Tässä meillä on taas mielenkiintoinen esimerkki huipputaitavasti brändätystä ja markkinoidusta sarjasta. Tai ainakin allekirjoittaneen mielestä sarjan brändäys on onnistunut.
Merkissä yhdistyvät kaikki menestyskonseptin elementit; on sopivasti teknologiaa, trendikkäästi luonnollisuutta ja uskottavuutta tuovia sertifikaatteja, aimo kauhallinen eksoottisuutta ja lisäarvoa tuova reilun kaupan yhteistyö paikallisten alkuperäisheimojen kanssa. Koostumuksia löytyy niin luonnon- kuin normikosmetiikan kuluttajakunnalle. Kaiken päälle tyylikäs pakkaus-design, huolellisesti suunniteltu visuaalinen kokonaisilme ja markettitason hinnat.
Siinä meillä niin esteettisesti, sisällöllisesti kuin aatteellisesti houkuttava paketti nimeltään Natura Siberica. From Russia With Love.
Sain kuulla sarjasta joskus viime vuonna lukijani vinkistä, ja tutustuin siihen paremmin huhtikuisella Tallinnan vierailullani. Natura Sibericaa saa myös Suomesta, mutta niin harvoista paikoista, että en itse ollut (enkä ole vieläkään) siihen koskaan täällä törmännyt.
Merkin sivut ovat tutustumisen arvoiset mielikuvamarkkinoinnista kiinnostuneille - todella tyylikkäästi ja vetovoimaisesti luodut sivut.
Ostin kotiinviemisiksi kahdeksan tuotetta, joista esittelyssä tänään hiustuotteet. Ja kerronpa samalla ajatuksiani brändistäkin.
"Natura Siberica is the ultimate natural experience, containing high percentage of wild harvested Siberian herbs".
Merkki mainostaa itseään "ultimaattisena luonnollisena elämyksenä". Kovasti jälleen ratsastetaan luonnollisuudella, ja on Sibericalla heittää uskottava rivi erilaisia sertifikaattejakin tukemaan imagoa.
Tämä on muuten erikoista ja epätavallista - että merkki sertifioi tuotteitaan useammalla eri organisaatiolla. Yhdellä Natura Siberican tuotteella voi siis olla BDIH-, toisella Ecocert- ja kolmannella ICEA-sertifikaatti.
Luonnollisuutta siis löytyy oikeastikin, mutta sertifioidulla tasolla vain osassa tuotteista. Valikoimassa on myös "normikosmetiikkaa" silikoneilla sun muilla perinteisillä synteettisillä ainesosilla formuloituna. Tätä markkinointipuoli ei tietenkään nosta esiin, ja normikosmetiikankin tuotteet on varustettu kuluttajaa hämäävillä Wild Harvested -logoilla ja "ei-sisällä-sitä-ja-tätä-ainesosaa" -printeillä, jotka luovat mielikuvaa luonnollisista tuotteista.
Natura Siberican sivuilta ei näe suoraan erillistä listausta merkin sertifioiduista tuotteista, mutta sivuja selailtuani arvioisin sertifikaatin olevan alle puolella valikoiman tuotteista.
Hiustuoteryhmä muodostaa poikkeuksen - tässä ryhmässä voi sivupalkista valita lajitteluperusteeksi BDIH- ja Cosmos-sertifioinnin.
Alempana näkyvä "Natural & Organic Certified" -kategoria listaa myös sellaiset tuotteet, joissa on korkea pitoisuus luonnollisia ainesosia, mutta joilla ei syystä tai toisesta ole sertifikaattia.
Kuten jo alussa totesin, pidän Natura Siberican konseptia kokonaisuutena todella onnistuneena ottaen huomioon tuotteiden ja brändin luomat mielikuvat yhdistettynä hintaan ja tuotekokemuksiin. Mielestäni on kuitenkin outoa ja kenties jollain tapaa jopa falskia, että brändi, joka pohjaa imagonsa ja markkinointinsa luonnollisuuden varaan, noudattaa luonnonkosmetiikan periaatteita vain osassa tuotantoaan. Eikö syö hieman "ultimaattisen luonnollisuuden" uskottavuutta, jos valmistaja samalla kuitenkin käyttää myös luontoon maatumattomia, ei-ympäristöystävällisiä ainesosia..?
Juttuja, joita voi miettiä. :)
.
Mutta sitten siihen kaiketi teidän kannaltanne kiinnostavimpaan osuuteen, eli tuotearvioihin. :)
Joukossa on jälleen myös Löytö.
