee mun ja vesimelonisorbetin suhteen toivottomaksi.
Odotitko tuotteilta hyvää tuoksua? Haittaako tuoksuttomuus? Ovatko tuotteet muuten toimineet ihollasi?
Surullinen uutinen tavoitti minut eilen, kiitos blogini lukijoiden: Yves Rocher lopettaa toimintansa Suomessa.
Asiasta ei ole vielä isommin uutisoitu, ainoastaan vihjattu eilen lähetetyssä mainossähköpostissa ja pienessä tekstissä verkkokaupan mainosbannerissa. Otin yhteyttä Yves Rocherin Suomen PR-toimistoon varmistaakseni asian ja totta se on: melkein 40 vuotta Suomessa toiminut Yves Rocher sulkee Suomen ovensa tämän vuoden lopussa.
Myymälät suljettiin jo vuonna 2016 ja nyt sulkeutuu myös verkkokauppa ja postimyynti. Verkkokauppa toimii 31.12.2023 saakka.
Nuoremmalle sukupolvelle Yves Rocher ei kenties ole kovin tuttu tai tärkeä brändi, mutta meille ysärillä nuoruutemme eläneille ja sitä vanhemmalle polvelle kyllä. Yves Rocher on ollut monelle mun ikäiselle ensimmäisiä meikki- ja ihonhoitosarjoja, ja niin se oli minullekin.
Yves Rocher on ilman muuta merkittävimpiä sarjoja koko elämässäni; olin sarjalle uskollinen yli 10 vuotta ja senkin jälkeen olen käyttänyt tuotteita enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Viimeisin rakkauteni oli käsittämättömän hyvä Low Poo -shampoo, jota hamstrasin usean vuoden tarpeisiin kun sen valmistus aiemmin tänä vuonna lopetettiin.
Minun ja Yves Rocherin tarina alkoi vuonna 1992 kun olin 13-vuotias. Äitini oli diehard-Rocher-asiakas, ja sitä kautta rocherilaisuus periytyi minullekin. Ensimmäisessä tilauksessani oli mm. meikkivoidetta, suihkugeeliä ja putsareita.
24-vuotiaaksi saakka en juuri muita ihonhoitotuotteita käyttänytkään kuin Rocheria, ja meikit, hajuvedet ja vartalonhoitotuotteet olivat nekin Rocherilta. Rakastin brändin myyntikuvastoja eli Kauneuden Vihreitä Kirjoja, ja minulla on niitä säästössä vuodesta 1994 aina vuoteen 2002. (Vanhin niistä on parhaillaan esillä Postimuseon näyttelyssä Tampereen Vapriikissa.) 1990-luku oli aikaa ennen verkkokauppoja, ja myyntikuvastot toimivat ensisijaisina inspiraation lähteinä ja tilauskanavina. Näin oli varmasti vielä pitkälle 2000-luvullakin.
Yves Rocherilla on omalla laillaan merkittävä asema myös blogissani. Olen nimittäin tehnyt kaikkien aikojen ensimmäisen kaupallisen yhteistyöni juuri Yves Rocherin kanssa, ja tämä tapahtui tammikuussa 2011. Elettiin aikaa, jolloin vaikuttajamarkkinointikin oli niin lapsen kengissä (termiä 'vaikuttaja' ei myöskään ollut olemassa), ettei mikään laki ohjeistanut blogien kaupallisten postausten merkintöjä. Postauksessa ei tarvinnut ilmoittaa, että kyse oli yhteistyöstä, mutta mä sentään olin kirjoittanut tekstin alkuun olevani mukana Indiedaysin ja Yves Rocherin kampanjassa.
Tuon "historiallisen" ensimmäisen yhteistyöpostaukseni voi lukea täältä. ❤️
Viola Homgren, Linda Hallberg ja ah-niin-nuoren-näköinen Sanni La Gacillyssa Yves Rocherin vieraina vuonna 2013
Yves Rocher on myös tarjonnut kiistatta upeimman PR-kokemuksen, mitä olen koko Karkkipäivän historian aikana kokenut. Kesällä 2013 yritys kutsui joukon pohjoismaisia kauneus- ja hyvinvointibloggaajia Ranskaan tutustumaan Yves Rocherin tutkimuskeskukseen ja tehtaaseen, ja tuo matka säilyy aina sydämessäni.
Olen käynyt muillakin todella hienoilla matkoilla eri valmistajien kutsumana, mutta Yves Rocherin reissussa puitteet, huolenpito ja ohjelma oli jotain niin ensiluokkaista, että sitä ei ihan heti unohda. Puhumattakaan huippuhauskasta seurasta - reissu oli kaikkinensa vähän niinkuin "kauneusbloggaajien Big Brother". 😄
Matkasta voi lukea näistä postauksista: Yves Rocher / La Gacillyn matka.
La Gacilly: voisko arvata, kuka joukosta ei ole kiinnostunut muodista..? 😂
Ei ole tiedossa, miksi Yves Rocher lopettaa Suomen toimintansa, mutta ei tarvitse olla Sherlock Holmes päätelläkseen, että Suomen verkkokaupan pyöritys ei enää ole ollut yritykselle kannattavaa. Eihän kukaan kannattavaa tai kasvavaa toimintaa lopeta. Suomen ohella myös Norjan ja Tanskan verkkokaupat suljetaan, mutta Ruotsissa toiminta ilmeisesti jatkuu. Muiden Pohjoismaiden YR-sivuilla kerrotaan, että verkkokauppa suljetaan vuoden lopussa, mutta Ruotsin sivulla ei ole tällaista mainintaa.
Mielenkiintoisesti: kaikkien Pohjoismaiden Yves Rocher -varasto on Ruotsissa. Jatkossa se kuitenkin palvelee vain ruotsalaisia asiakkaita.
Näin YR ilmoittaa verkkokaupan sulkemisesta: pieni teksti verkkokaupan mainoksen alareunassa.
Yves Rocherin Suomen PR-toimistosta kerrotaan, että Suomessa asuvat asiakkaat voivat jatkossa tehdä tilauksia Rocherin kansainväliseltä verkkosivulta. Mikä tuo kansainvälinen sivu on, ei vielä ole tiedossa. Tällä hetkellä Rocherin oma sivu yves-rocher.fr on vain ranskaksi, mutta olettaisin heidän avaavan nyt myös englannin kielisen .com-sivuston. Postikuluistakaan ei ole tietoa, eli tuleeko Rocherilta tilaaminen jatkossa olemaan kalliimpaa.
Pidän teidät ajan tasalla, kun saan tietoa asiasta.
