Terveiset Soulista.
Olen niin väsynyt unettomaksi jääneestä edellisyöstä lentokoneessa että olo on melkein kuin tuosta parin päivän takaisesta humalapostauksestani. Väsymyksestä ja varmaan aikaerostakin johtuen ensimmäinen päivä Koreassa ei ollut niin hyvä päivä. Seuraavan voi siis lukea myös "kirjoittajalla umpiväsyneet aivot" -filtterin läpi.
Asun Itaewonin kaupunginosassa lähellä Namsan-kukkulaa ja kaupungin maamerkkiä Seoul Toweria. Olin ajatellut lähteä tutustumaan keskustaan mutta tokkurainen olo sai minut muuttamaan ohjelman vähemmän stimuloivaksi, ja niinpä lähdin kävelylle Seoul-tornille. Vuonna 1971 rakennettu torni on 236 m korkea ja sieltä näkee koko kaupungin. Autereinen sää tosin ei ollut paras mahdollinen näköalojen katseluun, ja jätin maksullisen tornin väliin. Maisemat olivat ihan komeat Namsan-kukkulan laeltakin.
Päivän teema: ruokavamma. No se.
Olin kaavaillut syöväni lounasta tornilla, ja siellä iski ruokatotuus vasten kasvoja. Seoul Towerin ravintoloissa oli tarjolla pizzaa, hampurilaisia, frittikanaa ja liharuokabuffet. "You don't have any fish on the buffet?" "No, only meat". Jahass.
Aamuinen vierailu lähikaupassakin oli jo jättänyt minut tyhjin käsin. Airbnb-emäntäni vahvisti, että erikoisuuksia kuten luonnonjogurttia ja juustoa saa vain suuremmista marketeista, jonne suuntaisimme myöhemmin illalla.
Olimme jutelleet juustosta aamulla pitkään, ja ko. elintarvikkeen harvinaisen aseman Koreassa huomioon ottaen olikin absurdi sattuma, että kävellessäni Namsanilta alas Itaewonin keskustaan, oli ravintola nimeltä Cheese A Lot melkein ensimmäinen johon törmäsin.
Tosin alkuilostuksen jälkeen selvisi, että Cheese A Lotin menu oli hyvin liha- ja sandwich-painotteinen.
Itaewonissa asuu paljon ulkomaalaisia ja se tunnetaan Soulin kansainvälisimpänä kaupunginosana. Niinpä siellä on paljon myös muista maista vaikutteita ottaneita ravintoloita. Mutta - vaikutteet näyttäisivät suurimmaksi osaksi olevan pikaruokahenkisiä.
Pizzaa, pizzaa, pizzaa... pastaa, friteerattua kanaa ja lihaa. Ennen kaikkea pizzaa. JA sitä lihaa.
Ruokavammainen. Se minä tänään olin, ja ensimmäistä kertaa koskaan missään paikassa tai tilanteessa olen kokenut yhtä suurta vaikeutta löytää mistään syötävää.
Oikeastaan nuudelin tai riisin hyväksyminenkään ei olisi auttanut, sillä en löytänyt yhtäkään korealaista ravintolaa jossa olisi ollut muuta kuin nuudeli- ja riisiannoksia lihalla. Pizzaa olisi saanut vegenä mutta sen kaltaisen vehnämätön jätän viimeiseen hätään, ja vielä ei oltu sellaisessa pisteessä.
Täällä rakastetaan roskaruokaa. Anteeksi, pakko sanoa, mutta siten tämän päivän ruokatarjonta minulle näyttäytyi. Se on epäreilusti sanottu kun olen nähnyt maata vasta näin vähän, mutta tämä on ensivaikutelmani, ja toivon että se muuttuu viikkojen aikana. Kävelin Itaewonin katuja ja kuppila toisensa perään tarjosi joko korealaista liharuokaa tai kaikkea mahdollista uppopaistettua ja friteerattua. Halpaa pikaruokaa. Kenelle maistuisi tuollainen sokerimunkin sisään leivottu makkara...?
Lopulta löysin itseni syömästä ensimmäisenä Korea-päivänäni.... kreikkalaista salaattia ja tsatsikia. Ei tämän ihan näin pitänyt mennä. Toisaalta olin iloinen että lopulta löytyi edes joku paikka jossa ylipäänsä oli salaattia.
Haluan uskoa, että tämän päiväinen oli vain ikävä sattuma ja johtui alueesta. Kreikkalaisen ravintolan tarjoilija totesi, että Itaewon ei ole oikea paikka etsiä kasvisruokaa tai seafoodia. Huomenna suuntaan Myeong-dongiin ja ydinkeskustaan, ehkä siellä on ihan erilainen kattaus ruokapaikkoja. Viimeistään rantakaupunki Busanissa pääsen notkuvien seafood-pöytien ääreen, ainakin jos Lonely Planet'ia on uskominen.
Tai sitten, jos oman ruokavalioni mukaista murkinaa ei ala löytyä, tämä matka tarjoaa minulle ihan omansalaisen itsetutkiskelun paikan.
Jos muuta ei ole tarjolla, enkö voi syödä pizzaa, ranskalaisia ja nuudeleita? Jos en, miksi? Mitä minulle silloin tapahtuisi?
Vatsa menisi varmaan kipeäksi ja kroppa tukkoiseksi, ja kyllähän se harmittaa, jos joutuu kolme viikkoa syömään ruokaa josta ei niin kamalasti välitä. Mutta se on ohimenevää. Kotona voi palata omaan ruokailutapaan ja reissun aikana voisi hyväksyä rennosti sen, että aina olosuhteet eivät voi olla sellaiset kuin itselle parhaiten sopisi. Vatsaa enemmän koskisi varmaan mieleen, ja siinä on mietiskelyn paikka.
Tiedätte että olen todella tykästynyt kotimaiseen luonnonkosmetiikkasarja EkoPharmaan. Nyt EkoPharman valmistaja Naviter on tuonut luonnonkosmetiikan apteekkeihin; Atopik on erityisesti herkälle ja kuivalle tai atooppiselle iholle kehitetty hoitosarja. Tuotteiden perustan muodostaa ihoa rauhoittava suomalainen kaura.
Kuulostaa varmasti oikein tervetulleelta lisältä monelle suomalaiselle, täällä monen iho on herkkä, kuiva ja punoittava. Jonkun tutkimuksen mukaan, jonka luin silloin kun olin vielä myymälätyössä, suomalaisten naisten ykköshuolenaihe ihossa olivat nimenomaan punoitus ja kuivuus.