Natura Siberican hiustuotevalikoima on laaja ja rönsyilevä. Esimerkiksi kuiville, vahingoittuneille ja huonokuntoisille hiuksille löytyy shampoo ja hoitoaine yhteensä seitsemänä eri versiona. En välttämättä itse ymmärrä tällaisen valikoiman logiikkaa, mutta ei se mitään. Ainakin meille kuivahiuksisille löytyy testattavaa ja valinnanvaraa :)
Vaihtoehtojen runsaus sai minut pähkäilemään pitkän tovin Tallinnan Kaubamajassa. Kemppariosaston henkilökunta kierteli minua otsa rutussa kyykkiessäni ikuisuuden Siberican hyllyllä ^_^, ja päädyin lopulta monen houkuttavan tarjokkaan joukosta kahteen shampoo/hoitis-settiin. Tarkoitus oli ostaa vain yksi shampoo ja hoitoaine, mutta... noh, ehkä juuri tämän vuoksi NS:llä on niin monta samankaltaista tuotetta. ;)
Oblepikha Siberica eli Siperian tyrnimarja on Natura Siberican hiustuotesarjoista laajin, ja siihen kuuluu neljä eri shampoo/hoitis-duoa sekä monenmoista naamiota, öljyä, muotoilutuotetta ja seerumia - jopa päänahan kuorinta-aine.
Valitsin Intensive Hydration -shampoon ja -hoitoaineen normaaleille ja kuiville hiuksille.
Shampoo on i-h-a-n-a. Se ei ole luonnonkosmetiikkaa, mutta inci on mukavan luonnollis-painotteinen.
Geelimäinen koostumus on sopivan paksu. (Melkein tästä voi heti päätellä, ettei kyseessä ole luonnonkosmetiikkaa, luonnonkosmen shampoot kun tuppaavat olemaan sitä "kämmeneltä-lattialle" -tyyppiä.) Ihana, ihana, tuoksu!! Tulee mieleen joku hurjan tuttu asia, makeinen? Jälkiruoka..? Huumaavan herkullinen joka tapauksessa. Tämä meni kerralla Erityisen Koukuttavan Tuoksuisten Kosmetuotteiden valikoituun joukkoon. Vaahtoaa mukavasti ja runsaasti, käyttäytyy hiuksissa mallikkaasti eli muodostaa sopivan liukkaan vaahdon jossa sormet sujahtelevat vaivatta takertumatta hiuksiin ja tyveen.
Hiukset tuntuvat kevyesti selvitetyiltä eivätkä nirskuvan nahkeilta huuhteluvaiheessa, mikä kertoo shampoon hoitavuudesta. Vuoden parhaita tuotteita!
Oblepikha Intensive Hydration Conditioner
Tyrnimarja-hoitiksen koostumus ja kokonaisvaikutelma jää jälkeen shampoosta, kerrankin näin päin. Hoitoaine on teholtaan oikein hyvä, hiukset jäävät sileiksi ja pehmeiksi, mutta löysän liru koostumus luo halvahkon yleisfiiliksen, eikä tuote tunnu hiuksissa sellaiselta superliukkaalta mistä itse tykkään hoitiksissa. Hoitoaineen sisältämät silikoniyhdisteet eivät auta. Silkkinen tunne huuhdellessa ei myöskään ole kummoinen; hiukset ovat selvät ja sellaiset "perussileät". Kuivuttuaan hiukset ovat kuitenkin mitä pehmeimmät ja siloisimmat.
Hoitoaineen tyrnin tuoksu on hieman shampoota miedompi, mutta kuitenkin oikein nami. :)
Shampoota ostaisin (ja ostankin varmasti seuraavalla Tallinnan visiitillä) lisää. Kun kokonaiselämys on näin napakymppi; pakkaus viehättävä, tuoksu koukuttavan herkullinen, koostumus mieleen ja pesutehokin miellyttävä hoitavuuden ja pesevyyden ollessa tasapainossa - mitä muuta saattaisi shampoolta kaivata? Eikä hintakaan päätä huimaa - 400 ml alle kympin.
Nourishing and Protective Shampoo
Shampoo sisältää 99% luonnollisia ainesosia, mikä luo heti odotukset koostumukselle. Ja aivan - koostumus on hyytelömäistä lirua. Tuoksu on epämääräinen, yrttinen ja vähän metsäinen mutta ei mitenkään erityisen miellyttävä. Vaahtoavuus niukkaa, eikä vaahto ole kovin pehmeää tai liukasta kermaisuudesta puhumattakaan. Pesuteho miedohko, hiukset eivät jää narskuviksi. Ei takuta.
