24.06.2024

Auringonpalvojan luomet tarkastuksessa

Kävin kesäkuun alussa tarkastuttamassa luomeni ihotautilääkärillä.

Olen 45-vuotias ja omaan erittäin ”raskauttavan” aurinkohistorian, kun puhutaan epäterveellisestä auringossa oleilusta. Näillä spekseillä oli jo korkea aika käydä tsekkaamassa luomet.

Rakastan aurinkoa, enkä ole sitä koskaan vältellyt, päinvastoin. Vasta viimeisen noin kahdeksan vuoden aikana olen muuttanut aurinkokäyttäytymistäni fiksumpaan suuntaan, siirtymällä korkeampiin suojakertoimiin ja välttämällä aurinkoa keskipäivällä. Sitä aikaisemmin olen suorastaan hakeutunut kuumimpaan mahdolliseen paahteeseen, ja hyvä etten suunnilleen asettanut folioita naaman ympärille voimistamaan säteilyn ruskettavaa tehoa... 🙈

Meillä ennen 1990-lukua syntyneillä on vielä sekin altistava tekijä, että olemme eläneet suuren osan elämäämme aikana, jolloin UVA-säteilyn haitoista ei juurikaan tiedetty, eivätkä vanhat aurinkovoiteet suojanneet lainkaan UVA-säteilyltä.

Lisäksi vanhempien voiteiden UVB-suojakaan ei ollut kummoinen; SPF 2 (!) ja SPF 6 -tason voiteet ovat varmasti monella vielä muistissa. Näin ollen, jos kuulut väestöön, joka on paahtanut ihoaan arskan alla ennen 1990- ja 2000-luvun taitetta, on aina vain painavammat syyt kiinnittää huomiota ihomuutoksiin ja käydä tarkastuttamassa luomet, jos niissä näkyy mitään epäilyttävää.

Myös perinnöllinen alttius vaikututtaa; jos suvussa on ihosyöpää, erityisesti melanoomaa, kannattaa tarkastuttaa muuttuneet iholuomet hyvinkin matalalla kynnyksellä.

Luomien tarkastus ihotautilääkärillä Toni Karppinen

Minun luomeni tutkittiin Tampereella asiantuntijaverkostooni kuuluvan, ihon valovaurioihin erikoistuneen ihotautilääkäri Toni Karppisen vastaanotolla. Olen haastatellut Karppista aiemmin ihon ikääntymismuutoksista ja niiden hoidosta.

Karppinen käytti luomieni tutkimiseen IntelliStudio-luomikuvausta ja tekoälyrobottikameraa, minkä lisäksi hän tutki luomet manuaalisesti.

Luomien tarkastus ihotautilääkärillä

Ohjelman tekoäly antaa luomista oman riskiarvionsa tiettyjen parametrien mukaisesti, mutta lääkäri tekee luonnollisestikin lopullisen arvion ja diagnoosin.

LUOMET

Olin itse eniten huolissani solisluun lähellä sijaitsevasta ihon värisestä luomesta (kuvassa), joka mielestäni on kasvanut hiljalleen viimeisen 10 vuoden aikana, ja välillä se saattaa punoittaa voimakkaasti. Tämä luomi osoittautui sekä Karppisen että tekoälyn mukaan vaarattomaksi.

Sen sijaan Toni Karppinen kiinnitti huomiota reidessäni olevaan vanhaan luomeen, joka minulla on ollut ainakin teini-iästä lähtien, ehkä jo sitäkin aiemmin. Vaikka tekoäly ei antanut luomen suhteen hälytystä, Karppisen mukaan luomessa on havaittavissa ”levottomuutta” ja värin epätasaisuutta, joka voi viitata tulevaan ei-niin-myönteiseen kehitykseen.

Luomien tarkastus ihotautilääkärillä

Huolta herättänyt reisiluomi

Karppinen kuvaili, kuinka normaalin luomen pigmentti on tasaisempaa ja muistuttaa mikroskooppisessa lähikuvassa hieman ”paistettua räiskälettä", kun taas minun reisiluomessani oli hyvin vähän räiskälemäisyyttä ja se oli keskeltä tumma ja läikikäs.

Oli itse asiassa todella kiinnostavaa kuulla asiaa erilaisista luomista ja niiden tunnusmerkeistä. Moni luomi tai muunlainen ihomuutos on aivan vaaraton, vaikka syntyisikin nopeasti – näin oli esimerkiksi takamuksessani olevan kookkaan, ihon sisässä olevan patin laita. (Kieltämättä hassuja hetkiä elämässä, kun joku puristelee paljasta peffaasi ihan ammatin puolesta ja terveyden asialla….)

Luomien tarkastus ihotautilääkärillä

Normaalin luomen räiskälemäistä pigmentaatiota

Luomitarkastuksen lopputuloksena selvisi, että minulla on tällä hetkellä normaaliksi luokiteltava määrä luomia, eikä luomien määrä sinällään nosta huolta. Muutama luomi antoi viitteitä epäsuotuisasta kehityksestä, ja Toni Karppinen suositteli kahden luomen poistoa; etureidessä olevan, sekä takareidestä löytyneen pienemmän luomen, jonka olemassaolosta en ollut edes tietoinen. Sarjassamme syitä, miksi jonkun ulkopuolisen on hyvä tsekata kroppasi ihomuutoksia.