Atopikissa on kaksi linjaa, Sensitive ja Anti-Age. Sensitive on hajusteeton ja sopii herkän ja kuivan ihon perushoitoon kaiken ikäisille, Anti-Age taas sopii nimensäkin mukaisesti nimenomaan ikääntyvän ihon ja ikääntymisen merkkien hoitoon. Anti-Age-linjan tuotteet on hajustettu. Kummassakin sarjassa aktiiviainesosana on kaura. Tuotteet on formuloitu ilman etanolia, ja niissä käytetty alkoholi on sitä pehmentävää rasva-alkoholia, ei kuivattavaa laatua.
Sain kokeiltavaksi Sensitive-linjan kasvovoiteen, seerumin ja kasvoöljyn sekä Anti-Age-linjan silmänympärysvoiteen.
Voin jo heti alkuun todeta että tykkäsin kaikista, ei yhtään "ei sovi mulle" -testituotetta tässä satsissa, vaikka oma ihoni ei edes ole erityisen kuiva. Koostumukset ovat Naviterille tyypillisesti kautta linjan todella miellyttäviä.
32€ / 50 ml
Erittäin miellyttävä, "sileä" ja helposti levittyvä koostumus. Todella mukavan ja notkean tuntuinen.
Sensitive-sarja on hajusteeton, mutta kaikissa Atopik-tuotteissa aistii säilöntäaineena käytetyn fenetyylialkoholin tuoksun. Tämä on jo tuttu EkoPharman tuotteista, alan jo pitää tätä Naviter-tuotteiden ominaistuoksuna :)
Naviterin edustaja kertoi fenetyylialkoholista ja luonnonkosmetiikan säilöntäaineista näin:
"Fenetyylialkoholi on aromaattinen alkoholi, jota esiintyy mm. ruusussa ja hyasintissa, ja sillä on tosiaan hyvin selkeä, kukkaismainen ominaistuoksu. Atopik-tuotteissa käytetty fenetyylialkoholi on peräisin ruususta, mutta suurin osa kosmetiikkateollisuuden käyttämästä fenetyylialkoholista valmistetaan synteettisesti.
Ihanteellinen säilöntäaine on tietysti paitsi tehokas, myös tuoksuton, mutta luonnonkosmetiikassa säilöntäainevaihtoehdot ovat hyvin rajalliset, ja fenetyylialkoholi on osoittautunut niin hyvin siedetyksi, että haluamme käyttää sitä etenkin herkän ihon tuotteissa. (Fenetyylialkoholilla ei ole EU-alueella virallista säilöntäainestatusta, sitä ei ole mainittu kosmetiikka-asetuksen 1223/2009 liitteen V positiivilistassa, mutta muilla markkina-alueilla se määritellään säilöntäaineeksi. Tämän takia kutsumme sitä säilyvyyttä edistäväksi aineeksi säilöntäaineen sijaan)".
Incin voi tsekata täältä. Voiteessa on on heti veden jälkeen kauraöljyä ja kaurauutetta, ja päättelisin inceistä että Sensitive-linjassa kaura-ainesosien pitoisuus on Anti-Age-linjaa korkeampi. Muita hoitavia aineita voiteessa ovat mm. mangonsiemenöljy, ruusuvesi, hyaluronihappo sekä prebiootit.
34 € / 30 ml
Täyteläisehkö öljy joka ei kuitenkaan tunnu tämän varovaisesti öljyihin ihastuneen (ja vasta EkoPharman kautta lempiöljynsä löytäneen) mielestä kuitenkaan yhtään liian raskaalta. Kauraöljyssä on miellyttävä viljainen tuoksu ja se imeytyy minunkin ei-kuivalle kesäiholleni hyvin.
En ole pitkään aikaan (koko kesänä) käyttänyt öljyjä, ja tulin taas muistutetuksi siitä kuinka älyttömän pehmeäksi kasvoöljy tekee ihon voiteeseen verrattuna. <3
Kasvoöljyn ainesosaluettelo on lyhyt: kauraöljy, dicaprylyl carbonate ("kuiva"rasvamainen ainesosa joka pehmentää ihoa ja vaikuttaa myös mm. tekemällä öljyseoksesta vähemmän rasvaisen tuntuisen), e-vitamiini, fenetyylialkoholi ja auringonkukansiemenöljy.
32€ / 30 ml
Yllättävä koostumus; seerumi on paksumpaa kuin päivävoide. Atopikin tuotetiedoissa seerumia kuvaillaan kevyeksi mutta kyllä tämä on ehdottomasti koostumukseltaan tuhdein seerumi jota olen koskaan kokeillut. Se käy minun iholleni yksinään yövoiteena. Seerumi ei ole varsinaisesti rasvaisen tuntuinen mutta voiteen koostumus on paksumpi ja jäykemmin levittyvä kuin 24 h -voiteella.
Arvelen, että tällainen koostumus sopii erityisesti oikein kuivalle, atooppiselle iholle jota täyteläiset koostumukset hellivät. Minusta tämä on kuitenkin ehdottomasti voide eikä seerumi ainakaan siinä mielessä miten useimmat kuluttajat seerumin mieltävät (ohut, jopa nestemäinen kosteustuote).
Seerumissa on samoja vaikuttavia aineita kuin 24 h -voiteessakin ja lisäksi rypäleensiemenöljyä. Inci kokonaisuudessaan täällä.
32 € / 15 ml
Ihana koostumus, juuri sopivan täyteläinen ja sileä. Ylellinen. Jättää napakan pinnan, ja voide lupaakin kiinteyttää.
Ilmaisulla sileä voiteesta puhuttaessa tarkoitan koostumusta, joka ei ole vetinen eikä rasvainen mutta täyteläinen ja sen jättämä pinta tuntuu levittäessä sileältä vastakohtana raikkaan vetiselle, nihkeän nahkealle - ( geelit---!) tai raskaan rasvaiselle tunteelle. Tämä voide on Sensitive-24-h-voiteen rinnalla lempparini Atopik-testituotteista. Pikkuinen matkakosmetiikkapussukkaan istuva voide lähti mukaani myös Koreaan :) Istun muuten tätä tekstiä viimeistellessäni lentokentällä.
