Biodelly.com tarjoaa Karkkipäivän mineraalimielisille lukijoille ihanan uuden vuoden arvonnan!

Palkintona on Lily Lolon Eye Spy -luomivärisetti, johon voittaja saa itse valita kolme Lily Lolon luomivärisävyä Biodellyn valikoimasta.

Söpöjä nuo Lolon pikku purkit! <3

Lily Lolon luomivärit ovat jauhemaisia (ihan vain tiedoksi niille joille mineraaliluomivärit eivät ole tuttuja).

Osallistut arvontaan kertomalla, mitä meikkisävyä käytät eniten ja mitä sävyjä valitsisit omaan Eye Spy -settiisi. Jätäthän kommenttiisi myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville. Osallistumisaikaa on 2.1.2012 klo 12.00 saakka.

Edit. Arvonta suoritettu, ja luomivärit menevät nimimerkki Porkkikselle! Onnea Porkkis! :)

Poistin ne kommentit, jotka olivat tulleet kilpailuajan päättymisen eli 2.1. klo 12.00 jälkeen.

* * *

P.S. Muutama tuote taas myynnissä Huutiksessa! Pakko oli laittaa loput Cleaninkin tuoksuni myyntiin kun kukkaro vaatii valuuttaa.... :/

Kokosin yhteen suosikkejani vuoden aikana blogissa esiintyneistä lookeista. Muistattekos kaikki nämä! :)

Benecos Amazing -luomiväri sinisellä geelirajauksella.

MAC Wedge, L'oreal Platinum Beige ja Lavera Majestic Violet. Tykkään erityisesti meikin kokonaisheleydestä! :)

Barefaced Beauty Black Diamond.

Lily Lolo Candy Girl -poskipuna & Couleur Caramel Medium Pink -huulipuna. Voih, kyllä näkee miten hyvää kesä tekee iholle...

Vappumeikissä sävyjä Manly 120 - ja Urban Decayn Deluxe -paleteista. Huulilla Lord & Berry Fucsia-huulipuna.

Make Up Storen Grace -look Manlyn 120- ja Diorin Secret Charm -paleteilla toteutettuna.

Pronssisessa kesälookissa L'orealin, Lumenen ja Guerlainin beigen sävyjä ja Yves Rocherin aurinkopuuteria & kultavettä.

Graafisessa lookissa mustaa geelieyelineria ja vihreää nestemäistä eyelineria.

Mies-look! Huh, tämä on niin karu! :)

Lord & Berryn neonpinkki Fucsia-puna ei jää huomaamatta.

Sitrus-look nimettömällä halpispaletilla.

Natural Coden ihana Daring-paletti.

Fyrinnae Electro-Koi, Pure Luxe Driftwood ja YSL Afrique-paletti.

Yves Rocher Smoky Gold.

Huono kuva mutta pirteän erilainen meikki. Make Up Store Eclipse, MAC Carbon ja MAC Amber Lights.

Natural Code Punk.

Grimas 733, 710 ja 740.

Inglot 504, Grimas 571, IsaDora Blooming Spring ja Make Up Store Aqua Glitter Eyeliner.

Grimas 744, 743 ja 740.

Natural Code Jolly.

Jäikö teille joku lookki erityisesti mieleen? Itselleni jäi ainakin mieleen se, että meikkikuvia oli rutkasti vähemmän kuin blogihistorian kahtena ensimmäisenä vuonna... Mutta se ei ole välttämättä lainkaan paha! :)

Tämä on aihe, josta minulta on usein pyydetty postausta. Koska omistan hyvin tummat ja kirjavat silmänaluset itsekin, on aihe minulle päivittäin ajankohtainen.

Älkää nyt kuitenkaan liikaa innostuko, sillä minulla ei ikävä kyllä ole paljastaa mitään superkeinoa jolla silmänalustummuuden saisi täysin neutralisoitua. En edes todennäköisesti esittele parasta mahdollista tuotetta tummuuden peittämiseen. Tässä postauksessa vertailen omaa suosikkiani eli jauhemaista mineraalipeiteainetta voidemaiseen, perinteisempään peitetuotteeseen.