Nämä luomet eivät osoittaneet akuutteja merkkejä ihosyövästä, mutta niiden pigmentin muodostus antaa syyn epäillä solumuutoksia. Kun luomet on poistettu ja tutkittu, varmistuu, oliko niissä jo nyt syöpää.

Olin itse huolissani useammista luomista – ja hassua kyllä, ihan eri luomista kuin mihin Karppinen kiinnitti huomiota, ja oli huojentavaa kuulla, että minun silmissä oudot ja kasvaneet luomet eivät olleetkaan epänormaaleja.

MUITA VALOVAUROIDEN MERKKEJÄ

En malttanut olla kysymättä ihotautilääkäriltä, näkyykö ihossani muilla tavoin, että olen viettänyt paljon aikaa auringossa. Toni Karppinen vastaa, että kasvoillani sekä dekolteella on kyllä havaittavissa aurinkovaurioita etenkin verkkomaisen pintaverisuonituksen muodossa. UV-säteily tuhoaa kollageenia, ja kollageenin vähentyessä iho ohenee ja veltostuu, ja tämä puolestaan tuo näkyviin ihon pintaverisuonia. Mun kasvoilla ja erityisesti dekolteella tätä on havaittavissa. (Auts – mutta en voi sanoa tulevan yllätyksenä..)

Dekolteeni tilanne lävähtää dramaattisella tavalla silmieni eteen tietokoneen ruudulla. Riittämiin shokkihoitoa....

Karppinen toteaa (myös itselläni jo varsin hyvin tiedossa olevat) silmien ympärysten verkkomaiset mikrorypyt. Tämä on toinen klassinen merkki kollageenin vähenemisestä; iho ohenee ja rypistyy.

Kuitenkaan ihoni ei kuulema ole missään tapauksessa pahimmasta päästä aurinkovaurioiden suhteen. En ole purjehtinut ennen kuin tapasin nykyisen miesystäväni, mutta jos olisin, silloin ihollani olisi todennäköisesti vielä paljon selkeämmät valovauriot. Vesi moninkertaistaa UV-säteilyn voimakkuuden ja vaikutuksen, ja tällä viitekehyksellä vakavimmat UV-vauriot todetaan tyypillisesti elämäntapapurjehtijoilla. Elämäntapalaskettelijoilla ja vuorikiipeilijöillä saattaa olla sama tilanne; lumi sekä korkeus voimistavat UV-säteilyn voimakkuutta.

Nyt kun koko vartaloni luomet on kuvattu ja tallennettu lääkärin tietokantaan, voidaan jatkossa seurata entistä helpommin luomien kehitystä ja huomata muutokset.

-

Vielä lopuksi tiivistettynä, hyvä tietää ihomuutoksista:

On syytä tarkastuttaa luomet, jos

-  niitä on paljon
- suvussa on ollut ihosyöpää
- luomien koko tai väri muuttuu

👉Jos lapsuudessa on saanut paljon aurinkoa, silloin tulee tyypillisesti paljon luomia, ja luomet lisäävät melanoomariskiä.

👉Perintötekijät sekä UV-säteily ovat eniten ihosyöville altistavat tekijät.

Ei kommentteja
22.06.2024

Kosmetiikan lainsäädäntö ja valvonta EU:ssa

Tähän voisi laittaa alaotsikoksi: ”miten Saaren Taikan aurinkovoiteiden kaltainen tapaus oli mahdollinen?”

Tämä kirjoitus ja tarve avata kosmetiikan lainsäädäntöä ja valvontaa sai alkunsa keskustelusta, joka liittyi kesäkuun alun tapaukseen, jossa suomalaisen kosmetiikkayrityksen Saaren Taikan valikoimasta löytyi kaksi EU:n kosmetiikkalain vastaista aurinkovoidetta. Tuotteille ei oltu suoritettu EU:n vaatimia SPF-testejä, minkä lisäksi niitä oli myyty väärällä incillä ja väärillä tuotetiedoilla. Tuotteiden ainesosalista tai ilmoitettu UV-suojakerroin eivät pitäneet paikkaansa.

Asianhaarojen paljastuttua tuotteet vedettiin pois myynnistä.

Tapaus herätti ymmärrettävästi julkista keskustelua ja huolta siitä, eikö markkinoille päätyviä kosmetiikkatuotteita tarkisteta millään tapaa ennakkoon. Lyhyt vastaus tähän on: ei tarkisteta (viranomaisen taholta).

Pidempi vastaus on tämä postaus.

Sain tilaisuuden jutella kosmetiikan lainsäädännöstä ja valvonnasta kosmetiikkaa Suomessa valvovan viranomaisen Tukesin ylitarkastajien Anna Vuoren ja Annina Nyholmin kanssa.