Voiteesta kerrotaan Atopikin sivulla näin: "chiaöljyn sisältämät rasvahapot ravitsevat ja tasoittavat ohutta silmäympärysihoa. Kauraöljy rauhoittaa herkkää silmänympärysihoa ja mustikkauute edesauttaa mikroverenkiertoa ja tuo iholle antioksidanttisuojaa. Silmänympärysvoiteen sisältämä kiinteyttävä proliini-aminohappo tasoittaa pieniä juonteita."
*
Atopik-sarjaa myydään valikoiduissa apteekeissa, jotka löytää täältä.
Seuraava postaus tuleekin sitten Koreasta :)
Miten teihin vaikuttaa alkoholi?
En tiedä kuinka erikoisena aiheena tällaistakin voi pitää kauneusblogissa, mutta se on aihe, josta minun on tehnyt mieli kirjoittaa pitkään. Se on kiinnostava.
Humala, juopumus, päihtymys, känni. Alkoholista tulee känniin jos sitä juo tarpeeksi, ja toisille tuo "tarpeeksi" voi olla hyvinkin vähäinen määrä. Tietysti myös olosuhteet vaikuttavat, kuten henkilön koko, sukupuoli ja mitä on syönyt tai syö samanaikaisesti alkoholia nauttiessa.
Humaltumisen nopeutta enemmän minua kuitenkin kiinnostaa se, miten eri lailla alkoholi vaikuttaa ihmisiin. Se on jotenkin todella kiinnostavaa - vaikkakin samalla myös ikäviä ulottuvuuksia sisältävä asia.
Kuten tiedämme, humalatiloja on hyvin monenlaisia, ja puhun nyt päihtymyksen vaikutuksesta enkä pelkästään päihtymyksen syvyydestä. Toisten käytös ja olemus muuttuu humaltuessa hyvinkin paljon, toisten ei juuri lainkaan, vaikka promilleja olisi yhtä paljon. Juuri tämä on minusta kiehtovaa.
Humalatila myös näkyy toisissa nopeammin kuin toisissa; yhden silmät alkavat harittaa jo tuopillisesta kun toinen voi vetää 6-kertaisen määrän alkoholiannoksia ilman että se juuri näkyy ulospäin, vaikka henkilöt olisivat samaa sukupuolta, saman ikäisiä ja saman painoisia. Fyysiset ja kronologiset ominaisuudet eivät siis aina vaikuta.
Mistä tämä johtuu? (Retorinen kysymys, en odota että lukijoiden joukosta löytyy aiheeseen perehtyneitä - mutta jos löytyy niin aina vain parempaa :))
Ne joiden käytös muuttuu alkoholin vaikutuksesta huomattavasti saattavat tehdä humalatilan syvetessä asioita, joita eivät koskaan tekisi selvin päin.
Heidän harkintakykynsä ja normaali järkensä tuntuu katoavan täysin. Mukaan voi tulla aggressiota, provokaatiota, överiä impulsiivisuutta tai mitä tahansa mikä ei tavallisesti kuulu henkilölle ominaiseen käytökseen. Toiset muuttuvat äänekkäämmiksi ja estottomimmiksi, toiset väsyvät nopeasti ja vahva päihtymys johtaa pian nukahtamiseen tai sammumiseen. Toiset taas alkavat voida pahoin vähäisestäkin alkoholin määrästä ja iloinen kilistely johtaa pian vähemmän iloiseen suuntaan.
Minä kuulun niihin, joiden käytökseen tai toimintaan juopumustila ei juurikaan vaikuta. Alkoholi vaikuttaa minuun nopeasti ja voimakkaastikin, mutta se ei vaikuta persoonallisuuteni. En muutu olennaisesti millään tavalla. Olen jo selvin päin äänekäs ja puhelias, sitä ei viinilasillinen enää vahvista. En myöskään tee mitään harkitsematonta enkä koskaan ole seuraavana päivänä joutunut miettimään että "Hemmetti, mitähän sitä tulikaan tehtyä..."
Päihdyn nopeasti suhteellisen vähäisestä määrästä alkoholia, etenkin jos en ole syönyt mitään ennen alkoholin nauttimista. En pidä tästä lainkaan, sillä en pidä juopumustilasta mutta sen sijaan pidän hyvästä viinistä. Sanonkin välillä, viinin harrastajien luodessa minuun ei-ymmärtäviä katseita, että toivoisin viinissä olevan alkoholia puolet vähemmän. Silloin voisin nauttia hyviä viinejä enemmän ilman ei-toivottua lieveilmiötä joka keskeyttää nautiskeluni välillä todella ärsyttävästi.
Joo, sanotaan nyt heti että kyllä minusta pikku-hiprakka on ihan kivakin juttu, en väitä että pitäisin alkoholin päihdyttävää (ja rentouttavaa --> lentopelko!!!) vaikutusta kokonaan huonona juttuna, en tosiaan. Se kevyen rentoutunut, lämmin, iloinen ensimmäisen lasillisen fiilis on oikein tervetullut. Mutta kun se jäisi siihen.
Kolme lasia (16 cl) tai puolikas viinipullo johtaa yleensä selvään juopumukseen jos en ole syönyt hetkeen mitään ja alkoholi pääsee imeytymään tyhjässä vatsalaukussa. Kaksikin lasia voi riittää. Juopumus tuntuu hidastuvina reaktioina ja puheen sammaltamisena, samalla kun pystyn kuitenkin täysin kirkkaasti älyllisesti seuraamaan kehoni reaktioita ja mitä minulle tapahtuu. Juopumus tuntuu tavallaan siltä, kuin alkoholi ottaisi kehoni haltuunsa älyä lukuunottamatta, ja suurimmaksi osaksi vain kehon fyysiset toiminnot ovat vaikutuksen kohteena. Voin kylmän viileästi seurata ja analysoida päihtymystilan etenemistä pääni sisällä, pystymättä kuitenkaan tekemään hidastuville liikkeille ja puuroutuvalle puheelle mitään. Tarkkaavaisuus ulkoisia tekijöitä kohtaan herpaantuu, mutta pystyn tarkastelemaan omaa sisäistä tilaani hyvinkin analyyttisesti.
Nopea juopuminen vähäisestä alkoholimäärästä on todella harmillista etenkin viininmaistajaisissa, kun niitä viinejä kuitenkin mielellään maistaisi eikä sylkisi kuppiin... Käytännössä joudun aina kuitenkin jättämään lasit kesken koska en pysty juomaan kaikkea humaltumatta. Sama juttu ravintoloiden maistelumenujen viinipakettien kanssa, joudun aina tilaamaan ne puolikkaina ja usein silloinkin alkoholimäärä on liikaa.
