12.06.2023

Aurinkovoiteet ja niiden teknologia - näin erotat hyvät ja huonot UV-filtterit

Tässä postauksessa kerron erilaisista UV-filttereistä ja tarjoan tietoa, joka voi auttaa valitsemaan itselle sen parhaan aurinkovoidekoostumuksen.

Aihe on laaja ja etenkin ympäristönäkökulmasta hengästyttävän haastava, enkä pyri edes lähestymään täysin kattavaa informaatiokoostetta. En ole missään määrin aurinkotuotekemikaalien asiantuntija, ja jakamani tiedot perustuvat asiantuntijalähteistä sekä valmistajilta ja raaka-ainetoimittajilta hankkimaani informaatioon. Erityisesti olen hyödyntänyt australialaisen kosmetiikkakemisti ja aurinkovoideasiantuntija Michelle Wongin, a.k.a. Lab Muffinin, kirjoituksia aiheesta.

Vaikka rakastan luonnonkosmetiikkaa, en ole puolueellinen aurinkovoiteiden suhteen ja näen hyötyjä ja haittoja sekä kemiallisissa että luonnollisissa aurinkosuoja-aineissa.

Käytän kumpiakin, ja jos olen ihan rehellinen, ”kemiallisia” tulee käytettyä enemmän.

Käydään alkuun läpi aurinkovoidesanastoa:

☀️ FYSIKAALISET ELI EPÄORGAANISET UV-SUOJA-AINEET: mineraalit sinkkioksidi ja titaanidioksidi.

☀️”KEMIALLISET” ELI ORGAANISET UV-SUOJA-AINEET: kaikki loput virallisen UV-suoja-aine-funktion kemikaalit kuten Avobenzone, Oxybenzone, Tinosorb S, Uvinul T 150 jne.

(Lisäksi on UV-säteilyä absorboivia muita aineita, kuten karanjaöljy ja tietyt leväyhdisteet, mutta näillä ei ole toistaiseksi virallista kosmetiikkalainsäädännön vahvistamaa UV-suoja-ainefunktiota, joten jätämme nämä katsauksen ulkopuolelle.)

”Fysikaalinen” ja ”kemikaalinen” ovat vääriä ilmaisuja, sillä myös mineraalipartikkelit ovat kemikaaleja, ja myös ”kemiallisten” UV-suoja-aineiden joukossa on fysikaalisten kaltaisesti toimivia, mutta puhekieleen nämä ilmaisut ovat vakiintuneet siinä määrin, että käytän niitä tässäkin kirjoituksessa.

UVB: lyhytaaltoinen, ihoa polttava UV-säteily, aallonpituudet 280-320

UVA: pidempiaaltoinen UV-säteily joka mm. vanhentaa ihoa ja aiheuttaa hyperpigmentaatiota, aallonpituudet 320-400. UVA jakautuu vielä UVA2 ja UV1-alueille, joista UVA1 on kaikkein pisimmät aallot, 340-400.

SPF: Sun Protection Factor, kertoo, minkä verran aurinkosuojatuote suojaa UVB-säteilyltä.

PPD ja PA: ilmaisevat aurinkosuojatuotteen suojaa UVA-säteilyä vastaan. PPD on käytössä hyvin vähän, PA on käytössä Aasiassa.

BROAD SPECTRUM: tarkoittaa laajan kirjon suojaa kattaen sekä UVA- että UVB-alueen. Broad spectrum -ilmaisu ei kuitenkaan takaa tai tarkoita sitä, että suoja yltäisi päästä päähän, 320-400 nm. USA:ssa Broad spectrum on määritelty siten, että suojan täytyy yltää minimissään UVB-alueelta 370 nm asti.

VANHAN KOULUKUNNAN UV-SUOJA-AINEET

Vanhan koulukunnan kemiallisiin aurinkosuoja-aineisiin liittyy useita epäkohtia. Suurimpiin haasteisiin kuuluu epästabiilius, eli monet vanhoista aurinkosuojafilttereistä menettävät tehonsa nopeasti auringossa imettyään itseensä tarpeeksi UV-säteitä. Muita huolenaiheita ovat haitallisuus vesistöille, ihoärsytys, allergisoivuus sekä hormonaaliset vaikutukset. Vanha filtteriteknologia keskittyi myös suojaamaan lähes pelkästään UVB-säteilyltä, ja UVA-suoja jäi vajaaksi. Vuosikymmenten ajan ainoat sallitut ja olemassaolevat UVA-filtterit olivat Avobenzone sekä mineraali-filtteri sinkkioksidi – näilläkin kummallakin omat epäkohtansa.

Vanhat filtterit ovat molekyylikooltaan tyypillisesti pienempiä kuin uudet, useimmat alle 500 Daltonia, mikä tekee niistä ihoon hyvin imeytyviä. Osa vanhoista filttereistä kuten Oxybenzone ja Homosalate imeytyy verenkiertoon asti, ja näkyy veressä vielä 21 päivää aurinkovoiteen käytön jälkeen. Vaikka niiden (= tällä hetkellä sallittujen ja verenkiertoon imeytyvien UV-suoja-aineiden) johdonmukaista vaarallisuutta ihmiskehossa ei toistaiseksi ole voitu näyttää toteen, ei elimistöön imeytymistä yleisesti pidetä hyvänäkään asiana. Aurinkovoidekemikaalit eivät kuulu kehoomme.

Vanhan koulukunnan aurinkosuoja-aineisiin lukeutuvat mm. Oxybenzone, Avobenzone, Octinoxate, Octocrylene ja Homosalate. Havaiji on kieltänyt nämä kaikki vesistöhaitallisuutensa vuoksi, ja vastaavia kieltoja ovat tehneet muutkin trooppisten alueiden valtiot maailmalla.

Oxybenxone ja Octinoxate ovat kaikkein suurimmat pahikset, ja vaikka ne ovat yhä lainsäädännön puitteissa sallittuja (rajoituksin), niitä välttävät kaikki itseään kunnioittavat kosmetiikkavalmistajat. Törmäät näihin filttereihin hyvin epätodennäköisesti laadukkaiden brändien aurinkovoiteissa.

MODERNIT UV-SUOJA-AINEET

Uudemmat aurinkosuoja-aineet eivät tyypillisesti imeydy ihon läpi tai ainakaan yhtä syvälle kuin vanhat, aiheuttavat vähemmän ärsytystä ja allergiaa ja ovat erittäin fotostabiileja eli teholtaan kestäviä. Moderneissa UV-filttereissä on useita laajan kirjon filttereitä antaen tehokkaan suojan sekä UVB- että UVA-alueella.

Parhaisiin uuden sukupolven UV-filttereihin lukeutuvat Tinosorb- ja Uvinul -perheen filtterit (kehitetty 2000-luvulla) sekä L’Orealin kehittämät ja patentoimat ja ainoastaan L’Oreal-brändien käytössä olevat Mexoryl-filtterit (kehitetty 80-luvulla mutta hyväksytty käyttöön 90-luvulla, uusin kehitetty vuonna 2022).

Mitä ympäristöystävällisyyteen tulee, kaikkien uudempien UV-suojafilttereiden ympäristövaikutuksia ei ole tutkittu vielä riittävästi, jotta olisi syntynyt yleistä konsensusta siitä, mitkä niistä ovat vähiten tai eniten haitallisia vesistöille.

Tämän hetken tiedon valossa Tinosorb-, Uvinul- ja Mexoryl -filtterit eivät ole vahingollisia ympäristölle, tai ovat minimaalisesti haitallisia.

Eräs kemisti totesi tehdessäni taustatyötä tätä juttua varten, ettei 100% täydellisiä aurinkosuojia vailla lainkaan potentiaalisia haittavaikutuksia ole toistaiseksi olemassakaan.

YHDYSVALTOJEN TILANNE

Suosittelen välttämään Yhdysvalloissa valmistettuja kemiallisia aurinkovoiteita, sillä uuden teknologian filtterit Mexoryl SX:ää lukuunottamatta eivät ole USAssa sallittuja. Kosmetiikan kemikaaleja USAssa valvova FDA on absurdin hidas hyväksymisprosesseissaan, ja Mexoryl SX on ainoa uusi UV-suoja-aine, joka Yhdysvalloissa on hyväksytty sitten 90-luvun. USAn tilanne on alalla globaalisti vitsi, ja tiedostavat amerikkalaiset tilaavat aurinkovoiteensa muualta maailmasta.

MINERAALIFILTTERIEN ONGELMAT

Olitko siinä uskossa, että mineraalifiltterit ovat automaattisesti ympäristöystävällisiä? Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa, vaan mineraalitkin voivat olla jopa myrkyllisiä vesistöille. Mineraali-raaka-aineet ovat tämän hetken tiedon mukaan vesistöjen kannalta kuitenkin paljon parempi vaihtoehto kuin erityisesti vanhan sukupolven kemialliset UV-filtterit, mutta ehdollisesti.

Nanokoinen ja päällystämätön titaanidioksidi ja aivan erityisesti sinkkioksidi voivat vahingoittaa koralleja, kaloja ja muita vesieliöitä. Ei-nanokokoinen ja päällystetty versio on parempi, mutta ei täysin ongelmaton sekään. (Lähde: toksikologi, tohtori Craig Downs, 2018).

Lisäksi toinen tarinansa on päällystämättömien mineraalipartikkelien fotokatalyyttinen luonne; ne muodostavat voimakkaita vapaita radikaaleja altistuessaan UV-säteilylle, millä voi olla haittoja ihmissoluille sekä eliöille. (Lähde: mm. tohtori Craig Downs.) Ilmeisesti tämä huolenaihe liittyy erityisesti nanopartikkeleihin. Mielenkiintoisesti - nanopartikkelit ovat silti sallittuja luonnonkosmetiikassa sekä normikosmetiikassa. Nano-yhdisteet tulee kuitenkin aina merkitä inciin ilmaisulla NANO, joten jos valmistaja niitä käyttää, se on helposti bongattavissa ainesosalistasta.

Monen kosmetiikkavalmistajan pakkauksissa näkee ”Reef Safe” ja ”Ocean Safe” -lupauksia, mutta näitä termejä ei säädellä millään tavoin, ja ne ovat valmistajan oma tulkinta asiasta. Kosmetiikan lainsäädäntö ei myöskään kiellä vesistöille haitallisten UV-suojakemikaalien käyttöä (parhaana esimerkkinä Oxybenzone), joten valitettavasti emme voi minkään lakikiemurankaan nojalla saada täyttä varmuutta aurinkosuojatuotteen ympäristöystävällisyydestä.