Tästä shampoosta en erityisemmin pidä.
Nourishing and Protective Conditioner
Tässä parivaljakossa hoitoaine hakkaa shampoon, se voittaa itse asiassa myös Tyrni-hoitoaineen. Koostumus on hieman paksumpi kuin Tyrnissä ja tuoksu pehmeän kukkainen, tulee mieleen Yves Rocherin suihkutuotteiden tuoksumaailma. Hoitis on selvästi Tyrniä liukkaampaa ja hiukset huuhdellessa silkkisemmät.
Sarjassamme "ihan mukava, toimiva hoitoaine" jonka käytän mielelläni loppuun, mutta en ostaisi uudelleen. Maailmassa on niin paljon niitä täydellisiäkin hoitoaineita. ;)
*
Natura Siberican maahantuojaksi löytyi Googlen avustuksella Silkway. Mikäli kiinnostuit Natura Sibericasta eikä tiedossa ole lähiaikoina reissua Venäjälle tai Baltiaan, Silkwaylta voi tilata tuotteita tai tiedustella Suomen jälleenmyyjiä. Shampoo ja hoitoaine (400ml) maksavat Suomessa 15,50€.
P.S. Otsikosta voitte kiittää kaveriani Miliä joka aikaisemmassa Natura Siberica -postauksessa nimesi venäläiset tuotteet "Putin-pulloiksi". ;)
Kuvat: Sanni ja Natura Siberica.
Exuviance-arvonnassa näytekokoisten tuotteiden setin voitti Jaana.
Sheer Refining Fluidin voitti Karol.
Onnea voittajille! :)
*
Off topic.
Pikkuisen Seglingen idyllisellä vaelluspolulla koettiin eilen draamaa.
"Nuo housut saa jäädä tähän! En helkkari ota niitä enää mukaan..!"
.
Mitä housuille tapahtui? Kävelikö Mr. Karkkipäivä loppureitin pelkissä kalsareissa?
Tarina seuraa myöhemmin. :)
(Haha, sori miten ankea "cliffhanger"... ^_^
Houstaan tänään vielä vieraita ja huomenna on taas paremmin aikaa blogille. :)) No. Ei ollutkaan.
Ah, söin viime viikolla jotain aivan tajuttoman hyvää.
Muutakin kuin sitä juhannussafkaa ;)
Elämäni ensimmäiset bataattiranskalaiset.
Aivan järjettömän hyvän makuisia. Täytyy ihmetellä, että peruna jaksaa sinnitellä suomalaisten suosikkina kun on olemassa jotain niin hyvää kuin bataatti. Vaikka joo, tottakai ymmärrän että peruna on kotimainen ja kotimaista kannattaa suosia. Siinä mielessä pidettäköön siis perunan voittokulkua Suomessa myönteisenä asiana ;)
Mutta bataatti... Sori vain, pottu, mutta häviösi oranssille amerikanserkulle on jäätävä.
Bataatissa on aika paljon hiilareita, 17%. Se ei siis kuulu suurina määrinä vhh:laisen lautaselle. Mutta bataatti on hiilaritietoiselle parempi vaihtoehto kuin peruna alhaisemman glykeemisen indeksinsä ansiosta. Sen sisältämä hiilihydraatti imeytyy hitaammin kuin perunan, aiheuttaen näin pienemmän piikin verensokerissa.
Bataatti... oijjoi. Tosiaan - jos joku vastustamaton hiilariheikkous pitää nimetä, niin se ei enää aikoihin ole ollut leipä tai pasta. Se on bataatti.
Nautin ensimmäiset bataattiranuni Ahvenanmaalla, yhdessä Maarianhaminan ihka uusista ravintoloista. Tarkoituksena onkin esitellä Maarianhaminaan tänä vuonna putkahtaneita uusia ruokapaikkoja. Pisteet paikallisten yritteliäisyydelle - Maarianhaminassa on pieneen kokoonsa nähden todella paljon ravintoloita, - liikaakin, joidenkin ahvenanmaalaisten mielestä. Usean vääjäämättömänä kohtalona on kuihtua pois muutaman vuoden kuluessa. Viime vuonna hyvästit jätettiin ainakin pihvipaikka Texas Long Hornille, yhdelle sushipaikalle ja lounasravintola Havtornille. Katsotaan miten näiden uusien voimien käy.
Ekonomiegatanille, Pentikin entisiin tiloihin, on avannut vasta runsas kuukausi sitten Köket Bistro & Bar.