Havaitessani että puheeni alkaa hidastua (välillä tuntuu kuin kuulisin puheeni ikäänkuin "viiveellä"), lopetan yleensä alkoholin nauttimisen siihen, sillä vaikka olo olisi muuten hyvä, tiedän mitä seuraa pian. Puheen hidastuminen ei liity sekavuuteen tai huonoon oloon, olo voi siis olla yleisesti hyvä ja skarppi vaikka puhe ja motoriset toiminnot hidastuvat.
Raja "sammaltavan päihtymystilan" ja "tunnelipäihtymyksen" välillä on kohdallani alkoholiannoksissa mitattuna hiuksen hieno, joskus voi riittää puolikas lasillinenkin.
"Tunnelikänni" on se vaihe, kun päässä alkaa pyöriä. (Ei varmaan epätuttu ilmiö muillekaan...) Tunnelivaihe voi alkaa ihan odottamatta kuin napista painamalla. Hetkeä aiemmin olet istunut siinä ihan hyvässä fiiliksessä jotain juttua kertoen ja yhtäkkiä tunnet että horisontti keikkaa ja pöytä kallistuu edestäsi. Tätä seuraa sietämätön karusellitunne päässä eikä voi enää keskittyä mihinkään muuhun kuin pyörivän tunteen tasauttamiseen, ja ilta onkin tässä vaiheessa pilalla.
Tähän pisteeseen en todellakaan halua päätyä ja sitä välttelen kaikin keinoin. Kun homma etenee tunneliin, ei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa ilta siihen, ja se ei tietenkään ole asia johon kukaan haluaa tähdätä kun ollaan viettämässä mukavaa iltaa kivassa seurassa.
Tunneli-iltoja on onneksi todella harvoin, hyvä jos kerran vuodessa, mutta harvoina tapahtuminakin ne ovat yhtä kaikki erittäin epämiellyttäviä ja aina ketuttaa kun ei tajunnut lopettaa viinin siemailua ajoissa sinä iltana.
Tänä kesänä minulle osui yksi tällainen ilta. Ja tiedättekö mitä tein? Koska olen halunnut kirjoittaa aiheesta, aloin siinä karusellin keskellä tehdä kännykällä blogiin muistiinpanoa humalatilatuntemuksistani. Ajattelin, että tässä tilassahan sitä varmasti saa parhaiten välitettyä miltä tuntuu.
En kirjoittanut mitään hölmöä vaan ihan asiallisesti näitä samoja juttuja mitä tässä ylempänäkin, mutta voin kertoa, että aamulla heräsin hätkähtäen, että tallensinkohan mä sen muistiinpanon tosiaan luonnoksena vai satuinko painamaan "Julkaise" -nappia joka mobiilisovelluksesa on hyvinkin lähellä "Tallenna luonnos" -namiskaa. Mietin että ei herranjestas, mitäs jos ihmiset on aamulla saaneet lukea kahviensa äärellä mun ajatuksia humalatilan etenemisestä, vailla mitään alustusta tai selitystä aiheelle...! :D
No, olinhan minä sen kuitenkin tallentanut luonnoksena.
Näin kirjoitin tunnelissa:
Miten alkoholi vaikuttaa teihin? Tuleeko teistä erilaisia? Oletteko koskaan tehneet humalassa jotain mikä olisi todella kaduttanut?
Myöntääkö joku suoranaisesti pitävänsä humalahakuisesta juomisesta?
Vai jätätkö alkoholin kokonaan väliin?
.
Tämä kirjoitus ei kannusta ketään käyttämään alkoholia. Kohtuukäyttö on paras käyttö mutta sekään ole kaikille mahdollista. Kirjoittaja pitää viinistä mutta ei humalasta.
Iiik, nyt saan paljastaa jotain josta en saanut hiiskua koko kesänä :)
Pääsin mukaan ehkä hauskimpaan yhteistyöhön blogihistoriassani; sain valita omat Avon Mark -lempparituotteeni Avonin Back To School -kauneusboksiin.
Olen ollut koko kesän niin tohkeissani..! En ole saanut paljastaa yhteistyötä kenellekään, arvatkaa onko ollut vaikea pitää tätä salassa.
Sain kotiin lähestulkoon koko Avonin Mark-kokoelman, ja onhan tässä ollut työsarkaa tutustua valikoimaan. :) Kaikkein vaikeinta oli rajata valinta vain seitsemään, joka oli maksimimäärä tuotteita jotka sain boksiin valita. Viimeiseen saakka kolme yhtä suureksi suosikiksi muodostunutta tuotetta kilpaili viimeisestä paikasta boksissa, ja niistä oli vain sitten pakko "raa'asti" valita yksi. Ai että oli vaikeaa.
Valintoja tehdessä mietin ensin, tulisiko minun mieluummin valita lempituotteistani sellaiset sävyt, jotka sopisivat mahdollisimman monen kuluttajan makuun, jolloin boksi varmaankin olisi myyvempi. Mutta Avonilta sanottiin että he haluavat minun ehdottomasti valitsevan juuri omat suosikkisävyni koska tämä on Sannin boksi. <3 Mikä kunnia mutta samalla "paine", - tulevatkohan Avonin asiakkaat tykkäämään tuotteistani..?
Joka tapauksessa, ihan älyttömän hauska yhteistyö ja voitte kuvitella, kuinka kivaa on ollut tehdä kesän ajan tällaista projektia. :)
Boksi ilmestyy syyskuussa, ja vasta sitten saan paljastaa mitkä seitsemän tuotetta valitsin.
Mikä AVON?
Avon on amerikkalainen kosmetiikkayhtiö ja yksi maailman johtavista kosmetiikan suoramyyntiyrityksistä. Avonin historia alkaa jo vuodesta 1886 eli ihan nuoresta firmasta ei ole kysymys.
Avon on brändinä niin vakiintunut että pidän sitä jo melkeinpä osana populäärikulttuurin historiaa - kuka muistaa esimerkiksi Edward Saksikäsi -elokuvan Avon-konsulttina työskentelevän Peg-äidin? Kohtaus, jossa Peg maskeeraa Edwardista ihmisemmän näköistä Avon-meikeillä on yksi lemppareitani, no koko elokuva on kyllä yhtä suurta lempparia. <3
Minulle Avon tuli tutuksi jo lapsuudessa kun Amerikan tätien joulupaketeista paljastui aina Avon-kosmetiikkaa. Äiti sai ihania Avon-suihkugeelejä ja vartalovoiteita ja kun itse tulin teini-ikään, minunkin Amerikan paketeistani alkoi kuoriutua jännittäviä Avon-tuotteita kuten hajuvesiä ja kasvovoiteita. :) Tuotteet tuntuivat jänniltä ja merkki erityiseltä koska Avonia ei tuolloin saanut Suomesta.