Ei ole helppoa kuluttajalla..! 😩

Kyseessä on lopulta luottamuksemme eri brändeihin ja valmistajiin. Luotammeko valmistajan antamaan sanaan? Millaisena näemme brändin arvot ja uskottavuuden?

En halua masentaa teitä maalaamalla liikaa harmaata seinälle, ja itse ainakin uskon, että moni valmistaja aidosti puhaltaa meidän kaikkien yhteiseen kestävän kehityksen hiileen, ja pyrkii löytämään niin eettisesti kuin ekologisesti kestävät ratkaisut myös aurinkosuojakosmetiikassa. Tämä pätee niin luonnon- kuin normikosmetiikan valmistajiin. Samalla uskon, että ”Reef Safe” -lupaukset eivät ole välttämättä täysin paikkaansapitäviä, mutta kuten moni asiantuntija on aurinkosuoja-asiassa todennut: lopulta kyse on siitä, että pyrkisimme valitsemaan se vähiten huonon vaihtoehdon.

(Sellaisiakin ilahduttavia vihjeitä olen kentältä saanut, että tulevaisuudessa mineraalifilttereille saattaa olla hyvinkin varteenotettava ja vielä ympäristöystävällisempi vaihtoehto levästä johdettujen UV-säteilyä absorboivien aineiden muodossa. Seuraan kehitystä silmät ja korvat auki!)

MINERAALIFILTTERI VS. UUDEN SUKUPOLVEN KEMIALLINEN UV-FILTTERI? KUMPI PAREMPI YMPÄRISTÖNÄKÖKULMASTA?

Tähän en osaa vastata. Vaikuttaa siltä, että mineraalit vetäisivät yhä paremmat pisteet tässä asiassa, mutta uudempien kemiallisten filtterien ympäristövaikutuksista ei ole vielä tehty riittävästi tutkimusta, jotta tähän voisi aukottomasti vastata. Toisaalta uuden sukupolven UV-filttereitä sisältävissä aurinkovoiteissa on Joutsenmerkin saaneita, se kertoo jotain rohkaisevaa.

On vielä tämäkin näkökulma: lopulta aurinkovoiteiden vaikutus merien hyvinvointiin on häviävän pieni koko maapallon mittakaavassa. Teollisuus sekä muoviroskat vahingoittavat meriämme paljon enemmän kuin aurinkovoiteet. Tiettyjen UV-suoja-aineiden haitallisuus koralleille ja merieliöille on fakta, mutta määrä, mikä aurinkovoiteita globaalisti päätyy meriimme, on pieni suhteessa muihin myrkkyihin. Vahingolliset vaikutukset koralleille ovat olleet havaittavissa rajatuilla, superturistillisilla alueilla.

Aurinkovoiteiden kehitys ympäristöystävällisempään suuntaan on ilman muuta tärkeää, mutta aurinkovoiteiden vaikutus merien hyvinvointiin ei ole niin valtaisa, kuin jossain yhteyksissä annetaan ymmärtää.

KEMIALLISET VS. FYSIKAALISET – EROT JA YHTÄLÄISYYDET

Vastoin yleistä uskomusta, tai ehkä pikemminkin sitkeässä istuvaa vanhentunutta tietoa, kemialliset ja fysikaaliset UV-suojafiltterit toimivat samalla mekanismilla; ne absorboivat UV-säteitä itseensä ja muuttavat ne lämpöenergiaksi.

Entäs heijastaminen..? Eivätkö mineraalipartikkelit myös heijasta pois säteitä? Kyllä heijastavat, mutta vain noin 5-10% säteistä. Loput absorboituvat.

Heijastaminen ei ole yksinomaan mineraalien ominaisuus: myös kemiallisten filttereiden joukossa on UV-säteitä poisheijastavia aineita, kuten Tinosorb-filtterit. Tinosorb S, M ja A2B -filtterit asettuvat ihon pintaan mineraalien tavoin, ja heijastavat osan säteistä.

Näitä filttereitä pidetään erityisen hyvinä herkälle iholle, sillä ne eivät imeydy ihon läpi ja aiheuttavat tätä myöten vähemmän ihoärsytystä.

Kemiallisten ja fysikaalisten eli mineraalifiltterien suurin ero tulee kemiasta (mineraalifiltterit ovat epäorgaanisia, kemialliset orgaanisia yhdisteitä) sekä UV-suoja-kapasiteetista. Useimmat asiantuntijalähteet ja tutkimukset vahvistavat, että kemialliset UV-suoja-aineet tuovat vahvemman ja laajemman kirjon UV-suojan kuin fysikaaliset.

Erityisesti uuden sukupolven kemiallisia UV-suojafilttereitä tarvitaan hyvin pieniä pitoisuuksia verrattuna mineraalifilttereihin, jotta saavutetaan korkea suojakerroin. Mineraaleillakin on mahdollista saavuttaa korkea suojakerroin sekä laajan kirjon suoja, mutta jotta saataisiin yhtä tehokas, sanotaan nyt SPF 50+ -UVA/UVB-suoja kuin kemiallisilla filttereillä, mineraalipartikkeleita tulisi käyttää niin paljon, että voiteen käyttö olisi epämiellyttävää.

FYSIKAALISTEN (MINERAALI)AURINKOSUOJA-AINEIDEN EDUT JA HAITAT:

+ Sopivat paremmin oikein herkälle iholle
+ Eivät sisällä hormoninhäiritsijöitä
+ Voi käyttää raskaana ollessa
+ Iholle jäävä vaalea sävy auttaa käyttäjää näkemään, mihin voidetta on levittänyt, ja voidetta tulee varmasti levitettyä kaikkialle (olen kuullut mm. syöpälääkärin pitävän tätä fysikaalisen UV-suojavoiteen etuna)
+ Ovat jossain määrin kestävämpiä iholla kuin kemialliset UV-filtterit

- Kosmeettisesti vähemmän miellyttäviä kuin kemialliset
- Vaikeampi pestä pois ihosta (samalla myös etu, koska pysyvät iholla niin hyvin)
- Vaalea sävy iholla ei ole kaikkien mieleen
- Usein kalliimpia kuin kemialliset

KEMIALLISTEN AURINKOSUOJA-AINEIDEN EDUT JA HAITAT:

+ Tarjoavat korkeamman ja laajemman kirjon UV-suojan kuin mineraalit
+ Kosmeettisesti miellyttävämpi koostumus
+ Usein edullisempia kuin mineraaliaurinkovoiteet

- Saattavat ärsyttää herkkää ihoa
- Vanhoissa UV-filttereissä stabiiliusongelmia
- Monet vahingollisia vesistöille
- Joukossa hormoninhäiritsijöinä tunnettuja kemikaaleja
- Osa imeytyy verenkiertoon saakka, eikä vielä täyttä tieteellistä varmuutta, onko tällä terveyshaittoja

UV-SUOJAFILTTEREITÄ – HYVIKSET JA VÄLTELTÄVÄT

Haluan korostaa, että kaikki tässä luetellut ainesosat ovat EU:ssa sallittuja, ja rajoituksin käytettynä tämän hetken tiedon mukaan turvallisia käyttää. Välteltävissä aineissa on kuitenkin erinäisiä ongelmia, ja EU:n seurantalistalla ovat tällä hetkellä ainakin Oxybenzone, Octocrylene, Homosalate sekä titaanidioksidi. Titaanidioksidin kohdalla haitat liittyvät nanopartikkeleihin jauhemaisessa, suihkutettavassa tuotteessa, ei-nanokoko voidemaisessa tuotteessa ei ole huolenaihe.

❌SUURIMMAT ”PAHIKSET”❌

Nämä ovat haitallisia vesistöille, ärsyttävät, aiheuttavat allergiaa sekä toimivat hormoninhäiritsijöinä. Kaikki kuuluvat vanhan teknologian UV-filttereihin.

OXYBENXONE – inci Benzophenone-3
OCTINOXATE – inci Ethylhexyl methoxycinnamate
HOMOSALATE – inci Homosalate
OCTOCRYLENE – Inci Octocrylene
AVOBENZONE – Inci Butyl Methoxydibenzoylmethane

(Näitä näkee oikeastaan enää vain kaikkein halvimmissa massatuotantoaurinkovoiteissa, poislukien klassikko-UVA-filtteri Avobenzone, jota yhä käytetään laajasti. Sitä pidetään edelleen yhtenä parhaista UVA-pään suodattimista, ja sen stabiliteettiongelmat on saatu ratkaistua apu-stabilaattoreilla. Edit. korjaus ylempään: vanhoja filttereitä, myös noita pahis-listan filttereitä, näkee myös osana laadukkaiden ja kalliimpien brändien aurinkovoidekoostumuksia. Tähän on tulossa yksi selitys seuraavassa postauksessa. Massatuotantobrändien aurinkovoiteissa niitä kuitenkin käytetään enemmän, ja ne ovat usein pääroolissa.

Muita vanhan koulukunnan filttereitä, joiden on todettu vähintään aiheuttavan ihoärsytystä ovat PABA, Enzacamene (4-Methylbenzylidene Camphor) ja Padimate O (2-Ethylhexyl 4-dimethylaminobenzoate).

⛱️ HYVIKSET ⛱️

Näitä Euroopassa kehitettyjä uuden teknologian UV-filttereitä pidetään tämän hetken parhaina. Valtaosa on kehitetty 2000-luvulla. Erityisesti Tinosorb- ja Uvinul -filtterit ovat vakiintuneet modernien ja laadukkaiden aurinkovoiteiden eniten hyödyntämiksi UV-filttereiksi.