Edit. Päivitys 31.10. Ilmeisesti kansainvälinen verkkokauppa ei tulekaan toteutumaan. Sain Yves Rocherin PR-henkilöltä seuraavan tiedon:
"Tähän asti saamieni tietojen mukaan näyttää siltä, että Yves Rocher'n muilta sivustoilta ei voi tilata Suomeen ja suomalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset asiakkaat voivat tehdä tilauksia postimyynnin kautta."
Sivustolle yves-rocher.fi tulee jäämään tiedot suomenkielisen asiakaspalvelun yhteystiedoista, ja kuinka asiakkaat voivat tilata postimyyntikuvaston. Vanhoille kuvastosta tilanneille asiakkaille kuvastot lähetetään jatkossakin automaattisesti, muut voivat tilata kuvaston sähköpostitse.
Vaikka en enää paljon käytäkään Rocherin tuotteita, on tämä jollain tapaa herkistävä hetki minulle. Yksi aikakausi päättyy. 💔
Mitä ajatuksia Yves Rocherin poistuminen Suomesta sinussa herättää? Aiotko tilata sarjan tuotteita jatkossa ulkomailta?
Mitä jäät eniten kaipaamaan Rocherilta?
(Ja jos olet vanha Rocher-fani, muistatko, mikä oli sun ensimmäinen YR-tuote..? 🥰)
Tiedän, tavallaan vanha aihe mutta kun... tää vain jatkaa vaivaamistaan.
Miten elämä voi olla nykyään niin täynnä tekemistä?
Eikä tämä liity pelkästään someen tai nettiin. Ilman niitäkin on ihan koko ajan jotain, mikä odottaa loppuunsaattamistaan.
Mulla on elämässä kroonisesti sellainen olo, että koskaan ei tule valmista. Ei voi rauhoittua, kun k o k o a j a n on jotain kesken. Siitä on tullut rauhattomuuden ja jopa syyllisyyden tunteiden kierre - ei myöskään ole lupa rentoutua, koska "pöydällä" olevat asiat pitäisi tehdä loppuun.
Otetaan tämä aamupäivä esimerkiksi.
Olin päättänyt omistaa aamun kodin järjestelylle ja työt saisivat alkaa vasta iltapäivällä. Junani lähti kello 12.04 ja heräsin puoli seitsemältä. Mulla oli siis viisi tuntia aikaa kodilleni.
Silti, en saanut kaikkea tehtyä.
Herättyäni tein seuraavia asioita:
Laitoin kahvinkeittimen päälle
Viikkasin vuoteella lojuvat vaatteet ja laitoin ne omille paikoilleen
Vein edellisen kuvaussession jäljiltä olevia kosmetiikkatuotteita paikoilleen
Vastasin kolmeen blogikommenttiin
Meikkasin
Pakkasin laukun tulevaa viikkoa varten
Yritin kuumeisesti etsiä ostamaani Probicare-voidetta jonka olin ajatellut ottaa testiin tällä viikolla - en löytänyt
Paistoin kananmunia ja pilkoin aamiaiskasvikset
Söin aamiaisen
Tein Instagramiin kolme Story-päivitystä
Puhdistin ruokapöydän pinnan
Kastelin kukat
Kun kello oli 11.30 mun piti lähteä junaan. Mitä jäi tekemättä? Vielä oli tarkoitus imuroida keittiö ja eteinen, en ehtinyt. Puhumattakaan eteisen peilipöydällä syyllistäen tuijottavista kosmetiikkapurkeista, jotka odottavat viemistään työhuoneelle.
Saavuttuani junaan avasin läppärin ja aloin työhommiin. Tiedän jo nyt, että en tämän päivän aikana saa vastattua kaikkiin viesteihin, jotka odottavat vastaamista.
Peikonlehdellä ei ole koskaan kiire mihinkään....
Joskus minusta tuntuu, että tänä päivänä suurin osa ajasta menee erilaisiin viesteihin vastaamiseen.
Se on jotain, mitä ei ollut olemassa nuoruudessani. Jotenkin hassua, että viestinnän tarve tuskin oli 20 vuotta sitten paljonkaan vähäisempi kuin nyt, mutta emme silti viettäneet puolta päivää viestimisen parissa. Kyllähän silloinkin pidettiin yhteyttä kaverien kanssa ja kommunikoitiin kollegoiden ja yhteistyökumppanien kanssa työelämässä. Viestinnän tapa vain oli erilainen.
Mun elämän täyteisyys ei ole kuitenkaan vain informaatioteknologian syy tai seuraus. Mulla on koko ajan tekemistä ilman älylaitteiden läheisyyttäkin. Joskus olen todennut, että pelkkä kodin hoito olisi mulle melkein puolipäivätyö. En tiedä miten on mahdollista jättää tavaroita ihan koko ajan hujan hajan kaikkialle, mutta mulle se vain on. Jos vain ehtisin käyttää siihen aikaa, mulla menisi joka päivä omien jälkieni siivoamiseen varmaan pari tuntia.
Lisäksi koko ajan voisi lukea ja opiskella. (Mutta ehtii vain murto-osan).
Voisi soittaa kaverille, jonka kanssa ei ole jutellut pitkään aikaan. (En tee niin. 😥)
Voisin taas alkaa lenkkeilemään. (Mut kun ei vain ehdi!)
Voisi käydä useammin leffassa. (Mutta on niin paljon tekemistä, että se koko ajan unohtuu.)
Tai... huijaankohan mä itseäni? Olisiko mulla kuitenkin enemmän aikaa ilman nettiä?
Todennäköisesti ainakin olisin enemmän läsnä reaaliajassa ja -ympäristössä. Ja niitä muita kuin nettiin liittyviä asioita tulisi edistettyä tehokkaammin.
Mitä haluaisin tällä hetkellä eniten ehtiä tehdä?
Imuroida säännöllisemmin.
Edistää eteisen remonttia.
Tilata jonkun händymanin asentamaan valaisimen keittiön kattoon.
Olla tiiviimmin yhteydessä ulkomailla asuviin ystäviin ja sukulaisiin.
Olla joutilas. Että voisi vain lähteä ulos ja olla silleen että, hei, mä voin nyt vaikka kävellä Tammelaan tai Kauppiin eikä mun tarvii tehdä muuta koko päivänä.
En tiedä, miten ihmeessä olen käyttänyt aikani 15-vuotiaana, 20-vuotiaana tai 25-vuotiaana, kun en siinä iässä ikinä, ikinä tuntenut tällaista loputonta tekemistä odottavien asioiden jonoa. Vaikka olin silloin aivan yhtä aktiivinen ja asioista kiinnostunut ihminen kuin tänä päivänä, eikä silloinkaan tylsistyminen ollut koskaan vaarana.