Mineraalityytyväisyydestäni huolimatta olen kiinnostunut kauneusmarkkinoiden kulttituotteista, ja niinpä toivoin joulupukilta lahjaksi Benefitin kovassa maineessa olevan Boi-ing-peitevoiteen. Pakkausteksti kertoo lupaavasti seuraavaa: “This industrial-strength concealer camouflages dark circles, shadows & discoloration for a seamless, natural-looking finish without creasing or fading.”

Normaalisti käyttämäni tuote on Lily Lolon Cover-Up -jauhe, josta olen ennen käyttänyt sävyä Blondie mutta siirryin sittemmin Nudeen, joka on minulle parempi sävy.

Minulla on todella, todella tummat silmänaluset. Sinivioletin sävyn lisäksi silmien alustaa kaunistavat läpikuultavat verisuonet, ja pisteenä i:n päälle sy-aluetta täplittävät pienet pigmenttiläiskät. Ylimpänä näkyvä kuva ei vielä edes ole pahimmasta päästä, valo on tuossa varsin armollinen. Silmänaluseni ovat niin rumat, että useimmiten valaisen niitä rankasti Photarissa meikkikuvien yhteydessä. Alla olevia kuvia ei kuitenkaan ole käsitelty millään lailla kroppaamista lukuunottamatta, että näette peiteaineiden vaikutuksen mahdollisimman todenmukaisesti.

Sekä voidemainen Boi-ing että jauhemainen Nude näyttävät hoitavan homman suunnilleen yhtä mallikkaasti. Kummatkin peittävät suurimman osan sinisyydestä ja häivyttävät verisuonta ja pigmenttitäpliäkin varsin kiitettävästi.

Mutta niissä on eräs selkeä ero, joka takaa mineraalipeiteaineen voiton. Sama “vika” on kaikissa voidemaisissa peiteaineissani minun silmänalusihollani.

Boi-ing-silmänalunen lähikuvassa. Voidemaisten peiteaineiden ongelma liittyy silmänalusryppyihin.

Kun peiteaineen levityksestä on kulunut hetki, voide kasaantuu juonteisiin. :( Ensin efekti näkyy vain kun ihoa venyttää, mutta viimeistään muutaman tunnin kuluttua voide on kuin kokonaan “sulanut” iholle ja täyttänyt rypyt, ja peittämisen sijaan päinvastoin korostaa niitä.

Voi harmi, että sinäkin sen teit, Boi-ing. Mutta minkäs teet.

Jauhemainen peiteaine taas……

…ei kerry juonteisiin lainkaan.

Näin. Iho on tasainen, ja juonteet häivyttyneet. Mineraalipeiteaine ei “sula” tai keräänny mihinkään ihon vekkeihin koko päivän aikana. Siksi se on minulle parasta!! :)

Haluan korostaa, että nämä ovat vain omia kokemuksiani, eivätkä peiteaineet välttämättä käyttäydy samalla tavalla kaikkien iholla. Olen kuullut joitain asiakaspalautteita, joiden mukaan mineraalijauhe nimenomaan kertyi juonteisiin ja voidemainen meikkituote ei. Olisikin varmaan loogista, että jauhemainen tuote saisi silmänalusihon näyttämään kuivemmalta ja korostaisi juonteita, kun taas voidemainen mukautuisi pieniinkin juonteisiin. Mutta näin ei vain ole minun kohdallani.

Jos sinulla on ollut samanlaisia ongelmia voidemaisen/vahamaisen peiteaineen kertymisessä juonteisiin, kannattaa mineraaliversiolle antaa mahdollisuus. Saatat yllättyä positiivisesti. :)

Likaisista hiuksista on tullut kuluneen vuoden aikana ystäväni.

Kiitos tästä kuuluu kuivashampoolle.

Ostin ensimmäisen kuivashampooni syksyllä 2009 ja ihastuin välittömästi. Vuoden 2010 aikana käytin niitä kuitenkin vain kaksi kappaletta. Vasta tämän vuoden aikana hurahdin tuotteeseen totaalisesti ja siitä on tullut ehdoton osa "kauneudenhoito"rutiinejani. Tänä vuonna olen saanut loppuun muistaakseni viisi kuivashampoopulloa. (Tottakai listafriikillä on asiasta ihan ehdat tilastot, mutta en ole nyt kotona tarkistamassa lukuja ;))

Minulla on luonnostaan hennot ja siloiset hiukset, jotka valuvat päätä myöten vailla minkäänlaista volyymia. Lisäksi ne ovat vielä suhteellisen pitkätkin, ja hiusten paino osaltaan vetää niitä entistä lähemmäs päänahkaa. Kun tähän yhdistää sen faktan, että en osaa tehdä hiuksilleni ensimmäistäkään muotoilutoimenpidettä, en siis edes yksinkertaisinta tupeerausta, on tuloksena toivoton lättänyys.