Avon Finland aloitti toimintansa vuonna 2005. Tuotteita voi tilata avon.fi-sivustolta tai ostaa Avon-kauneusneuvojalta.
Värikosmetiikan puolella Avonilla on kolme sarjaa; True, Mark ja Luxe.
Mark-sarja, jonka tuotteista minun boksini koostuu, profiloituu sarjoista nuorekkaimmaksi ja on trendikäs, rohkea, leikkisä ja taiteellinen.
Pidän Mark-sarjan vahvuutena aivan ehdottomasti huulimeikkejä.
Olin ihan ällikällä lyöty valtavan laajan huulimeikkivalikoiman äärellä ja minä, joka normaalisti olen enemmän silmämeikkien ystävä, löysin Mark-huulipunista niin monta suosikkia että jo niistä yksinään olisi saanut oman boksin.
Mark-sarjassa on vaatimattomasti seitsemän erilaista huulipuna- ja kiiltokokoelmaa.
Minun suosikkejani ovat Plump It - ja The Bold -huulipunat sekä Plump It - ja Glossy Tube -huulikiillot. Huulipunien laatu on niin loistava että näitä vertaisin suoraan selektiiviseen kosmetiikkaan; koostumus, pigmentti ja sävyvalikoima saavat minulta ykkösarvosanat.
Myös poskipunat ja rajauskynät saavat kiitosta. Poskipunien neljä sävyä ovat kaikki erittäin kauniita ja toimivia lempeän vaaleasta persikasta viileään pinkkiin.
Artist-geelirajauskynien koostumus on ihan nappiin (ei liian pehmeää kuten joissain tämän tyyppisissä geelikynissä) ja sävyistäkin löytyi pari tosi hyvää.
Avonin Back To School -kauneusboksia tulee myyntiin rajoitettu määrä syyskuussa. Ilmoitan blogissa kun päivä koittaa :) En ole vielä itsekään nähnyt miltä valmis boksi layoutteineen näyttää, jännää...! Boksin voi tilata Avonin sivuilta.
Harmittaako kahvinpurujäte? (Minua ainakin harmittaa... ^_^) Lontoossa sille on keksitty käyttöä. :)
Fantastisen tehokas kahvinpurukuorinta alkaa varmaan pikkuhiljaa olla useimmille tuttu. Itse olen jo vuosia vannonut kahvinpuruilla kuorinnan nimeen; niillä saan kirkkaasti kaikkein siloisimman ihon, kuin hiotun. Blogissakin olen kirjoittanut jo parista, kolmestakin erilaisesta kahvikuorinnasta.
Tänään esittelyssä jälleen yksi sellainen, ja mitä mahtavimmalla pohjaidealla: Optiatin (nyk. UpCircle) perustajat, sisarukset William ja Anna Brightman, halusivat hyödyntää kotikaupunkinsa Lontoon kahviloiden tuottamaa kahvinporojätettä. Pelkästään Iso-Britanniassa viedään yli 50 000 tonnia kahvinporoja kaatopaikalle joka vuosi.
Tuumasta toimeen ja yritys pystyyn, ja runsasta vuotta myöhemmin Brightmanin sisarusten kahvikuorintoja voi ostaa jo täältä Suomestakin. Nopeaa toimintaa! :) Täältä voi tsekata mitkä lontoolaiset kahvilat ovat mukana yhteistyökumppaneina. Minusta on jotenkin älyttömän hauska ajatus, että kroppaani hieroman kosmetiikkatuotteen raaka-aineesta on kenties joku englantilainen hipsteri, kotirouva tai ministeri hörppinyt latteaan... ^_^ :D
Edit 2019 / Optiat uudelleenbrändättiin loppuvuodesta 2018, ja kulkee nyt nimellä UpCircle. Myös pakkaukset kokivat täysuudistuksen. Alkuperäisten vartalokahvikuorintojen koostumukset ovat säilyneet samoina.
Optiat-kuorinnoissa on kahvin lisäksi vaikuttavina aineina suolaa, sokeria ja kasviöljyjä. Tuoksut tulevat aidoista eteerisistä öljyistä. Sokeri ja suola tuovat vielä oman lisäbuustauksensa sekoituksen kuorivaan osuuteen, ja lisäksi niillä on omat ihonhoidollista etunsa, kuten suolalla antibakteerisuus. Kasviöljyt ja rasvat hoitavat ja kosteuttavat ihoa, ja eteeriset öljyt tekevät Optiat-ihonhoitohetkestä Sukin tuotteiden tapaan myös aromaterapiahetken.
Voin varauksetta sanoa, että nämä neljä ovat parhaan tuoksuiset kuorintatuoteet joita olen koskaan testannut. Törkeän hyviä..! Kaikissa paitsi vaniljassa on todella syvät, aromaattiset, intensiiviset tuoksut. Vanilja on seurueen miedoin.
Kaikissa neljässä kuorinnassa on sama kuorivien ja hoitavien ainesosien pohja: arabica-kahvinpuru, sokeri, merisuola, sheavoi ja manteliöljy. Vain tuoksuraaka-aineet vaihtelevat.
Käyttö: hiero kostealle iholle ja anna vaikuttaa 5 minuuttia. Huuhtele hyvin.
Kuorintamassan ulkonäkö aiheuttaa minussa 12-vuotiaan hihih-reaktion...
Ei voi mitään, looks like shit. But it's pretty good shit! ^_^
Ihanan raikas sekoitus piparminttua, appelsiinia ja eukalyptusta. Tällä kombolla avautuu tukkoisinkin nenä...! :D (...tai darraisin pää..?)
Tuoksuainesosat: piparminttuöljy, appelsiinin kuoriöljy, eukalyptusöljy (sisältäen limonene ja linalool - osa eteerisiä öljyjä)
Suosikki! Älyttömän ihana, syvä ja aromaattinen sitrustuoksu. Tuoksuu enemmän limelle kuin sitruunaruoholle. Tuoksussa on myös makeutta, caipirinha..?
Tuoksuainesosat: limenkuoriöljy, sitruunaruohoöljy (sisältäen limonene, linalool, citronellol, geraniol ja citral - osa eteerisiä öljyjä)
Lemongrass Lifterissä on myös yksi hoitava aine enemmän kuin muissa: kookoshedelmän uute.