Ja nyt: ihan koko ajan on jotain kesken ja jatkuva kiire saada valmiiksi ja ikäänkuin krooninen tekemisen hälytystila - se on 2010- ja 2020-lukujen ilmiö minulle.
Ai että kaipaan tunnetta, että nyt on valmista. Ja voisi jopa pari päivää mietiskellä rauhassa ja keksiä, että mitäs sitä seuraavaksi tekisi.
Kokeeko joku muu samaa?
Kaupallinen yhteistyö: Twistbe
I Love Me -messut alkavat huomenna! 😍
Tänä vuonna olen töissä Twistbe'n osastolla, ja minut tapaa sieltä kaikkina kolmena päivänä klo 10-18. Osaston numero on 6e90 ja tunnistat sen violetista väristä. 💜
Viime vuosi jäi mulla kirpeän katkerasti väliin kun sairastuin koronaan vain pari päivää ennen messuja, ja kiitos pandemiatauon, edellisistä messuista onkin kulunut neljä vuotta. Rakastan I Love Me -messuja ja ne ovat omalla tavallaan yksi vuoden kohokohtia, vaikka en ole ollut siellä koskaan asiakkaana vaan aina töissä. - Tai ehkä juuri siksi..!
Twistbe'n osastolla ihonhoito on kaiken kulmakivi ja onkin hienoa päästä palvelemaan asiakkaita, jotka toivon mukaan saapuvat osastolle janoisina saamaan parhaat vinkit ja tuotteet ihopulmiin - tai sitten vain hakemaan sitä ihanaa elämyksellisyyttä, joka myös kuuluu kauneudenhoitoon yhtä lailla :)
Tässä parhaat tärppini Twistbe'n messutarjouksista.
Tarjoukset ovat voimassa myös Twistbe'n verkkokaupassa sunnuntaihin saakka. Katso kaikki tarjoukset täältä.
Aloitetaan Leahlanista. Jos tämä havaijilainen ihanuus on jäänyt vielä piiloon, lue lisää tästä esittelypostauksestani.
Tämä on sarja sinulle, joka rakastat TUOKSUVAA kosmetiikkaa. Leahlanin tuoksumaailma on täysin omaa tasoaan ja tuotteiden trooppisia hedelmiä pursuavat tuoksut saavat suorastaan veden kielelle. Tuoksut tulevat hedelmäöljyistä ja -uutteista kuten greipistä, guavasta, banaanista, mandariinista ja papaijasta. Ei mitenkään haittaa, että myös koostumukset ovat korkealaatuisia ja tuotteissa hyödynnetään kylmäpuristettuja havaijilaisia kasviöljyjä. 😙
Suosikkini on Pamplemousse-öljyputsari, jonka messuilta saa -30% tarjoushintaan: 48,93€ / 100 ml. Pienempi matkakoko on -20% tarjouksessa 23,92/30 ml. Pamplemoussen tuoksu on parasta mitä koskaan olen kosmetiikkatuotteissa kokenut ja jokainen käyttökerta on kuin pieni luksus-hemmotteluhetki.
Aqua A -retinoidiöljyseerumi puolestaan on paras tuntemani A-vitamiinituote kasvoille. Paras siksi, että tehokkaaseen HPR-retinoidiin yhdistyy mielettömän ihana ja laadukas ihoa hoitava öljyseerumipohja, joka jo itsessään on timanttinen. Messuhinta tälle upeudelle on 69,90€ / 30 ml (-22%) tai 36,72€ / 10 ml (-20%)
Siren Brightening Serum jatkaa sitruksen tuoksuisten öljyherkkujen kimaraa. Tämän ihoa kirkastavan ja kosteuttavan kasvoöljyn koostumus on erittäin ohut ja nopeasti imeytyvä. Messuilta seireenin saa hintaan 47,92€ / 30 ml tai 29,93€ / 15 ml
Messutarjouksissa on muutenkin paljon ihania öljyjä.
💜 Klassikko: Bybi Bakuchiol Booster (16,92€ / 15 ml, ale -15%) on varma valinta, kun haluat yksinkertaisen ja toimivan tuotteen. Olen viimeksi tänään töissä kuullut asiakkaan kutsuvan Bakuchiol Boosteria "ihmeiden tekijäksi" jota ilman hän ei voi olla. Kahden raaka-aineen hajusteeton öljy sopii herkällekin iholle.
💜 Uutuus: Antipodes Eve Bio-Retinol -öljyseerumi (35,25€ / 30 ml, ale -25%) on kenties tämän hetken tehokkain täysin luonnollinen anti-age-seerumi. Luotettava bakuchiol saa rinnalleen cacay-öljyn, joka on viimeisimpiä löydöksiä "bio-retinoleiden" saralla - cacay-öljy sisältää puhdasta A-vitamiinia eli retinoiinihappoa, ja tutkimusten mukaan moninkertaisesti enemmän kuin ruusunmarjaöljy. Upea öljy sisältää myös antioksidanttisankari-kaktusviikunaöljyä.
💜 Raaw Alchemy Blue Drops (39,90€ / 30 ml, ale -32%) on ihoa tehokkaasti rauhoittava ja kosteuttava öljy. Samettinen koostumus sulaa ihoon ja jättää iholle ihanan pehmeän ja hoidetun tunteen. Aromaattisen tuoksuinen Blue Tansy sekä siankärsämö tuovat öljyyn sen sinisen värin ja rauhoittavat tulehtunutta ja ärtynyttä ihoa.
💜 Fiini Naturally Kaura & Tyrni -öljyseerumi (28,72€ / 30 ml, ale -20%) tuo iholle kotimaisen kauran hoitavat vaikutukset. Kauraöljy rauhoittaa ja ravitsee ihoa ja on viime vuosien trendikkäin ihoa rauhoittava ainesosa myös maailmalla - syystäkin. Tyrniöljy tuo cocktailiin antioksidanttisen ja ihoa uudistavan vaikutuksen.
Annan erityismaininnan Henuan öljylle, josta on tullut tämän syksyn suosikkejani. Kotimaisen Henuan tuotteet valmistetaan Seinäjoella.
💜 Henua Miracle Vitamin Oil (34,90€ / 15 ml, ale -30%) on hajusteeton kasvoöljy kuivalle, ikääntyneelle ja herkälle iholle. Siis just mun iholle! Mieletön koostumus sisältää todella vakuuttavan kattauksen kylmäpuristettuja kasviöljyjä: argan-, jojoba-, manteli-, ruusunmarja-, iltahelokki-, avokado-, kaura-, puolukansiemen- sekä tyrniöljyä. 🤩 Jos ei tällä tiimillä hipiä heleydy ja pehmene niin en tiedä millä! Tämän potpurin vaikutus on sekä uudistava, ravitseva, rauhoittava ja kirkastava.