Tupeerausyritys keväältä 2010

Hiuksissa on aina välittömästi pesun jälkeen jonkinlainen aavistus ilmavuudesta, mutta viimeistään iltaan mennessä ne ovat lättänät. Seuraavasta päivästä puhumattakaan. Mutta näin ei enää ole ollut kuivashampoon astuttua elämääni! Nykyään venytän tahallani pesuväliä joskus kolmeenkin päivään vain, että saan kerrostaa hiuksiin kuivashampoota. Vaikka et osaisi edes pitää kampaa kädessäsi (mitä minä välillä epäilen itsestäni, niin vähän on näihin näppeihin valettu hiusmuotoilun lahjakkuutta), niin kuivashampoolla saat volyymia. Oi että rrrrrakastan sitä karheaa ja puuterista tunnetta hiuksissani.

Luonnollisestikaan kuivashampoolla (tai hiuspuuterilla, sama asia mutta eri puuteripitoisuuksilla) ei saa aikaan yhtä kuohkeaa tukkaa kuin taitavalla tupeerauksella, ja varmasti ne, jotka oikeasti osaavat laittaa hiuksiaan, nauravat minun kuivashampoointoilulleni. Mutta minulle tämä on suuri juttu. :) Kun ihminen elää päälle 3-kymppiseksi ennenkuin löytää keinon saada hiukset irti päänahasta niin se on juhlinnan arvoinen asia! ^_^

Hiukset vastapestynä

Kerronpa teille yhden jutun, jonka olen kuivashampoissa havainnut. Kuivashampoissahan käytetään erilaisia tärkkelyksiä imemään hiuksista rasvaa, ja yleisimmät niistä ovat peruna-, riisi- ja maissitärkkelys. En ole löytänyt mistään faktaa tukemaan tätä havaintoa, mutta omien (ja muutamien kollegoiden & tuttujen) empiiristen tutkimusten perusteella olen tullut siihen johtopäätökseen, että perunatärkkelys on tehokkain volyymin luoja. Perunatärkkelys (solanum tuberosum starch) yhdistetään kuivashampooreseptissä useimmiten toiseen tärkkelykseen nimeltä aluminum starch octenylsuccinate (suomennos, anyone?), joten voi olla että tehokkuus perustuu näiden kombinaatioonkin.

Olen testannut yhteensä n. kymmentä erilaista kuivashampoota, ja näistä poikkeuksetta kaikki perunatärkkelystä sisältävät ovat jättäneet hiuksiin eniten "karheutta" ja tuoneet selvää nostetta tyveen. Riisitärkkelystä (oryza sativa starch) sisältävät tuotteet ovat kyllä vieneet hiusten öljyisyyden mennessään, mutta eivät tuoneet juuri lainkaan nostetta. Kokeilemistani kuivashampoista esim. Toni & Guy ja Batiste pohjautuvat riisitärkkelykseen, ja ne jättivät hiukset puhtaiksi, freeseiksi ja jopa hieman liukkaiksi, mutta tyvi ei kohonnut. Maissitärkkelystä (corn starch) sisältävät kuivashampoot (esim. Lee Stafford) on todettu kaikkein kevyimmiksi.

Onko joku muu tehnyt vastaavanlaisia havaintoja?

Itse pidän edelleen Klippoteketin kuivashampoota parhaana kokeilemistani (tulos on todella puuterinen), eikä viimeksi hankittu Herbina jää paljon jälkeen. Olen muuten tehnyt senkin havainnon, että kaikissa kokeilemissani ja kaupassa vertailemissani perunatärkkelystä sisältävissä kuivashampoissa on käytetty täsmälleen samoja ainesosia. Esimerkiksi Proffsin, Klippoteketin ja Björn Axén Styling Powderin incit ovat aivan samat, ja Herbinankin inci eroaa vain sillä että pari ainesosaa on eri järjestyksessä. Kyllä, nämä tuotteet ovat erilaisia siinä mielessä että ne tuoksuvat erilaisille ja toisissa on vähän puuterisempi fiilis kuin toisissa, mutta resepti on sama.

