Tämän kertaisessa Dermosil-postauksessa esittelen Dermosilin klassikkosarjojen parhaimmistoa! :)
Uutuuksissa on aina oma viehätyksensä, mutta kestosuosikkien asema on vielä tärkeämpi. Ne kertovat erityisesti siitä, missä jokin sarja on onnistunut.
Poimin tähän juttuun omia suosikkejani Dermosilin "core"-sarjoista Classic, Vitamin E ja Sensitive.
CLASSICDermosilin ydin: näistä koko perheen perustuotteista Dermosil on saanut alkunsa. Sarjaan kuuluu yhä Dermosilin alkuperäisiä tuotteita, kuten Original Body Lotion joka tuli myyntiin vuonna 1988.
Dermosilin tarinasta voitte muuten lukea täältä. Tuossa kahdeksan vuoden takaisessa jutussa vierailin Dermosilin tuotantotiloissa Korsnäsissä.
FACIAL WASH ❤️
Minun ja Dermosilin tarina alkoi tästä tuotteesta; Facial Wash on ensimmäisiä tuotteita joita tilasin Dermosililtä, elettiin 2000-luvun alkupuoliskoa. Kasvopesusta muodostui pitkäksi aikaa suosikkikasvoputsarini.
Nyt kun käytin sitä taas vuosien tauon jälkeen, muistin heti miksi olen ollut tähän niin ihastunut; pehmeästi ja liukkaasti vaahtoava koostumus tuntuu iholla erityisen hyvältä ja huuhtoutuu vaivatta. Ihoystävällinen pH ei jätä ihoa yhtään nitisemään. Koostumus tuo mieleen vahvasti niinikään suosikkeihini kuuluvan Korres-sarjan paljon kalliimman vaahtoputsarin ihotunnun.
Tunnustaudun ultimaattiseksi vaahtohifistelijäksi ja voisin puhua vaahtojen laaduista samalla pieteetillä kuin juustoista ja viineistä ☺️ Ehkä senkin postauksen aika on jonain päivänä :)
Tämä tuote on löytö! Mutta käytän sitä eri tavalla kuin sitä oikeastaan suositellaan - minun ihoni tykkää tästä eniten seerumin tapaan päivä- tai yövoiteen alla käytettynä :)
Aloe-geeli on siis kuin superedullinen kosteusbuusteri. Tässä on älyttömän miellyttävä, pehmeästi ihoon levittyvä koostumus, kuin levittäisi iholle "kosteustyynyä"!
Simppeli aloegeeli on monipuolinen tuote; se kosteuttaa, rauhoittaa auringonpolttamat ja muut ihoärtymät ja lievittää myös hyönteisten puremien aiheuttamaa kutinaa. Silikoniton koostumus sisältää aloe vera -mehua, kosteutta sitovaa glyserolia, rauhoittavaa allantoiinia, geeliyttäjän, pH-arvon säätäjän ja säilyvyyttä parantavan aineen.
Aloe-geelin "sisartuote", Hydrogel, löytyy Sensitive-sarjasta. Se esitellään alempana, ja myös se on osoittautunut sikahyväksi herkän ja ärtyneen ihon hoitajaksi!
ORIGINAL BODY LOTION - Se ensimmäinen Dermosil-tuote! Erittäin helposti levittyvä ja nopeasti imeytyvä kosteuttava vartalomaito. Minulle tämän tyyppinen vartalovoide on "kiirevoide" - siis hetkiin kun ei ole juuri lainkaan aikaa hieroa voiteita ihoon.
KARBAMIDI-JALKAVOIDE - ahh, suosikkijalkavoiteeni! Superpehmentävä ja kosteuttava karbamidi eli urea on taikasana kun etsin jalkavoidetta kovettumiin taipuvaisille "koppurajalkapohjilleni". Ureaa on monissakin voiteissa, mutta Dermosilin koostumus on ollut paras tähän mennessä! Ja hinta tietysti 👍
KARBAMIDIPUIKKO KANTAPÄILLE - toinen karbamidisuosikki, tämä on myös Löytö-osaston tuotteita! Ihan älyttömän näppärä tuote hoitamaan halkeilevia kantapäitä, tuotetta voi levittää ilman että tarvitsee lähteä pesemään käsiään. (Runsaasti karbamidia sisältävät tuotteet jättävät iholle nahkean tunteen.)
Vaaleanpunaisesta väristään tuttu E-vitamiinisarja on sekin Dermosilin klassikkoja. Tiesittekö, että tämän sarjan puhdistusvaahto on Dermosilin kaikkien aikojen bestseller? Se on ollut ilmestymisensä jälkeen joka vuosi Dermosilin myydyimpien ykkössijalla..!
Minäkin olen sitä pari pulloa muinoin käyttänyt, mutta itse asiassa oma pumppuvaahto-suosikkini löytyy Dermosilin Sensitive-sarjasta.
Halusin poimia tähän juttuun muutaman kosteutta buustaavan Vitamin E -kasvotuotteen sekä makean pinkin version klassikkovoide Extra Treatmentista. :) JA - silkkaa uteliaisuutta myös yhden uutuuden ;)
KASVOSEERUMI HYAL x 4 - uutuustuote on tämä! Seerumistina halusin päästä tuoreeltaan testaamaan tätä hyaluronihappopitoista uutuutta. Se osoittautui perusmiellyttäväksi, sileästi levittyväksi ja kevyeksi seerumiksi geelifluidimaisella koostumuksella.
Normikosmetiikkaa käyttävä sisareni tykästyi tähän, mutta itse henkilökohtaisesti tykkään enemmän Dermosilin muista seerumeista kuten silikonittomista Nature- ja Sensitive -seerumeista.
VITAMIN E -KASVOVESI - ihana, paksu, kosteuttava ja pehmentävä kasvovesi! Täyteläinen koostumus sopii hienosti korealaistyyppiseen kasvoveden kerrostamiseen, jos siitä tykkää.
Kosteuttavien aineiden koostumus on simppeli mutta toimiva, 5 eurolla en odottaisi näin miellyttävää ihotuntumaa; Vitamin E -kasvovesi jättää ihon pehmeäksi ja mukavan tuntuiseksi vailla tahmaa. Oliiviöljy, glyseroli, E-vitamiini ja propyleeniglykoli vastaavat tehosta.
VITAMIN E EXTRA TREATMENT - pinkki ja tuoksullinen versio Dermosilin rakastetusta alkuperäisestä kuivan ihon "jankkivoiteesta". (Ja nyt sanon jankki kaikella rakkaudella... tästä jankista tykkään minäkin <3) Extraa suojaavampaa voidetta saa hakea! ...ja jännä helmiäiskoostumus kiehtoo aina vain! ^_^ Jopa kaltaiseni paatunut kosmetiikkafriikki sanoo näin 15 vuoden jälkeen :)
KASVONAAMIO HYAL x 4 - hyväksi todettu, sheavoi- ja hyaluronihappopitoinen pehmentävä ja kosteuttava voidenaamio. Sopii kuivalle iholle myös yövoiteeksi.
Lopuksi nostoni hajusteettomasta Sensitive-sarjasta. Herkälle iholle kehitetty Sensitive oli Classic-sarjan ohella Dermosilin ensimmäinen ihonhoitosarja.
Vaikka itse pidän tuoksuvasta kosmetiikasta, olen löytänyt Dermosilin tuoksuttomista tuotteista suosikkeja. Aika ajoin on mukava käyttää vaikkapa täysin tuoksutonta putsaria kaikkien päivittäisten tuoksuvien tuotteideni keskellä.
Sensitive-sarjassa muuten miellyttävät koostumukset pääsevät korostumaan, kun tuoksu ei ole vaikuttamassa käyttökokemukseen :)
Kun muu Suomi tykkää E-vitamiini-vaahdosta, minun lemppariksi on muodostunut Sensitive-vaahto! (Ei sillä että E-vitamiinikaan huono on..!)
Olen käyttänyt tätä myös käsien puhdistukseen, koska se on niin hellävaraista ja kuivat käteni eivät meinaa kestää sulfaatti- tai saippuapitoisia käsisaippuoita. Tätä haluan pitää aina kotona.
Toinen Sensitive-suosikki! Yhden ainesosan puhdas lanoliinivoide osoittautui "out of the blue" tosi hyväksi huulirasvaksi..! Mun nirsot huuletko huolivat joskus jotain muutakin kuin Carmexia? Joo, näköjään, ja se yllättää itsenikin silloin aniharvoin kun niin käy..! :D
Lanoliini eli lampaanvillarasva pehmentää ja suojaa ihoa erittäin tehokkaasti. Se muodostaa juuri sopivan, ns. oikealla tavalla tahmean pinnan jota huuleni ehdottomasti haluavat huulivoiteelta, voiteen täytyy tuntua helpottavan suojaavalta. Voiteen täytyy viestiä huulilleni; "Minä suojelen sinua (kaikelta)". Oikealla tavalla tahmea tarkoittaa sitä, että voide pysyy ja tuntuu huulilla eikä liukene, haihdu tai imeydy kokonaan.
Kun '-ex-päätteiset huulirasvani ovat kateissa, lanoliinivoide tarjoaa avun. :)
Tämä rasvaton ja hajusteeton kosteuttaja on ylempänä esitellyn Aloe-geelin sisar. Hydro-sisar ei sisällä aloe-kasvia, ja sopii vieläkin herkemmälle iholle. Geelit ovat monella tapaa samanlaiset ja sopivat koko vartalolle kasvoista varpaisiin, mutta tästä kaverista vain puuttuu aloe ja siinä on allantoiinin ohella myös toinen rauhoittava aine; bisabolol.
Myös tuotteen geeliyttäjä on eri (okei, tämä on jo nörttien aineistoa XD), ja Hydrogeeli tuntuu hieman erilaiselta iholla.