Samettinen koostumus on ilo levittää kasvoille.
Henuan perustaja Jenni on muuten käynyt saman koulutuksen kuin minä Formula Botanicassa. :) Jenni tulee myös olemaan paikalla Twistbe'n osastolla.
Kun puhutaan öljyistä, on ilman muuta puhuttava myös kasvovesistä, sillä nämä kaksi kuuluvat erottamattomasti yhteen. Kasvoöljy tulee aina levittää hieman kostealle iholle, ihanteellisesti juuri kasvovedellä kosteutetulle.
Suosin itse nykyään erityisesti rauhoittavia kasvovesiä kiitos kenkkuilevaksi ryhtyneen ihoni, joten nostan myös tärppeihin sellaiset.
💜 Fiini Naturally Ruusu & Kaura -kasvovesi (25,42€ / 100 ml) on hajusteeton, rauhoittava ja kosteuttava kasvovesi. Sen minimalistinen koostumus sisältää ruusuvettä, kaurauutetta, glyserolia ja hyaluronihappoa. Ruusu & Kauravesi laskee ihon punoitusta ja jättää iholle todella kosteutetun tunteen.
💜 Föllinge Comforting Mist (16,19€ / 100 ml, ale -35%) on sekä rauhoittava että anti-age-vaikutteinen kasvovesi. Se sisältää aloe veraa, postbiootteja sekä ihon kuntoa kokonaisvaltaisesti parantavaa niasiiniamidia. Niasiiniamidi auttaa mm. uudistamaan ihoa, supistamaan ihohuokosia sekä tasoittamaan ihon väriä.
💜 By Mukk Rich Day Cream -voiteen (22,32€ / 30 ml, ale -20%) tähtiraaka-aine on levä. Ruskolevä Undaria Pinnatifida (wakame), punalevä Kappaphycus Alvarezii ja viherlevät Dunaliella Salina sekä Haematococcus Pluvialis muodostavat sellaisen antioksidanttitiimin että oksat pois! Tämä voide suojaa, kosteuttaa ja uudistaa ihoa. Kuivaa ja ikääntynyttä ihoa hellivässä koostumuksessa on ruusunmarjaöljyä, aprikoosinkiviöljyä sekä probioottista Lactobacillus-uutetta.
💜 Henuan Recharging Moisturiser (49,90€ / 30 ml, ale -17%) on ylellinen, ruiskaunokkiveteen ja koivunmahlaan pohjaava kasvovoide ikääntyneelle iholle. Se kiinteyttää, uudistaa ja kosteuttaa yhdistelmällään arganöljyä, cupuacu-voita, männynkuoriuutetta ja tyrniöljyä. Koostumus on kevyt ja emulsiomainen mutta samalla ihanasti ravitseva ja syväkosteuttava.
💜 Laponien Face Cream (27,20€ / 40 ml, ale -20%) - uudistuneelta nimeltään Light Day Cream - on varma valinta hajusteherkälle ja ongelmaiselle iholle - mutta kyllä tästä normaali ja sekaihokin ilahtuu. :) Oikeastaan tämä on voide, jonka voisi myydä jokaiselle, jos haussa on hyvä kosteuttava ja monenlaisia iho-ongelmia rauhoittava voide.
💜 Nea'ls Yard Remedies Sensitive Soothing Moisturizer (31,60€ / 100 ml) on sekin herkän ihon hajusteeton ja rauhoittava voide, mutta hieman täyteläisemmällä koostumuksella kuin Laponie. Tämä voide sopii erinomaisesti myös PODin hoitoon.
Seerumeista ykköstärppini on By Mukk'in Smooth Sea -niasiiniamidiseerumi (29,33€ / 30 ml, ale -30%).
Tämä hajusteeton ja koostumukseltaan hyvin riisuttu seerumi sopii moniin tarkoituksiin; ikääntyneelle iholle anti-age-seerumiksi silottamaan ihoa ja vähentämään juonteiden erottumista, rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle iholle tasapainottamaan ja supistamaan huokosia sekä hyperpigmentaatiosta ja epätasaisesta ihonsävystä kärsivälle tasoittamaan ihon sävyä. Koska seerumissa on minimalistinen ja hajusteeton inci, se sopii myös herkälle iholle.
Niasiiniamidi on A- ja C-vitamiinin jälkeen kolmanneksi tehokkain ja tutkituin anti-age-ainesosa (ja ollut pisimpään käytössä, tutkimusdataa on kertynyt paljon!).❗️💎 Sanoisin, että jos sulla on ihonhoitorutiinissa käytössä A-vitamiini (tai bioretinoli), C-vitamiini sekä niasiiniamidi, ja hoitorutiinisi lisäksi tukee ihon mikrobiomin ja hydrolipidikalvon säilymistä eli vältät voimakkaasti vaahtoavia putsareita, sinulla on käsissäsi paras mahdollinen setti ikääntyvän ihon hoitoon ja ennenaikaisten ikääntymisen merkkien hidastamiseen.
Ahh, miten ihania putsareita messutarjouksiin kuuluu! 😍 Joukossa on monta omaa henkilökohtaista suosikkiani, ai että mun näpit ihan syyhyää päästä esittelemään näitä asiakkaille messuilla :) Kaikki nämä putsarit tukevat ihon suojamuuria ja mikrobiomia.
💜 Fiini Naturally Mustaherukka-puhdistusbalmi (35€ / 156 ml - ale 10%) on mun kirjoissa siitä poikkeuksellinen balmiputsari, että se huuhtoutuu iholta yhtä hyvin kuin parhaat öljyputsarit. Balmi-koostumukset tyypillisesti jättävät iholle hitusen öljyä, mutta ei tämä kaveri! Koostumus on paksu ja täyteläinen ja kuitenkin huuhtoutuu täydellisesti. Mustaherukansiemenöljyä sisältävä tasapainottava koostumus sopii myös rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle iholle. Hajusteeton.
💜 Flow Cosmetics Balm-To-Milk (30,40€ / 150 ml - ale 20%) puolestaan sopii normaalista kuivalle iholle. Tämä älyttömän suosittu putsari puhdistaa ihon hellästi ja kosteuttaen. Se jättää iholle hoidetumman tunteen kuin Fiinin Mustaherukka = eli jättää iholle aavistuksen öljyjä.
💜 Laponie Nourishing Oil Cleanser (28,80€ / 100 ml, ale -20%) on kahden raaka-aineen superihme! Tämän minimalistisemmaksi ei voi putsari enää mennä. Ultrapuhdistettua rapsiöljyä sekä emulgaattorin sisältävä öljyputsari poistaa tehokkaasti meikin ja lian ja huuhtoutuu iholta täydellisesti. Paras tuote erittäin herkälle iholle.