Huom: keskustelussa ei otettu kantaa yksittäisiin tapauksiin kuten Saaren Taika, sillä viranomaiset eivät toki voi tällaisia kannanottoja tehdä, vaan lainsäädännöstä ja valvontatoimenpiteistä puhuttiin yleisellä tasolla.

KOSMETIIKAN LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVOVAT TAHOT

Kosmetiikkaa säätelee EU:ssa vuodesta 2009 voimassa ollut Kosmetiikka-asetus 1223/2009. Asetus sisältää säännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa kosmeettisten valmisteiden turvallisuus ja korkeatasoinen ihmisten terveyden suojelu.

Suomessa EU:n kosmetiikkalainsäädännön toteutumista valvovat Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä Tulli.

Tukes valvoo Suomessa markkinoilla olevia valmisteita sekä Suomessa toimivia valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita. Tulli puolestaan valvoo kosmetiikan maahantuontia EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, ja tältä alueelta jaeltavaa kosmetiikkaa tuotteiden varastoinnin yhteydessä.

KUINKA TUKES KÄYTÄNNÖSSÄ VALVOO KOSMETIIKKAA?

Tukesin toimintaa säätelee hallintolaki, joka on hyvin erilainen kuin yksityisoikeudellinen laki, Vuori ja Nyholm tähdentävät. Siksi valvonnan toimenpiteet ja seuraamukset poikkeavat myöskin siitä, millainen kuva tavallisella kansalaisella voi olla lain noudattamatta jättämisen seuraamuksista.

Tukes tai muukaan viranomainen ei tee kosmetiikkatuotteille ennakkotarkistusta, jolla varmistettaisiin, että tuote on lain mukainen, vaan EU:ssa vallitsee tässä suhteessa luottamuskäytäntö.

Kysyn Anna Vuorelta, miksi on näin, ja saan loogisen selityksen: EU:ssa on haluttu helpottaa tuotteiden liikkuvuutta ja myyntiin saattamista, ja siksi yrityksillä on suuri vastuu. Ennakkohyväksyntämenettely tarkoittaisi sitä, että jokainen tuote pitäisi yksittäin tarkastaa, ja tämä veisi todella paljon aikaa sekä toisi myös lisäkuluja.

Tukes tekee valvontaa reaktiivisesti ja proaktiivisesti. Reaktiivista valvontaa ovat kuluttajilta tulleisiin ilmoituksiin tai EU:n  Safety Gate -järjestelmästä tuleviin ilmoituksiin reagoiminen, proaktiiviseen valvontaan kuuluvat esimerkiksi projektinomaiset valvontatoimenpiteet, eli Tukes voi vaikkapa jonain vuonna valita valvonnan ja pistokokeiden kohteeksi kaikki SPF-tuotteet. Lue lisää valvontakeinoista ja -toimenpiteistä täältä.

TUOTTEESSA TODETAAN VIRHE, MITÄ TAPAHTUU?

Jos valvonnan perusteella kosmetiikkatuotteesta löytyy virhe tai lainvastaisuus, tapahtuu seuraavaa:

Tukes ottaa yhteyttä valvontatoimenpiteen kohteena olevaan yritykseen ja ilmoittaa havaitusta virheestä. Tätä kutsutaan Hallintolain mukaiseksi kuulemiseksi. Yritykselle annetaan tilaisuus korjata virhe omatoimisesti, ja tämä on myös viranomaisen ensisijainen tavoite.

Mikäli yritys ei omaehtoisesti korjaa virhettä, esimerkiksi poista myynnistä haitalliseksi tai lainvastaiseksi todettua tuotetta, Tukes voi seuraavaksi lähettää velvoittavan päätöksen ja uhkasakon. Yrityksen toiminta voidaan myös määrätä keskeytettäväksi, kunnes asia on korjattu.

Mielenkiintoisesti, yritykseen kohdistuneet valvontatoimenpiteet eivät niin sanotusti ”kumuloidu”, eli jo aiemmin todetut epäkohdat eivät tee uusista virheistä painavammin rankaistavia. Yritys voi siis esimerkiksi tuoda myyntiin vaikka kuinka monta lainvastaista tuotetta, mutta mikäli he joka kerta korjaavat virheen, eli poistavat kiinni jäädessään tuotteen myynnistä, se ei tee heidän toiminnastaan rangaistavampaa tulevien mahdollisten vastaavien tapausten kohdalla. Tässä näkyy hallinto-oikeuden ja yksityisoikeuden eron.

Entä terveysväittämät?

Puhumme Vuoren ja Nyholmin kanssa myös terveysväittämistä, jotka olennaisesti liittyvät kosmetiikan markkinointiin. Lain mukaan kosmetiikkatuotteesta ei saa tehdä väittämiä, joiden mukaan tuote parantaa sairaudeksi luokiteltavaa tilaa. Tuotteen saa kuitenkin sanoa lievittävän sairaudeksi luokiteltavan tilan oireita. Millä sanamuodoilla tällaiset sairauksiin liittyvät väittämät lopulta pysyvät laillisina ja milloin ylittävät rajan, on Tukesin mukaan välillä hankalaa määritellä.