TINOSORB S - inci Bis-Ethylhexyloxyphenol Methoxyphenyl Triazine
TINOSORB M – inci Methylene Bis-Benzotriazolyl Tetramethylbutylphenol
TINOSORB A2B – inci Tris-Biphenyl Triazine
UVINUL A PLUS – inci Diethylamino Hydroxybenzoyl Hexyl Benzoate
UVINUL T 150 – inci Ethylhexyl triazone
MEXORYL SX – inci Terephthalylidene Dicamphor Sulfonic Acid (vain L’oreal-brändit)
MEXORYL XL – inci Drometrizole trisiloxane (vain L’Oreal-brändit)
MEXORYL 400 – inci Methoxypropylamino Cyclohexenylidene Ethoxyethylcyanoacetate (vain L'Oreal-brändit)

Myös Korres käyttää Tinosorb-suodattimia

Näistä Tinosorb S eli kaverillisesti BEMT on suoranainen UV-filttereiden superstara. Se on laajan kirjon filtteri kattaen koko UVA/UVB-pätkän aallonpituuksilla 280 – 400 nm, ollen tehokkain aallonpituudella 345. BEMTin veli Tinosorb M on yhtä laajan kirjon filtteri ja yhtä tehokas, mutta sitä käytetään Tinosorb S:ää vähemmän, oletettavasti siksi, että Tinosorb M voi jättää ihoon vaaleaa kajoa. Sama pätee Tinosorb A2B:hen: myös se voi näyttää iholla hieman vaalealta.

Kaikki Tinosorb-perheen filtterit ovat ns. hybridifilttereitä ja toimivat sekä heijastaen että absorboiden UV-säteilyä. Ne muistuttavat toiminnaltaan mineraaleja. Tinosorb M ja A2B eivät imeydy ihoon lainkaan ja ovat olemukseltaankin kuin mineraalipartikkeleita. Tästä johtuu myös niiden potentiaali jättää ihoon vaalea kajo. (Tuotekehittäjillä on tosin keinoja minimoida tai poistaa tämä lieveilmiö.) Tinosorb S taas on öljyliukoinen ja imeytyy ihoon osittain.

Dermosil-voiteissa käytetään Uvinul-filttereitä

Uvinul-parivaljakon näkee aurinkotuotteissa usein yhdessä; A Plus on UVA-filtteri ja T150 on UVB-filtteri. Niitä käytetään myös tyypillisesti samassa formulassa Tinosorbien kanssa.

Mexoryl-filtterit ovat L’orealin yksinoikeus, ja ne on kehitetty alun alkaen La Roche-Posayn tuotteisiin. L R-P:n aurinkotuotteet ovatkin L’Orealin lippulaiva mitä tulee aurinkosuojatuotteisiin, ja asiantuntijatasollakin L R-P:n aurinkovoiteet arvostetaan alan parhaimpien joukkoon. L’Oreal laittaa La Roche-Posay’n aurinkoihin parhaat paukkunsa.

Mexoryl SX ja XL kehitettiin 80-luvulla, uusin tulokas Mexoryl 4000 näki päivänvalon niinkin hiljattain kuin viime vuonna. Mexoryl SX oli ilmestyessään haastaja Avonbenzonelle, tarjoten ensimmäisen stabiilin UVA-filtterin. Mexoryl 400 puolestaan on ensimmäinen pelkästään UVA1:n ääripäässä eli aallonpituuksilla 380-400 suojaava UV-filtteri. Vaikka jotkin laajan kirjon suojat kuten Tinosorb S kattavat koko UVAn, ne ovat tehokkaimmillaan UVAn keskialueella. Mexoryl 400:n myötä L’Oreal voi nyt kehuskella pystyvänsä tarjoamaan erittäin tehokkaan UV-suojan koko UVA-alueella.

☀️ MINERAALIHYVIKSET ☀️

Mineraalifilttereissä on syytä kiinnittää huomiota siihen, että ne eivät ole nanokokoisia ja että ne mielellään ovat päällystettyjä. Valitettavasti harva mineraaliaurinkovoiteiden valmistaja ilmaisee tuotetiedoissa, ovatko mineraalit päällystettyjä vai ei, mutta käsitykseni mukaan suurin osa on. Mádara on ilmoittanut, että heidän aurinkotuotteissaan sinkkioksidipartikkelit eivät ole päällystettyjä, mutta "sinkkioksidi on saatu käyttäytymään halutulla tavalla muita teknologioita hyväksi käyttäen" (sitaatti Noora Shinglerin ja Mádaran yhteistyökirjoituksesta, joka käsittelee mineraalifiltterien ongelmia).

Mineraalifiltterit ovat:

Sinkkioksidi: inci Zinc Oxide

Titaanidioksidi: inci Titanium Dioxide

Seuraavassa, todennäköisesti yhtä massiivisessa aurinkotuotepostauksessa arvostelen ison läjän aurinkovoiteita ja perkaan auki kaikki niiden ominaisuudet: filtterit, tuoksun, ihotuntuman, kosmeettisen miellyttävyyden, vedenkestävyyden jne. Mukana on niin fysikaalisia kuin kemiallisia aurinkovoiteita, edullisia ja arvokkaampia ja ensimmäistä kertaa myös korealaisia.

Paljastan myös, mikä mun mielestä on paras aurinkovoide.

Ei muuta kuin hellejaksoa odotellessa! ☺️😎

73 comments on “Aurinkovoiteet ja niiden teknologia - näin erotat hyvät ja huonot UV-filtterit”

  1. Tuhannet kiitokset tästä mahtavasta, asiantuntevasta, superhyödyllisestä postauksesta - arvostan tosi paljon, kun jaksat aina perehtyä niin perinpohjaisesti asioihin! 🙏💕 Odotan innolla seuraavaa aurinkotuotepostausta 👌

    Vastaa

    0
    1. Kiitos Lempi. 🙏🏻

      (Kun on itse niin kiinnostunut näistä asioista, niin auttaa kovasti perehtymiseen 🔥)

      Vastaa

      0
  2. Loistava juttu, mainiota taustatyötä ja todella hyvää tietoa! Kiitos Sanni!

    Vastaa

    0
  3. Olen nyt suosinut itse luonkosin fysikaalisia suojia, mutta hinnan ja helppouden vuoksi ostin viime kesänä myös Lidlistä suihkutettavan spf30 suojan. Incistä löytyi ainakin 2 näitä kaikkein pahimpia aineita ja yksi mikä oli tarkkailun alla, että ei siis hyvä tuote ollenkaan.. onneksi löytyy Alga Marista kropalle myös. Äidilleni ostin nyt tuon Dermosilin kasvoaurinkorasvan kun sitä aiemmin "kehausit":)

    Vastaa

    0
    1. 🙂👍

      (En ihmettele, että Lidl-aurinkovoiteissä käytetään old school -filttereitä. Ne ovat huomattavasti halvempia kuin modernit, joten ovat silläkin perusteella ilmeinen vaihtoehto halvoille massabrändeille. Myös Pirkan aurinkovoiteessa, joka on mukana mun tulevassa vertailussa, käytetään vanhan teknologian filttereitä, mukana on vain yksi ainoa uudempi suodatin.)

      Vastaa

      0
  4. Tosi hyvä juttu! Just mulle. 😂 Tämä kaikki on mulle vähän hämärää. Kiva, saada lisätietoa! Odotan uutta juttuasi, kun arvostelet aurinkorasvat. 🏖
    P.S Käytätkö huulirasvaa aurinkosuojalla? Onko susta tarpeen?

    Vastaa

    0
    1. P.S Käytätkö huulirasvaa aurinkosuojalla? Onko susta tarpeen?

      Vastaan näin, että mun pitäisi käyttää. 😅 Huulet voivat palaa siinä missä muukin iho, ja olen huulet joskus onnistunut polttamaankin. Mä rehellisesti aina unohdan huulten UV-suojan. Liittyy myös siihen, kun huuleni ovat niin nirsot, että niille kelpaa vain pari hassua huulirasvaa koko markkinoilta. Carmexin yhdessä puikossa on SPF, ja mun huulet tykkää siitä, ja sitä pitäisi nyt muistaa ostaa! Viime kesänä se oli käytössä, mutta nyt olin taas unohtanut... 🙈

      Vastaa

      0
  5. Tosi mielenkiintoista luettavaa! Mikä sun kokemus/näkemys on tuotteiden kestävyydestä, etenkin avattuna? Kreikka suuntana, joten aihe ajankohtainen 🌞🙏

    Vastaa

    0
    1. Mikä sun kokemus/näkemys on tuotteiden kestävyydestä, etenkin avattuna?

      Nyt kun olen viimeisen parin vuoden aikana totaalisesti vajonnut aurinkotuotteiden maailmaan, mun eka kommentti tähän on (ja samaa olen kysynyt itseltänikin): miten aurinkovoiteita ylipäänsä edes jää yli kesän jälkeen? :D 😅 Aurinkovoidetta tulisi käyttää niin suuret määrät, että jos käyttäisimme "oikean" määrän, yksi 200 ml pullo loppuisi yhden aurinkoisen viikon aikana - jos siis viettäisimme päivittäin aikaa ulkona aurinkoaltistuksessa.

      Mutta aniharva käyttää aurinkovoidetta sen verran kuin sitä kuuluisi, eivätkä kaikki tietysti ylipäänsä vietä paljon aikaa auringossa, joten voi ymmärtää, että aurinkovoide ei välttämättä kulu loppuun yhden kesän aikana.

      Jos aurinkovoidetta on säilytetty asianmukaisesti eli huoneenlämmössä sekä hämärässä, eikä sitä ole altistettu pitkiksi ajoiksi kuumuudelle ja auringonpaisteelle (esim. jätetty kuumaan autoon lojumaan tai pidetty rannalla suorassa auringonpaisteessa), sen teho säilyy hyvänä ainakin pari vuotta. Teho voi hieman madaltua ajan myötä, esim. kolme vuotta sitten ostettu SPF 30-aurinkovoide saattaa tarjota tänään enää SPF 15-tason suojan. Mutta eivät aurinkovoiteet vuodessa mene pilalle tai menetä tehoaan oikein säilytettyinä, se on varmaa. Vaikka ne olisi avattu.

      Haju kertoo parhaiten, missä kunnossa tuote on. Jos aurinkovoide haiskahtaa kummalle tai erilaiselle kuin ennen, se kannattaa saman tien heittää menemään ja ostaa tuore tilalle.

      Vastaa

      0
    2. Juuri tämän takia, suosin halvempia. Ei ole varaa siihen, että joku pikku puteli maksaa 30-40 euroa. Mutta tietenkin haluaisin, että ei olisi mitään haittavaikutuksia ja luonto ei kärsisi. Rasittavaa, kun ei ole yksiselitteisiä vastauksia ja tutkimustulokset ovat epämääräisiä. 🤪 Kuluttajalla ei ole helppoa. Mulle tärkeintä, on, että ovat turvallisia ja luonto ei kärsisi. Kiitos tästä tutkimustyöstä!