Batisten paljon hehkutettu kuivashampoo oli minulle ja yhdelle kollegallekin suuri pettymys, me kun haluamme kuivashampoolta nimenomaan sitä tuuheusefektiä. Batisten ja minun taival jää siis yhteen purkkiin. Tästä lähin ostan vain ja ainoastaan perunatärkkelyskuivashampoita.

Jos siis toivot kuivashampooltasi nimenomaan tuuhentavaa ja muotoilevaa efektiä, etsi incistä ainesosa "solanum tuberosum (potato) starch". Jos taas haluat pelkkää puhtauden tunnetta, etsi ainesosia "oryza sativa (rice) starch" tai "corn starch".

P.S. Ei ehkä yhtään naurattanut tuon TRESemmé-purkin teksti: "Ainutlaatuinen koostumus poistaa 72% rasvasta palauttaen raikkaan olon silloinkin, kun ei ole aikaa pestä hiuksia shampoolla." Oi luoja noita markkinointi-ihmisten prosenttihöpötyksiä...! :D Ai että ihan 72 prosenttia.... mahtavaa! Millähän tämäkin on mitattu? Ei 65, ei 70 eikä ihan 80:kään  vaan seitsemänkymmentäkaksi prosenttia!! Tarkalleen! ^_^ Kiitos, TRESemmé. Kun käytän tätä tuotetta, voin huokaista helpotuksesta tietäen, että hiuksiini jää vain 28 prosenttia rasvaa.

Haahhahhahhhaaaaaaaaa....... (ainiin ja en ole muuten kokeillut tuota Tresemméä, tuote on siskoni.)

Nyt olisi sitten luvassa HeidiB:n raportti kuitumaskara Feathersista. Minullahan tämä maskara ei oikein toiminut, ja halusin laittaa ripsarin eteenpäin kuullakseni jonkun toisen mielipiteen.

"Mun mielestä Feathers on yksinään ihan hyvä mascara, joka pidentään ja
erottelee nätisti, mutta nuo irtokuidut valitettavasti pilaavat
siistin ja erotellun efektin aika tehokkaasti. Kuidut kyllä pidentävät
ja tuuhentavat ripsiä entisestään, mutta samalla ne tekevät niistä
omituisen pörröiset ja epäsiistit.

Kuituja on levittämisen jälkeen ihan kaikkialla ja niitä on aika
mahdoton saada iholta pois. Ehkä reipas puuertointi auttaisi. Mulla
kuituja meni aina myös silmään ja ne aiheuttivat ikävää roskan
tunnetta silmissä."

Nuderipset vs. Feathers-ripset.

Toisessa silmässä pelkkää maskaraa, toisessa maskara + kuidut.

Heidin kokemukset tuntuivat siis pitkälti samoilta kuin omani. Pörröripsi express! :)

Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Esimerkiksi Charming Nails ihastui Feathersiin niin kovasti, että pyysi mua tuomaan itselleen jemmakappaleen kun edellisen kerran kävin kyläilemässä (CN:n kotipaikkakunnalla ei ole Kicksiä). Olen myöskin törmännyt asiakkaisiin, jotka ovat saaneet Feathersilla kunnon tekoripsiefektin ja ylistäneet maskaran maasta taivaisiin. No, niinhän se vain on että ripsiä on monenlaisia. Mikä toimii yhdellä, on aivan susi toisella. (Ja siksi en tule koskaan ymmärtämään kysymyksiä, "Suosittele jotain hyvää ripsaria..." No, voin suositella jotain joka toimii minulla. :)).

Jouluntoivotukset Karkkipäivän lukijoille!

Lahjaksi valmistamiani suklaita.

Päivän lookissa kultaa (YSL Golden Sands ja Guerlainin Blonde Metal -luomivärit & Kicksin Brownish Bazar -lakka).