💜 Laponie Mild Milk Cleanser (15,30€ / 100 ml, ale -15%) on monen rakastama klassikkomaitoputsari, ja tykkäänpä tästä minäkin, vaikka en maitojen ylin ystävä muuten olekaan. (Mulle öljyä, kiitos!) Laponien maito on mukavan täyteläistä ja voidemaista ja sitä on miellyttävää pyöritellä iholla. Huuhtoutuu hyvin ja jättää ihon pehmeäksi.
💜 Raaw Alchemy Cleansing Silk (39,90€ / 100 ml, ale -32%) on persoonallinen öljyputsari, tavallaan balmin ja öljyn yhdistelmä. Putsari kuuluu Leahlanin tavoin ylellisten elämysputsareiden kategoriaan ja myös tuoksuu taivaallisen ihanalle. Cleansing Silk rauhoittaa ihoa ja sopii erityisen hyvin herkälle ja ärtyvälle iholle.
*
Kuka teistä on tulossa I Love Me -messuille?
P.S. Twistbe'n osastolla pääsee myös kokeilemaan tällaista jännää: voit tehdä Visia-analyysin kaltaisen Zemits-analyysin, joka näyttää ihossasi vielä näkymättöminä muhivat ikääntymismuutokset. Itse olen käynyt tässä analyysissa jo kolmesti, ja se on kertonut lähes surullisen tarkasti mun tulevien pigmenttiläiskien tilanteen jo kauan enne kuin ne putkahtivat näkyviin... Toinen erikoisuus osastolla on ihon DNA-testi, jota juuri testasin kuukausi sitten, vaikkakin toisen firman tuotteena. Aion nyt uteliaisuuttani testata myös Twistbe'n DNA-testin ja vertaan sitä aiemmin kokeilemaani. :)
Hiki. Tuo luonnollinen ja tarpeellinen, mutta tilanteesta riippuen myös ikävä seuralaisemme.
Mun kainalo - karvoineen kaikkineen
Kuten olen blogissa kirjoitellut, yksi ikääntymisen lieveilmiöitä omalla kohdallani on ollut hien hajun muutos. Tarkemmin sanottuna: näin vanhempana myös haisen pahemmalle. (Postauksessa listaan, millä kaikilla tavoilla ikääntyminen on meikäläisessä ilmennyt täytettyäni 30.)
Hien haju on yksilöllistä. Toisilla hiki alkaa selvästi tuoksahtaa jo murrosiässä, toisilla ei välttämättä koskaan. Jokainen meistä hikoilee, mutta se, miltä hiki haisee, liittyy ihon bakteereihin, aineenvaihdunnan tuotoksiin sekä myös hien laatuun.
Hikeä on kahta tyyppiä; lämmönsäätelyyn liittyvää ja ekkriinisten hikirauhasten erittämää sekä "tunneperäistä", esimerkiksi stressin laukaisemaa hikeä, jota erittävät apokriiniset rauhaset. Stressihiki on koostumukseltaan erilaista kuin lämmönsäätely-hiki sisältäen paljon valkuaisaineita ja lipidejä, mistä johtuu myös stressihien tyypillisesti voimakkaampi haju.
Hien lieveilmiöitä voi hillitä dödöllä - varmasti yksi tutuimpia arjen hygieniatuotteita meistä monelle. Deodorantti ja antiperspirantti ehkäisevät kummatkin hien hajun muodostumista vaikuttamalla hajua muodostaviin bakteereihin, antiperspirantti tämän lisäksi ehkäisee hikoilua. Puhekielessä myös antiperspirantteja kutsutaan usein deodoranteiksi, joten dödö on käytännössä yleisnimitys kaikille hikoilun vaikutuksia ehkäiseville tuotteille.
Tein Instagramissa hiljattain kyselyn, jonka tuloksista selvisi, että noin neljännes vastanneista ei käytä lainkaan hikoilua tai sen hajua hillitseviä tuotteita. Myös se, käytetäänkö hien ehkäisyyn antiperspiranttia vai deodoranttia, tuntuu jakavan hyvinkin voimakkaasti mielipiteitä. Osa ei missään tapauksessa käyttäisi antiperspiranttia, vaan haluaa hien erittyvän luonnollisesti.
Antiperspirantti konkreettisesti sulkee osan hikitiehyistä, jolloin hikeä kulkeutuu iholle vähemmän kuin normaalisti. Tämä sulkuefekti on kuitenkin väliaikainen, vaihdellen muutamista tunneista pariin vuorokauteen (voimakkaimmat apteekissa myytävät superantiperspirantit lupaavat jopa 7 päivän vaikutusta). Vaikka vaikutus on väliaikainen, voin ymmärtää, miksi kehon luonnollisen tapahtuman ehkäisy ei tunnu kaikista hyvältä ja antiperspirantti koetaan kauhistuksena.
Itseäni kainaloiden märkyys ei valtavasti haittaa normaaliarjessa, kun työskentelen pääsääntöisesti yksin, mutta on tilanteita, joihin märät läntit kainaloissa tai hien hajun lehahdus eivät sovi. Harva meistä haluaisi esimerkiksi saada palvelua henkilöltä, joka haisee hieltä ja jonka paita on hiestä kostea. Antiperspiranttien käyttö voi olla joillekin ihmisille jo työn puolesta välttämättömyys.
Minulla hien eritys on ollut viime vuosiin saakka hyvin vähäistä, tai voisiko sanoa normaalitasolla olevaa. Liikunta saa totta kai hikoilemaan, mutta normiarjessa en välttämättä ole hikoillut aiemmin juuri lainkaan, eikä hiki haissut. Olen voinut olla vaikka ilman deodoranttia. No, en enää.
Huomasin voimakkaan muutoksen parin viime vuoden aikana. Nyt hikeä erittyy paljon enemmän ja jos en käytä deodoranttia, kainalot haisevat aina. Kainalot ovat myös enemmän tai vähemmän kosteat kaiken aikaa. Tätäkin kirjoittaessani kainalot ovat kosteat.
Tuntuu, että kaikki muu kuin passiivinen istuminen aktivoi hienerityksen :D - jo ajatustyö saa kainalot "käynnistymään". Kiireen tunne on varmasti pahin hikoilun laukaisija, vaikkei tilanteeseen liittyisi ryntäilyä tai muuta fyysisesti pulssia kohottavaa. Kai tästä on kiittäminen ikään liityviä aineenvaihdunnallisia ja hormonaalisia muutoksia.