      Vastaa

      0
    3. Rasittavaa, kun ei ole yksiselitteisiä vastauksia ja tutkimustulokset ovat epämääräisiä.

      Jes, voin allekirjoittaa tämän tuskan.

      Kuluttajalla ei todella ole helppoa markkinatalouden maailmassa. Yritykset haluavat myydä ja tuovat tuotteensa ja palvelunsa esiin yksipuolisesti positiivisessa valossa, markkinointiviestinnässä kaikki negatiiviset asiat hämärretään. Tämä on tietysti päivänselvää. Pitäisi itse jaksaa ottaa kaikesta selvää, ja ymmärrettävästi moni ei jaksa. On valtavan vaivalloista saada tolkkua kosmetiikan kemikaalien ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Harvalla on resursseja omistaa aikaa tällaiselle työlle, ja on helpompaa ottaa jokin hyvän kuuloinen tai kivan näköinen voide kaupan hyllystä ja olla polttamatta itseään auringossa.

      Vastaa

      0
    4. Säilyyköhän fysikaalisen suojan voiteet vähän paremmin kuin kemiallisen aurinkosuojan voiteet? Mun maalaislogiikka veikkaisi näin, mutta lieköhän yhtään oikein?

      Vastaa

      0
    5. Fysikaalisessa aurinkovoiteessa itse voidepohja voi mennä pahaksi siinä missä kemiallisessakin. Itse asiassa nopoeamminkin. Jos miettii luonnonkosmetiikkavoiteen pohjaa, se härskiintyy tyypillisesti normikosmetiikkaa nopeammin, koska luonnonkosmetiikan säilöntäaineet ovat teholtaan miedompia. Näin ollen, vaikka itse mineraalipartikkelit eivät voikaan mennä "pilalle", niitä kannatteleva voidepohja voi. Ja tällöin mineraali-UV-suodattimista ei enää ole hyötyä, koska pilaantunut voidepohja ei enää levitä niitä iholle tasaisena verkkona. (Jos nyt joku tosiaan pahalta haisevaa härskiintynyttä voidetta tulisi iholleen hieroneeksi... :D)

      Vastaa

      0
  6. Seuraavaa aurinkotuotepostausta odotellessa 😍 Löysin kauttasi korealaisen Skin1004:n Hyalu-Cica-voiteet ja siinä on kyllä maailman ihanin koostumus 🥰🙏

    Vastaa

    0
  7. Mulla on muutamana kesänä alkanut tulla enemmän ja enemmän pigmenttiläiskiä. Ostin innoissami Nivean anti dark spot SPF50 aurinkovoiteen, mutta eka kokeilu oli pettymys. Muutama tunti merellä ja pigmenttiläiskät hehkui ruskeana naamassa. Olin lisäksi käyttänyt Eucerinin anti dark spot "kynää"useamman viikon. Se toimii joihinki läiskiin ja toisiin ei.

    Seuraavaksi ostin Eucerinin Anti dark spot dual seerumin ja LRP:n Anthelios UVmune 400 Hydrating Cream SPF50. Voiteet kasvoille ja useaksi tunniksi aurinkoon. Iho pysyi tasaisen värisenä! Tietysti läiskät näkyy, mutta ne ei tummuneet lisää. Ehkä nää sitten toimii!

    Vastaa

    0
    1. Ostin innoissami Nivean anti dark spot SPF50 aurinkovoiteen, mutta eka kokeilu oli pettymys. Muutama tunti merellä ja pigmenttiläiskät hehkui ruskeana naamassa.

      ☹️

      Hyvä sentään kuulla, että toinen kombo toimii paremmin. 🙏🏻 (Minunkin olisi varmaan pitänyt ostaa se Hydrating-versio UV Munesta, ostamani Invisible Fluid on vähemmän miellyttävä kokemus.)

      Vastaa

      0
  8. Kiitos tästä postauksesta <3 Pakko oli tietysti tsekata kaikki omat aurinkovoiteet. Suurin pettymys oli ehkä se, että La Roche Posayn lapsille suunnatussa aurinkovoiteessa on heti incin alkupäässä homosalate. Samoin myös esim. Cliniquen Super Defence spf 50 -voiteessa. Yves Rocherin 50+ -voiteen inci oli ehkä mielenkiintoisin, sillä siinä ei hieman yllättäen ollut näitä kaikkein tunnetuimpia ainesosia. Nykyään en enää tutki ainesosia yhtä tarkkaan kuin ennen, sillä vaikka se onkin super mielenkiintoista, niin aiheuttaa myös ehkä pientä ahdistusta. Haluaisin kuitenkin uskoa, että minkä tahansa aurinkovoiteen käyttö on parempi kuin jos ei käytä ollenkaan (jos ei siis mahdollista suojautua esim. vaatteilla). Varsinkin näin 40+ ikäisenä huomaa, että aurinko aiheuttaa oikeastaan joka kesä jotain pieniä muutoksia ihossa, mistä en kyllä tykkäile :/

    Vastaa

    0
    1. Suurin pettymys oli ehkä se, että La Roche Posayn lapsille suunnatussa aurinkovoiteessa on heti incin alkupäässä homosalate. Samoin myös esim. Cliniquen Super Defence spf 50 -voiteessa

      Tähän tulee mahdollinen selitys seuraavassa postauksessa. Siis sille, miksi luotettavina ja moderneinakin pidettyjen brändien aurinkotuotteissa saattaa yhä nähdä vanhoja UV-filttereitä, jopa noita pahiksia. Lyhyesti: se liittyy usein tuotekehitykseen ja simppelisti siihen, että yritykset säästävät. Tulee halvemmaksi tuunata jo olemassaolevaa reseptiä uusilla filttereillä kuin aloittaa tuotekehitys ihan alusta.

      Uskoisin, että seuraavan 10 vuoden aikana nuo vanhimmat ja etenkin ympäristöpahiksina tunnetut filtterit tulevat katoamaan kokonaan.

      Haluaisin kuitenkin uskoa, että minkä tahansa aurinkovoiteen käyttö on parempi kuin jos ei käytä ollenkaan (jos ei siis mahdollista suojautua esim. vaatteilla)

      Tämä pitää varmasti paikkansa.

      Vastaa

      0
    2. Niin minäkin sen näen, että parempi käyttää edes jotain aurinkosuojaa, kuin olla käyttämättä mitään. Tärkein asia minulle, on kuitenkin suojautua ihosyövältä.

      Vastaa

      0
  9. Kiitos tästä tietoiskusta! Syynäsin meidän aurinkovoiteet ja oon tosi pettynyt: Paula's Choicen kallis kemiallinen aurinkovoide sisältää noi kaikki pahikset! Lapsille apteekista ostettu Aco:n (jota valmistajan mukaan voi käyttää jo 6 kk vauvoille) fysikaalinen suoja sisältää nanopartikkeleita. Ko. apteekissa ei ollut edes myynnissä fysikaalista suojaa ilman nanoja. Päätin sitten luottaa, että ei ne voi niin vaarallisia olla, mutta en tuota halua käyttää. Enkä ole ehtinytkään käyttää kun vaatteilla on suojattu toistaiseksi. Mutta tuohon PC:n käyttämiin vanhoihin filttereihin olen kyllä todella pettynyt. Olen sokeasti luottanut Paulaan :( kyseessä siis kasvoille ja vartalolle tarkoitettu sk 50 voide.

    Vastaa

    0
    1. oon tosi pettynyt: Paula’s Choicen kallis kemiallinen aurinkovoide sisältää noi kaikki pahikset!

      Kieltämättä odottamatonta..! 🫢😮

      Mikähän selitys Paulalla olisi tuohon, jos suoraan kysyisi, että miksi ette käytä moderneja ja kiistatta tehokkaampia filttereitä? Miten perustelisivat sen? (Onko vastaus kassan kilahduksessa, kun vanhoilla filttereillä voide tulee halvemmaksi, ja vetävät siitä sitten kovat katteet...)

      EDIT. Noniin, pitkäpiuha täällä moi. Asiallehan oli päivänselvä selitys: Paula's Choice on yhdysvaltalainen brändi. Jostain syystä tämä livahti täysin mun pään ulkopuolelle vastatessani sulle aiemmin. Hämmentävä fakta on se, että kaikki uudet UV-filtterit, poislukien L'Orealin Mexoryl SX, ovat USAssa ei-hyväksyttyjä. USAn kosmetiikkatuotteiden kemikaaleja valvova viranomainen, FDA, on tunnettu absurdin hitaasta hyväksymispolitiikastaan mitä tulee aurinkosuojakemikaaleihin. Näin ollen USAlaisissa aurinkosuojissa käytetään ainoastaan vanhaa UV-filtteriteknologiaa. Monet jenkit tilaavatkin tämän takia aurinkovoiteensa ulkomailta. Joillain globaaleilla brändeillä on Euroopan ja USAn markkinoille eri aurinkosuojaversiot. Esimerkiksi La Roche-Posayn USAssa myytävissä aurinkovoiteissa on eri incit kuin muualla maailmassa.

      Eli oppitunti tässä on seuraava: ei kannata ostaa usalaisia aurinkovoiteita.

      Lapsille apteekista ostettu Aco:n (jota valmistajan mukaan voi käyttää jo 6 kk vauvoille) fysikaalinen suoja sisältää nanopartikkeleita.

      😑

      Vastaa

      0
    2. Mä veikkaan kanssa tuota formulointiprosessin helppoutta / uusien kanssa alusta saakka alkamisen vaikeutta. Uskon kyllä Paulankin uudistavan tuotevalikoimaansa jatkuvasti, ja siirtyvän uusiin teknologioihin asteittain..

      Vastaa

      0
    3. Uskon kyllä Paulankin uudistavan tuotevalikoimaansa jatkuvasti, ja siirtyvän uusiin teknologioihin asteittain..

      Tinosorb S-superstara kehitettiin jo vuonna 2000, eli se on ollut saatavilla jo 23 vuotta; kauan ennen kuin Paula edes kehitti tuotesarjansa. Kun puhutaan uuden sukupolven filttereistä, niistä vakiintuneimmat ovat jo 20-25 vuotta vanhoja. Mitään ihan nuoria ne eivät siis enää ole, mutta edustavat silti uutta teknologiaa verrattuna vanhoihin filttereihin, jotka puolestaan on kehitetty jo 70- ja 80-luvuilla.