Toinen suosikki! Törkeän hyvän tuoksuinen tämäkin mutta Lemongrass on vielä intensiivisempi. "Appelsiinikahvi", nammm! Ainesosissa on myös rosmariinia mutta sitä en tässä haista.
Tuoksuainesosat: mandariininkuoriöljy, appelsiininkuoriöljy, rosmariininöljy (sisältäen limonene, ja linalool - osa eteerisiä öljyjä)
Viettelevän pehmeä sekoitus vaniljaa ja kahvia. Mandariininkuoriöljyä en tässä juurikaan haista vaikka sitä on mukana.
Tuoksuainesosat: mandariininkuoriöljy, vaniljahededlmän öljy (sisältäen benzyl cinnamate - osa eteerisiä öljyjä)
.
Sheavoi ja manteliöljy jättävät iholle hoidetun tunteen vähän in-shower-voiteen tapaan eikä kuorinnan jälkeen välttämättä tarvitse lisätä vartalovoidetta. Rouhea kahvinporomassa jättää ihon odotetusti supersileäksi.
Optiat-kuorinnoilla on hintaa 24,96€ / 220 g ja niitä saa ainakin Ruohonjuuresta. Olen saanut tuotteet testiin niiden maahantuojalta.
Istun junassa matkalla Tampereelle ja kesä jää taakse.
Se oli jälleen hyvä kesä. Ihana kesä.
Viikonloppuretki Tuusulanjärven museotielle
City-juhannus perheen kanssa lautapelejä pelaillen
Varhaiset aamukävelyt hiljaisen kaupungin kaduilla Totti- ja Viivi -koirien kanssa
Ylipäänsä koirat <3 jotka olivat luonani neljä viikkoa
Työpaikan meditatiiviset tutut rutiinit
Salainen puutarha Maarianhaminan keskustassa
Sveitsin lomaviikko jonka lämpimät muistot kantavat seuraavaan kesään ja uusille vaelluspoluille
Löysin kaupasta uusia soijanakkeja joista tykkäsin älyttömästi. Onhan noita Hälsans Kök'ejä jo tullut syötyä 20 vuotta...
Laiminlöin kynteni enkä tehnyt niille koko kesänä mitään. Odotan kynsihuoltajani järkytystä maanantaina. (Kyllä se vain on oma hullu vaivansa olla riippuvainen kauneudenhoidon ammattilaisesta...)
Ehdin saada kunnon syvät rusketusrajat istumalla pari kertaa viikossa iltakuudesta seitsemään parvekkeella. Ja vieläpä tämän kesän surkean vähäisessä auringossa.
Iloitsin kun keskustan ruokakaupat vihdoin laskivat soijamaidon hinnan.
Olihan niitä lämpimiä päiviäkin muutama... jos Viiviltä kysytään :)
Salainen puutarha
Astrid och Aporna -nakit maistuivat
Kesän hittisarja: Avril
Eniten käytetty rajauskynä: Sephora Purple Stilettos
Käytetyin poskipuna: L'Oreal Infallible Blush Paint Pinks -paletti
Jatkuvasti huulilla: NYX Butter Gloss Éclair
Kesän jännin kosmetiikkaprojekti: saan paljastaa maanantaina ^_^
Söpöin tuote: Sabé Massonin pöllökuvioinen voideparfyymi Georges et Moi
Voidemaisista parfyymeista
Aurinkovoiteista
L'Orealin ihanasta Blush Paint -poskipunapaletista
Ovaalisiveltimistä
Mina-meikeistä
Alverden tuotteista
Kesän suosikkireseptistä jossa on tonnikalaa, parsakaalia, pestoa ja majoneesia
Mutta ehdin kieriä koirien kanssa matolla, istua parvekkeella ilta-auringossa, valmistaa tunnollisesti joka päivä seuraavan päivän lounaseväät vaikka se olisi vienyt keskiyöhön, ostaa uuden imurin ja imuroida koko asunnon, ehm, kahdesti..., käydä kerran kesäteatterissa ja jutella siskoni kanssa whatsapissa useammin kuin koskaan aiemmin ja nyt olen täysin viivalla miten hänen kesänsä meni Chilessä. <3
Se oli hyvä kesä.
[vimeo 230969412 w=640 h=1138]
Viivi kuorsaa from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.
...video todistaa kynsieni laiminlyötyä tilaa. Oikean käden pikkurillin geelivahviste sinnitteli pisimpään... muut luovuttivat jo kesäkuussa. ^_^
Käsi ylös, kuka käyttää monitoimisalvoja/voiteita?
Niillä on vankka ystäväjoukkonsa ja monet vannovat klassikoiden kuten Weleda Skin Food ja Elizabeth Arden 8 Hour Cream nimeen. Joku käyttää varmaan Vitalistakin niiden tyyppisesti..! ^_^
Itse en kuulu monitoimirasvojen käyttäjiin mutta kun minulle tarjottiin kokeiltavaksi jälleen yhtä tämän kategorian klassikkoa, Egyptian Magic -voidetta, nosti uteliaisuus päätään. Etenkin luettuani ainesosaluettelon ja tuotteen lupaukset; "Käy jopa meikin alle". Eh? Vedetön salvako meikin alle? No tämähän on kokeiltava.
Kieltämättä "Egyptin taian" käyttöalueet ovat monipuolisimmat mitä olen minkään monitoimisalvan kohdalla kuullut. Kukaan tuskin yrittäisi käyttää esim. 8 Hour Creamia meikin alla..! Tai jos on käyttänyt ja se toimii, raportoikaa ihmeessä tänne :D
Egyptivoidetta voi käyttää mm.:
Kosteusvoiteena
Meikinalusvoiteena
Ihottuman hoitoon
Kynsinauhojen hoitoon
Arpien hoitoon
Kuivien kantapäiden ja muiden karheiden, kovettuneiden ihoalueiden hoitoon
Pienten palovammojen ja haavojen hoitoon
Hiusnaamiona ennen pesua
Latvahoitona pesun jälkeen
Vauvojen hoitovoiteena (tepsii esim. vaippaihottumaan)
jne jne
Valmistajan mukaan kysymys kuuluu, mihin voidetta ei voisi käyttää? Egyptian Magicin sivulla yhtenä käyttökohteena mainitaan jopa silmänympärykset...! Ei tulisi ihan heti meleen levittää tämän näköistä "jankkia" silmien ympärysiholle mutta kokeiltuani voidetta totesin, että miksipä ei. Egyptivoiteen koostumus nimittäin hieman yllätti.