"Kyökki" asettuu hintatasoltaan Ahvenanmaan edullisempaan luokkaan, kalapääruoankin saa alle kahdella kympillä mihin ei turhan usein saarimaakunnan ruokapaikoissa törmää. Alku- ja pääruoat tosin ovat yhtä tyyriitä kuin muuallakin.
Kun bongasin menun pääruoista parmesaani- ja pestogratinoidun munakoison, sitä oli vain saatava. Tiedättehän minut ja munakoison... :) Aina on testattava miten hyvin paikka osaa sen laittaa.
Pyysin saada munakoisosta alkuruokaversion ilman pastaa (joka kuului annokseen), ja sehän onnistui loistavasti. Pääruoaksi nimittäin halusin kalaa - ja niitä bataattiranuja jotka olin Köketin menulta vaaninut jo päiviä aikaisemmin..!
Munakoisoannos oli oikein onnistunut, koiso oli kypsennetty makuni mukaisesti todella pehmeäksi niin että se oikein suli suussa.
Pääruoka-annokseni saapui sekin tuunattuna. Tässä kohtaa ei siis voi puhua makujen varsinaisesti onnistuneesta liitosta, sillä alkuperäiseen annokseen kuuluva mangosalsa ei kommunikoi ihanteellisesti bataattiranskisten kanssa, jotka nekin ovat makeita.
Köketissä perunavaihtoehtoina on keitetty peruna, tavalliset ranskalaiset ja bataattiranskikset. Bataatti ei siis kuulu valmiiksi mihinkään suunniteltuun annoskokonaisuuteen, vaan ne saa pyytämällä.
Ruokalistan ainoa kala-annos on makea, "Sitruuna-fariinimarinoitu uunilohi mangosalsalla ja manteliperunoilla". Pyysin sen vhh-versiona eli ilman marinointia ja bataatilla, joka tietysti muutti koko annoksen idean, mutta asiakkaan toive toteutettiin sen kummemmin kulmia kohottelematta. ;) Mangosalsaa en enää kehdannut pyytää jättämään pois ;D
Mä halusin nuo ranut.
Ja ne oli JUST niin hyviä kuin odotin. :)
Mangosalsa ei tosiaankaan sopinut niiden kanssa, mutta sain mitä halusin :)
*
Ahvenanmaasta ja ravintoloista puheen ollen, tänä vuonna on ilmestynyt myös kokonainen kirja Ahvenanmaan ruokapaikoista. Aika huisia..! Alle 29 000 asukkaan maakunta, ja täällä on niin paljon kulinarismia että ravintoloita riittää kirjaksi saakka. :)
Matglädje på Åland esittelee 30 ravintolaa ja kahvilaa ympäri Ahvenanmaata. Mukana on myös kunkin ruokapaikan suosikkiresepti. Kun näin kirjan kaupassa niin sehän oli heti saatava! Laadukkaita kuvia ja kaunista katseltavaa. Ja sivuilta löytyy paikkoja joissa en itsekään ole vielä käynyt.
Kuten kuvan Stickstugan, yksi niitä saaren mansikkapaikkoja joihin en ole vielä tutustunut. Harmillisen harvoin tulee suunnattua Järsöön päin, jossa Stickstugan sijaitsee. Pitäisi joku päivä vuokrata pyörä (mulla ei ole omaa...!) ja tehdä retki Järsöön, alue on mitä viehättävin päiväretkikohde Maarianhaminasta. Tie kulkee siltojen ja pengerteiden yli huikean kauniissa saaristomaisemassa.
*
Ilokseni huomaan, että vanhat Ahvenanmaata matkailukohteena esittelevät postaukseni ovat nousseet klikatuimpien joukkoon taas nyt kesällä. :) Sieltä ne kai tulevat esiin hakutuloksissa ihmisten googlatessa Ahvenanmaan lomavinkkejä.
Heitetään suositut linkit nyt tähänkin jonkun uuden lukijan ihmeteltäväksi:
Pitäisi kyllä päivittää kummatkin postaukset, niin paljon uusia kivoja mainitsemisen arvoisia paikkoja on ilmestynyt kirjoitettuani jutut viisi vuotta sitten.
Tänään ollaan suuntaamassa koko päiväksi pohjois-saarille Kumlingeen ja Seglingeen. :) Kivaa viikonloppua kaikille!