      On oikeasti perusteltua ihmetellä, että Paulan kaltainen brändi valitsee tuotteisiinsa vanhaa aurinkosuojateknologiaa.

      Vastaa

      0
    4. Jos olisin tilannut tuon suoraan Paulan verkkokaupasta, laittaisin kyllä palautetta :/
      Löytyihän multa vielä L300 hyaluronic renewal spf 15 päivävoide, jota käytin keväällä ja siinä toisena ainesosana Ethylhexyl methoxycinnamate, äh mitä pettymyksiä.

      Vastaa

      0
    5. Joo, L300:n vanhemmissa SPF-tuotteissa käytetään harmillisesti Octinoxatea. Liittyy epäilemättä siihen, mitä aiheesta kirjoitin: vanhoja formuloita ei uudisteta kokonaan, vaan niitä vain tuunataan. Ihan uusissa L300 Pro-Retinol-linjan SPF-tuotteissa ei käytetä Octinoxatea.

      Vastaa

      0
    6. No niin, löytyihän selvyys.. Näin vähän arvelinkin kommentissani alempana.

      Paulan listalta löytyvät kyllä nuo uudemmat UV-filtterit, ja niille on annettu arvosana 'BEST'.
      Syy sille, miksi Paulan tuotteissa ei niitä (vielä) ole, on USAn lainsäädäntö.

      Näin sanotaan vaikkapa Uvinol A Plussasta:

      "Diethylamino hydroxybenzoyl hexyl benzoate is a synthetic sunscreen agent that helps shield skin against UVA rays with peak absorption at 354 nm (the UVA range extends to 400 nm). Currently it is not an FDA-approved sunscreen agent in the United States; however, it is an approved UV filter in many other markets, including the European Union, China, Australia, and Japan at a 10% maximum concentration."

      Sama pätee Tinosorbiin eri muodoissaan. Saamme odotella FDA:n päätöksiä.

      Vastaa

      0
    7. Joo, nämä oli mulle selvää pässinlihaa. En vain jostain syystä ajatellut yhtään Paulan yhdysvaltalaisuutta ihmetellessäni brändin filtterivalintoja. Jotenkin se, että jokin arvostettu brändi edes myisi Euroopassa vanhan UV-suojateknologian aurinkovoiteita, tuntuu ihan epäloogiselta :D (Koska miksi ainesosatiedostava asiakas, kuten Paula's Choicen tyypillinen asiakas, ostaisi vanhentuneen teknologian ihonhoitotuotteita..?) Toiset brändithän kehittävät USAn ja muun maailman markkinoille eri incin aurinkovoiteet, mutta Paula's Choice on varmaan lopulta sen verran pieni brändi, ettei heille ole kannattavaa kehittää USAn ulkopuolista markkinaa varten eri aurinkovoiteita.

      Vastaa

      0
    8. Paula's Choicen tuotteissa käytettävät "vanhat" filtterit selittynee sillä että brändi on amerikkalainen ja tuotteet tehdään Yhdysvalloissa. FDA ei ole hyväksynyt uusia UV-suodattimia käyttöön. Tällainen tuli mieleen että saattaisiko tästä johtua :)

      Merkillä on kyllä miellyttäviä kasvoaurinkovoiteita, omat suosikit Resist-linjan "mineraali" aurinkovoide sekä saman linjan "kemiallinen".

      Vastaa

      0
    9. Joo, tajusin tämän juuri pitkällä viiveellä ja korjasin vastaukseni tiipalle.

      Vastaa

      0
    10. Kiitos Sanni, NG ja marsu! Luottoni Paulaan muutoin on nyt taas voimissaan, kun selittyi nämä vanhat filtterit usan lainsäädännöllä :D Harmi kyllä kun eivät tee omia tuotteita esim Eurooppaan. Ei kyllä olisi mulla ollut aiemmin edes osaamista arvioida, onko käytetyt uv-filtterit hyviä vai huonoja. Tähän asti olen vain valinnut herkän ihon tai lasten SK 50 voiteen ja lätkinyt tyytyväisenä iholle. En ole ollut kauhean kiinnostunut aurinkovoiteiden teknologiasta vaikka muutoin incit syynään tarkoin. Tämä oli mulle tosi silmiä avaava aihe, vaikka olen jotain haitoista aiemmin lukenut, mutta en ollut ottanut enempää selvää asiasta. Vihdoin tämä asia oli näin hyvin kirjoitettu, että jaksoi perehtyä asiaan 👍Kylläpäs tieto lisää tuskaa :D

      Vastaa

      0
    11. 🙏🏻

      Aurinkosuojakemikaaliasiat ovat oikeasti sellainen viidakko, että en yhtään ihmettele, ettei moni tavallinen kuluttaja ole näistä selvillä. Ei näistä ole moni asiantuntijakaan ajan tasalla. Hyvin moni asiantuntija väittää yhä, että fysikaaliset UV-filtterit toimivat (ainoastaan) heijastamalla UV-säteilyä pois, vaikka tämä on tutkimuksissa todettu vääräksi uskomukseksi noin kahdeksan vuotta sitten.

      Ja mitä tulee ympäristövaikutuksiin, yhtä paljon tuntuu löytyvän uskottavan kuuloista tietoa puolesta ja vastaan. Tiettyjen kemikaalien ympäristövahingollisuutta ei kielletä, vahingollisuus on fakta, mutta päätyykö näitä kemikaaleja lopulta luontoon ja vesistöihin sellaisia määriä, että niillä aidosti olisi merkitystä muiden luontoon päätyvien myrkkyjen rinnalla, jakaa näkemyksiä.

      Vastaa

      0
    12. Juuri tämän takia olen epäileväinen. Tuntuu, ettei ole yksiselitteistä totuutta. Aiheuttavatko syöpää, ovatko oikeasti ongelmallisia luonnolle. Kysymyksiä riittää Tieto ehdottomasti lisää tuskaa. 🤯 Olen vaan päättänyt luottaa. 😍 Koska niin moni asiantuntija väittää, että riskit ovat niin paljon suuremmat, jos ei käytä.

      Vastaa

      0
    13. Uskon itsekin että riskit ovat suuremmat jos ei käytä aurinkosuojavoiteita (JOS elämäntapa on sellainen, että viettää paljon aikaa auringossa).

      Vastaa

      0
    14. Juuri viime viikolla viimeksi apteekissa nuori kosmetologi valisti minua että fysikaaliset heijastavat jne... Korjasin häntä ja oli vähällä alkaa volumeni nousta, mutta hillitsin. Vielä kukaan ammattilainen jonka kanssa olen 'nokakkain' sattunut asioimaan ei ole tästä puhunut oikein. Oh well.

      Kiitos loistavasta työstä jota teet Sanni asian eteen <3

      Vastaa

      0
    15. 🙏🏻

      En tiedä oliko vuonna 2015 julkaistu tutkimus todella vasta se ensimmäinen, jonka myötä viimein sisäistettiin, että mineraalitkin absorboivat, vai oliko siitä ollut jo aiemmin enemmän viitteitä. Ihotautilääkäri Matti Hannuksela kirjoittaa vuonna 2004 ilmestyneessä aurinkovoiteiden teknologiaa käsittelevässä kirjoituksessaan, että mineraalipartikkelit "saattavat" myös jonkin verran absorboida säteitä. Jo 19 vuotta sitten siitä on tiedetty jotain.

      Vastaa

      0
  10. Huh miten mielenkiintoista! Tähän postaukseen tulee varmasti vielä palattua uudelleen tulevaisuudessakin, niin hyvä opas aurinkovoiteiden maailmaan. Ja vaikka tää sun näkökulmasta on varmaan sellainen pika-opas tai pintaraapaisu, koska tiedät miten paljon lisää yksityiskohtia ja tietoa aurinkovoiteisiin liittyy, ni onhan tää keskivertotavikselle melko syvälle menevää jo.

    Mulla on tälle kesäksi ostettuna tuo Madaran spf50 plant stem cell ultra-shield sunscreen, ja oon tykännyt siitä todella paljon verrattuna aiempiin fysikaalisten voiteiden kokeiluihin. Silloin ongelmana oli juuri se valkoinen väri, mutta tuo sävytetty Madaran voidehan sen sijaan menee ihan meikkivoiteesta! Tosin silmänympärysiholla toki vähän kevyempi koostumus näyttäisi paremmalta. Mutta sellainen hölmö kysymys olisi, että voiko fysikaalisen aurinkovoiteen alle (eli esim. tuon madaran) laittaa ihan normaalisti kosteusvoidetta, ja onko ok lopuksi viimeistellä poskipunalla ja puuterilla? Eivät kai ne voi mitenkään haitata aurinkovoiteen tehoa..?

    Fysikaalisten voiteiden huono puoli on mun mielestä myös se, että en jotenkin osaa kuvitella käyttäväni niitä muualle kuin kasvoihin ja kaulalle. Sellaisen levittäminen esimerkiksi käsivarsille tuntuisi jotenkin tönköltä.. en tiedä onko vaan mun ajatus tämä. Mutta itse käytän siis niin kemiallisia kuin fysikaalisia, nuo verenkiertoon imeytymiset sun muut vaan on kammoksuttanut kemiallisissa, mutta tämä opas antoi siihenkin apua. Kiitos!

    Vastaa

    0
    1. Ja vaikka tää sun näkökulmasta on varmaan sellainen pika-opas tai pintaraapaisu, koska tiedät miten paljon lisää yksityiskohtia ja tietoa aurinkovoiteisiin liittyy, ni onhan tää keskivertotavikselle melko syvälle menevää jo

      Joo, tämä on vain pintaraapaisu, ja oli vaikea arvioida kuinka suuri osa tästä on peruskuluttajalla jo tiedossa. Mutta kyllä tämä filtterien maailma on niin monimutkainen, etten usko monenkaan perusshoppailijan olevan perillä vanhoista ja uusista aurinkosuojateknologioista. En itsekään ollut vielä 3-4 vuotta sitten, ja nyt olen semisti kauhuissani siitä, miten epästabiileja voiteita olen varmasti käyttänyt vuosikaudet.