Egyptian Magic Skin Creamia on valmistettu jo 20 vuotta ja sen resepti perustuu valmistajan mukaan ikivanhaan egyptiläiseen kauneussalvaan. Mehiläispainotteisessa voiteessa on kuusi ainesosaa:
Kaikki näistä ovat tunnettuja ihonhoidollisista hyödyistään, joten raaka-aineidensa pohjalta salvalla on oikein hyvä potentiaali hoitaa ihoa ja täyttää yllä mainittuja lupauksia. Koko ainesosacocktail on erittäin antioksidanttinen, ravitseva, antimikrobinen ja suojaava.
Oliiviöljy ravitsee ihoa, mehiläisvaha suojaa ja estää kosteuden haihtumista ja hunaja kosteuttaa. Propoliksesta sanotaan, että se on luonnon oma antibiootti; se taistelee bakteereja, viruksia ja sienitauteja vastaan ja estää tulehduksia. Myös hunajalla, siitepölyllä ja kuningatarhyytelöllä on antibakteerisia ominaisuuksia, joten cocktail vaikuttaa kaiken kaikkiaan erittäin lupaavalta niin kuivan kuin ihottumaisen, tulehtuneen ihon hoitoon.
Odotin ainesosien ja voiteen ulkonäön perusteella tahmaista, paksua jankkia. Yllätyin, kun koostumus sulikin sormissa ohuen öljyiseksi ja tuntui iholla varsin ohuelta. Rasvaiseksi ihon pinta tietysti jää, kun kyseessä on vedetön salva, mutta ei tahmeaksi. Egyptian Magic imeytyy paljon paremmin kuin esimerkiksi sheavoi- tai vaseliinipohjaiset rasvat, jotka jättävät tyypillisesti tahmeamman pinnan (näin ainakin minun ihollani).
Ollakseen salvaa, voide tuntuu iholla todellakin yllättävän kevyeltä. Siinä on mahdollisesti yksi Egyptirasvan suosion salaisuuksista - voide tuntuu kaiken kaikkiaan kosmeettisesti paljon miellyttävämmältä kuin monet muut saman tyyppiset monitoimirasvat jotka ovat selvästi paksumpia ja tahmaisempia. Ehkäpä kuivalla iholla tämä siis todellakin toimii jopa meikin alla...? - Minulla? Ei. Kokeilin tosin vain mineraalipuuterin kanssa, ja puuterimaisen meikkipohjan alla rasvainen pinta ei toimi. Meikinalusfunktio lienee kyseisen "ihmevoiteen" käyttötarkoituksista epäolennaisin, sen vahvuus on varmasti kuivan tai ihottumaisen, tulehduksille herkän ihon hoidossa.
Itse olen käyttänyt Egyptivoidetta vartalolle, kynsinauhoihin, jalkapohjiin ja kantapäihin ja pre-wash-hiusnaamiona. Ja kyllä, kokeilin myös silmänympäryksille, ei lainkaan liian tuhtia siihenkään käyttöön, vaikkakaan ei toimi päiväsaikaan meikin alla.
Egyptian Magic -voide ei ole halpaa, halvan näköinen muovipurkki maksaa jälleenmyyjästä riippuen noin 37,90 - 39,90€ (tosin näkyy nyt olevan tarjouksessa Hyvinvoinnin Tavaratalossa 31,95€). Purkin koko on 59 ml.
Onko joku löytänyt tästä "ihmevoiteesta" itselleen ihon pelastajan?
Mies linkitti minulle juuri hyvän huomenen toivotusten kera uutisen tapahtumasta, johon osallistuisin itsekin jos olisin tänään Helsingissä:
Suomen ensimmäinen kehopositiivisuuden juhla Body Pride. Juhlakulkue järjestetään tänään Helsingin Esplanadin puistossa kello 16.30.
Sanoma on mielestäni valtavan tärkeä. Olisi ihanne jos jokaisella olisi hyvä olo omassa kehossaan eikä kukaan joutuisi tuntemaan näyttävänsä vääränlaiselta; liian paksulta, liian laihalta, liian kulmikkaalta, liian miltä tahansa. Body Pride antaa kaikkien näkyä sellaisina kuin ovat.
Kuva: Markus Paukkula Photography
Minulle ehkä moni sanoo että mitä sinäkin laiha muija tiedät kehon ongelmista, mutta kyllä minä tiedän. Laihoja kiusataan siinä missä ylipainoisiakin. Minua on kiusattu nuorena pienistä rinnoistani niin paljon, että se surun ja häpeän määrä ei unohdu koskaan. Se vaikutti ratkaisevasti moniin asioihin nuoruudessani ja kuvittelin vielä 20-vuotiaanakin ettei minun kuulukaan koskaan saada kumppania koska näytän siltä miltä näytän. Kätkin ja peittelin kehoani ja mietin miksi olin syntynyt tällaiseen vartaloon.
Nyt aikuisena asiat ovat toisin, mutta kesti melkein 3-kymppiseksi että koin olevani sujut itseni kanssa ja hyväksyin vartaloni sellaisena kuin se on. Kirjoitin tissikompleksistani blogiin melkein tasan neljä vuotta sitten, siksikin Body Priden ajoitus tuntui jotenkin niin osuvalta.
Kenenkään, ei kenenkään pitäisi joutua kiusatuksi tai epäasiallisesti kohdelluksi ulkonäkönsä takia. Me olemme kaikki ihmisiä joilla on sydän ja tunteet siellä kehon sisällä. Me olemme hyviä juuri sillä kropalla mihin synnymme ja mikä meille on annettu.
Pienet tissit, isot tissit, läskit, muhkurat, allit, kaksoisleuat, isot nenät, lihapiirakkatakamukset... kaikki hyviä! <3 Jos olet tänään Helsingissä, mene Esplanadille näyttämään että näin on marjat.
Metsästätkö sinäkin halvimpia lentoja?
Varaatko lentosi usein ulkopuoliselta varaussivustolta (eBookers, Supersaver, Tripsta, Travel2be jne) ennemmin kuin lentoyhtiöiden omilta sivuilta? Monesti halvimmat hinnat löytääkin muualta kuin lentoyhtiöiden omilta sivuilta, ja palvelut kuten momondo ovat tehneet eri nettimatkatoimistojen ja varaussivustojen hintojen vertailun superhelpoksi.