Minulta kysytään välillä, onko itselleni toimivien ihonhoitotuotteiden ja tuotetyyppien löytäminen ollut hankalakin taival. Monia tuntuu kiinnostavan, olenko joutunut käymään vuosien mittaan läpi moniakin sarjoja löytääkseni ne parhaat, joiden avulla ihoni voi parhaiten. Vastaus kaikessa tylsyydessään: en. Minun iholleni käy suunnilleen kaikki, ja valintaani ohjaa ensisijaisesti tuotteen miellyttävä tuntu, ja sen jälkeen brändi (johon liittyvät seikat kuten hinta, tuotteiden ulkonäkö ja saatavuus).
Kommenttilaatikossa on käyty aiheen tiimoilta kiinnostavia keskusteluita. Toiset ovat siinä onnellisessa asemassa, että iho on niin helppo ja kaikin puolin tavallinen ja tasapainossa, ettei käytetyillä tuotteilla, ainesosilla tai sarjoilla juuri ole merkitystä. Toiset taas ovat tilanteessa, jossa iho on niin vaativa, herkkä ja hankala, että toimivien tuotteiden löytäminen on varsinainen elämänmittainen projekti ja melkein salapoliisityötä.
Tästä minulle tuli mieleeni kiinnostava aihe: miten eri asioita ihonhoito ihmisille edustaa.
Ihon hoito. Mitä se lopulta on? Yleisesti ottaen se on ihon kunnon ylläpitämistä sellaisena, että iho säilyttää vastuskykynsä ulkoisia ärsykkeitä vastaan ja pystyy toimittamaan tehtäväänsä elimistömme suojamuurina. Terve iho estää vieraiden aineiden ja mikro-organismien pääsyn elimistöön ja suojaa sitä UV-valolta, kuumuudelta ja kylmyydeltä.
Mutta luonnollisestikin on myös ihonhoidon esteettinen puoli. Kulttuuriimme kuuluu kauniin ihon arvostaminen. Kaunis iho on asia, jota tavoitellaan. Valtaosa meistä todennäköisesti käyttää kosmetiikkaa hoitamaan ihoa juuri tässä mielessä.
Tein aiheen tiimoilta kyselyn. :)
Mitä ihonhoito sinulle merkitsee - lähinnä ihon (normaalin) kunnon ylläpitoa vai jonkun tietyn ongelman (esimerkiksi punoitus, kuivuus, akne, rypyt) hoitoa?
Onko kosteusvoide sinulle "vain" kosteusvoide? Vai edustaako se sinulle ratkaisua parempaan, kauniimpaan ihoon?
Pääset kyselyyn tästä. Se sisältää seitsemän kysymystä, vastaus ei vie kauaa. :)
Laiskemmille on sivupalkissa pikaversio ;)
P.S. Exuviance-arvontaan saa vielä osallistua koko perjantain ajan, olin laittanut kellonajan väärin ;)
Nyt olisi kahdella lukijalla mahdollisuus päästä kokeilemaan, miltä Exuviance tuntuu omalla iholla.
Tarjolla on kaksi arvottavaa, minulle lähetetty tuotesetti (ja se mitä siitä on jäljellä = aika paljon) sekä yksi täysikokoinen, avaamaton päivävoide, Sheer Refining Fluid SPF 35.
1) Setti näytekokoisia tuotteita.
Kaikista tuotteista on vähintään puolet jäljellä, osasta (kuten kasvovesistä) on kulunut hädin tuskin viidennes.
Setti sisältää:
* Gentle Cleansing Creme 30 ml
* Soothing Toning Lotion 30 ml
* Moisture Balance Toner 30 ml
* Sheer Refining Fluid SPF 35 10 ml
* Evening Restorative Complex 15 g + 10 ml
* Purifying Clay Mask 10 g (testasin tätä sitten vihdoin - joo, iho jäi erittäin hyvän tuntuiseksi ;))
* Rejuvenating Treatment Mask 10 ml (käyttämätön)
* Rejuvenating Bionic Scrub 30 g
* Hydrating Hand & Body Lotion 30 ml
2) Sheer Refining Fluid SPF 35
Pakkaus 50 ml
Voiteen kerrotaan sopivan erityisesti rasvoittuvalle iholle ja se lupaa kontrolloida rasvan tuotantoa ihoa ärsyttämättä. Voide sisältää myös Exuviancen patentoitua neoglukosamiini-yhdistettä, joka lupaa vähentää ikääntymisen tai aknen aikaansaamia pigmenttiläiskiä. Tai niiden näkyvyyttä - the appearance of. ;)
Osallistut arvontaan huikkaamalla kommenttiboksiin, kummanko arvottavan haluaisit. Voit osallistua vain toisen arvontaan.