      Mulla on tälle kesäksi ostettuna tuo Madaran spf50 plant stem cell ultra-shield sunscreen, ja oon tykännyt siitä todella paljon verrattuna aiempiin fysikaalisten voiteiden kokeiluihin. Silloin ongelmana oli juuri se valkoinen väri, mutta tuo sävytetty Madaran voidehan sen sijaan menee ihan meikkivoiteesta!

      Siinä on kyllä hyvä koostumus ja erityisen hyvä sävy!

      Mutta sellainen hölmö kysymys olisi, että voiko fysikaalisen aurinkovoiteen alle (eli esim. tuon madaran) laittaa ihan normaalisti kosteusvoidetta, ja onko ok lopuksi viimeistellä poskipunalla ja puuterilla? Eivät kai ne voi mitenkään haitata aurinkovoiteen tehoa..?

      Voi laittaa alle kosteusvoiteen ja päälle poskipunaa & puuteria, eivät haittaa tehoa :) Anna kosteusvoiteen imeytyä täysin ennen Mádaran levitystä, että aurinkovoide pääsee kunnolla asettumaan paikoilleen. (Jos iho alla on liian rasvainen voiteesta, UV-suojaverkko ei pääse kunnolla asettumaan paikoilleen).

      Fysikaalisten voiteiden huono puoli on mun mielestä myös se, että en jotenkin osaa kuvitella käyttäväni niitä muualle kuin kasvoihin ja kaulalle. Sellaisen levittäminen esimerkiksi käsivarsille tuntuisi jotenkin tönköltä.. en tiedä onko vaan mun ajatus tämä

      Uskon, että et ole tässä leirissä yksin. Olen kuullut muidenkin sanovan samaa; kasvoille fysikaalista ja muualle vartalolle kemiallista, juuri tuon levittyvyyden takia. On kuitenkin olemassa ihan oikeastikin nopeasti levittyviä luonnonkosmetiikan vartaloaurinkovoiteita, esimerkiksi Alga Mariksen nestemäiset sprayt ovat sellaisia. Sekä SPF 30 että SPF 50 levittyvät todella helposti, jopa nopeammin kuin voidemainen kemiallinen aurinkosuoja. (Poispeseminen taitaa olla se suurempi "ongelma"; osa kuluttajista ei jaksa nähdä sitä vaivaa, minkä fysikaalisen vartaloaurinkovoiteen poistaminen vaatii.)

      Vastaa

      0
    2. Voih apua..... oon tehnyt kaikki normaalit rutiinit aamuisin (kosteutus, seerumit ja päälle vielä öljy) ja sitten laittanut aurinkovoiteet. Itsellä Alfa Maria tai Patyka. Onkihan nyt sitten käynyt niin ettei aurinkovoiteesta olekaan ollut mitään hyötyä?

      Vastaa

      0
    3. Onkihan nyt sitten käynyt niin ettei aurinkovoiteesta olekaan ollut mitään hyötyä?

      Olisit ehkä huomannut sen...? Jos siis olisit palanut..?

      Kyllä aurinkovoiteesta varmasti jotain hyötyä on vaikka sen levittäisi öljyiselle iholle, mutta suoja ei ole yhtä hyvä kuin jos aurinkovoiteen levittää ei-öljyiselle tai -rasvaiselle iholle. Toki alle saa laittaa normi-ihonhoitotuotteensa, kunhan niiden antaa kunnolla imeytyä niin ettei ihon pinta ole rasvainen tai kostea kun laitat aurinkovoiteen.

      Vastaa

      0
  11. Luen tätä suurella mielenkiinnolla, sillä aurinkosuojat on aiheena jokaista ihonsa hyvinvoinnsta huolehtivaa lähellä... pitäisi ainakin. Ilo lukea joskus muutakin kuin tavanomaista pelottelua kemiallisten UV-suojien vaaroista ja fysikaalisten harmittomuudesta..
    Muuten, kyllä noita 'vanhan kansan'filttereitä edelleen näkee kunnioitettujen ja hintavienkin merkkien tuotteissa. Ehkä ne ovat jo niin tuttuja ja helppokäyttöisiksi miellettyjä (lue= helppoja sekoittaa reseptiin?), että jotkin firmat haluavat jatkaa niiden käyttöä?
    Vuosia sittenhän oli tuikitavallista nähdä INCIssä Homosalate, Octocrylene jne...

    Mulla on juuri kasvoilla näytteestä saatu aurinkosuoja, ja siinä taitaa olla noita pahamaineisia.. en aio ko. tuotetta ostaa muutenkaan, mutta mielenkiintoista lukea, että vuosia kosmetiikassa pyörineet Avobenzone ym. ovatkin nyt vältettäviä.. näin se maailma muuttuu..!

    Tekeekin mieli mennä hankkimaan jokin ns. uuden sukupolven kemiallinen UV-suoja, ja testailla sen tehoa sekä ihotuntua. (Dermosil ainakin on edullinen...)

    Kiinnostavaa olisi nyt paneutua myös aasialaisten suojien maailmaan ja verrata niiden haittoja vs hyötyjä.

    Vastaa

    0
    1. Edit.. Mullahan on kaapissa jo ACO Ultra Light 50, se suorastaan pursuaa Tinosorb & Uvinul-yhdisteitä..! Ilmanko tehoa onkin..

      Vastaa

      0
    2. Nuo Ultra Light ja Fluid -koostumukset (brändistä riippumatta) edustavat uuden teknologian aurinkovoidekoostumuksia, joten niissä näkee aina uusia filttereitä. Vanhoilla filttereillä (siis pelkästään niillä) ei ollut mahdollista luoda kevyitä korkean suojakertoimen voiteita.

      Vastaa

      0
    3. Muuten, kyllä noita ’vanhan kansan’filttereitä edelleen näkee kunnioitettujen ja hintavienkin merkkien tuotteissa. Ehkä ne ovat jo niin tuttuja ja helppokäyttöisiksi miellettyjä (lue= helppoja sekoittaa reseptiin?), että jotkin firmat haluavat jatkaa niiden käyttöä?
      Vuosia sittenhän oli tuikitavallista nähdä INCIssä Homosalate, Octocrylene jne…

      Joo, näkee varmasti. Mutta huomattavasti harvemmin, kuin halpojen massabrändien. Syy siihen ei ole helppokäyttöisyys vaan se, josta mainitsin toisessa kommentissa; kustannus- sekä tuotekehitysseikat. Aurinkovoiteiden kehitys on todella vaativa tuotekehityksen ala, eivätkä valmistajat aina halua "keksiä pyörää uudestaan", vaan käyttävät vanhaa, toimivaksi havaittua reseptipohjaa vuosikaudet, tuunaten sitä aika ajoin uudemmilla ainesosainnovaatioilla. Sama pätee muihinkin kosmetiikkatuotteisiin kuin aurinkovoiteisiin.

      Ikävä kyllä, uskon vahvasti siihen, että myös voittomarginaali vaikuttaa. Vanhat filtterit ovat paljon halvempia kuin uudet, ja koska vanhojen stabiliteettiongelmat on pitkälle saatu ratkaistua yhdistämällä ne uudempiin filttereihin (uudet filtterit stabiloivat vanhoja), niitä käyttämällä saadaan sekä halvempi että tänä päivänä stabiili aurinkovoidekoostumus. Ympäristöseikat jäävät vähemmälle tärkeysasteelle. Valmistajat saavat tämän tyyppisillä aurinkovoiteilla isommat katteet.

      mutta mielenkiintoista lukea, että vuosia kosmetiikassa pyörineet Avobenzone ym. ovatkin nyt vältettäviä.. näin se maailma muuttuu..!

      Avobenzone on haittavaikutuksistaan huolimatta niin hyvä UVA-filtteri, että se tuskin tulee lähiaikoina katoamaan aurinkotuotteista. UVA-säteilyltä suojautumista pidetään nyt niin tärkeänä, että mahdollisimman hyvä UVA-suoja ylittää muut aspektit. Näin olen kaiken lukemani perusteella ymmärtänyt. Avobenzonen edut ikäänkuin ylittävät sen haitat, vähintään ihosyövän ja kansanterveyden näkökulmasta.

      Vastaa

      0
    4. Tarkoitin helppokäyttöisyydellä juuri tuota valmista olemassaolevaa voidepohjaa (ja toki myös kustannustehokkuutta, kun voi napata valmiin olemassaolevan reseptin tarvitsematta aloittaa formulointia alusta)

      Tässä varmaankin auttaa suurelta osalta asiakaspalaute. Suuren palautevyöryn seurauksena firman on pakko harkita käyäntöjään ja raaka-aineitaan; loppujen lopuksi kuluttaja äänestää jaloillaan, siis lompakollaan..

      Paulalle tekisi todella mieli laittaa kysymys, miksi heidän tuotteensa ovat niin täynnä vanhempia filttereitä. Muistan Paulan kyllä olleen kovasti mieltynyt niiden stabiiliuteen ja hehkuttaneen niiden hyötyjä siinä.
      Muistelen myös, että jossain vaiheessa Yhdysvaltojen valvova viranomainen FDA ei ollut antanut lupaa Tinosorbin ym. käytölle amerikkalaisvalmisteisessa kosmetiikassa. (siksi monilla kansainvälisillä tiedostavilla kauneusfoorumeilla annettiin vinkkejä, mistä tilata eurooppalaisia aurinkosuojia USAhan) ..
      En tiedä, mikä on tilanne nyt, FDA on kuulu hitaudestaan ja jähmeydestään päätöstenteossa. Suuri laiva kääntyy hitaasti..

      Vastaa

      0
    5. En tiedä, mikä on tilanne nyt, FDA on kuulu hitaudestaan ja jähmeydestään päätöstenteossa. Suuri laiva kääntyy hitaasti..

      Ai niin herranjestas, nythän mulla vasta pitkät johdot yhdistyivät..! En tullut tässä kontekstissa yhtään ottaneeksi huomioon, että Paulahan on jenkki-yritys, ja ihan kaikki uuden sukupolven UV-filtterit L'Orealin Mexoryl SX:ää lukuunottamatta ovat USAssa ei-sallittuja. Juurikin FDA:n mahdottoman hitaan hyväksymispolitiikan takia. (Juuri luin jostain, että FDA:lla meni toista kymmentä vuotta jopa hyväksyä kuuluisa Avobenzonekin...)