Annoin Hydrogeeliä kerran kokeiltavaksi toimistokaverilleni, jolla on erittäin herkkä ja helposti punoittava iho. Olimme usein keskustelleet herkän ihon seerumeista, ja vinkkasin hänelle, että Dermon Hydrogeeliä voi käyttää myös kasvoilla seerumin tapaan. Pian nainen hehkutti Hydrogeelin taivaisiin, kysyi mistä sitä saa ostettua ja on nykyään tuotteen säännöllinen käyttäjä
Ja lopuksi perushoidon kaksikko:
SENSITIVE-KASVOVOIDE JA -YÖVOIDE
Näissä on todella miellyttävä, neutraali koostumus. Päivävoiteen koostumus on kevyt ja nopeasti imeytyvä, yövoide on hieman ravitsevampaa ja sopii kuivalle iholle päivävoiteeksi.
Yövoiteen koostumus on aivan erityisesti mieleeni, siinä on jojobaöljyä ja sheavoita jotka kasvipohjaisina kosteuttajina tuovat tuotteeseen heti minulle mieluisaa tuntumaa. Entisessä "apteekkivoide-elämässäni" olisin ilomielin käyttänyt tätä voidetta!
*
Löysittekö näistä Dermosil-poiminnoista omiakin suosikkeja?
Onko lukijoiden joukossa muuten sattumoisin jopa Dermosilia ihan 80-luvulta saakka käyttäneitä..? Milloin olette löytäneet sarjan?
Uutuus johon ihastuin päätä pahkaa!
En olekaan pitkään aikaan kirjoitellut virolaisesta luonnonkosmetiikkamerkki Nurmesta, mutta nyt on syytä! :)
Nurme toteuttaa "hitaan elämän" filosofiaa, eikä uutuuksia ilmesty välttämättä edes joka vuosi. Hyvä niin, ihanaa että on myös kosmetiikkasarjoja joilla ei ole koko ajan kiire uudistua tai laajentua, myös hitaita sarjoja tarvitaan. Nurme on sellainen.
Viime vuonna Nurme juhli 10-vuotissynttäreitään, ja juhlavuoden kunniaksi Nurmen perustaja ja tuotekehittäjä Marit Tiits päätti täräyttää ilmoille kerralla suuremman satsin uusia tuotteita. Näihin uutuuksiin kuuluvat tänään esittelemäni älyttömän hyvät voiteet; samettistakin samettisemmat Rich Cream -hoitovoiteet koko vartalolle.
Nimi kertookin jo oleellisen, eli kyseessä on täyteläinen, runsasrasvainen voide. Rich Cream soveltuu erityisesti kuivalle iholle, ja minun mielestäni myös fantastisen hyvin käsivoiteeksi!
Itse olen käyttänyt Rich Creamia nimenomaan käsivoiteena, sillä sen runsas ja hoitava koostumus on täydellinen yökäsivoiteeksi pehmentämään ihoa ja lievittämään kroonisesti kuivien käsieni kireää ja karheaa tunnetta. Voide ei jää tahmeaksi ja kiiltäväksi, mikä on minulle tärkeää - vaikka laitankin sitä mennessäni nukkumaan :D Ihovoiteen pitää tuntua miellyttävältä aina.
Rich Cream -voiteita on neljä erilaista, tai "semi-erilaista", sillä kolmen voidepohja on sama ja neljännenkin hyvin samanlainen. Voiteet eroavat erityisöljyillään joiden mukaan ne on nimetty.
Voidepohja rakentuu auringonkukkaöljylle ja sheavoille, ja Monoi Tiare -voiteen pohjassa on näiden lisäksi myös runsaasti kookosöljyä.
Voiteiden silkkinen ja supermiellyttävä koostumus lienee laadukkaan emulgaattorin ansiota - olen viime aikoina oppinut taas lisää emulgaattorien merkityksestä tuotteen ihotuntuun ;) Ihan samoja öljyjä sisältävät kaksi emulsiovoidetta voivat tuntua hyvin erilaisilta iholla riippuen käytetystä emulgaattorista.
Kaikki Rich Cream -voiteet sopivat kaikille ihotyypeille, mutta jos ihosi reagoi ja ärtyy herkästi, on Hamppu-Muskatellisalvia paras valinta.
SEA BUCKTHORN & ORANGE - tyrniöljy ja appelsiinin eteerinen öljy. Mun Rich Cream -suosikki jo tuoksunsa perusteella! Olen heikkona mehukkaisiin sitrustuoksuihin ja appelsiinin eteerinen öljy "always goes home" 🍊🧡
HEMP & CLARY SAGE - hamppuöljy ja muskatellisalviaöljy. Tämä voide sopii erityisesti ärtyneelle tai tulehduksiin taipuvaiselle iholle, sillä hamppu- ja muskatellisalviaöljy ovat antibakteerisia. Samalla näissä öljyissä on myös elvyttäviä ominaisuuksia, mikä tekee niistä hyviä myös ikääntyneen ihon hoitoon.
ARGAN & BERGAMOT - arganöljy ja bergamot-hedelmän öljy. Arganöljy on tunnetusti erityisen hyvä ikääntyneelle ja vaativalle iholle. Bergamot-öljy tuo voiteeseen tyylikkään tuoksun.
MONOI TIARE - kookosöljy ja gardenia-(eli tiaré-kukan) uute. Erityishuomio: Nurmen Monoi-voiteen tuoksu on poikkeuksellisen mieto. Monoiöljy on perinteinen kookosöljystä ja gardenian kukista valmistettu tahitilainen öljy, jossa on tunnistettava makea, kookoksinen tuoksu. Jos pidät tavanomaista monoi-tuoksua liian makeana mutta pidät kuitenkin kookoksesta, tämä voide voi sopia sinulle.
Kysyin, voisinko saada arpoa muutaman näistä Nurme-ihanuuksista, ja sain koko setin! 😍
Joku onnekas siis voittaa kaikki neljä Nurme Rich Creamia. Näistähän riittää annettavaksi vaikka kaverille (- jos raaskii ^_^)
Osallistut arvontaan kertomalla, onko Nurme sinulle tuttu sarja.
Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 2. helmikuuta 2020 saakka.
Edit. Voittaja on Eija. Onnea :) Eijaan on otettu yhteyttä.
Tyrni-appelsiini.... mmm....
ARVONNAN SÄÄNNÖT
Reporting from -31 degrees. 💙
Jo ennen kuin tiesin että talvi jää tänä vuonna surkeaksi eteläisemmässä Suomessa, olin tehnyt päätöksen pyhittää tämä talvi Suomen Lapille.
Rakastan lunta ja kunnon vuodenaikoja. Talvella kuuluu olla kylmä.
Ja Lappi on minulle etelän asukkina yhä eksoottinen maa, kuin toinen maa.
Kolmas syy tulla Lappiin: sinne pääsee junalla.
Rakastan matkustaa junalla.
Tänä keväänä Kreikka vaihtuu omaan maahan mansikkaan.
Tulen tekemään juttusarjan Lapin valituista kohteista ja tarkastelemaan niitä ei-hiihtävän etelän urbaanin luonnonystävän silmin. Mikään reissuni ei ole sponsoroitu vaan reissailen independenttinä, kuten muillakin matkoillani.
Ensimmäinen matkani suuntautuu pitkäaikaiseen haavekohteeseeni, joka on niin kallis että on ollut millään lailla vaikea perustella sijoittamista tällaiseen asiaan. Siksi en ole tänne aiemmin päätynytkään.
Tänä vuonna annoin matkan itselleni syntymäpäivälahjaksi, ja nyt olen täällä. Lumen ihmemaassa Saariselän Kakslauttasessa. Seuraa pitää rakas siskoni - hän juhlii synttäreitään kolmen päivän sisällä meikäläisestä joten onhan sinä sukulaisuussuhteen lisäksi tarpeeksi syytä tulla mukaan :)
Tulin päästäkseni kylmään ja sinne pääsin.
Tässä fiiliskuvia eiliseltä ja tältä päivältä, Rovaniemeltä ja Kakslauttasesta.
On täällä kyllä upeaa.
Perusteellinen elämysraportti seuraa.
Jo nyt voin sanoa, että rahalla ei saa ihan kaikkea mihin on tottunut huokeammissakin majapaikoissa.
Analytiikasta näen, kuinka vhh/keto-ruokavalioon liittyvät postaukseni ovat jälleen kerran luetuimpien kärjessä näin vuoden alussa. Uusi vuosi, uudet ruokavaliostartit- ja elämäntaparemontit, tämä on sitä aikaa.
Nyt vähähiilihydraattisuuden kysyntä näkyy ihan erityisen vahvasti, kun vuonna 2019 hiilareita oli jälleen trendikästä ja ikäänkuin 'sallittua karsia' - tällä kertaa hienomman soundin omaavalla termillä ketogeeninen ruokavalio. Karppausta pidettiin jotenkin junttina trendinä, ja keto taas kuulostaa hienommalta ja terapeuttiselta - kun itse asiassa keto on karppausta tiukimmillaan ;)
Itse jäin vähähiilihydraattiselle tielle kahdeksan vuotta sitten enkä kuuntele meneviä ja tulevia trendejä tai ”paremmin-tietäjiä”, kuuntelen kehoani. Minulle sopii runsashiilihydraattisen ruoan välttäminen, eikä siinä mitään sen kummempaa. Kehossani on parempi olo, kun syön leivän sijaan juustoa tai pastan sijaan parsaa.
Kun vähähiilihydraattisuus taas kiinnostaa, ja ihmisten jääkaapit aina kiinnostavat (ja itse tykkään myös ruoasta jutella!), niin ajattelin kirjoittaa siitä miten tällä hetkellä syön, mitä hyötyä joku ylipäänsä saattaa vhh-ruokavaliolla saavuttaa - ja mitä mieltä olen markkinoiden uusimmista vhh-valmennuksista.