Esimerkki: on lainvastaista sanoa, että kosmeettinen tuote poistaa tai parantaa ruusufinnin, mutta on OK sanoa, että kosmeettinen tuote vähentää tai helpottaa ruusufinniin liittyviä oireita.

Tulkinnat tuntuvat myös hieman vaihtelevan markkina-alueittain. Vaikka terveysväittämien esittäminen kosmetiikkatuotteiden yhteydessä on kiellettyä ainakin EU:ssa ja Yhdysvalloissa, on tulkinnassa eroa näidenkin alueiden sisällä. Allekirjoittaneella on kokemusta siitä, että ilmaisu ”laskee tulehdusta” tulkitaan erään EU-alueella toimivan kosmetiikkayrityksen mielestä lainvastaiseksi heidän tuotteidensa markkinoinnissa (koska tulehdus on sairaudellinen tila), mutta moni muu iso – ja lakikiemuroista varmasti selvillä oleva - kosmetiikkayhtiö käyttää tätä ilmaisua mainonnassa aivan vapaasti. Toistaiseksi tiedossani ei ole, että 'tulehdusta laskeva' -ilmaisun käyttöön olisi koskaan viranomaisen taholta puututtu, eikä Tukes'kaan osaa varmuudella sanoa, onko tämä ilmaisu lainvastainen.

NÄIN KOSMETIIKKATUOTE ETENEE TUOTEKEHITYKSESTÄ KAUPAN HYLLYYN

 

1. VAADITUT TESTIT

🔸 Stabiilisuus-testi tehdään kaikille tuotteille
🔸 Challenge-testitehdään  vettä sisältäville tuotteille
🔸 SPF-testi (EU:ssa ISO 24444- in vivo -standardin mukainen) – tehdään SPF-lupauksen sisältäville tuotteille

Kun yritys kehittää uuden vettä sisältävän kosmetiikkatuotteen, sen mikrobiologinen säilyvyys testataan niin kutsutulla Challenge-testillä. Vedettömille tuotteille Challenge-testiä ei tarvitse tehdä, koska mikrobit eivät elä vedettömässä kosmetiikkatuotteessa.

Kaikille tuotteille, niin vesipitoisille kuin vedettömille, tulee tehdä stabiilisuus-testit. Tämä testi selvittää, kuinka hyvin tuotteen koostumus säilyy hyvänä, ja kuinka hyvin esimerkiksi emulsio-tuotteessa emulsio pysyy kasassa erottumatta.

Silloin kun yritys haluaa antaa tuotteelle aurinkosuojakerroin-lupauksen, oli kyseessä sitten aurinkovoiteen tai SPF-päivävoiteen/seerumin/jne -nimellä myytävä tuote, tuotteelle tulee suorittaa ISO 24444-standardin mukainen SPF in vivo-testi. Eli tuotteen suoja UVB-säteilyä vastaan tulee todistaa elävällä iholla.

Nämä testit tekee ulkopuolinen kosmetiikkatuotteiden turvallisuustesteihin erikoistunut laboratorio. Stabiilisuus-testit kuulemma voi myös tehdä yritys itse (lähde: suomalainen kosmetiikan valmistaja Flow Cosmetics), mutta muut testit tulee teettää ulkopuolisella taholla.


Kuvakaappaus: Antipodesnature.com

2. VAPAAEHTOISET TESTIT

Yritys voi halutessaan teettää tuotteelle monenlaisia testejä markkinoinnin tueksi. Näitä testejä ovat mm. dermatologiset testit, allergiatestit sekä erilaisia kohdennettuja markkinointiväittämiä koskevat in vivo- ja in vitro -testit kuten anti-age- ja kosteuttavuus-testit.

Mielenkiintoisesti, tällaisille in vivo -testeille ei ole mitään vaadittua minimitestihenkilömäärää, eli yritys voi testauttaa tuotteensa ryppyjä silottavaa tehoa vaikka vain kuudella henkilöllä, ja julkaista sitten tulokset markkinointinsa tukena, tyyppiä: ”98% testaajista koki tuotteen vähentävän ryppyjä."

Siinä voi sitten miettiä, kuinka relevantti tuo kuuden henkilön kokemus lopulta on tuhansien käyttäjien kannalta. Nämä testit ovat usein käytännön kannalta hyödyttömiä, mutta lain kannalta tarpeellisia, mikäli yritys haluaa mainostaa tuotettaan testituloksien voimalla.

Silloin kun yritys käyttää tutkimustuloksia markkinointiväittämien tukena, mainokseen tai tuotepakkaukseen on aina merkittävä, miten monen henkilön testiryhmästä oli kyse.