      Jotenkin tiipalle vastatessani ajattelin vain Euroopan tilannetta, ja mun pää on orientoitunut siihen, että täällä ostetaan eurooppalaisia tai korealaisia aurinkosuojia. Yhdysvaltalaisuus tietysti selittää kaiken. Korjaan vastaukseni tiipalle ja lisään tiedon USAn tilanteesta myös postaukseen. Postausta kirjoittaessakin ajattelin, että meillä päin ostetaan 99-prosenttisesti euro- tai korea-aurinkovoiteita, joten jätin USAn erityistilanteen mainitsematta.

      Vastaa

      0
  12. Jatkokysymys vielä tuohon madaran plant stem celliin. Jostain aiemmasta postauksesta, luin että mineraali partikkelit ei ole ko. Tuotteessa päällystettyjä. Onko tuo minkä tason ongelma ja mitä se käytännössä voi aiheuttaa?

    Kiitos mahtavasta tietopaketista!

    Vastaa

    0
    1. Jatkokysymys vielä tuohon madaran plant stem celliin. Jostain aiemmasta postauksesta, luin että mineraali partikkelit ei ole ko. Tuotteessa päällystettyjä. Onko tuo minkä tason ongelma ja mitä se käytännössä voi aiheuttaa?

      En valitettavasti osaa vastata tähän. Minulla on vain se useamman asiantuntijalähteen antama tieto, että kapseloiminen parantaa mineraalipartikkelien turvallisuutta. Ei-kapseloitu mineraalipartikkeli voi muodostaa vahingollisia reaktiivisia happiradikaaleja altistuessaan auringolle. Ei-kapseloitu mineraali voi myös tunkeutua korallien ja merenelävien sisään ja aiheuttaa vahinkoa, mutta tämä käsittääkseni liittyy vain nano-kokoon. Mediassakin paljon siteerattu alan asiantuntija on riippumattoman Haereticus Environmental Laboratory -organisaation ja tutkimuskeskuksen toksikologi, tohtori Craig Downs. Erityisesti Downsin tutkimusten tulokset johtivat lopulta siihen, että Havaiji ja muut trooppisten vesialueiden valtiot alkoivat kieltää tiettyjä aurinkosuojakemikaaleja. Sinkkioksidista ja titaanidioksidista hän toteaa näin: "Zinc oxide and titanium dioxide aren’t entirely worry-free options. When those ingredients are uncoated and nano-size (less than 35 nanometers in diameter), they can enter the cells of invertebrates and cause oxidative stress in sunlight. “This blows up the cells so they die,” says Downs."

      Oletettavasti on muitakin keinoja estää mineraalipartikkelien ei-toivottu käytös, ja sanojensa mukaan Mádara käyttää näitä muita keinoja. Shinglerin artikkelista: "Mádara ei käytä kapseloitua sinkkioksidia, vaan sinkkioksidi on saatu käyttäytymään halutulla tavalla muita teknologioita hyväksi käyttäen". Asiaa verhoaa mystisyys, sillä Mádara ei avaa teknologiaa sen tarkemmin. Tällainen mystisyys on hyvin yleistä tuotekehityksessä, valmistajien halutessa pitää teknologiansa yrityssalaisuuksina, mutta kuluttajaa tämä ei tietenkään auta yhtään. Päin vastoin.

      Noora Shinglerin artikkelissa Mádaran tuotekehityksestä kommentoidaan, että "kapseloimiseen käytettävissä kemikaaleissa on kuitenkin terveysriskinsä ja siksi Mádara ei käytä kapseloitua sinkkioksidia". Kuitenkin Shingler itse toteaa heti seuraavassa lauseessa, että sinkkioksidi voidaan kyllä kapseloida luonnonkosmetiikassa esimerkiksi kasvivahalla, ja fakta on ihan yleisessäkin tiedossa, sillä monet luotettavat valmistajat kapseloivat mineraalejaan tällaisilla luonnollisilla vahakomponenteilla. Mitähän terveysriskejä kasvivaha-päällysteeseen Mádaran näkemyksen mukaan liittyy...?

      Mádaran selitys jää siis ehkä vähän kiusallisesti puolitiehen, olisin toivonut Nooran artikkelilta vielä vähän enemmän aukiperkaamista asiaan liittyen. Miten Mádara perustelee, että kapseloimiseen liitty "terveysriskejä", kun esimerkiksi alalla arvostettu ja laadukkaasta tuotekehityksestään tunnettu Esse käyttää aurinkovoiteessaan vahapällystettyä sinkkioksidia? Myös monet mineraalipuuterit hyödyntävät kapseloituja partikkeleita. Minua rehellisesti jäi vähän vaivaamaan Mádaran kommentti. He olisivat voineet avata valintaansa vähän enemmän. En missään nimessä usko, että Måadaran aurinkotuotteet olisivat jollain tapaa huonosti formuloituja ympäristö- ja ihoturvallisuusnäkökulmasta, mutta kyllä he voisivat vähän läpinäkyvämmin kertoa, millä tavoin he sitten ovat taanneet mineraalipartikkelien turvallisuuden.

      Vastaa

      0
    2. Oho! Alkoi kiinnostaa. Pystyykö incin perusteella päättelemään onko mineraalipartikkelit kapseloituja? Vai mistä tietää?
      Tieto lisää selvästi tuskaa :D Juuri kun olin ostanut sen kalliin madaran plant stem cellin, sitä nyt miettiikin olisiko pitänyt valitakin Algamaris, jota myös pohdin. Ehkä ensi kesänä sitten! Paitsi että mikä siinä on tilanne kapseloinnin suhteen?

      Vastaa

      0
    3. Pystyykö incin perusteella päättelemään onko mineraalipartikkelit kapseloituja? Vai mistä tietää?

      Ei pysty valitettavasti päättelemään incin perusteella. Vain valmistaja voi tämän kertoa. Osa valmistajista antaa tiedon kapseloinnista tuote/markkinointitiedoissaan, osa ei. Jos on epävarma, voi kysyä valmistajalta tai maahantuojalta.

      Mä en huolestuisi Mádaran tapauksessa, kyseessä on kuitenkin erittäin luotettava brändi joka pohjaa tuotekehityksen tieteeseen ja hyödyntää runsaasti yliopistotason tutkimustietoa. Ainoa kritiikki Mádaran kohdalla liittyy siihen, miksi he eivät voineet tuossa Noora Shinglerin artikkelissa läpinäkyvästi kertoa, millä toimenpiteillä heidän käyttämänsä mineraalipartikkelit on saatu "käyttäytymään halutulla tavalla", kun kerran koko artikkeli oli kirjoitettu (ja ilmeisesti ihan tilattu Mádaran puolesta) selventämään mineraali-UV-filttereihin liittyviä ongelmia.

      Artikkeli ei nyt suoranaisesti lopulta hirveästi kertonut, millä tavoin mineraaliaurinkovoide on ympäristölle parempi vaihtoehto kuin kemiallinen, koska referenssiksikin oli otettu se kaikkein toksisin kemiallisten UV-filtterien pahis Oxybenzone. Artikkelissa jätettiin tyystin mainitsematta, että Oxybenzone edustaa ikivanhaa teknologiaa ja markkinoilla on jo pitkään ollut huomattavasti ympäristö- sekä ihmisystävällisempiä kemiallisten UV-filtterien vaihtoehtoja. Oxybenzonea käyttää enää aniharva laatukosmetiikan brändi koska sillä on niin huono maine, joten ottamalla kemiallisen aurinkosuojan referenssiksi juuri tämän kemikaalin keskustelussa "fysikaalinen vs. kemiallinen", johdetaan lukijaa aika tavalla harhaan.

      Vastaa

      0
  13. Kiitos super hyvästä vastauksesta! Olen muuten pitänyt madaran tuotteesta, mutta aina valitsen parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan terveellisimmän ja turvallisimman vaihtoehdon,joten madaran tuote jääköön 🙂☀️

    Vastaa

    0
  14. Oho. Luulin ostaneeni hyvän aurinkovoiteen, Bondi sands spf 50, mutta tässähän on incissä HOMOSALATE ja
    OCTOCRYLENE. :((

    Vastaa

    0
    1. Näitä löytyy yhä monista aurinkovoiteista. :/

      Syytä löytyy varmaan siinäkin, että ne kaikkein herättelevimmät tutkimustiedot vanhojen UV-filttereiden ympäristövaikutuksista ovat (käsittääkseni) vasta noin viisi vuotta vanhoja, ja valmistajilla menee aikaa sopeutua muuttuvaan asenneilmastoon ja uusiin tutkimustuloksiin. Havaijikin kielsi nuo aineet vasta 2021 (ensin Oxybenzone ja Octinoxate) ja 2022 (viisi muuta vanhaa UV-kemikaalia).

      Edelleen lainsäädäntö ei noita aineita kiellä, joten on lopulta arvokysymys brändille, käyttääkö se niitä vai ei. Uskon, että sitä mukaa kun tiedostavuus UV-aineiden ympäristöhaitoista kasvaa ja kielteinen asenne vanhoja filttereitä kohtaan samaa tahtia, valmistajat lopulta luopuvat noista.

      Vastaa

      0
  15. Erittäin mielenkiintoinen julkaisu! Odotan innolla jo seuraavaa!
    Itekkin oli pakko katsoa kaikki omat purkit läpi, ja ei hyvältä näytä… katsoin että myös korealainen cosrax käyttää ”pahiksia”. Erittäin mielenkiintoista :)

    Vastaa

    0
    1. Mun suhteellisen pienen empiirisen tutkimuksen perusteella aasialaiset brändit käyttävät edelleen yllättävän paljon vanhoja filttereitä. Esimerkiksi laadukkaana pitämäni V10 Plus:n Day Milk SPF 23:ssa ei muita olekaan kuin vanhoja filsuja, ykkösenä superpahis Octinoxate. Ja tämä oli pitkään yksi mun suosikki-aurinkovoiteita..!