Runsaammin hiilaria; Fitfarm-kokeilu talvella 2016
Valintani hiilihydraattien suhteen on vaihdellut vhh-vuosieni aikana, ja olen testannut pari jaksoa myös syödä runsaammin hiilareita. Näin olen saanut aika hyvän kuvan siitä, miten kehoni reagoi ja millaisiin hiilareihin se reagoi huonosti. Vehnä, ruis, peruna ja sokeri ovat pahimmat. Kaura taas tuntuu sopivan, ja Korean matkalla huomasin, ettei riisikään aiheuttanut turvotusta. Riisi on kuitenkin niin tylsän makuista, että mieluummin syön kasviksia :D
Ihan yksinkertaisimmillaan runsas nopeiden hiilarien syönti kerryttää kehoon nestettä ja kaasuja, ja saa olon raskaan turpeaksi. Mieluummin olen ilman tällaista oloa.
Koreassa tuli syötyä riisiä päivittäin
Tiukin linjani hiilareihin jäi Fitfarm-kokeilun myötä, enkä ole enää vuosiin syönyt lähelläkään ketoosi-tasoa.
Rakastan esimerkiksi luonnonjogurttia, tuorejuustoa ja porkkanaa, ja ne eivät kuulu ketoosin mahdollistavaan ruokavalioon. - Ellei sitten tavoittele ketoosia energiavajeella ja syö tyyliin yhden porkkanan ja jogurtin päivässä, mutta se on ihan toinen juttu kuin elämäntapa-ketoilu, jossa ei kituuteta vaan syödään normaalilla energiatasolla.
MITÄ JÄÄKAAPISTANI LÖYTYY?Jääkaapissani on aina seuraavia ruokia:
monia eri juustoja, mutta vähintään leipäjuustoa, fetaa ja emmentalia
kananmunia
kurkkua
tomaattia
paprikaa
kukkakaalia
raejuustoa
THE vähähiilihydraattinen jogurtti: 0%
No Sugars -soijajogurttia
majoneesia
pestoa
voimariinia
rypsiöljyä
Soya Light -maitoa
kermaa
tofua
PAKKASESSA ON:
kalapakasteita kuten seitiä ja kalapihvejä (helpppja reseptejäni täällä)
vihannespakasteita kuten parsaa, kukkakaalia ja pilkottua sipulia (tuo nopeasti makua ruokaan!)
Ahvenanmaalta tuotua VHH-leipää (käytän mm. retkieväänä)
puolukoita
vadelmia
KUIVA-AINEKAAPISSA ON:
oliiviöljyä
tonnikalasälykkeitä
herkkusienisäilykkeitä
oliiveja
kaprista
kookosmaitoa ja -kermaa
pähkinöitä (saksan-, hassel- ja pekaanipähkinät ovat suosikkejani)
siemennäkkäriä (joko itsetehtyä tai viime aikoina useammin kaupasta ostettua, kun ei ole jaksanut leipoa)
AAMIAINEN
Aamiaisen kulmakivi ovat yhä kananmuna, kasvikset ja juusto. Rakastan tätä aamiaista niin paljon että siinä jäävät jogurtitkin toiseksi. Haluan joka aamu kananmunia. Ne maistuvat aina yhtä älyttömän hyvältä.
Kananmunissa parasta on niiden täyttävyys ja ruokaisuus – pari kananmunaa tuo nopeasti kylläisyyden tunteen, joka kestää. Soijajogurtti ei pidä nälkää, ja aamulla haluan syödä hyvin energiatiheää ruokaa.
Klassinen aamiaiseni:
puoli litraa kahvia ja 3 dl soijamaitoa (+kermaa!)
2-3 kananmunaa
muutama reilu juustoviipale (Koskenlaskija toimi erityisen hyvin aamupalalla! :)
pieni salaatti, jossa pilkottua kurkkua, tomaattia, kukkakaalia, paprikaa ja oliiviöljyä
Arkirealistinen kuva keittiöstä: illalla on valmistunut seuraavan päivän lounas (mifurouhetta) sekä saman päivän illallinen (salaatti)
LOUNAS
Olen yksinkertaistanut lounasruokailuni samana toistuvaan kaavaan, joka toimii. Tällainen yksinkertaistaminen on ollut myös tarpeen, kun olen voinut huonosti ja ollut stressin uuvuttama.
Lounaani kaava: (pakaste)vihanneksia + proteiinin lähde + kastike (kuten majoneesi, pesto, oliiviöljy, ranskankerma, tomaattimurska).
Valmistan lounaan edellisenä iltana:
Laitan kasvikset huoneenlämpöön sulamaan pari tuntia aikaisemmin. Sitten rasva ja kasvikset pannuun ja kasviksiin mukavasti ruskeaa paistopintaa. Sekaan perusmausteet suola, pippuri ja grillimauste. Siirrän kasvikset sivuun.
Sitten pannuun proteiinin lähde kuten tofu, kalapihvi, lohisuikaleet tai mifu. Taas paistetaan.
Paistetut kasvikset ja proteiini ikkunan ääreen jäähtymään. Sitten eväsrasiaan ja jääkaappiin. Saken är klar.
VÄLIPALA
Syön välipalaa aika harvoin, kolmen aterian ruokailurytmi on minulle vakiintunut ja toimiva.
Kun välipalalle on tarvetta, se on yleensä jogurtti-raejuustosekoitus pähkinöillä tai vaikkapa runsas viipale leipäjuustoa, jonka nykyään tykkään paistaa kevyesti pannulla ennen syömistä. Leipäjuusto on parhaimmillaan lämpimänä!
Myös siemennäkkäri kera juusto- ja kylmäsavulohitäytteen on hyvä välipala.
ILLALLINEN
Ennen söin usein illallakin lämpimän ruoan, nyt illallinen on melkein aina jokin salaatti tai juustolautanen kasvisten kera.
Monilla nämä menevät ihan päällekkäin, mutta ne eivät ole sama asia.
VHH eli vähähiilihydraattinen ruokavalio on tapa syödä, jossa suositaan ravinnetiheitä ja vältetään runsashiilihydraattisia ruokia, mutta ei pyritä (ainakaan jatkuvasti) ketoosiin. VHH:lla syödään yleisesti juureksia, hapanmaitotuotteita, kohtuudella hedelmiäkin sekä mahdollisesti pieniä määriä itselle sopivia ravinteikkaita viljatuotteita kuten ohraa ja kauraa. Näitä ei nautita keto-ruokavalossa.
KETO- eli ketogeenisellä ruokavaliolla tavoitellaan elimistön pysyvää ketoositilaa, eli aineenvaihdunnan tilaa, jossa elimistö käyttää energianlähteenä rasvanpolton sivutuotteena syntyviä ketoaineita.
Elimistö siirtyy ketoosiin, kun hiilihydraattien määrä ravinnossa on tarpeeksi alhainen. Raja on yksilöllinen, ja asettuu yleensä välille 20-50 g hiilihydraattia vuorokaudessa.
Ketoosi ei ole epäluonnollinen tila, vaan vaihtoehtoinen aineenvaihdunnan järjestelmä glukoosin poltolle. Muinoin ihmiselimistö on ollut säännöllisesti ketoosissa, kun hiilihydraattien saatavuus ravinnossa on vaihdellut. Ravintomme on alkujaan perustunut niukemmalle hiilihydraatin saannille kuten lihalle, kalalle, marjoille ja kasviksille.
Vasta viljelyn myötä ihminen on alkanut pikkuhiljaa hyödyntää ravinnossaan enemmän runsashiilihydraattisia lähteitä. Vilja- ja sokerituotteiden siirryttyä ravintomme pääasiallisiksi energianlähteiksi, glukoosipoltosta tuli nykyihmisen pääsääntöinen aineenvaihdunnan muoto.
Kulttuureissa (kuten esimerkiksi Grönlanti ja muut arktiset ympäristöt), joissa ravinto edelleen perustuu pääsääntöisesti muulle kuin viljoille ja tärkkelyspitoisille kasviksille, ketoosi on yhä elimistön normaali aineenvaihdunnan tila.
On siis huvittavaa, että ketoosista välillä kuulee puhuttavan ”epänormaalina” tilana. Joo, sitä se on ehkä länsimaiselle ihmiselle, joka leipomotuotteineen ja sokerikuorrutettuine Risi-frutteineen on kaukana metsästyksellä ja kalastuksella elävästä ihmisestä, mutta biologisesti ketoosi ei ole epänormaalia.
Kaikille ei ole tarpeen kokeilla minkään sortin "erityis"ruokavaliota. Suuri osa ihmisistä voi oikein hyvin syömällä tasapainoisesti kaikkea. Toisille taas ruokavalion hienosäätäminen tuo hyötyä. Jokainen tuntee itse, voiko keho hyvin vai voisiko ruokavalion muutoksella saavuttaa paremman olotilan.
Hyötyjä normaalipainoiselle:
Hyötyjä painonhallintaan:
Keto-tason aloitus voi auttaa monia suuresta ylipainosta pois pyrkiviä erityisen hyvin, sillä tulokset alkavat näkyä nopeasti ja makean mielitekojen luontainen hiipuminen auttaa merkittävästi hallitsemaan sokeriherkkuihin lankeamista.
Kaikille keto ei sovi, ja silloin myös lempeämpi vhh auttaa yhtä lailla, mutta tulokset alkavat näkyä hitaammin. Hitaampi tapa toisaalta voi myös olla osalle se paras tapa omaksua pysyvä elämäntapamuutos.