Vähähiilihydraattisia jouluherkkuja. Keksit, maustekakut, piiraat ja muffinsit voi kaikki valmistaa ilman viljaa ja sokeria. Nuo luumumuffarit sulavat suussa.... mmmm...

Speltti-mantelijauhopiparit taatelisoseella makeutettuna.

...mutta kaikkia jouluherkkuja ei vain saa käännettyä karpeiksi, kuten riisipuuro sekahedelmäkeitolla. Nam!

...eivätkä kaveritkaan välttämättä niin välitä karppeudestani jouluna vaan lahjapussista voi löytyä tällaisia ihanuuksia! ^_^ Kyllä näistä nyt varmaan yksi tulee syötyä. :P

Herkullista joulua kaikille!

Sain tänään sähköpostia lukijaltani, joka opiskelee kosmetologiksi eräässä kaupungissa Suomessa. Lukija oli törmännyt blogistani otettuihin kuviin koulunsa ehostuskurssin opetusmonisteessa!

Lukijan lähettämiä kuvia

Olen luonnollisestikin otettu siitä, että kuviani käytetään opetusmateriaalina alan oppilaitoksessa, mutta tuntuu oudolta ja epäammattimaiselta ettei kuvien käyttöön oltu kysytty mitään lupaa eikä niiden alkuperää mainittu. En nyt mitenkään pahastunut asiasta, mutta ihan vain terveisinä kyseisen koulun opettajille, että olisi kohteliasta vastaisuudessa mainita kuvien lähde jos aiotte niitä käyttää.

Kuviani on aiemminkin löytynyt ihme yhteyksistä, mm. ainakin kaksi minulle täysin tuntematonta ihmistä käyttää meikkikuviani Facebookissa profiilikuvanaan mikä tuntuu erikoiselta, mutta nämä yhteydet eivät sentään ole niin "virallisia" kuin koulun opetusmateriaali.

Olen joskus miettinyt blogikuvien varustamista vesileimalla niinkuin monet bloggaajat tekevät, mutta mielestäni leimat rumentavat kuvia joten olen jättänyt ne lisäämättä. Tähän se sitten voi johtaa.

Tässä syksyn murheiden ja yleisen silmämeikkilaiskuuden keskellä on kaikessa hiljaisuudessa tapahtunut sellaista, että olen alkanut käyttää huulipunaa melkein päivittäin.

Yht’äkkiä tajusin huulipunan ”nerokkuuden” sen huonosta kestävyydestä ja alituisesta korjailun tarpeesta huolimatta; huulipunan laittoon kuluu vain muutama sekunti! (Olettaen, että käyttää sellaista punaa joka ei vaadi rajauksia.) Kyllä, tämähän on ihan itsestään selvää, mutta silmämeikki-ihmisenä en ole ennen oikein tullut miettineeksi sitä. Jos silmämeikkiin ei syystä tai toisesta ole aikaa tai innostusta, on nopeampikin keino tuoda kasvoille väriä. Ja jotenkin oivalsin sen vasta tänä syksynä.

Minulle huulipuna on aina edustanut vaivalloisuutta ja epäkäytännöllisyyttä koska sitä ei voi laittamisen jälkeen vain unohtaa – niin kuin silmämeikin voi koko päiväksi. Siksi huulipuna on jäänyt meikkirutiineissani suhteellisen  epäsäännölliseen käyttöön.

Nyt kun en vähään aikaan oikein jaksanut panostaa silmämeikkiin, niin yhtäkkiä huomasin sutivani punaa huulille joka päivä. Se alkoikin tuntua helpolta ja vaivattomalta.

Ja päivästä toiseen sormiini hakeutui aina sama huulipuna.

Saanko esitellä uuden meikkiluottoystäväni: Benecos Pink Rose.

Pink Rose on vadelmanpunainen, kermainen puna jonka koostumus toi minulle heti mieleen Diorin Rouge Dior –laadun. Kosteuttava ja voidemainen Rouge Dior on mielestäni kaikkein ihanin huulipunalaatu, mutta 37€:n hinnallaan se ei ole päätynyt normihintaisena ostoskoriin kertaakaan. Benecosin punat taas ilahduttavat huomattavasti huokeammalla hinnallaan, huulipuna kustantaa 7,20 - 9,50 euroa (kaupasta riippuen).