      Vastaa

      0
    2. Pakko vielä kysyä sen verran, että osaatko suositella sovellusta mikä ilmottaisi ”pahoista” aineista? Joskus taisi olla joku cosmethics tjn. Mutta enää en sitä löytänyt :)

      Vastaa

      0
    3. En valitettavasti osaa. :/ Se Cosmethics taisi lopulta kaatua omaan mahdottomuuteensa; lopulta on äärimmäisen vaikea määritellä, mikä kosmetiikan kemikaali on aidosti "paha". Erityisesti, kun kaikki lainsäädännön sallimat ainesosat kuitenkin pitäisi olla turvallisia käyttää niillä pitoisuuksilla, jotka on määritelty.

      Monilla ainesosilla voi olla jostain näkökulmasta ikäviä lieveilmiöitä, mutta on hyvin vaikea nimetä kemikaaleja yksiselitteisesti "pahoiksi". Ympäristölle haitallisilla kosmetiikan kemikaaleillakin on se hyväksi katsottava puoli, että ne suojaavat ihmisiä syövältä. Silloin kun nuo ympäristölle vahingolliset UV-suojakemikaalit on keksitty, ei ole ollut muita kemikaalivaihtoehtoja suojaamaan UV-säteilyltä. En puolusta näitä ainesosia, avaan vain näkökulmia, jotka ehkä auttavat ymmärtämään, miksi niitäkin on vaikea yksiselitteisesti leimata pahoiksi.

      Odottaisin, että seuraavan vuosikymmenen tai vuosikymmenten aikana nuo ympäristölle haitallisimmat kosmetiikan kemikaalit kyllä poistuvat käytöstä, vähintään sitä mukaa, kun uudempaa UV-suojateknologiaa on tarjolla huokeampaan hintaan.

      Vastaa

      0
  16. Pitääkin tarkistaa omien puteleiden incit enemmän ajatuksella. Totesin juuri että Acon pullossa on nanopartikkeleita, eikä tunnu kivalta ajatukselta käydä levittämässä niitä mökkimaastoon. :/ Käytössä on myös Acon huulikiilto/voide jossa on yllättäen myös nanoja, ja tuntuu ettei niiden syöminen ole järkevää vaikka haluaisin ajatella ettei niitä laitettaisi huulivoiteeseen jos se olisi haitallista.

    LRP:n ohuesta kasvoille tarkoitetusta olen tykännyt, vaikka se tulee tyyriiksi jos sitä käyttää suositusten mukaan sillä pullo on hintaan nähden pikkuinen. Se tuntuu naamalla jopa meikin alla niin hyvältä kuin aurinkovoide kai voi tuntua. Jossain vaiheessa pohdin vielä kalliimpia aasialaisia voiteita koska niissä tuntuma on kuulemma hyvä, mutta sitten luin jostain ettei niitä tehdä auringossa istumista varten. En itsekään tykkää istua suorassa auringonpaisteessa, mutta jäi mietityttämään että ovatko länsimaiset versiot sittenkin suojaavampia.

    Vastaa

    0
  17. Mainio kirjoitus! Itse olen hiljalleen herkistynyt kemiallisille aurinkovoiteille, viimeisimpänä tuo kuvissakin näkyvä La Roche-Posayn Anthelios. Aluksi en pystynyt käyttämään sitä kasvoilla koska auringolle altistuessa silmät alkoivat vuotaa valtoimenaan. Sitten siitä alkoi tulla kirjavaa ihottumaa käsivarsiin, jälleen vasta auringossa. Useammassakaan apteekissa ei ole osattu edes arvata, mistä ainesosasta tämä voi johtua. Varsinkin silmien kirvely on ihan vakiojuttu. Olisi tosi kiinnostavaa, jos osaat heittää tähän jonkin valistuneen arvauksen, mutta ymmärrän tietysti että vaihtoehtoja on monia...

    Vastaa

    0
    1. Varsinkin silmien kirvely on ihan vakiojuttu. Olisi tosi kiinnostavaa, jos osaat heittää tähän jonkin valistuneen arvauksen, mutta ymmärrän tietysti että vaihtoehtoja on monia…

      Hei Kutri,

      Sitä en osaa sanoa, mikä tai mitkä kemialliset filtterit tarkalleen tuon kirvelyn aiheuttavat, mutta ilmiö on joka tapauksessa erittäin yleinen ja kuuluu kemiallisten aurinkosuojien tunnettuihin miinuksiin.

      Uusi Anthelios UVMune 400-koostumus muuten lupaa olla kirvelemättä silmissä. Sitäkään en osaa sanoa, millä keinoin kirvelypotentiaali on tässä voiteessa saatu poistettua, mutta sellaisen lupauksen tuote antaa.

      Vastaa

      0
  18. Super mielenkiintoinen aihe ja super hyvä postaus. Kiitos! Vielä kun oppisi nämä ulkoa, huh.

    Ja odotan todella innolla myös jatkopostausta ja sun kommentteja korealaisista aurinkosuojista. Olen käyttänyt niitä parina kesänä ja oma kokemus oli, että minulla käytössä olleet tuotteet olivat kyllä todella miellyttäviä iholla, mutta korkeasta suojakertoimesta huolimatta suoja ei ollut yhtä hyvä kuin vaikka La Roche-Posayn tuotteita käyttäessä. Kasvoille tuli korealaisten kanssa selvästi enemmän pigmentaatiota kuin L R-P kesinä.

    Vastaa

    0
  19. "Näitä näkee oikeastaan enää vain kaikkein halvimmissa massatuotantoaurinkovoiteissa"

    Ja silti esimerkiksi Korres, jonka jogurttilinjan spray-aurinkovoiteesta tykkäsin viime kesänä paljon, käyttää ainakin tuota homosalatea... 😭

    Vastaa

    0
    1. Joo, tuo lause oli minulta vähän huono tai vähintään huonosti muotoiltu, myönnetään. Mun olisi syytä korjata se. Kyllä niitä näkee osana UV-filtteriyhdistelmiä laadukkaammissakin sarjoissa, ja yksi selitys tähän on tulossa seuraavassa postauksessa, mutta halvoissa massatuotanto-aurinkovoiteissa käytetään lähes yksinomaan niitä ja ne ovat se pääasiallinen UV-suojan tuova teknologia.

      Korjaan tuon kohdan tekstissä, koska se tosiaan on huonosti ilmaistu.

      Vastaa

      0
  20. Moikka Sanni!

    Ja kiitos näin upean kattavasta aurinkosuojapostauksesta 🥰🌞! Aihe on yksi suurimmista suosikeistani, ja luen sitä koskevat jutut erittäin tarkkaan.

    Oma suosikkini on tähän asti ollut La Roche-Posayn UVMune. Koostumus on ihanan ohut, UVA-suoja korkea eikä se tosiaankaan kirvele silmiä. Tosin juttusi luettuani tekisi mieli kokeilla myös P2:ta, jonka UVA-suojan pitäisi ainakin valmistajan sanojen mukaan olla jopa korkeampi eli 50. Halpa hintakin totta kai houkuttelee 😉.

    Minulle kosmeettinen miellyttävyys ei ole tärkein valintakriteeri, vaikka toki haluan, ettei aurinkosuojani ei ole aivan hirveää jankkia. Mutta noin muuten ei missään nimessä valitsisi kosmeettisesti kaikkein miellyttävintä vaihtoehtoa, ellen olisi varma, että se tarjoaa myös kaikkein tehokkaimman suojan. Harras toiveeni aurinkosuojien valmistajille olisi, että myös tarkka UVA-suoja ilmoitettaisiin aina purkin kyljessä PPD-arvona. Minulle se kun on aivan yhtä tärkeä tieto, tai jopa tärkeämpikin, kuin UVB-suoja. Harmi kyllä, tällä hetkellä kyseistä tietoa ei joko ole saatavilla tai sen selvittäminen vaatii salapoliisityötä.

    Oikein ihanaa kesän jatkoa sinulle ja odotan innolla seuraavia aurinkosuojapostauksiasi!

    Vastaa

    0
    1. Olen samaa mieltä UVA-merkinnästä. Joko PPD:n tai PA:n tulisi tulla pakolliseksi merkinnäksi, tai vähintään toivoisin, että valmistajat jo omaehtoisesti ilman "pakkoakin" tajuaisivat laittaa sen esiin.

      Hyvää kesää sinullekin, Riikka :)

      Vastaa

      0
  21. Jännä tuo Anthelios, kun inhoat hajua. Minä en haista siinä yhtään mitään. Olisiko sulle tullut joku pilalle mennyt puteli?
    Tähän liittyen kysyisin onko kemiallisten voiteiden säilyvyys yhtään parantunut? Aiemminhan on sanottu, että viime vuotista voidetta ei kannata enää käyttää. Fysikaaliset suojat taas ei menetä tehoaan samalla tavalla.

    Vastaa

    0
    1. Kun arvostelin tämän voiteen Instagramissa huhtikuussa, sain useamman viestin, jossa muutkin kommentoivat Anthelioksen ikävää hajua. 😕 Tuoksujutut ovat niin yksilöllisiä.

      Mitä tulee aurinkovoiteiden säilyvyyteen, en ole lukenut mitään virallisia tutkimuksia asiasta, mutta kaiken lukemani ja oman kokemukseni perusteella kemialliset aurinkovoiteet säilyttävät tehonsa oikein hyvin 2 ja kolmekin vuotta avaamisen jälkeen, kunhan niitä säilyttää asianmukaisissa olosuhteissa. Suojakerroin voi kolmantena vuonna olla alempi kuin tuoreena, mutta kyllä voide yhä suojaa, niin kauan kuin itse voidepohja ei ole härskiintynyt tai muulla tavoin mennyt pilalle.

      Yhtä lailla mineraaliaurinkovoide toimii hyvin niin kauan, kuin voidepohja on kunnossa. Mineraalipartikkelit eivät voi mennä pilalle, mutta jos niitä kannatteleva voidepohja eli kuljetin menee, aurinkovoide ei enää toimi.

      Vastaa

      0
  22. Mitä tuo tarkoittikaan, jos tuotteen kuvauksessa on UVA ympyrän sisällä mutta UVB ilman ympyrää?

    Vastaa

    0
    1. UVB ei ole koskaan ympyrän sisällä, mutta UVA on, jos UVA:n osuus on vähintään kolmanneksen UVB:n tehosta.

      Vastaa

      0
    2. Sanoisin, että vähän oudohko merkintä. Ei varmaankaan aukea kovin monelle kuluttajalle tämä.

      Vastaa

      0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


  • Sanni

  • Arkisto

    • 2024 (23)
    • 2023 (148)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)