Itse bongailen näitä välillä puhtaasti viihteenä, ja pyörittelen silmiä, kun jokin megayritys on vaikkapa testannut tuotteen 12 henkilöllä…. 🤭 Vuosien harrastuksen myötä voin summata, että 24 hengen testiryhmä kosmetiikan markkinointiväittämissä on jo aika iso, ja sitä suuremmat ryhmäkoot jopa harvinaisia. Uusiseelantilainen Antipodes (yllä olevat kuvat) on esimerkiksi testauttanut kosteusseerumiaan 50 hengen testiryhmällä, mikä ei isossa kuvassa ole valtava otanta, mutta markkinointiclaimien maailmassa se on iso testiryhmä.

Lisäksi vapaaehtoisiin testeihin kuuluu UVA-suoja, mutta käytännössä ihan jokainen yritys sen SPF-tuotteelleen tänä päivänä teettää, sillä kuluttajat odottavat tuotteen ilman muuta suojaavan myös UVA-säteilyltä, ja se on myös EU:n suositus. (Aika mielenkiintoista ja erikoista kyllä, että UVA-testi ei vielä ole pakollinen.)

UVA-arvo mitataan EU:ssa ISO 24443 in vitro tai ISO 2442 in vivo -standardin mukaisella testillä.

3. TUOTTEELLE TEHDÄÄN TURVALLISUUSSELVITYS

Perustuen suoritettujen turvallisuustestien tuloksiin, tuotteen reseptiin ja ainesosiin, tuotteelle tehdään turvallisuusselvitys.

Turvallisuusselvityksen tekee tyypillisesti ulkopuolinen taho, kuten turvallisuusarviointeihin erikoistunut konsultti, jolla tulee olla pätevä koulutus, kuten biokemisti tai kemisti. Suurilla kosmetiikkayhtiöillä, kuten esimerkiksi L’Orealilla, joka kehittää ja valmistaa myös omia kosmetiikan aktiiviaineita, on omat in house -turvallisuusarvioijansa.

Turvallisuusselvitys on hyvin perinpohjainen toimitus, jossa arvioiva taho käy läpi kaikki testit ja ainesosat ja kunkin ainesosan käyttöturvallisuustiedotteet. Hänen tulee esimerkiksi arvioida, kuinka paljon toksisia tai rajoituksin käytettäviä aineita (jos tuotteessa sellaisia on) imeytyy tuotteesta, ja voiko näillä olla haitallisia vaikutuksia käyttäjään tuotteen normaalissa tai kohtuudella ennakoitavissa olevassa käytössä.

(”Dose makes the poison”, kuten tunnettu sanontakin kuuluu, eli moni täysin turvallinen aine ei välttämättä enää olekaan turvallinen, kun se ylittää tietyn pitoisuuden. Kosmetiikassa on tällaisia ainesosia, tunnetuimpina vaikkapa hydroksihapot sekä monet UV-suojakemikaalit, joiden maksimikäyttömäärät on määritelty kosmetiikan lainsäädännössä).

4. TUOTTEEN TIEDOT ILMOITETAAN CPNP-PORTAALIIN

Kun tuote on saanut turvallisuusarvioijan hyväksynnän, siitä tehdään ilmoitus EU:n CPNP-portaaliin eli Cosmetics Products Notification Portal'iin. Tämä portaali on ainoa paikka, mihin tuotteen tiedot ilmoitetaan ennen tuotteen myyntiin saattamista. CPNP:hen ilmoitettavia tietoja ovat mm. tuotteen resepti, ainesosien pitoisuudet, valmistusmenetelmä, käyttötarkoitus sekä kuva tuotteesta.

Tietoja turvallisuus- tai muista testeistä ei kuitenkaan ilmoiteta CPNP:hen, vaan ne säilyvät yrityksen vastuuhenkilöllä.

5. TUOTE TUODAAN MYYNTIIN

Kun CPNP-ilmoitus on tehty, tuote on vapaa siirtymään kaupan hyllylle.

VASTUUHENKILÖ

Myyntiin saatetun kosmetiikkatuotteen kaikista turvallisuuteen sekä oikeellisiin tietoihin liittyvistä aspekteista vastaa yrityksen vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön velvollisuuksista voi lukea enemmän Tukesin sivulta.

Vastuuhenkilö on vastuussa esimerkiksi siitä, että tuotteelle tehdään lain vaatimat testit sekä turvallisuusarviointi, ja että nämä testit sekä arvioinnin suorittaa ammattitaitoinen taho. Vastuuhenkilö on myös se henkilö, joka tekee ilmoituksen CPNP:hen.

Silloinkin, kun yritys ei itse valmista tuotteitaan, vaan tilaa ne sopimusvalmistajalta ja markkinoi oman brändinsä alla, on valmistuttava yritys vastuussa, ei sopimusvalmistaja.

VOIKO YRITYKSEN ANTAMIIN TIETOIHIN LUOTTAA?

Saaren Taikan aurinkovoide-tapauksen aikana moni ihminen otti minuun yhteyttä ja kysyi, voiko tuotteiden tietoihin tai testeihin siis ylipäänsä lainkaan luottaa. Huoli oli ymmärrettävä ja perusteltu, koska Saaren Taikan tapaus paljasti, että onkin siis täysin mahdollista tuoda myyntiin tuotteita, jotka eivät vastaa EU:n kosmetiikkalainsäädäntöä.