Moni aloittaa ketolla ja siirtyy siitä pikku hiljaa vhh:n puolelle, jos selviää, että vähähiilihydraattisuus sopii itselle. Jokaiselle löytyy lopulta oma sopiva hiilihydraattien taso, se voi olla täysin viljaton ja maidoton tai sisältää pienessä määrin ihan kaikkia ruoka-aineita.
ALLE 100 G HIILARIA = VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN
Kun vuorokausittainen hiilihydraatin saanti jää alle 100 gramman, puhutaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. 100 grammaan mahtuu jo kohtuudella myös perinteisiä hiilarilisukkeita kuten pastaa ja perunaa, eikä ole mitään syytä jättää niitä pois, jos ne itselle sopivat ja niitä haluaa syödä - eivätkä ne vähennä kasvisten määrää ruokavaliossa. Terveellisellä VHH:lla kasvikset ovat aina lautasen pääasiallinen sisältö, puolet lautasesta tulisi olla (mielellään maan päällä kasvavia) kasviksia.
Jos haluat pitää lautasella VHH:n myötä myös perinteiset hiilarilisukkeet, valitse kuitenkin ravinnerikkaampi vaihtoehto kuten täysjyvävilja tai villiriisi, tai perunan sijaan bataatti.
Tyypillisesti VHH-ruokavaliota noudattavan hiilarimäärä jää vuorokaudessa kuitenkin keskimäärin alle 50 grammaan, sillä ateriointivälin luontaisesti pidentyessä myös ruokailukerrat vähenevät, eikä 3-4 kasvisrikkaaseen ateriakertaan päivässä lopulta usein saa edes mahtumaan 100 g hiilaria.
Kuva: Fitfarm.fi
Ostin itselleni ihan silkasta mielenkiinnosta Fitfarmin keto- ja vhh-valmennukset. Halusin nähdä, millä lailla ne on koostettu. Valmennusten tarkkaa sisältöä ei ole lupa avata julkisesti, enkä sitä tässä teekään, mutta kommentoin yleisesti valmennusten lähestymistapaa ja mitä mieltä itse niistä olen:
KETO49
Tämä valmennus perustuu ketoosin saavutukseen energiavajeella ja on suunnattu painonhallinnan ja rasvanpolton starttityökaluksi. Se ei ole paras valinta, jos on kiinnostunut ketoilusta elämäntapana. Tätä dieettiä en esimerkiksi itse voisi kuuna päivänä noudattaa, riutuisin pois näillä kaloreilla.
En tykästynyt KETO49-valmennukseen yhtään, tosin en ole sen kohderyhmääkään. Eri ihmisillä totta kai toimii eri jutut, ja kenties monille sopii tämän tyyppinen niukkaenerginen dieetti jossa on siedettävä nälän tunteita. Tuloksia varmasti tulee, mutta nälkä on seuralaisena.
Jos itse lähtisin kokeilemaan painonhallintaa ketolla, valitsisin ilman muuta normaalikalorisen keton, jossa ketoosi saavutetaan hiilihydraattien rajoituksella, ei energiavajeella.
FITFARM VHH
Tämä valmennus on selvästi parempi, ja siinä korostuu kestävän elämäntavan omaksuminen terveellisen, kasvisrikkaan ruokavalion keinoin. Hiilihydraatteja rajoitetaan, mutta mitään hiilarin lähteitä ei varsinaisesti suljeta pois.
Tämä voi sopia tueksi monelle VHH:n sopivuutta pohtivalle, joka tuntee ettei ole valmis jättämään sokeriherkkujakaan pois.
Oma mielipiteeni? Minusta rajatumpi vhh-startti, jossa kaikki viljat ja sokeripitoiset ruoat jätetään pois, on mielekkäämpi siinä mielessä, että henkilö saa kunnollisen kokemuksen siitä, miltä kehossa tuntuu, kun runsaat hiilihydraatin lähteet ja kaasuja ja nesteitä keräävät ruoka-aineet jätetään pois.
Etuna on tulosten nopeampi näkyminen, ja kun on kokeillut rajatumpaa vhh:ta, on helppo oman kehon palautteen mukaan lisätä eri hiilhydraatteja. Näin löytää mielestäni helpoimmin oman hiilihydraattien sietokyvyn ja balanssin.
Kaikille rajatumpi vhh ei kuitenkaan sovi, joten yleisesti Fitfarmin VHH -valmennus antaa oikein hyvät eväät monipuoliseen ja terveyttä edistävään ruokailuun sekä tiedostavampaan hiilihydraattien käyttöön.
Kuva: Hätälä
LOPUKSI
Vinkkini VHH-ystävällisiin valmisruokiin.
Valmistan valtaosan ruoasta jalostamattomista ruoka-aineista kuten käsittelemättömistä kasviksista ja kalasta, joihin ei ole lisätty mitään ylimääräistä, mutta toki arkeani helpottavat – ja monipuolistavat – myös jotkin valmisruoat.
Anamma Vegobullar-soijaproteiinipyörykät
Tällaisia VHH:n mukaisia (eli noin. max 5% hh sisältäviä) valmisruokia ovat:
SUOSIKKINI: HÄTÄLÄN ONKIMIEHEN KALAPIHVIT (2,9% hh)
APETIT KASVISJAUHIS-PYÖRYKÄT (4,6% hh)
ANAMMA VEGOBULLAR (3,9% hh)
MIFU -SUIKALEET JA -ROUHE (1,7 – 2,4% hh)
JA IHAN VIIMEINEN LOPPUKEVENNYS:
”Soijamaitotakinkääntäjä” 😄
Käytän yhä soijamaitoa kahvissani, mutta on pakko myöntää KAURAN voittaneen! Kauramaito ei sovi perinteisen linjan VHH:ruokavalioon, sillä se sisältää vielä lehmänmaitoakin enemmän hiilihydraatteja (6,6%), mutta *rhana, on se vain hyvää! Erityisesti Oatlyn iKaffe, ei ole sen parempaa kahvimaitoa. 😋
Olen kahvinautiskelija, ja iKaffella pehmennetty latte on jotain ihan tajutonta herkkua. iKaffe myös maistuu hämmentävän täyteläiselle ja rasvaisemmalle kuin sen 3% rasvapitoisuus antaa odottaa, se maistuu paljon täyteläisemmälle kuin esimerkiksi 3,5-prossainen täysmaito.
Nautiskelijana olen antanut myöten kauramaidolle, ja tätä nykyä vähintään toinen aamun kahvimukeistani on täytetty puoliksi Oatlylla. Aijjai.
Ihanaa, nautiskeltavaa sunnuntaita kaikille! :)
Ajattelin kertoa, että olen huomenna Helsingin Stockmannilla meidän brändien Luonnonkosmetiikkatapahtumassa, mutta kerronkin ensin mikä teki minut tänään iloiseksi. Minulle tuli siitä niin hyvä mieli, että ajattelin laittaa hyvän kiertämään.
Kuvatessani työhuoneella jälleen uutta settiä purkkeja, oveen koputettiin ja sisään kurkisti toimistoni pomo. (Ei työnantajani, vaan toimistoni josta vuokraan työhuonetta.)
"Hei Sanni, onko sinulla hetki aikaa?" hän kysyi.
Olihan minulla. Melkein jo kutsuin naisen ihailemaan kuvaamani avonaisen purkin kermaisena aaltoilevaa, herkullisen keltaista voidepintaa, mutta toimiston johtaja, noin 5-kymppinen nainen, siirtyi asiaansa.
"Minulla on yksi ystävä jota tapasin tässä hiljattain, ja nyt minulla on sinulle terveisiä häneltä."
Jäin kuuntelemaan.
Toimiston johtaja kertoi, että hänen ystävänsä matkustelee usein Kreikassa. Kun he olivat tavanneet edellisen kerran, juttu oli jälleen päätynyt Kreikka-aiheisiin. Ystävä oli alkanut kertomaan, kuinka "netissä on yksi blogi joka on ihan paras paikka Kreikka-vinkeille, sieltä saa ihan parhaat vinkit!" Ystävä oli kertonut, kuinka hän suosittelee tätä blogia kaikille, ettei ole parempaa paikkaa josta lukea Kreikasta.
"Sen blogin nimi on Karkkipäivä", oli ystävä sanonut.
Toimistoni pomo oli ystävän yllätykseksi vastannut, että kyllä hän tietää kyseisen blogin, ja tuntee vielä bloggaajankin.
"Ai? Mistä sinä hänet tunnet?" ystävä kysyi.
Pomoni oli vastannut, että kyseinen bloggaaja vuokraa heiltä työhuonetta, ja ystävä oli kuulema puhjennut melkein huutamaan että ei voi olla totta - siis ilmeisen positiivisesti ^_^
Sitten hän oli lähettänyt minulle valtavasti terveisiä. Ja halunnut kertoa, kuinka paljon hän tykkää Kreikka-postauksistani.
Minulle tuli tästä niin hyvä mieli. Ihan älyttömän hyvä mieli.
Minusta on niin kiva kirjoittaa Kreikasta, maa on minulle rakas ja loputtoman inspiraation lähde. Mieletöntä, että yhden syksyn reppureissusta lähtenyt Kreikka-juttujen sarja on onnistunut tuomaan jotain siitä rakkaudesta myös muille ihmisille, koskettamaan ihmisiä niin että jotkut reissaavat Kreikkaan minun tarinoideni perässä. En tiedä voiko kirjoittaja parempaa palautetta saada. ❤️
Tänä aamuna itkin tosi paljon. Olen päivän aikana juonut viisi kupillista kahvia, kävellyt tunnin juoksumatolla ja vienyt koirat ulos räntään uusissa vilkkuvissa heijastimissaan jotka ostin heille toissa päivänä. Olen tehnyt töitä ja puhunut puhelimessa ystävän kanssa. Olen mennyt päivän läpi.