Jos tästä jotain iloa on niin se, että nyt pystyn huomattavasti paremmin testaamaan deodoranttien ja antiperspiranttien vaikutuksia.
Ykkössuosikki monen vuoden ajan on ollut STICK-laatuinen antiperspirantti. Merkit ovat vaihdelleet, mutta eniten olen käyttänyt Rexonaa, koska se on niin hyvin saatavilla. Syy siihen, miksi vaihdoin stick-deodoranttiin, liittyi alun alkaen matkustamiseen ja käsimatkatavaroiden nesterajoituksiin; reissaan lähes aina käsimatkatavaroilla ja tajusin, että vaihtamalla stick-dödöön säästin tilaa muille nestemäisille ihonhoitotuotteille.
Myöhemmin huomasin myös pitäväni stick-dödön ihofiiliksestä; se on heti kuiva. Kammoan tahmaisuutta lähes neuroottisesti, ja tämä vaikuttaa oikeastaan ihan kaikkiin kosmetiikkavalintoihini. (Myös siihen, että pesen jatkuvasti käsiäni... en kerta kaikkiaan siedä pienintäkään tahman tunnetta iholla. Saa kutsua neurootikoksi. 🤓 )
Luonnonkosmetiikan puolella suosikkini on Lavera. En todella pitkään käyttänyt luonnonkosmetiikan deodorantteja, syistä että:
a) minuun oli iskostunut syvälle jo teini-iästä, että kainaloiden potentiaalinen märkyys tulee estää, ja siksi valinta on ilman muuta antiperspirantti. Luonnonkosmetiikassa ei ole antiperspirantteja.
b) en kokenut luonnonkosmetiikan dödöjen olevan luotettavia ja ne dödöt, jotka toimivat, aiheuttivat ihoärsytystä. Esimerkiksi sooda ei ikävä kyllä sovi kainaloilleni, vaikka pitääkin hajut hyvin.
Löysin suosikkini luonnonkosmetiikasta Laveran uudistaessa deodoranttinsa pari vuotta sitten. Vanha koostumus tuntui suorastaan lisäävän kainaloideni hajua (pakko sanoa - se oli oikeasti kamalin dödö mitä olen kokeillut) kun taas uusi pitää kainalot täysin hajuttomina. Suosikkini on nopeasti kuivuva Natural & Invisible.
Kun luotto-stickkini Rexona tuossa jokin aika sitten loppui, päätin ostaa testiin monen lukijani suositteleman Löwengripin Count On Me -deodorantin. Sen jälkeen kun aloin kirjoittaa hikijutuista, Löwengrip on varmasti eniten minulle suositeltu apuaine sekä blogissa että Instagramissa.
Nyt tämä supersuositus tuli viimein testattua.
Kokemus?
En tykännyt tästä. Syy ei ole suorituksen vaan kuivumisen; Löwengripin deodorantti kuivuu aivan käsittämättömän hitaasti. Lisäksi sen koostumus on hyvin tahmea. Oletan, että syy on propyleeniglykolin, jota on tuotteessa heti alumiiniyhdisteen eli hikeä hillitsevän aktiiviaineen jälkeen. Propyleeniglykoli on humektantti, ja humektantit hyvin tyypillisesti tekevät tuotteesta tahmean tuntuisen jos niitä käytetään korkeana pitoisuutena. (Propyleeniglykoli toimii myös liuottimena ja aktiiviaineiden imeytymisen parantajana.)
Katsoin kerran kellosta, että Count On Me -dödön kuivuminen ja tahmeuden tunteen katoaminen kainaloistani vei melkein puoli tuntia. Keskimäärin kuivuminen on vienyt noin vartin.
Löwengrip kyllä pitää hien hajun loitolla, mutta sen tahmeus ja hidas kuivuminen ovat mulle "no-go".
Mitä tulee antiperspiranttiseen tehoon, siinä Löwengripin suoritus on perustasolla. Kainaloni kostuvat Löwengrippiä käyttäessä, mutta eivät yhtä paljon kuin luonnontilassa. Jos tulee oikein stressaava tilanne tyyppiä "Myöhästyn junasta ja laukut yhä pakkaamatta", Löwengrip päästää kaiken hien läpi.
Vielä pienenä lisämiinuksena tuoksu: Löwengrip-deodorantissa on voimakas tuoksu josta en pidä. Tuoksut eivät ole minulle ongelma ja tuote saa tuoksua vahvastikin, mutta tässä dödössä on geneerinen, parfymoitu normikosmetiikan hygieniatuotteen tuoksu. Tuoksu tuntuu pistävältä ja häiritsevältä.
Tämän deodorantin olen saanut testiin maahantuojalta. En muista koskaan käyttäneeni apteekin deodorantteja joten tämä on ensimmäinen.
Widmerin antiperspirantissa on sama vaikuttava aine kuin Löwengripissä, aluminum chlorohydrate. Muuten koostumus on hyvin erilainen, ja kiinnitän huomiota siihen, että humektantit eivät ole incissä niin korkealla. Alumiinin jälkeen Widmerin dödössä on dimetikonia joka auttaa tuotetta levittymään miellyttävämmin.
Widmerin tuotteessa on myös ihoa rauhoittavaa allantoiinia.
Kokemus?
Widmerin Deo Roll-On on miellyttävämpi kuin Löwengrip, sillä se kuivuu nopeammin ja on miedomman tuoksuinen. Tuoksu ei tässäkään ole suosikkini, mutta on sen verran neutraali ja mieto ettei häiritse. Tästä on myös olemassa hajusteeton versio.
Kaiken kaikkiaan käyttökokemus on hyvin neutraali. Tuote toimii herättämättä suurempia tunteita suuntaan tai toiseen. Mielikuvani apteekkituotteista oikeastaan onkin juuri tällainen.
Suoritus on vastaavanlainen kuin Löwengripissä: hien haju pysyy loitolla ja kainalot hieman kuivempina kuin ilman antiperspiranttia, mutta pieni kosteus tuntuu kainaloissa kuitenkin pitkin päivää. En pidä tätä pahana asiana, sillä hiki saakin tulla läpi - kunhan ei tee märkiä rinkuloita kainaloihin. Siinä kulkee mun vaatimus antiperspirantille ainakin silloin, kun olen asiakaspalvelutyössä.
Muita tänä vuonna testaamiani mulle uusia deodorantteja ovat olleet kotimainen Rimita sekä ruotsalaisen True Organic Of Swedenin uudet tuoksuvat deodorantit. Olen saanut Rimitan deodorantin testiin Ruohonjuurelta ja True Organicin dödöt maahantuojalta.