Vastaan tähän huoleen näin:

Jotta lainsäädännön vastainen tuote menee läpi turvallisuusselvityksestä, se tarkoittaisi sitä, että turvallisuusarvioinnin suorittanut taho on epärehellinen. (Tähän voi liittyä, tai olla liittymättä, yrityksen oma harkittu toiminta epärehellisen turvallisuusarvioijan palkkaamisen suhteen.) Koska arvioinnin tekee nimenomaan ulkoinen taho, tulisi harkitussa epärehellisessä toiminnassa saada tämä ulkopuolinen arvioija mukaan valheellisuuteen, ja sen mahdollisuutta voi kyseenalaistaa.

Turvallisuusarvioija vastaa tuotteen tiedoista ammattitaidollaan, henkilöllisyydellään ja omalla nimikirjoituksellaan, ja mikäli CPNP:hen toimitetaan epävalideja tietoja (kuten väärä SPF-testimetodi) – tai jopa valheellisia tietoja (kuten väärä inci), se tapahtuu turvallisuusarvioijan tiedostuksella. Vahingossa ei väärä inci päädy CPNP:hen.

Ja nyt vastaukseni pääpointti: epärehellisyyteen taivuteltavissa oleva turvallisuusarvioija on alalla äärimmäisen harvinaista. Koska arvoiva taho vastaa turvallisuusselvityksestä henkilöllisyydellään, tarkoittaisi kiinni jääminen käytännössä uran päättymistä. Turvallisuusarviointeja tekevät tahot voivat myös olla töissä isoissa kosmetiikan turvallisuusraportteja tekevissä yhtiöissä, ja kiinnijääminen tarkoittaisi myös koko yhtiön maineen menettämistä ja alaskaatumista.

Voi myös miettiä, mitä turvallisuusarviointeja tekevä henkilö voittaisi olemalla taivuteltavissa valheellisen raportin laatimiseen? Tällaisen taivuttelun motiivina pitäisi oletettavasti olla merkittävä taloudellinen hyöty. Mutta kuinka todennäköistä on, että yritykset maksavat valtavia summia saadakseen turvallisuusarvioijan mukaan huijaukseen..? Tokihan se voi olla mahdollista, mutta... ei varmastikaan yleistä.

Näin oli käynyt Saaren Taikan tapauksissa, joista tiedossa on ainakin kaksi: fysikaaliset aurinkovoiteet sekä pari vuotta aiemmin bentsoyyliperoksidi-voide. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että tällaista tapahtuisi usein.

Saaren Taikan aurinkovoidetapauksessa voidaan myös pitää realistisena mahdollisuutta, ettei turvallisuusarvioijan ammattitaito ollut sitä, mitä sen tulisi olla. Kyse ei välttämättä ollut siitä, että Saaren Taika olisi tietoisesti valmistuttanut epävalideja aurinkovoiteita, vaan heidän palkkaamansa turvallisuusarvion tehnyt henkilö ei välttämättä ollut pätevä tehtäväänsä. Tapauksessa on voinut yhdistyä ikävällä tavalla valmistuttajan oma sekä turvallisuusarvion tehneet henkilön puutteellinen ammattitaito; Saaren Taikan vastuuhenkilö ei ole hänkään osannut varmistaa asianmukaisten SPF-testien suoritusta eikä ainesosaluettelon oikeellisuutta.

Tässä tullaan jälleen kosmetiikan valvonnan luottamusperiaatteeseen: yrityksillä on todella suuri vastuu. Viranomaiset luottavat, että yritys hommaa pätevät ihmiset valmistamaan turvallisia kosmetiikkatuotteita sekä hoitamaan lain vaatimat turvallisuusselvitykset.

 

Olen jutellut asiasta monen alan yrityksen kanssa Saaren Taika -kohun jälkeen, ja yritykset ovat kertoneet, että turvallisuusarviointeja tekevät tahot ovat tyypillisesti erittäin tarkkoja ja ”nipoja”, jos tällainen puhekielen ilmaisu sallitaan. Yrityksistä on todettu, etteivät he voisi kuvitellakaan, että jokin huijaus voisi mennä turvallisuusarvioijalle läpi.

Minustakin tämä kuulostaa uskottavalta.

.

Loppuyhteenvetona voi todeta, että kyllä, kosmetiikan lainsäädännössä on ”porsaanreikä”, joka tekee huijauksen mahdolliseksi. 