Sain Pink Rosen maahantuojalta joskus ajat sitten, varmaankin jo viime talven Benecos-kokeilusetissä, mutta "löysin" sen meikkivarastoistani vasta syksyllä. Minulla on toinenkin Benecosin huulipuna, nuden sävyinen Pink Honey, mutta se ei ole ihan yhtä pehmeä ja kermainen kuin Pink Rose.

Huomasin, että koostumus ei ole ainoa yhtäläisyys Pink Rosen ja Rouge Diorin välillä. Rouge Dior –valikoimasta löytyy nimittäin hyvin samankaltainen sävy – Pink Baiser #361. (Tuo nimi huvittaa minua jatkuvasti, ehkä ruotsinkieliset ymmärtävät miksi…) Baiser on aavistuksen vaaleampi kuin Pink Rose, mutta huulilla niitä on vaikea erottaa toisistaan.

Pink Rose on ehdottomasti enemmän viileä kuin lämmin sävy, mutta se tuntuu sopivan melkeinpä kaikkien meikkien kanssa. Raikkaimmalta se näyttää kuitenkin yksinkertaisen värittömän silmämeikin kanssa, jolloin sen herkullinen marjaisuus oikein pomppaa esiin kasvoilta (ylin meikkikuva postauksen alussa).

Vadelmanpunaisen ystäville suosittelen ehdottomasti tutustumista tähän punaan.

Seuraavaksi muutamia erilaisia lookkeja joihin olen yhdistänyt Pink Rosen.

1. Lämmintä luumua ja kultaa.

Sisänurkassa YSL:n Golden Sands (Mohn, mitä muuten pidit omastasi? :)) ja loppuluomella Estee Lauderin Berry Ice.

2. Kylmää sinistä ja violettia. (Pink Rose näyttää todellista punaisemmalta koska kuva on otettu meikkipöydän valoissa jotka vääristävät punertavia sävyjä...)

Liikkuvalla luomella MACin Moon's Reflection ja luomivaossa MACin Parfait Amour ja Lotusland.

3. Violettia ja turkoosia.

Liikkuvalla luomella pohjustuksena Shiseidon Violet Visions ja päällä MACin Parfait Amour (ei olisi noin syvä ilman Shiseidoa), luomivaossa MACin Shimmermoss.

Nyt teillä jo tulee varmaan korvista ulos tätä ihkutusta, mutta kaverini näki meillä eilen Pink Rosen, kokeili ja lähti samantien ostamaan sitä. :D

Tämä juttu ei käsittele eteläpohjanmaalaisia, vaan sitä, miten ostan kosmetiikkaa. :)

En itse ole syntynyt Laihialla, mutta äitini on, ja hän on aina syyttänyt nuukuudestaan laihialaisuutta. En tiedä kerrotaanko nykypäivänä enää laihialaisvitsejä, mutta minun lapsuudessani laihialainen oli synonyymi kitsaudelle ja penninvenytykselle. Ja olen todellakin saanut erittäin laihialaisen kasvatuksen.

Säästän ihan kaikessa mikä vain suinkin on mahdollista. En käytä taksia kuin pakon edessä, nautin alkoholijuomani kotona etkoilla, asioin Lidlissä ja lasken tarkkaan tuleeko halvemmaksi tilata mantelijauhot netistä vai ostaa City Marketista. Minulle ei tulisi mieleenkään ostaa Diorin luomiväriä tai Guerlainin huulipunaa normaalihintaan. En ole ostanut edes yhtä ainutta MACin tuotetta Suomen ovh-hintaan. Ei, veikkoset. Kun on mahdollisuus säästää eurokin, niin silloin tuotteet tilataan vaikka valtameren takaa.

Viimeisimmän sivupalkkikyselyn perusteella myös suurin osa teistä vertailee hintoja ja ostaa sieltä mistä halvimmalla saa. Vain 9% vastanneista (135 henkeä 1494:stä) ostaa tuotteet sieltä mistä ne kätevimmin saa, oli hinta mikä hyvänsä. 30% vastaajista on kaltaisiani nettikauppashoppailijoita.

Minulla ei onnekseni ole mitään tarvetta saada himotuksiani nyt-heti-välittömästi-pronto, vaan jaksan ihan rauhassa odotella vaikka kuukauden että tuotteet saapuvat luokseni. Enkä ylipäänsäkään ole minkään limited edition –juttujen perään jotka täytyisi hankkia heti ilmestymispäivänään.