Rimitan deodorantti tuntuu nauttivan lähes kulttisuosiota luonnonkosmetiikan käyttäjien keskuudessa, ja se olikin kiinnostavaa testata tällä pohjalla. Tykkään Rimitan deossa aivan erityisesti sen tuoksusta, joka on parhaita ellei jopa paras viime vuosina käyttämissäni deodoranteissa. Tuoksu on ihanan pehmeä ja aavistuksen metsäinen.
Miinusta saa kuitenkin todella märkä koostumus, jonka kuivuminen kestää pitkään. Ihan yhtä kauan tämä ei kuivu kuin Löwengrip, mutta liian pitkään joka tapauksessa tullakseen mun suosikiksi. Koostumus on emulsiomainen ja sitä tulee rollista kerralla kainaloon runsaasti. Tämäkin varmaan vaikuttaa kuivumiseen.
Hien haju pysyy poissa, eli itse deodoroiva vaikutus toimii.
Tässä toinen suursuosiota nauttiva deodorantti. True Organicin alkuperäinen Undercover Agent -deodorantti on saamieni viestien ja suositusten perusteella monen teistäkin suosikki. Olen testannut alkuperäisen version pari vuotta sitten ja se ei aiheuttanut suurempia tunteita. Koostumus on nestemäinen ja kuivuu suhteellisen nopeasti ja pitää hajut loitolla - tästä siis kiitosta. Koska olen kuitenkin se elämyksenhakuinen käyttäjä, toivon deodorantiltakin mieluusti hyvää tuoksua. Undercover Agentin tuoksu ei ole nenääni kovin miellyttävä, joskaan ei epämiellyttäväkään. Original-version tuoksu on kevyen yrttinen.
Tänä vuonna brändi on lanseerannut Originalin rinnalle kolme uutta tuoksua: Ylang Ylang, Sitruunaruoho ja Laventeli. Näistä Laventeli on mielestäni ihan jees, joskaan ei sekään sellainen laventeli, josta eniten pidän, eli pehmeä ja aromaattinen. Mielestäni nämä uudemmat versiot kuivuvat vielä nopeammin kuin alkuperäinen - itse asiassa todella nopeasti, vaikka ovat alkoholittomiakin - ja siitä paljon plussaa.
*
Joku pyysi minua hiljattain bloggaamaan siitä, miten vuosi sitten remontoitu keittiö on käytännössä toiminut.
Täältä tulee :)
Muistin virkistykseksi, vanha keittiöni (90-luvun Puustelli-keittiö) näytti tältä.
Uudesta puusepän tekemästä tuli tällainen.
Mihin olen ollut tyytyväinen?
No, melkein kaikkeen. ☺️ Etenkin siihen, miten siistiltä keittiössä nykyään näyttää. ❤️ Olen luonteeltani valitettavan sotkuinen ihminen, ja jos vain on mahdollista jättää jokin tavara lojumaan ns. väärälle paikalle, niin yleensä sen teen. Uudessa keittiössä on niin paljon säilytystilaa, ettei mikään jää kuormittamaan työtasoa ainakaan siksi, ettei kaappeihin mahtuisi.
Ennen kaikkea keittiössä on nyt astianpesukone, minkä tiesinkin olevan ratkaisevaa siisteyden kannalta. Yhden hengen taloudessa astianpesukone toimii lähinnä likaisten astioiden säilytyskaappina, ja pesuohjelma pyörähtää kerran viikossa. (Astiat eivät haise, koska huuhdon ne vedellä ennen kuin laitan pesukoneeseen. Älkää kysykö, miksi kuitenkin olisi liian vaivalloista tiskata ne tiskiaineella käytön jälkeen, se vain selvästikin oli liikaa, koska tiskipöytä oli aina ennen täynnä astioita...)
Mikä minut yllätti, oli puisen työtason tahriintumisen herkkyys.
Vaikka tiesin, että puu materiaalina imee helposti itseensä esim. kosteutta, ja että viinilasia tai muuta värjäävää ei sovi puiselle tasolle kaataa, en ollut tajunnut, kuinka herkästi pintaan todella jää jälkiä.
Minua oltiin "varoiteltu" puisen työtason tietystä vaivalloisuudesta, ja nyt ymmärrän, mitä tällä tarkoitettiin.
Käytännössä, työtasolle ei voi koskaan jättää huolettomasti vesilasia tai mitään kosteaa astiaa, sillä pintaan jää jäljet alle 10 minuutissa. (Siis pysvät jäljet.) Jos työtasolla tekee mitään, mihin liittyy vettä tai esineitä, joiden pohja saattaa olla kostea, jäljet täytyy pyyhkiä saman tien. Jos huuhtelen jotain raanan alla ja puutasolle lentää vesipisaroita, pisaroiden kuvat jäävät näkyviin, jos en kuivaa niitä.
Tämä on ehkä ollut hieman rasittavaa kaltaiselleni perfektionistille. Tiedän, että asiaan voisi myös suhtautua rennosti ja antaa työtason rauhassa tahriintua - onhan kyseessä kuitenkin keittiö jossa saakin näkyä elämän ja kokkailun jäljet. Silti. Mun on todella vaikea jättää vesipisaroita tai märkiä juomalaseja tai muita potentiaalisesti kosteapohjaisia esineitä imeytymään pintaan. Ja siksi työtasoa pitää olla koko ajan kuivaamassa.
Sen hinnan kauniista työtasosta saa käytössä maksaa. :) Oletteko muut puisen työtason omistajat rentoja vai tarkkoja asian suhteen? 😀
(Onneksi yksi helppo ratkaisu astioiden pohjien jättämiin tahroihin oli laittaa työtasolle pari neutraalin väristä tablettia ☺️)
Jatkuvaa kuivailua ja tahrakammoa lukuunottamatta keittiö on toiminut kuin unelma. :) Olen tyytyväinen hellaan, jääkaappiin, astianpesukoneeseen ja ihan kaikkeen. Kuten toivoinkin, säilytystilaa on niin paljon, että keittiössä on yhä muutamia lähes tyhjiä vetolaatikoita ja kaappeja.
Värimaailma on ihana. En ole katunut sitä, että otin vaalean sävyiset yläkaapit.
Mulle oli erityisen tärkeää, että kaikki lajiteltavat jätteet mahtuvat siististi kaappeihin. Vanhoissa keittiöissäni tämä ei ole ikinä onnistunut ja osa jätteistä on lojunut kasseissa ympäri huushollia (tyyppiä kartonki eteisessä...). Nyt biojäte, lasi ja metalli ovat sekajätteen kanssa jätevaunussa ja kartonki & paperi ovat omilla hyllyillään siivouskaapissa. Palautettavat pullotkin mahtuvat siivouskaappiin.