Vasta odottamattomat terveiset tuntemattomalta ihmiseltä saivat minut pysähtymään hymyyn. Tuntematon ihminen jossain oli halunnut kertoa toiselle ihmiselle, että hän saa iloa siitä mitä kirjoitan. Että olen antanut hänelle jotain merkityksellistä.
Aika hyvä juttu tässä päivässä ❤️
...ei pöydällä sentään pelkkää kosmetiikkaa ole... ;)
Niin, se mistä minun piti kertoa...! ^_^
Helsingin Stockmannilla on Luonnonkosmetiikkatapahtuma koko viikon, ja minäkin olen siellä huomenna perjantaina sekä lauantaina. Mukana ovat meidän brändit Lavera, Cattier Paris ja GRN, ja meikäläinen on paikan päällä avaamassa sanaista arkkuani näiden ihanien sarjojen tiimoilta kaikkien kanssa, jotka kaipailevat tuotesuosituksia tai muuten vain tietoa meidän sarjoista ja luonnonkosmetiikasta. Laveran meikit ovat tarjouksessa -20%.
GRN on ihan uusi lanseeraus Stockalla ja sarja on varmasti vieras vielä monellekin - ei sen jälkeen jos käännytte mun puoleen :)
Olen paikalla perjantaina kello 12-18 ja lauantaina kello 10-16.
Räätälöin sinulle vaikka ihonhoito-ohjelman odottaessasi :) ....ja räätälöidään samalla seuraava loma Kreikkaankin..! (vitsivitsi)
Hyvää yötä.
Sen pituinen se. ❤️
Tiedättehän vanhan tutun Joikin? Etelän naapuristamme Virosta?
Kirjoittelin sympaattisesta Joikista esittelyn syksyllä 2016, ja saman vuoden tammikuussa olimme Karkkipäivän lukijamatkalla tutustuneet merkkiin Tallinnassa.
Paljon on tapahtunut sen jälkeen; Joik on saanut Suomessa virallisen edustuksen ja maahantuonnin, ja viime vuonna sarja sai kokonaisuudessaan Cosmos Ecocert -sertifikaatin. JA, sertifikaatin myötä sarja koki myös täydellisen ulkonäköpäivityksen, johon minä sanon vain WOW! Tyylikästä tuli ja rytinällä!
Kaikki tuotteet ovat myös vegaanisia.
Katsokaapa vaikka Joikin bestsellereihin kuuluvan tyrniöljy-kasvoveden päivitystä. Nyt Joik haastaa minkä tahansa selektiivisenkin sarjan arvokkaan näköisillä pakkauksillaan.
Uudistuksen myötä Joikin valikoima kasvoi myös uusilla tuotteilla.
Pääsin tutustumaan uudistuneeseen Joikiin House Of Organic -yhteistyön kautta.
Aloitetaan ylellisestä puhdistusöljystä.
20,90€ / 100 ml
Joikin puhdistusöljy on täyteläistä ja kerrassaan ihanan tuoksuista - tuoksusta vastaavat aromaterapeuttisen ja samalla myös antiseptisen vaikutuksen omaavat laventelin, sitruunaruohon ja teepuun eteeriset öljyt.
Varsinainen öljypohja muodostuu auringonkukka-, oliivi-, risiini- ja jojobaöljyistä.
Tämä öljyjen cocktail on mielenkiintoinen; se sopii samalla puhdistamaan hellästi kuivaa ja ikääntynyttä ihoa, mutta on öljyprofiililtaan myös syväpuhdistava (risiiniöljy) sekä tulehdusta laskeva ja antimikrobinen (eteeriset öljyt) ja voi siten sopia myös epäpuhtauksiin taipuvalle iholle.
Joikin puhdistusöljy ei emulgoidu veden kanssa, ja sen saa parhaiten poistettua iholta pakkauksessa mukana tulevalla kasvosienellä tai tekemällä kakkospuhdistuksen vaahtoavalla tuotteella.
Öljyä ei suositella silmämeikinpoistoon (oletettavasti eteeristen öljyjen takia.)
Sanni sanoo: tämän tuoksu on NIIN ihana..! Voisin hengitellä tätä joka ilta... Extravinkki: tuote sopii minusta ihanaksi hemmottelulahjaksi - hintaansa nähden tuote antaa paljon arvokkaamman vaikutelman! Arkiluksusta kahdella kympillä!
20,90€ / 100 ml
Joikin bestsellereitä (ainakin Virossa!), tämä kaksifaasinen kasvovesi on aivan ihana aamuinen herättelijä! Persoonallisessa vedenraikkaassa koostumuksessa tyrniöljy ravitsee ja hoitaa ihoa (rasvafaasi ei tunnu tuotteessa yhtään rasvaiselta) samalla kun aloe, glyseroli ja sodium pca kosteuttavat ihoa. Sopii kaikille ihotyypeille.
Huomionarvoisinta tuotteessa on sen poikkeuksellisen pirteä ja vahvan raikas tuoksu joka syntyy piparmintun, greipin ja katajanmarjan vastustamattomasta yhdistelmästä. Piparminttu tuo tuotteeseen myös viilentävän tunteen.
Ihastuin tähän tuotteeseen kun Joikin edustaja esitteli sen meille 2016 lukijamatkalla, ja ostin pullon kotiin. Se on jo aikaa sitten loppunut, ja nyt - vuonna 2020 entistä ahnaampana kasvovesien suurkuluttajana - sain kätevästi uuden ^_^
Ravista pulloa kevyesti ennen käyttöä että tyrnipitoinen öljyfaasi- ja vesifaasi sekoittuvat.
26,90€ / 50 ml
Erittäin kosteuttava ja samalla erittäin ohut Joik Moisturising Day Cream on jännä tuote. Siinä on nimittäin nestemäisen ohut koostumus, mutta samalla se on erittäin kosteuttava sekä ravitseva ja sopii kuivemmallekin iholle. Nyt kun mietin, niin koostumus muistuttaa paljon Lovely Dayn voiteita, jotka myös ovat lähes nestemäisiä mutta intensiivisesti ravitsevia.
Joikin voiteessa on runsaasti kokonaisia, luomulaatuisia kasviöljyjä kuten makadamiansiemen-, argan- ja jojobaöljyä sekä sheavoita. Muita ihonhoidon universaaleja hyviksiä voiteessa ovat mm. antoksidanttinen c-vitamiinipommi tyrniöljy, a-vitamiinipitoinen ruusunmarjaöljy sekä rauhoittava ja ihon sävyä tasoittava lakritsinjuuriuute.
Moisturising Day Cream sopii valmistajan mukaan kaikille ihotyypeille, mutta itse ehdottaisin tätä normaalista kuivalle iholle. Seka- ja rasvaiselle iholle voide on mielestäni liian ravitseva.
Kokeile tätä koostumusta, jos ihosi on kuiva tai kuivuuten taipuvainen, mutta et pidä paksun voidemaisista, suojaavista kuivan ihon voiteista. Tämä on ihan eri tuntuinen! Mä tykkään, sopii minulle loistavasti talveen.
30,90€ / 30 ml
Joikin kasvoöljyseerumissa on nimensä mukaisesti silkkinen koostumus. Tämä tuote on ollut Joikin valikoimassa pitkään ja olen jonkin näytteen tästä jo muinoin testannut, ja tykkäsin silloinkin. Puhdistusöljyn tapaan tämä tuntuu ylelliseltä. (Hinta ei yhtään korreloi pakkauksen ja luksus-fiiliksen kanssa..! :) Kerrankin voi sanoa, että jonkin merkin luksus-uudelleenbrändäyksen myötä hinnat evät nousseet ihan pilviin..!)
Laadukas öljyseerumi sisältää kuuden ihoa hoitavan kasviöljyn sekoituksen; safflori-, auringonkukka-, sacha inci-, argan-, jojoba- ja kaktusviikunaöljyä sekä joukon tarkkaan valittuja kasviuutteita kuten mäkikuismaa ja lakkauutetta.
Joikin Silky Facial Oil Serumiin valitut öljyt "tekevät kaiken", mukaan on valittu niin kosteuttavia perusöljyjä kuin antioksidanttirikkaita ja anti-age-vaikutteisia öljyjä; ne pitävät ihon pehmeänä ja joustavana, silottavat hienoja juonteita ja auttavat ihoa ylläpitämään tervettä suojabarriääriä lataamalla ihoon sen tarvitsemia rasvahappoja, vitamiineja ja antioksidantteja ja ehkäisemällä kosteuden haihtumista.
Sopii normaalille ja erityisesti kuivalle ja ikääntyneelle iholle.
19,90€ / 50 ml
Ruusuvesipohjainen kasvosuihke kosteuttaa ihoa tehokkaasti ja rauhoittaa ihoa. Ruusuveden ohella koostumus on rakennettu kosteuttavalle betaiinille ja rauhoittavalle lakritsinjuurelle. Kosteuttavan vaikutuksen tiimissä on vielä aina niin luotettava sodium PCA :)
Simppeli koostumus jossa ihoa ärsyttävät ainesosat on minimoitu.
Suihkeessa on miellyttävä, selkeä ruusun tuoksu.
Jos jotain huomautettavaa tulee meleen, niin meikin päälle tämä ei ihanteellisesti sovi (vaikka valmistaja niin vinkkaa), sillä suihke on aika jämäkkää eikä nimensä mukaisesti hienojakoista "mistiä".
Olen huomannut, että suurimmassa osassa kasvosuihkeita suihkemekanismi on tällainen, vähän ronskimman puoleinen, vaikka nimenä olisi 'mist'. Itseäni se ei tosin haittaa ollenkaan, sillä en kuulu niihin, jotka suihkivat kosteussuihkeita päivän aikana - minä kastelen näillä ihon joka tapauksessa märäksi kun käytän niitä aamulla ja illalla :)
Onko joku teistä jo ehtinyt kokeilla uudistuneita, ekosertifioituja Joik-tuotteita? Tai löytyikö vanhoista Joikeista jo suosikkeja?