Jos haluan ostaa MACin tuotteita, ostan ne ulkomaanmatkoilta tai tilaan Jenkeissä asuvan kaverini kautta. MACin nettikauppa ei toimita Yhdysvaltojen ja Kanadan ulkopuolelle, joten teen tilauksen kaverini osoitteeseen ja hän sitten puolestaan toimittaa tilauksen minulle. MAC tarjoaa usein postikulut ilmaiseksi, ja tällöin en joudu edes maksamaan tuplapostikuluja. Ja ne postikulut jotka maksan, ovat alhaisemmat kuin nettikaupoilla, sillä kaupat lisäävät kuluihin aina omiaan kun taas kaverini perii pelkät konkreettiset USPS:n postikulut. Ja säästyy huimasti Stockmanniin verrattuna!

Jotkut markettihintaiset kosmetiikkatuotteet kuten IsaDorat, Lumenet ja Dependit voin ostaa ihan normihintaan, mutta useimmiten kyttään siltikin ”ota 3, maksa 2” –tyyppisiä tarjouksia. Selektiivistä kosmetiikkaa tai hajuvesiä en osta koskaan normihintaan. Pyrin ajoittamaan nämä hankinnat ulkomaanmatkojen yhteyteen lentokentille tai sitten tilaan nettikaupoista.

Jos kuitenkin haluan ostaa Suomesta vaikkapa hajuveden, odotan aina kunnes minulla on joku alennuskuponki. Tai haalin hajuvesiä ja selektiivistä kosmetiikkaa alennusmyynneistä. Tai sitten riehaannun maahantuojan omassa myymälässä, niin kuin Bernerillä marraskuussa. Kun mieheni käy ulkomailla työmatkoilla, on hänellä luonnollisestikin aina kosmetiikkaostoslista mukanaan. Aina kun on tilaisuus hyödyntää halvat ostosmahdollisuudet, ne käytetään.

Mitäs sitten tapahtuu, jos eräänä päivänä kohtaan maailman kauneimman, houkuttelevimman super-hyper-limited-edition luomiväripaletin jota on vain yksi ainoa kappale jäljellä eikä minulla ole kupongin kuponkia eikä edes kaveria jonka avulla hommata hommata tuote henkilökunta-alennuksella? Eikä palettia ole missään nettikaupassa tai tax free –myymälöissä. Jos paletin hinta olisi viiden kympin rajoilla, voisin harkita sen ostoa. Mutta en kalliimmalla. En vain pystyisi siihen. Laihialaisuus minussa on liian vahva. Todennäköisesti se viiden kympin pulittaminenkin harmittaisi. Ihan vain periaatteesta.

Miten on teidän penninvenytyksenne laita? Oletteko nähneet paljonkin vaivaa saadaksenne jonkun tuotteen halvemmalla? Mikä on suurin säästö jonka olette jonkun tuotteen kohdalla saavuttaneet?

Ammun itseäni oikeastaan omaan nilkkaan sanomalla tämän, mutta itse aina ihmettelen ihmisiä jotka eivät hyödynnä nettishoppailun tuomia säästöjä. Kun jonkun tuotteen saa kahdella-kolmella klikkauksella kotiin kannettuna jopa puolet halvemmalla kuin lähikaupasta, niin en pysty käsittämään että joku varta vasten haluaa maksaa kalliimman hinnan. Toki ymmärrän asian siinä tapauksessa, että henkilö tarvitsee oikean tuotteen valitsemisessa apua ja haluaa hyödyntää myymälän palvelun, mutta mikäli palvelulle ei ole tarvetta niin, ihmettelen hiljaa itsekseni nettikauppoja karttelevia.

Vaikka välillä tuppaa unohtumaan, että onhan joukossamme luonnollisesti heitäkin, joiden taloudelle on se ja sama maksoiko tuote 18 vai 80 euroa. En oikein osaa omalla kohdallani sanoa, hoitaisinko kaiken kosmetiikkashoppailuni Stockmannilla jos olisin varakas. En tiedä. En usko. Säästö tuo kuitenkin aina tyydytyksen. :)