Liitäthän viestiin myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.
Osallistumisaikaa on perjantaihin 26.6.2015 kello 24.00 saakka.
*
P.S. Minunhan oli tarkoitus kertoa myös Exuviance-hoidostani, liitetään kertomus tähän :) Näillä Exu-postauksilla on ollut sen verran pituutta, että on ollut vaikea mahduttaa hoitokokemusta aiempiin postauksiin.
Pääsin siis myös käymään Exuviance-kasvohoidossa maahantuojan tarjoamana. Hoidon aluksi tehtiin Visia-analyysi, josta kerroin aiemmin täällä.
Hoito muodostui ihon puhdistuksesta (Gentle Cleansing Creme ja Soothing Toning Lotion), 20% PHA-kuorinnasta, hieronnasta ja kultanaamiosta (jossa ei ole nimestään huolimatta kultaa :))
Happokuorinta ja naamio kihelmöivät tuntuvasti ja ihoa kuumotti (niinkuin happokäsittelyn aikana kuuluukin). Kuorinnan aikana tuntui, kuin joku olisi laittanut kuuman lampun otsan päälle. Tunne ei ollut epämiellyttävä, pikemminkin jännä. :) Naamiossa tuntui reilusti mentoli. Ihoa kuumotti hoidon jälkeen koko loppupäivän iltaan saakka. Tunne oli samankaltainen kuin silloin, kun on ollut pitkään voimakkaassa auringossa.
Ihoni kunto todettiin hyväksi, ja kosmetologi suositteli minulle hoitotuotteiksi seuraavaa settiä:
Puhdistus: Gentle Cleansing Creme & Soothing Toning Lotion (juuri ne puhdistustuotteet joista itse pidin vähiten)
Kosteutus: Hydrating Eye Complex, Sheer Refining Fluid SPF 35 ja Evening Restorative Complex
Viikkohoito: Bionic Scrub ja Purifying Clay Mask
Iho tuntui hoidon jälkeen odotetusti sileältä ja pehmeältä, mutta ei näyttänyt erilaiselta. Vakiokokemus kasvohoitojen jälkeen. :) (Ainoa hoitolakäsittely joka on selvästi vaikuttanut ihooni ulkoisesti on radiofrekvenssihoito.)
Exuviance-hoito itsessään oli aivan ihana kokemus, hieronta oli varmasti parhaita mitä olen koskaan hoidoissa kokenut.
Hienoa ja mielenkiintoista, että pikkuisen Suomenkin kokoisen markkina-alueen blogimediassa kirjoitettu sisältö kiinnostaa Exuviancen kokoista jättiyhtiötä. :)
Kirjoitukseni Exuviancesta oli luettu "pääkallopaikalla" Yhdysvalloissa saakka, ja vain muutama päivä Not A Love Story -juttuni ilmestymisen jälkeen sain sähköpostia Barbara Greeniltä NeoStratan (Exuviancen valmistaja) tuotekehitysosastolta (Clinical Research & Business Development) New Jerseystä. Viesti oli oikein mielenkiintoinen ja asiallinen.
Green halusi tuoda lisäinformaatiota koskien muutamaa postauksissani esiinnostamaa seikkaa.
Ensimmäisessä Exuviance-kirjoituksessa ihmettelin, miten sarjan esite voi väittää ainoastaan Exuviancen tuotteissa olevan PHA-happoa. Kävelemällä lähimpään kemppariin törmää heti muidenkin sarjojen tuotteisiin, jotka sisältävät kyseistä ainesosaa (PHA = polyhydroksihappo). "PHA on saatavana vain Exuviancelta", lukee suomenkielisessä esitteessä kirjaimellisesti.
Vaikuttaa siltä, että Suomen esitteen toimittanut taho on ymmärtänyt asian väärin. Ilmeisesti myös (ainakin osa) Exuviancen parissa Suomessa työskentelevistä henkilöistä, koska välittävät asiakkaille samaa tietoa. Jenkki-Exuviance ei esitä tällaisia argumentteja.
Green kertoo, että NeoStratalla on patentti PHA-hapoille, mutta yhdisteet on lisensoitu myös lukuisille muille yhtiöille. Esimerkiksi Estee Lauderille.
Tohtorit Van Scott ja Yu kehittivät ja patentoivat sekä AHA- että PHA-hapot, tai tarkemmin sanottuna niiden ulkoisen käytön ihonhoidossa. Tämä oli minusta kiinnostava detalji; hapot on siis patentoitu NeoStratalle juuri tässä käyttöyhteydessä; topical use. En ymmärrä patenttien maailmasta paljoakaan, mutta ainesosalle voi siis olla lukuisia patentteja sen kehittämisestä eri käyttömuotoihin ja -tarkoituksiin.