Worst case -skenaariossa yritys löytää epärehellisyyteen suostuvan turvallisuusarvioijan, ja tuo markkinoille vaikkapa retinoliseerumina markkinoitavaa marjapuuroa, jossa incillä ja tuotteen todellisilla ainesosilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Markkinoilla todella voi olla kosteusvoiteita, joiden mainostetaan sisältävän aktiiviainetta X, ja ne eivät sitä sisälläkään. Eihän turvallisuusarviointia tekevä henkilö todennäköisesti seiso tehtaan tuotantolinjalla valvomassa, että jokainen reseptissä mainittu ainesosa takuuvarmasti sujahtaa sisään tuotteeseen. Tällainen huijaus ei myöskään voisi paljastua senkään puolesta, että kosmetiikan vaikutukset ihoon "ovat aina yksilölliset", ja mikäli luvatun ihmeaineen vaikutuksia ei alkaisi näkyä, valmistaja voi aina vedota näihin yksilöllisiin eroihin.

Onneksi tämä on hyvin epätodennäköinen skenaario todellisuudessa.

Itse ainakin haluan uskoa, että suurin osa ihmisistä toimii rehellisesti.

Emmekös halua uskoa tähän. 🙏🏻

4 kommenttia
18.06.2024

Opi tulkitsemaan inci-listoja ja eränumeroita: kaksi hyvää työkalua

Ymmärrän tuskanne, kun yritätte tavata aurinkovoiteen pullon kyljestä inci-listaa ja bongata sieltä UV-filttereitä. Kosmetiikan ainesosat voivat etenkin synteettisen kosmetiikan puolella olla todellisia sanahirviöitä, ja vähemmästäkin menee silmät solmuun.

INCIDECODER

Tässä teille huippunäppärä työkalu incien tulkitsemiseen: Incidecoder.  Olen itse käyttänyt tätä jo monta vuotta, ja vaikka tästä saavat eniten irti alan ammattilaiset ja ainesosakategorioita ja niiden funktioita paremmin tuntevat, Incidecoder hyödyttää ilman muuta myös "tavallista" kansalaista. :) Jos jotain, se auttaa yhdellä silmäyksellä erottamaan incistä vaikkapa UV-filtterit, joista monikin seuraajani on tällä hetkellä kiinnostunut. Sinun ei tarvitse itse yrittää etsiä UV-aktiiviaineita kilometri-incistä.

Appi-versiota tästä ei käsittääkseni ole, vaan ohjelma toimii selaimella.

Incidecoder on riippumaton sivusto, jota ylläpitää joukko kosmetiikan kemian ja ainesosien ammattilaisia. Sivustolla ei ole mitään kaupallista kytköstä, ja kaikki sinne ladattu tieto pohjautuu lainsäädäntöön (ennen kaikkea EU:n CosIng-tietokanta) sekä luotettaviin tieteellisiin tutkimuksiin. Silloin kun jostain ainesosasta kerrotaan enemmän tietoa, tiedon yhteyteen liitetään aina myös lähteet, joten lukija voi itse arvioida niiden painoarvoa.

KUINKA SE TOIMII

Copy-peistaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen inci etusivun "Type to search...." -viivalle. Klikkaa suurennuslasia.

Esimerkkinä tässä P20 Sensitive Face -aurinkovoiteen inci.

Ohjelma avaa eteesi eritellyn listan tuotteen ainesosista. Ekassa sarakkeessa on ainesosan nimi, tokassa sarakkeessa ainesosan funktio, kolmannessa tieto siitä, onko ainesosa tunnetusti ärsyttävä ("irr.") tai komedogeeninen ("com."), ja neljännessä ohjelman oma arvio ainesosan suorituksesta (Superstar = huippuainesosa, Goodie = oikein hyvä ainesodsa, Icky = huono ainesosa). On hyvä ottaa huomioon, että sanalliset arvosanat ovat vain tämän ohjelman omia arvioita, ja esim. Icky-merkinnän saattaa joskus saada jokin hajuste vain siksi, että se on myös allergeeni, mutta eihän tämä tarkoita, että ainesosa on kaikille huono.

Suuri osa ainesosista on ohjelman silmissä neutraaleja, tai ainesosasta ei ole (vielä toistaiseksi) tallennettu tietokantaan sellaista tietoa, joka auttaisi ohjelmaa arvottamaan ainesosan. Silloin neljäs sarake on tyhjä.

Kun itse analysoin aurinkovoiteita, syötän incin tähän, ja laitan sitten tietsikan hakukenttään sanan 'sunscreen', jolloin näen kaikki tuotteen UV-filtterit korostettuina. Helppoa kuin heinänteko!

Olen tutkinut aurinkosuojafilttereitä nyt kolme vuotta, ja käytännössä osaan eniten käytetyt filtterit ulkoa ja erotan ne incistä muutenkin, mutta tämä työkalu nopeuttaa hommaa. 👍 Lisäksi ohjelma auttaa pilkkomaan incin helpommin omaksuttavaan muotoon laittamalla kunkin ainesosan omalle rivilleen. Sanni approves!

Kun klikkaat ainesosan nimeä, saat lisätietoa. Lisätiedon määrä riippuu siitä, kuinka paljon tutkimuksia Incidecoderin ylläpito on ehtinyt läpikäymään ko. ainesosaan liittyen. Erityisesti tunnetuista ja trendikkäistä ainesosista löytyy usein paljonkin nippelitietoa, mutta joistain tavanomaisista teknisistä ainesosista ei välttämättä kerrota kuin CosIngin mukainen virallinen funktio.