On ihanan kevyt olo, kun kaikki mahtuu paikoilleen ja pinnat ovat siistit ja vapaat kaaoksesta. 🙏🏻
Paitsi.......
Ruokapöytä.
Lähes päivittäin mun ruokapöydällä näyttää tältä. Siis välillä, ei koko päivää. :D Tämä on oikeastaan jopa aika siisti versio.
Vaikka just sanoin, että kaikille tavaroille mun keittiössä on paikka, johon ne enemmän kuin hyvin mahtuvat, en jostain syystä siltikään aina laita tavaroita heti paikoilleen käytön jälkeen.
Tämä on tyypillinen näky, kun olen tehnyt ja syönyt ruokaa ja sitten siirtänyt tavaroita työtasolta ruokapöydälle jotta voin siivota työtason. Lisäksi kuvassa näkyy edellispäivän eväsrasia sekä juomapullo jota käytän kuntosalilla. Paperitollojakin on asianmukaisesti mukana asetelmassa. Pikkuinen kananmunakenno on myös eväsrasia, kuljetan siinä kananmunaeväitä. Kuvaa edeltävänä päivänä mulla on ollut töissä aamuvuoro ja siksi mukana on ollut sekä lounasrasia että aamiaiskananmunien kenno.
Kananmunakennoista puheen ollen, kennot ovat mulla käytössä myös kosteiden lajiteltavien jätteiden kuivausta varten. Kuvassa näköjään on soijamaitopakkaus kuivumassa kananmunakennossa. Normaalisti kenno on mulla jätekaapissa olevalla pienellä tasolla, ja kuivaan siellä mm. tonnikalapurkkeja ja pieniä lasisäilykepurkkeja. Soijamaitopakkaus ei sinne mahdu, joten se laitetaan kuivumaan seinää vasten. Aika karmean näköistä, tiedän, mutta olen tottunut tähän meininkiin. :D
Siivoan ruokapöydän viimeistään illalla ennen nukkumaanmenoa, niin että aamulla voi taas tulla täysin siistiin keittiöön. Mutta työtaso ja tiskipöytä - ne ovat AINA puhtaat. ☺️ Ja se on ihan uutta Sannia - uuden keittiöni ansiota. ❤️
P.S. Tää vielä: olisin mieluusti voinut ottaa valmiiksi naarmutetun tiskitason...! 😅 Kun kaikki on ihan uutta, huomaa pinnoilla jokaisen uuden naarmun. Ja niitä tulee sitten kytättyä. Se on oikeastaan vastaremontoidun tilan huono puoli mulle. Olisin rennompi, jos joku olisi valmiiksi kuluttanut näihin pintoihin elämän jälkiä.
Ongelmansa kullakin. 😆
Vähän Kreikka-kuulumisia :)
Minunhan oli tarkoitus tehdä seuraava Kreikan matka syys-lokakuussa, olisin siellä just nyt, mutta suunnitelmat muuttuivat.
Siirsin syksyn lennot tammi-helmikuulle ja nyt viimein aion kokea mun talvi-Kreikan! Kohteena tulee olemaan vuoristokapunki Arachova ja sen läheisyydessä sijaitseva Parnassos-vuoren hiihtokeskus. ❄️⛷️ Vähän erilaista Kreikkaa siis luvassa! :)
Talvimatkan lisäksi mulle pätkähti tilaisuus - tai sanotaanko spontaani inspiraatio - lähteä marraskuussa Thessalonikiin!
Sisareni pääsee stipendin kautta Thessalonikiin työstämään erästä taideprojektia, ja tämän kuullessaan isosiskon päässä syttyi heti lamppu - no määkin voisin tulla! 😍 Niin sitten klikkasin eilen ostoskoriin Ryanairin lennot Tukholmasta Thessalonikiin, ja ei kun menoksi :) Reissu on marraskuun puolessa välissä.
Thessaloniki on jo pitkään ollut mun to do -listalla, ja nyt siihen tarjoutui mukava sysäys.
Thessalonikia voi pitää "Kreikan Tampereena", onhan se Kreikan toiseksi suurin kaupunki ja Tampereen tavoin eloisa, trendikäs ja aikaansaava yliopistokaupunki. Thessalonikia hehkuttavat aivan erityisesti ruokaharrastajat, siellä on kuulema Ateenaakin kuumempi ravintola-scene.
Kaltaiselleni veden läheisyyttä rakastavalle Thessaloniki tarjoaa potentiaalisesti Ateenaa viehättävämmän keskustan; siinä missä Ateenassa saa hypätä ratikkaan tai metroon ja matkata 30-45 minuuttia päästäkseen meren rantaan, Thessalonikin keskusta on meren rannassa ja kaupungin pääkatu on pitkä Nikis-rantabulevardi. Netin kuvissa rantabulevardi ei mielestäni pääse kuitenkaan oikeuksiinsa, ja odotankin suurella uteliaisuudella, millaisen vaikutelman Thessaloniki lopulta antaa livenä. :)
Täytyy sanoa, että tuntuu muuten tosi hassulta mennä parin vuosikymmenen jälkeen Kreikassa kohteeseen, joka ei olekaan millään lailla tuttu. Kun matkustan Kreikkaan, lennän aina Ateenaan, joka on tuttu kuin lempifarkkujen taskut ja siellä osaa vaikka unissaan siirtyä lentokentältä cityyn ja sieltä Pireuksen satamaan ja oikeaan laivaan. Thessalonikista en tiedä mitään, ja pitää googlata, miten pääsen lentokentältä majapaikkaan. Tää on mulle pitkästä aikaa hyvin erilainen Kreikka-kokemus!
Kreikasta puheen ollen...
Mun yläpalkin Kreikka-hakemisto edistyy.
Läpikäytävänä on sadoittain postauksia joten tässä menee aikaa, mutta nyt valikosta löytyy jo muutama saariryhmä sekä Kykladeista mun suosikkisaaria kuten Paros, Amorgos ja Santorini.
Tulevaisuudessa pikavalikkoon tulevat kaikki Kreikan saariryhmät ja niiden alle saaret, joilla olen vieraillut. Näin Kreikasta kiinnostuneet lukijat voivat entistäkin nopeammin löytää heille relevanttia sisältöä :)
Mobiilissa valikko näyttää tältä.
On kyllä kivaa, kun voi vuosien jälkeen taas näprätä itse linkkejä ja toimivuuksia blogiinsa. ❤️ Pienet ja tärkeät ovat ihmisen ilot.
Mutta Kreikka - se on suuri ilo. 🤗
P.S. Tämän postauksen kuvat ovat Ateenasta.