Tänä päivänä NeoStrata omistaa patentit laktobioniselle ja maltobioniselle hapolle, joista vain maltobioninen happo on eksklusiivisesti NeoStratan brändien (kuten Exuviance) käytössä.
Tämä selittää, miksi esimerkiksi glukonolaktonia (yksi PHA-hapoista) on Estelle & Thildin tuotteissa.
Ihmettelin kirjoituksessani myös mantelihapon väitettyä rasvaliukoisuutta. Green avasi viestissään mantelihapon kemiallista koostumusta kertoen, että "mantelihappo on esimerkiksi glykoli- ja maitohappoa lipofiilisempi muoto AHA:sta fenyyli (tai bentseeni)renkaansa ansiosta." Mantelihappo ei selvityksen mukaan poikkea rakenteeltaan paljonkaan salisyylihaposta, ja Exuviancen kemistien mukaan yhdisteiden liukoisuudet ovat samankaltaiset. Näin ollen mantelihappo todellakin sopii AHA-hapoista parhaiten rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle iholle.
Green liitti viestiinsä myös kiinnostavan artikkelin Cosmetic Dermatology -lehdestä koskien mantelihapon vaikutuksia ihonhoidossa.
Artikkelissa tohtori Mark B. Taylor Utahin yliopistosta kertoo tutkimuksistaan mantelihapon ulkoisesta käytöstä, ja toteaa sillä saavan erinomaisia tuloksia erilaisten iho-ongelmien hoidossa auringon aiheuttamasta ikääntymisestä akneen ja erilaisiin pigmenttihäiriöihin. Artikkelissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti miten tutkimus suoritettiin ja millä tavoin ja millä pitoisuuksilla mantelihappoa käytettiin - mielenkiintoista tietoa itselleni ihan yleisesti.
Artikkelin lopussa tosin selviää, että tri Taylor istuu mantelihappopitoisia tuotteita valmistavan yrityksen johtokunnassa. ;) Mikä luonnollisestikin vaikuttaa tulosten tulkintaan ja niiden mielekkyyteen tutkijan kannalta. Tri Taylor ja kyseinen yritys eivät liity NeoStrataan.
Lopuksi Green haluaa vielä ottaa kantaa Exuviancen koostumuksiin. Toin omassa kirjoituksessani esiin ristiriidan Exuviance-kosmetologin antaman tiedon ja voiteiden ainesosaluetteloiden välillä. Green kirjoittaa, että Exuviancella on eri tyyppisiä koostumuksia "from serums to lotions to gels and creams". Osan ollessa rasvattomia ja osan rasvapitoisia, ihotyypin tarpeesta riippuen.
Koin itse, että Exuviancen voiteet olivat varsin täyteläisiä, ja mietin, onko Suomessa eri valikoima kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Exuviancen Pohjoismaiden vastaavalta Katarina Krznaric Mesálta saan kuulla, että Suomessa on saatavilla "käytännössä koko Exuviancen valikoima". Hän toteaa, että esimerkiksi geelipohjaisia tuotteita on kuitenkin lähinnä puhdistus- ja erikoistuotteiden puolella. Kasvovoiteiden puolella on vain yksi geelipohjaan formuloitu kosteuttaja; Night Renewal Hydragel.
Itse löydän edelleen USA:n Exuviancen sivulta enemmän tuotteita kuin Suomen Exuviancen. Esimerkiksi suojakertoimettomia päivävoiteita kuten Age Less Everyday ja Glycolic Expert Moisturizer, jota suositellaan normaalista sekaiholle. Eli oletettavasti sopivampi minun iholleni kuin paksummat ja suojakertoimelliset. Mutta joo. :)
*
Laitan tänään vielä myöhemmin pientä Exu-arvontaa kehiin. Joku teistä kenties haluaa testata loput tuosta setistä jonka sain Exuviancelta, ja arvottavana on myös avaamaton, täysikokoinen Sheer Refining Fluid SPF 35.
Jollekulle muulle nämä voivat olla ne täydelliset tuotteet! ^_^
Päätin päräyttää itselleni kesäksi haasteen.
Hiusten muotoilutuotteet.
Olen niiiiin laiska käyttämään niitä. Ja samalla hurjan kiinnostunut niistä epeleistä.