Mun suosikki-UV-filttereihin kuuluvasta Tinosorb S:stä kerrotaan sivulla hyvinkin vivahteikkaasti. (Tässä vain osa tiedoista.)

Kosmetiikan inci-listojen säännöllinen läpikäynti Incidecoderin avulla opettaa pikku hiljaa hyvinkin paljon eri ainesosista. :)

Lopuksi:

ETEERISET ÖLJYT

Incidecoder näyttää inci-listan "highlightseissa" yhdellä silmäyksellä myös, sisältääkö tuote alkoholia tai eteerisiä öljyjä. Tämä on erityisen hyödyllinen funktio kuluttajalle, joka on vaikkapa herkistynyt eteeristen öljyjen sisältämille yhdisteille.

Minulta on kysytty pariin otteeseen, millä tavoin incistä voisi erottaa, sisältääkö tuote eteerisiä öljyjä. Olen aina vastannut, että kuluttajan tulisi vain itse opetella tunnistamaan eteeriset öljyt, koska ei oikein ole yhtä selkeää tapaa erottaa eteerinen öljy "tavallisesta" öljystä. Koko tämän ajan Incidecoder on kuitenkin näyttänyt tiedon eteerisistä öljyistä - mä en vain ollut huomannut sitä..! 😅 Jokin aika sitten vasta tajusin, että highlightseissa on tuo "essential oil" -kohta. 👍

TARKISTA TUOTTEESI IKÄ - CHECK FRESH

Toinen hyödyllinen työkalu on checkfresh.com. Muitakin saman tyyppisiä on olemassa, mutta itse käytän eniten Check Freshiä.

Tällä työkalulla voit selvittää tuotteen eränumeron perusteella, milloin tuote on valmistettu, eli kuinka vanha se on. Ohjelma kattaa useimmat tunnetuimmat kosmetiikkabrändit, tietokannassa on sadoittain tuotemerkkejä niin ihonhoidon, hiustenhoidon, meikkien kuin hajuvesienkin tuoteryhmistä.

Aloita tarkistamalla, löytyykö hakemasi merkki tietokannasta. Voit joko selata tuotemerkkien listaa, tai kirjoittaa brändinimen suoraan hakukenttään.

Etsi tuotteesta eränumero. Numeron sijainti sekä muoto vaihtelee brändeittäin, mutta tyypillisesti se muodostuu numeroista ja kirjaimista, tai pelkästään numeroista.

Esimerkkikuvassa Garnierin tuote.

Syötä numero Check Freshiin, ja saat tiedon, milloin tuote on valmistettu.

Toiminto on erityisen hyödyllinen kun olet ostoksilla "halpamarketeissa", jotka saattavat ostaa (halvalla) isoja eriä vanhempien tuote-erien tuotteita. Kuluttajat yllättyisivät, jos heille selviäisi, kuinka vanhoja tuotteita myynnistä saattaa välillä löytää...

Olen itse todistanut tilannetta, että jopa tunnetussa tavaratalossa on myyty tuotetta, jonka valmistus on loppunut pari-kolme vuotta aikaisemmin.

Aurinkovoiteiden kanssa on syytä olla erityisen tarkkana tuotteen iän kanssa. Asianmukaisesti säilytettynä, eli suojassa hapelta, suurilta lämmönvaihteluilta ja valolta, aurinkovoide kyllä säilyttää tehoaan pari-kolmekin vuotta, mutta EI yhtä vahvana kuin tuoreena. Kolme vuotta vanha aurinkovoide todennäköisesti suojaa ihoa jonkin verran, mutta ei enää ilmoitetun suojakertoimen verran. Suosittelen käyttämään tuoreita aurinkovoiteita.

Kevään markettiaurinkovoidekierroksella löysin Normalista tuon yllä olevan eränumeron mukaisen aurinkovoiteen, joka oli valmistettu jo lähes kaksi vuotta sitten. Se on toki yhä lain mukaan OK myydä (normikosmetiikan hyllyikä on tyypillisesti kolme vuotta), mutta suojakerrointa voi jo alkaa hieman kyseenalaistaa.

Pari viikkoa sitten Sokokselta ostamani Darphinin Environmental Lightweight Shield SPF 50 -aurinkovoide ei sekään ollut enää ihan tuoreinta mahdollista erää. Hyllyssä oli myynnissä kahden tuote-erän tuotetta, ja tämä (ikä 1 vuosi 5 kk) oli niistä nuorempi. Etummaisena hyllyllä ollut Darphin oli valmistettu vuonna 2022....

*

Toivottavasti näistä työkaluista on teille iloa ja hyötyä :) Jonkin tylsän illan viihteenä voi vaikka alkaa tsekkaamaan kylppärin kaappiensa sisältöä, että kuinkas vanhoja puteleita sieltä löytyykään... ☺️

32 kommenttia

  • Sanni

  • Arkisto

    • 2024 (67)
    • 2023 (148)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)