Mitä tykkäätte brändin uudistuksesta? Vakuuttaako uusi hienostunut tyyli vai tykkäsittekö enemmän vanhasta?
Tutustu koko valikoimaan House Of Organicin sivulla.
Olen tehnyt perinteeksi tehdä katsauksen matkanjärjestäjien Kreikka-kohteisiin, ja tässäpä olisi koottu listaus kesän 2020 kohteista sekä kommenttini uutuuksista :)
Kreeta ja Rodos pitävät itsestään selvästi kärkeä suosituimpina Kreikan kohteina; ne löytyvät jokaisen matkanjärjestäjän valikoimasta. Myös Kos ja Santorini ovat klassikkokohteita ja Joonianmeren saaret Lefkas, Korfu ja Zakynthos ovat suomalaisten kestosuosikkeja.
Sesongin uutuuksia ovat nuorekas bilesaari Ios sekä allekirjoittaneen suurimman ilonkiljahduksen kirvoittanut manner-Kreikan vuoristokyläalue Zagoria. Tämän jutun kaikki kuvat ovat Iokselta, jossa vierailin syksyllä 2014.
Olen jo pitkään halunnut reissata Zagorian upeisiin vuoristomaisemiin Pohjois-Kreikassa. "Sä NIIN rakastaisit Zagoriaa!", ovat kreikkalaiset ystäväni sanoneet. Alue on tyyliltään aivan erilainen kuin rannikko-Kreikka, saarista puhumattakaan. Olen suunnitellut tekeväni Zagoriaan joskus roadtripin kun vain saan jonkun kaverin kuskiksi. :)
Upea Ios on sesongista riippuen kaksi eri maailmaa
Saaret: Rodos, Kreeta, Lefkada, Santorini, Kos, Karpathos, Zakynthos, Korfu, Naxos, Paros, Kalymnos, Leros, Pserimos, Tilos, Ios ja Symi.
Manner-Kreikka: Ateena, Sivota, Parga, Kanali ja Zagoria.
Uutuudet kaudella 2020: Zagoria, Ios ja Symi.
Apollo on Suomen johtava Kreikan matkojen järjestäjä ja jättää laajalla kohdevalikoimallaan kilpailijat kauas jälkeensä.
Muutama sana kauden uutuudesta IOKSESTA:
Ios on Mykonoksen ohella Kreikan tunnetuimpia bilesaaria, mutta biletystyyliltään aivan erilainen kuin Mykonos. Juhlimissesonki on myös lyhyt ja rajoittuu vain kesään, siinä missä Mykonoksella klubit jumputtavat lähes ympäri vuoden. Ios on nuorten reppu- ja budjettireissaajien kohde, Mykonos rahakkaiden jetset-juhlijoiden kohde.
Ios'laisten mukaan myös julkkiksia näkyy Ioksen yöelämässä, mutta siellä "kukaan ei ole toista parempi", eikä kuuluisuus saa (eikä odotakaan) eri kohtelua kuin norjalainen reppureissaaja. Ios on rennompi ja halvempi.
Ioksella on myös upeita, hienohiekkaisia rantoja.
Ioksen meininki heinä-elokuussa
Ioksen meininki syyskuussa :)
Kalenterin saavuttaessa elokuun loppua Ios hiljenee, ja syyskuussa saarta ei enää tunnista samaksi. Kadut ovat tyhjät ja klubit ja pubit menneen kiinni.
Tällaisen Ioksen minä tapasin, ja ilokseni pääsin kokemaan saaren todella kauniin pääkylän kuvaukselliset labyrinttikujat täysin omassa rauhassa.
Tulet rakastumaan Ioksen Choraan jos:
a) rakastat hyvää biletystä ja saavut tänne kesäkuun lopusta elokuun puoleen väliin
b) rakastat kuvankauniita kreikkalaiskyliä joiden kapeat labyrinttikujat johdattavat kiehtoviin seikkailuihin ja häikäisevät maisemat saavat mielen euforiaan - ja saavut tänne syys-lokakuussa.
Ioksen Chora on autoton ja tyyliltään kuin Naxoksen vanhakaupunki, mutta kompaktimpi.
Apollon vahvuudet: valikoimassa on myös pienempiä saaria kuten Tilos, Pserimos ja Leros sekä Suomessa vähemmän tunnettuja mannerkohteita kuten Zagoria. Extrapisteet ehdottomasti siitä, että Apollon kohteissa on myös oma suosikkini ja rakkain saareni Paros.
Näissä pienemmissä kohteissa ei ole Apollon opaspalveluja vaan sinne matkataan omatoimisesti lähimmältä suurelta saarelta jonne Apollo lentää.
MINNE REISSAISIN APOLLON KYYDISSÄ?
Zagoriaan!! ❤️ Myös Sivota kuulostaa paikalta, jossa viihtyisin (alkujaan aito kalastajakylä ja ennen kaikkea lomakohde kreikkalaisille itselleen).
Pikkusaarista Tilos on edelleen kärkisijoilla, jäi kovasti harmittamaan kun viime kevään Tilos-reissu estyi myrskyn takia (jäin jumiin Lerokselle).
Saaret: Rodos, Kreeta, Korfu, Kos, Kalymnos, Telendos, Lefkada, Thassos ja Santorini
Manner-Kreikka: Parga, Paleros, Ammoudia, Kavala ja Ateena.
Uutuudet kaudella 2020: ei käy ilmi.
Tjäreborgin vahvuudet: ainoa erityinen kohde Tjäreborgin valikoimassa, jota muilla matkanjärjestäjillä Suomessa ei ole, on Kavalan kaupunkikohde pohjois-Kreikassa. Vielä viime sesongilla Tjäre oli myös ainoa firma joka vei Suomesta Thassokselle, mutta nyt Thasson on myös Aurinkomatkojen valikoimassa.
Olen viettänyt paljon aikaa niin Thassoksella kuin Kavalassakin ollessani Thassoksella au pairina kesällä 2000. Kavala on hurmaava ja mielenkiintoinen, aito kreikkalainen kaupunki.
MINNE REISSAISIN TJÄREBORGIN KYYDISSÄ?
En välttämättä minnekään, sillä Tjäre ei tarjoa minulle mitään sellaista uutta Kreikan kohdetta joka kutkuttelisi aivan erityisesti. Olen käynyt kaikissa Tjäreborgin kohteissa poislukien Paleros ja Ammoudia.
Saaret: Kreeta, Rodos, Kos, Santorini, Korfu, Lefkas, Zakynthos, Skiathos, Skopelos ja Thassos.
Manner-Kreikka: Parga ja Sivota.
Uutuudet kaudella 2020: Thassos
Aurinkomatkojen vahvuudet: Ehdottomasti Skiathos ja Skopelos. Aurinkomatkat on ainoa matkanjärjestäjä, joka vie Suomesta näille ihastuttaville Sporadien saarille. Skopelos kuuluu omiin henkilökohtaisiin suosikkeihini.
Lue mukavasta syyskuisesta päivästäni Skiathoksella täältä ja Skopelos-fiilistelyjäni täältä.
MINNE REISSAISIN AURINKOMATKOJEN KYYDISSÄ?
Skopelokselle, Skiathokselle ja minulle vielä tuntemattomaan Sivotaan. Myös Thassokselle olisi kiva palata verestämään au pair -kesän muistoja.
Saaret: Kreeta, Rodos, Kos, Korfu, Samos, Zakynthos ja Kalymnos.
Manner-Kreikka: Ateena.
Uutuudet kaudella 2020: ei uutuuksia.
TUIn vahvuudet: ainoa matkanjärjestäjä joka tällä hetkellä vie Suomesta Samokselle.
Olen viettänyt Samoksen pääkaupungissa Vathissa muinoin viikon ystäväni ”mummolassa”, ja ehdin tutustua saaren suurimpiin kyliin pintapuolisesti. Kuvankaunis Samos vaikutti ihastuttavalta ja monipuoliselta saarelta jossa riittää tekemistä niin luonnon ystäville, perhe- ja rantalomailijoille kuin aitoja kreikkalaisia kyliä etsivälle. Samos ansaitsee ehdottomasti uuden ja perusteellisemman vierailun tulevaisuudessa.
Extra-huomio: Tuin Ateenan hotellien valikoimassa on loistava Plaka Hotel, jota suosittelen ilman muuta fantastisen hinta-laatusuhteen perusteella! Kolmen tähden Plaka Hotel sijaitsee niin Ateenan ytimessä kuin olla voi, ja sen kattoterassilta on huiiiikea viiden tähden näköala Akropolille. Tähän hotelliin kannattaa tulla jo pelkästään kattoterassin takia!
Superpisteet myös loistavasta, laadukkaasta aamiaisesta sekä aamiaishuoneessa koko päivän tarjolla olevasta ilmaisesta kahvista ja teestä.
MINNE REISSAISIN TUIN KYYDISSÄ?
Ilman muuta Samokselle!
Saaret: Kreeta, Rodos, Korfu ja Zakynthos.
Manner-Kreikka: Ateena ja Ateenan Riviera sekä Loutraki
Uutuudet kaudella 2020: Korfu ja Zakynthos.
Matkavekan vahvuudet: ainoa suomalainen matkanjärjestäjä jonka valikoimassa on "Ateenan Rivieran" eli Ateenan rannikko. Tämä alue on loistovalinta, jos haluaa yhdistää rantaloman ja suurkaupungin.
Kun itse ensimmäisen kerran matkustin Ateenaan 18-vuotiaana, majoituin nimenomaan Rivieran alueella. Glifada on alueista vilkkain ja trendikkäin (ja kallein), Varkiza rauhallisin. Ateenaan pääsee Glifadasta julkisilla alle tunnissa.