Oletko huomannut, että halvan hinnan takana on usein loputon litania maksullisia lisäpalveluita ja koko varaussysteemi voi olla paljon sekavampi kuin palveluntuottajan (lentoyhtiöt, hotellit, autonvuokraamot) omilla sivuilla?
Online-matkatoimistot tekevät voittonsa näillä lisämaksuilla ja on heidän etunsa mukaista, jos asiakas menee sekaisin ja klikkailee silkasta epävarmuudesta lisäpalveluita joita ei välttämättä tarvitse. Sekavuudelle on siis perusteensa. Tiedän ihmisiä, jotka pelkästä ärtymyksestä ja välttääkseen halpamatkasivustojen ehto- ja pykäläviidakossa rämpimisen maksavat mieluummin enemmän ja varaavat matkansa suoraan lentoyhtiöltä tai normaalista matkatoimistosta.
Otsikon alatyylisen ilmaisun voi ottaa huumorilla, mutta kyllä joidenkin lisäpalvelujen kohdalla tulee kieltämättä mieleen juurikin kyseinen sana.
Yksi niistä on matkatavara.
Paljon matkustelevana ja kaiken omatoimisesti buukkaavana olen pannut merkille, että matkatavaran varaukseen liityvät seikat ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet selvästi viime vuosien aikana. Monilla varaussivustoilla matkatavaraan liittyvä informaatio on epäselvää, puutteellista tai jopa olematonta.
Kuuluuko lipputyyppiin ruumaan tsekattavaa matkatavaraa tai käsimatkatavaraa, ja jos kuuluu, minkä verran? Tätä tietoa ei aina suinkaan tarjota selvästi, tai tieto esitetään harhaanjohtavalla tavalla. Lisäksi, jos ruumaan menevän matkatavaran varaa ulkopuoliselta sivustolta, mitä mahdollisuutta sivu tietenkin tarjoaa, se on usein paljon kalliimpaa kuin jos sen varaisi suoraan lennon operoivalta lentoyhtiöltä.
Luulen ettei monikaan kuluttaja tiedä, että matkatavaran voi varata myöhemmin suoraan lentoyhtiöltäkin, vaikka on varannut matkan muualta, esim. eBookersilta.
Varaussivustot käyttävät tätä epätietoisuutta hyväkseen, ja laittavat härskisti jopa 50% omaa lisäänsä matkatavaramaksuihin. Hämmentynyt matkustaja maksaa maksut kiltisti ja harmittelee mielessään kun aluksi niin halvalta vaikuttaneen lipun hinta saattaa meno-paluu-laukkumaksuineen pompsahtaa kipeästi. Näin olisi käynyt mm. meidän syksyn Kreikan lennoillamme.
Esimerkki:
Löysin momondon kautta halvimmat lennot Tripstasta, ja iloitsin halvasta hinnasta; lentoyhtiö-Aegeanin omalla sivulla samaiset lennot olivat yli 100 euroa kalliimmat (meitä on lähdössä neljän hengen porukka joten yhteensä yli 400 euron säästö on jo ihan tuntuva, eli eri varaussivustojen hintojen vertailu kyllä kannattaa).
Kun pääsin matkatavarakohtaan, Tripstan varausjärjestelmä ilmoitti: "Reitillä ei ole ilmaisia matkatavaroita. Valitse tarvitsemasi matkatavarat alla". Ei sanaakaan käsimatkatavarasta missään. Ei edes lennon ja varaamani lipputyypin yksityiskohtaisissa ehdoissa. Eikö kuka tahansa tulkitsisi tekstin niin, että lippuun ei kuulu mitään ilmaista matkatavaraa? Ei cabin baggagea tai ruumaan menevää. Niinhän siinä lukee; ei ilmaisia matkatavaroita.
Jos olisin varannut matkatavaran Tripstan kautta, menopaluulennoille olisi tullut lisämaksua 86€ per henkilö. Kun liput itsessään olivat alle 300 euroa, ei 86 euron odottamaton lisämaksu järin ilahduttanut. Mutta, koska tiedän että matkalaukkuja ei ole pakko maksaa Tripstalle, en tietenkään buukannut tavaraa.
Aegeanin omilla sivuilla laukun hinta on 20€.
Matkatavaran saa helposti varattua ja maksettua suoraan lentoyhtiölle Amadeus-varausnumeron kautta.
Se ei ole online-matkatoimiston (kuten Tripstan) oma varausnumero, joka tietenkin on komean näkyvästi esillä varaussivustolta saamassasi vahvistuksessa ja e-lipuissa, vaan kuusinumeroinen, kansainvälisen Amadeus-matkanvarausjärjestelmän luoma tunnus jollainen löytyy lentotiedoista vähän pienemmällä printillä kun vähän silmäilee. Tunnuksessa voi olla sekä kirjaimia että numeroita.
Tämä numero ei liity matkan varanneeseen tahoon vaan on lentosi id-numero jolla varauksesi löytyy kaikissa matkatoimistoissa ympäri maailmaa. Amadeus on maailman suurin lentoyhtiöiden paikanvarausten tietokonevarausjärjestelmä. Varasit sitten Finskin, Norskin tai vaikka South African Airwaysin lennon, sillä on Amadeus-numero.
Kun syötät tämän 6-numeroisen varaustunnuksen (ja usein sukunimesi) lentoyhtiön sivulla, pääset käsiksi varaukseesi ja näet kaikki sen yksityiskohdat ja voit lisätä matkatavaraa.
Esimerkkejä Aegean Air ja Finnair:
Aegean
Finnair
Aegeanin sivuilla selvisi myös totuus Tripstan harhaanjohtavan "reitillä ei ole ilmaisia matkatavaroita" -ilmaisun takana: lippuun kuuluu yksi käsimatkatavaralaukku (8kg) sekä yksi henkilökohtainen tavara (kuten läppärilaukku, kameralaukku, käsilaukku jne).
Moni matkailija minä mukaan luettuna selviää jo tällä, eli tarvetta ruumaan menevän matkalaukun varaukselle ei ole.
Tietämättä mitään Aegeanin todellisesta matkatavarakäytännöstä, jota Tripsta ei tuo esiin, moni matkustaja olisi buukannut 86 euron lisämaksullisen palvelun jota ei välttämättä olisi tarvinnut, tai jonka olisi saanut suoraan Aegeanilta 40 eurolla.
.
Ole viisas. Vältä kusetus ;)