SANNIHUOMIO: Matkavekan sivu on jokseenkin heikko navigoida, kartat eivät lataudu oikein eikä kohteesta toiseen siirtyminen onnistu ilman että palaa aina pääsivulle. Olen kiinnittänyt tähän huomiota jo aiemmin, ja vekkalaiset voisivat ehkä itsekin kiinnittää asiaan huomiota.
Muiden matkanjärjestäjien sivuilla kohteiden selaaminen ja niiden välillä liikkuminen on huomattavasti helpompaa, miellyttävämpää ja sujuvampaa.
MINNE REISSAISIN VEKAN KYYDISSÄ?
Loutrakiin, siellä en ole vielä käynyt. Se on kuulema lähes yhtä viehättävä paikka kuin Parga.
Saaret: Kreeta ja Rodos.
Setti kahden Kreikan suosituimman lomasaaren kohteita.
Vahvuudet? Olisikohan sitten erikoistuminen Kreetaan ja Rodokseen :)
MINNE REISSAISIN DETURIN KYYDISSÄ?
Kreetan Rethymnoniin, siellä olisi kiva viettää pari päivää. Jatkaisin kyllä matkaa omatoimisesti jonnekin vähemmän turistillisiin Kreetan kolkkiin :)
*
Kenellä on jo Kreikan matka buukattuna tälle vuodelle? :)
Lue myös:
Abel. Törmäsin tähän minulle täysin tuntemattomaan luonnolliseen parfyymimerkkiin Jolie Spa & Shopissa marraskuussa.
Tuoksuhulluna ryhdyin heti samplaamaan "aapeleita" iholle, ja tunsin ensikosketukselta että tässä on upean vivahteikkaita, laadukkaita ja tyylikkäitä tuoksuja.
Olin jo arpomassa ostaako parin testinuuhkaisun perusteella Red Santal vai Green Cedar (puutuoksut vetoavat minuun aivan erityisesti), kun huomasin Discovery-pakkauksen, jossa saisi kaikki Abel-tuoksut minikokoisina 1,5 ml sampleina.
No senhän ostaisin ilman muuta, ja perehtyisin kotona tuoksuihin syvemmin ennen täysikokoisen ostamista.
Jolie Spa & Shop Töölö
Abel-tuoksut osoittautuivat juuri niin upeiksi kuin ensituntuma vihjasi, ja olen nyt löytänyt uuden luonnonkosmetiikan lempituoksusarjan Uniquen rinnalle.
Acorelle on edelleen vahvasti suosikkeja sekin, samoin kuin Honoré des Prés, jonka tuoksuissa on fantastisia luonteita, mutta Abel-tuoksut erottuvat joukosta ehkäpä persoonallisimpina. Ja Abelin kestävyys iholla on keskivertoa selvästi parempi. Kestävyyshän on aidon luonnonkosmetiikan tuoksun yksi kompastuskiviä, aitoa luonnollista tuoksua ei vain ole mahdollista formuloida yhtä kestäväksi kuin mihin synteettisillä fiksatiiveilla pystytään.
COBALT AMBER EdP
Sannin fiilikset: savuinen, tupakkainen, kevyen suitsukkeinen, itämainen, makeahko, mystinen, tumma. Kun tuoksu on tekeytynyt iholla se pehmenee ja muuttuu puuteriseksi.
Tuoksuista kestävin.
Virallinen tuoksukuvaus: CHIC, SULTRY ORIENTAL
Latva: punapippuri, katajanmarja
Sydän: kaakao, tonkapapu
Pohja: ambra
GREY LABDANUM EdP
Sannin fiilikset: unisex, jäisen raikas mutta samalla savuinen, tässäkin aistin aavistuksen tupakkaa ja nahkaakin, harmaita sävyjä, alla vivahde makeaa. Tulee mieleen Vicks-voide sekä paksu harmaa ja karkea kalastajan villapaita. Jäämeri, karut olosuhteet.
Virallinen tuoksukuvaus: EDGY, DARK CHYPRE
Latva: pomeranssi, orvokki
Sydän: patsuli, santeli
Pohja: labdanum, olibanum eli frankinsensi
RED SANTAL EdP
Sannin fiilikset: vahva santelipuu, tuoksu on todella puinen, kuin haistaisi juuri veistettyä puuta. Taustalla vivahde jotain viileää joka tasapainottaa santelin lämpöä. Tämäkin on hyvin unisex.
Kun tuoksu tekeytyy iholla, aistin jotain juurevaa ja multaista ripauksella kasvimaista makeutta, porkkanaa..? Tämä tunne vahvistuu kun tuoksu viipyy iholla.
Virallinen tuoksukuvaus: WARM, SPICY WOOD
Latva: neilikannuppu, pippuri
Sydän: bergamotti, inkivääri, timjami
Pohja: santelipuu-trio
WHITE VETIVER EdP
Sannin fiilikset: raikas, hyvin kevyesti makea, tyylikkään pirteä, "uplifting". Ihan ensimmäisenä nenään kohoaa sitruksinen ruohoisuus, joka kuitenkin väistyy nopeasti jääden maskuliinisen raikkaaksi. Mitähän vetiver on..? Onko tuoksun vaikeasti määriteltävä raikkaus peräisin juuri vetiveristä..? (Myönnän, että aina unohdan onko 'vetiver' puuta vai jotain muuta.)
Googlaan, ja vetiver on ruoho, jonka tuoksua kuvaillaan santelipuun kaltaiseksi "pehmeän matalaksi" ja miehiseksi..... Hmmm... ei mene nyt yksiin Abelin White Vetiver-kokemuksen kanssa. Minä sanoisin puinen raikas..? Toisen kuvauksen mukaan vetiverin "runsaassa, maanläheisessä tuoksussa on aavistus sitruunaa." Okei, tämä kuulostaa jo yhteneväisemmältä mun fiiliksen kanssa.
Virallinen tuoksukuvaus: ZESTY, COOL WOOD
(Nojoo, juuri näin..!)
Latva: lime, spearminttu
Sydän: Inkivääri, palmarosa
Pohja: vetiver, vanilja
GREEN CEDAR EdP
Sannin fiilikset: ihastuttava vihreänraikas tuoksu, seetri on vain niin ihana! <3 Hieman sitruksinen ja raikkaan puinen, pohjalla vähän puuteria. Tasapainoinen ja tyylikäs. Tämä tuoksu keventää oloa. Viehättää takuuvarmasti seetrin ystäviä.
Virallinen kuvaus: VELVETY, RICH WOOD.
Hmmm, ei mennyt ihan yksiin minun kokemukseni kanssa, minusta tuoksu on enemmän raikas ja kevyt kuin "samettinen ja runsas".
Latva: magnolia, kardemumma
Sydän: cypriol, guaiac-puu
Pohja: Texas ja Atlas -seetri
Minulle tuntematon tuoksu on cypriol. Mikä se on? *google* "Cypriol kuuluu papyrus-kasvien perheeseen ja kasvaa Intiassa. Sen puisessa ja juurevassa tuoksussa on aistittavissa sekoitus seetriä, vetiveriä ja patsulia kera häivähdyksen kanelia." Hmm, kuulostaapa hyvältä!
Abel Green Cedar lämpenee hieman iholla, mutta erityisen täyteläiseksi puuksi en tätä tuoksua koe. Red Santal EdP olisi minulle se "rich wood", Green Cedar taas "fresh, light wood".
GOLDEN NEROLI EdP
Sannin fiilikset: Pirteä, ihana ja mehukkaan sitruksinen, hyvää mieltä luova, kohottava. Tyylikäs. Sitruksessa ei ole yhtään saippuaisuutta eikä mehukkuudessa keinotekoisen korostettua makeutta. Hedelmäisen ensituoksun alkaessa väistyä iholle jää hieman matalampi nerolin tuoksu.
Golden Neroli on Abelin tuoksuista ihollani vähiten kestävä.
Virallinen kuvaus: BRIGHT, CITRUS FLORAL
Latva: neroli, matcha
Sydän: petitgrain, ylang ylang
Pohja: Länsi-Intian santeli
PINK IRIS EdP
Sannin fiilikset: todella SULOINEN tuoksu, se on sana joka tulee ensimmäisenä mieleen Pink Iriksestä. Tyttömäinen, pehmeän makea, ehkä jopa aavistuksen mylittleponimainen. Ei kuitenkaan makea halvalla tavalla. Kepeä, iloinen. Söpö.
Tekeytyessään tuoksu muuttuu hieman saippuaiseksi. Väriltään tämä tuoksu on todellakin vaaleanpunainen, oikein pastellisen vaaleanpunainen.
Virallinen kuvaus: CONTEMPORARY, CLASSIC FLORAL
(Hmm, mä en olisi kutsunut tätä klassiseksi....)
Latva: sichuaninpippuri, vadelmanlehti, basilika
Sydän: orris-juuri, ruusu, jasmiini
Pohja: vanilja, myski
Vaikka Abel oli minulle vielä marraskuussa täysin tuntematon merkki, olen bongannut Pink Iris -tuoksun jo parinkin blogin "Vuoden paras" -listoilta. Tästä tuoksusta pidetään!
Mikä sitten on minun suosikkini Abelin ihanista tuoksuista?
Jolie'ssa aapeleita tuoksutellessa lemppari tuntui olevan Red Santal, sitten Green Cedar, ja kotona Pink Iris alkoi selvästi tuntua parhaalta. Myös White Vetiver aikaansaa joka kerta "Oooo, miten ihana!" -tunteen. Green Cedar on sekin suurta rakkautta, sillä seetri on aina ollut minulle se kaikkein viehättävin puun tuoksu.
En kuitenkaan enää pysty sanomaan, että jokin Abelin tuoksuista olisi ylivoimaisesti paras. Pidän kaikista, ja kaikki ovat hyvin erilaisia ja sopivat eri fiilikseen.
Summaisinkin Ablel-kokemuksen näin, että jos saisin valita mitkä tuoksuista ottaisin täysikokoisina, sanoisin kaikki muut, paitsi alkuperäisen lempparini Red Santalin. Lopulta suoraviivainen santelituoksu on näistä tutuin ja vähiten persoonallinen, vaikka upea, intensiivinen puun tuoksu onkin.
Persoonallisimmat ja kiehtovimmat Abeleista ovat mielestäni Grey Labdanum ja White Vetiver. Helpoimmat Golden Neroli ja Pink Iris. Raikkaimmat Green Cedar ja Golden Neroli. Voimakkaimmat Cobalt Amber ja Red Santal. Iltatuoksuksi ja talveen ehdottomasti Cobalt Amber ja kesätuoksuksi Golden Neroli. Jokapäiväisiksi tuoksuiksi sopivat Green Cedar ja Pink Iris.
Ostopaikkatiedot / * Mainoslinkki:
Abelin tuoksuja myyvät * Jolie ja * Green Lips. * Discovery-pakkaus (7 x 1,5ml) maksaa Joliella 32€.
Abel-tuoksut ovat kalliita: 50 ml maksaa 118€ tai 15 ml 58€. Green Lips myy 1,5 ml:n sample-kokoja myös yksittäin, yhden hinta on 6€ (eli kannattaa ilman muuta ostaa Discovery-setti jos haluaa kokeilla näitä).
Yksi vuodesta 2019 käteen jäänyt omituinen tekoni oli se, että tein 150€ arvoisen yrityksen pukeutua välillä johonkin muuhun kuin oman superpelkistetyn vaatekaappini sisältöön. Ja heitin sen 150€ hukkaan.
Liityin Vaatepuun asiakkaaksi.
Vaatepuu on vaatelainaamo, jossa jäsenmaksua vastaan saa lainata tietyn määrän vaatteita aina kahdeksi viikoksi kerrallaan.
Olen miettinyt vaatelainaamojen asiakkaaksi liittymistä aiemminkin, sillä minusta idea on tosi fiksu. Harva meistä tarvitsee uusia vaatteita kaappinsa täytteeksi kuin pari kertaa vuodessa (puhun nyt siis oikeasta tarpeesta), ja kaikkea tarpeellistakaan ei välttämättä tarvitse omistaa. Lainaaminen on järkevää.
Etenkin juhlapukeutuminen tuottaa pulmia ainakin meille harvoin juhlissa käyville, jotka emme muutenkaan omista ns. hienoja vaatteita. Yksiin tai kaksiinkaan juhliin ei viitsisi ostaa erikseen pukua.
Ainahan voi myös vuokrata, mutta lainaaminen on vielä edullisempaa.
Syyskuisten häiden häämöttäessä edessä keksin, että nythän minun kannattaa viimein liittyä vaatelainaamoon. Puolen vuoden jäsenmaksu vastaa vuokraamon yhden puvun vuokraa, joten summa kannattaisi ehdottomasti sijoittaa ennemmin lainaamon jäsenyyteen.
Niin kävelin eräänä alkusyksyisenä päivänä Tampereen Vaatepuuhun ja maksoin puolen vuoden jäsenyydestä.
Enkä enää koskaan tullut takaisin.
Näin kävi.
Tiedättekö, miksi en palannut?
Olin huijannut itseäni. Kuvitellen, että nyt alkaisin parin viikon välein käydä lainaamassa kaikkea kivaa ja vähän erikoisempaakin töihin ja työtapaamisiin. Ja tietysti se mekko häihin.
Mutta tosiasiassa vaatteet eivät kiinnosta minua. Lainaamon idea on mitä parhain, mutta siitä hyötyy sellainen ihminen, jolle erilaisten vaatteiden päälle laittaminen ja käyttäminen ja tyylin vaihtelu tuottaa iloa ja mielihyvää. Minä en ole sellainen.
En jaksa käydä vaatekaupoissakaan, miksi kuvittelin että jaksaisin käydä vaatelainaamossa? Samaa hommaahan siellä lopulta tehdään; selaillaan vaatteita rekeillä.
Menin häihin vanhalla mekolla jota olin edellisen kerran käyttänyt morsiamen valmistujaisjuhlissa kaksi vuotta aiemmin.
Hyvin meni :) Ja miksipä ei olisi mennyt?
Vähän tietysti harmittaa että menin maksamaan Vaatepuun jäsenyydestä ennen kuin olin edes löytänyt mitään lainattavaa. No, voihan tälle ainakin vähän nauraa.
Pukeutumiseni motto on; "Niin helppoa, mukavan tuntuista ja neutraalin näköistä kuin mahdollista".
En ilmaise itseäni vaatteilla ja ne ovat melkeinpä "välttämätön paha". Kaikkein mieluiten käyttäisin koko ajan samoja vaatteita, ja niinhän minä melkein teenkin.
Minulla on paljon lähes identtisiä trikoopaitoja ja -hameita. Jos kukaan minut tavannut ei muista mitä minulla oli päällä, hienoa.
Aihe "herkisti" minut miettimään, millä lailla olematon tyylini on muuttunut vuosien varrella. On ollut aika, jolloin vaatteet ovat kiinnostaneet minua - mutta siitä alkaa olla 20 vuotta :D Ja se kiinnostus oli laatua; himoitsen lisää leveälahkeisia farkkuja. ^_^
Tytöt vuosimallia 1992 <3 Iiik miten ihana kuva!
1992-1993 - kuljen värikkäissä farkkuhaalareissa, ribbipoolopaidoissa ja totta kai ylisuurissa tossuissa. Kaiken kuului olla tuolloin monta numeroa liian suurta..! :D
1994-1999 - leveälahkeiset farkut + neulepaita tai neuletakki jonka alla t-paita. Vaatteet edelleen väljiä ja reilun kokoisia, hyvin harvoin mitään ihonmyötäistä.
2000 - 2005 - leveälahkeiset farkut + enemmän ihonmyötäisiä paitoja, trikoopaitojen valtakausi alkaa.
2006 - ostan ensimmäiset suoralahkeiset farkut sitten lapsuuden (!!). Näistä vähän boyfriend-mallisista Leviksistä tulee lempifarkkuni moneksi vuodeksi. Leveälahkeiset farkut jäävät pikkuhiljaa pois kokonaan.
2007 - 2014 - käytän vain suoralahkeisia farkkuja ja lopulta ainoastaan pillifarkkuja. Yläosana trikoopaita, toppi tai ohut neulepaita. Käytän yhä enemmän ihonmyötäisiä ja pienempiä paitoja. Paidan päällä on edelleen aina neuletakki mutta nekin ovat nyt pienempiä ja kapeampia.
Sokoksen stailauksessa
2014 - ihastun Sokoksen stailauksessa trikoomekkoon ja ostan sellaisen. Siitä tulee uusi lempivaatteeni.
2015 - ostan lisää trikoomekkoja. Ne alkavat ottaa valtaa pukeutumisessani. Huomaan, että farkut alkavat tuntua yhä epämukavammilta ja ahdistavilta. Säännölliseen käyttöön jäävät vain leggari-tyyppiset joustavaa kangasta olevat pillifarkut.
Emkan stailauksessa vuonna 2016
2016 - 2017- alan ostaa myös hameita. Yläosana edelleen klassinen Henkkamaukan trikoopaita. Alan ostaa värikkäitä sukkahousuja, joista tulee ainoa väripilkku pukeutumiseeni.
Ostan Emka-stailauksen inspiroimana sinisen pitkähelmaisen farkku-henkisen paitapuseron joka on ensimmäinen paitapusero jota innostun käyttämään sitten teini-iän Levi's farkkupaitisten.
2018 - nykyhetki - entinen vilukissa muuttuu "kuumaveriseksi" ja pitkähihaiset trikoopaidat vaihtuvat talvellakin lyhythihaisiin.
Neulepaitoja käytän enää vain ulkona pakkasella. Käytän lähes yksinomaan trikoohametta, värikkäitä sukkahousuja ja t-paitaa, kesällä myös farkkuhametta.
Emkan stailauksesta löysin myös yhdet lempikengistäni - pinkit Panama Jackit.
Nyt vuonna 2020 tunnen oloni pukeutumisen suhteen entistä mukavuudenhaluisemmaksi. Kotona viihdyn pelkästään pyjamassa ja töissä trikoohame + paita - univormussani. Ulos mennessä vedän mieluiten päälle Partioaitan rekeistä löytyvää vaatetyyliä. Itse asiassa Partioaitan tyyliset kaupat ovat niitä harvoja joissa nykyään yhä välillä innostun... :)
Ehkä tänä vuonna sijoitan sen 150€ johonkin järkevämpään vaateasiaan. Tai sitten vasta 2021. Luulen, etten tänä vuonna tarvitse mitään uutta.
Edit. Kommenteissa alettiin jo kysellä niiden moneen kertaan mainittujen trikoohameiden ja trikoomekkojeni perään, ja miksei niistä ollut kuvaa. Yritin kyllä löytää sellaisia kun eilen kirjoitin juttua, mutta tuoreita vaatekuvia on tosi vähän, sillä en enää juuri ota(ta) itsestäni kuvia (poislukien blogin kosmetiikkanaamakuvat).
Musta trikoohame ei kovin kummoiselta näytä :D Mutta tuossa ylhäällä on nyt tuorein kuva lempihameestani, joita minulla on myös kanervaliilan ja okran värisenä, sekä kuva ultimate-lempimekostani, joka on kotimaisen Riimingan. Sitä olen käyttänyt todella paljon. Hurahtaessani trikoomekkoihin, tein niistä myös vuonna 2015 esittelypostauksen, josta tuo Riiminka-kuva on.