Minussa yhdistyy mitä omituisin cocktail persoonallisuutta, joka himoitsee kaikkia erilaisia hiustuotteita ja samalla ei millään jaksaisi käyttää niitä.
Kaiken pitäisi olla nopeaa ja helppoa - eikä sisältää föönausta. Inhoan hiusten kuumakäsittelyä (etenkin föönausta), koska:
a) no, en jaksa käyttää niitä laitteita
b) se vie aikaa
c) hiuksista tulee niin karmean rapean kuivat.
Paino kohdassa cee.
Kaikki muotoilutuotteet eivät tietenkään vaadi lämpömuotoilulaitteen käyttöä, vaikkakin useimmat, etenkin volyymiperheen tuotteet, toimivat parhaiten lämpöaktivoituina.
Minusta tuntuu, että saattaisin hyvinkin löytää kivoja ei-föönausta vaativia muotoilutuotteita, jos vain vaivautuisin testaamaan niitä kunnolla ja antamaan niille mahdollisuuden.
Niinpä päätin haastaa itseni.
Valitsin viisi eri tyyppistä tuotetta, joilla pitäisi saada rakennetta ja/tai volyymia tukkaan. Näitä on tarkoitus mätkiä päähän koko kesä joka ikisen pesun jälkeen. Niin hullulta kuin se kuulostaa, minun pitää ainakin näin alussa laittaa itselleni kylppärin oveen ihan muistutuslappu. Niin vaikea muotoilutuotetta on muistaa, kun se ei kuulu perusrutiiniin. (Kuivashampoota lukuunottamatta. Ja talvisin silottavia, sähköisyyttä poistavia tuotteita. Rätisevä tukka antaa kummasti luonnollisen muistutuksen ;))
Haasteen tuotteiksi valikoitui seuraava setti:
1. Unique Seasalt Spray. Luomusertifioitu merisuolasuihke lupaa antaa hiuksille "volyymia ja uskomatonta rakennetta".
2. Goldwell Naturally Full Wet & Dry Bodifying Spray. Kevyt suihke tarjoaa "eloisaa ja luonnollista rakennetta tahmaamatta" ja "hennoille hiuksille välitöntä näyttävyyttä."
3. KMS Hair Play Playable Texture. "Monipuolinen, uudelleen työstettävä tuote. Käytä muotoiluun, rakenteen korostukseen ja pitkäkestoiseen viimeistelyyn."
4. Cutrin Chooz Soft Curl Designer. Lupaa "rakennetta, elinvoimaa ja joustavaa pitoa kiharoille". "Nostaa esiin luonnontaipuisien tai kiharakäsiteltyjen hiusten parhaat puolet".
5. Less Is More Flower Whip. 100% luonnon raaka-aineista valmistettu "ravitseva muotoiluvoide tuo rakennetta ja erottelua ja vähentää pörröisyyttä".
Kaikki tuotteet on saatu blogin kautta.
Kaksi luonnonkosmetiikan tuotetta, kolme normikosmetiikan. Jäisikö näistä joku minulle vihdoin vakiokäyttöön? Haluaisin vilpittömästi löytää tuotteen, joka ravistaisi minut irti muotoiluhärpäkelaiskuudestani.
Aina olen marisemassa tuuhean tukan perään, mutta sitten en tee mitään asian eteen. Paitsi ostan Lushin Fairly Traded Honey'ta tai menen Kreikkaan.
Välillä voisi kokeilla ihan sitä ilmeisintäkin vaihtoehtoa - muotoilutuotteita. Siksi haaste. :)
Ainiin. Tällaisenkin sain kokeiltavaksi:
John Friedan 7 Day Volume. Suihkussa käytettävä muotoilutuote, joka lupaa antaa hiuksille 2-3 pesua kestävää tuuheutta!
Tuote siis jää hiuksiin. Valitettavasti (minun kannaltani), tuote vaatii föönin käytön. Mutta johan on kiinnostava lupaus...! Lunastuuko se - siitä on ehdottomasti otettava selvää.
Luulen, että Frieda saa kuitenkin jäädä odottelemaan elokuulle, sillä haluan testata kesähaasteen tuotteet ilman "lisäaineita".
Raportoin haasteen kulusta kesän aikana.
Juhannuksena herkuteltiin kasvispainotteisesti.
Meitä oli jussin vietossa kuusi henkeä erilaisilla ruokavalioilla; kolme söi kaikkea, yksi oli vegaani, yksi vhh ja yksi söi kaikkea muuta paitsi punaista lihaa.
Minä sain toimia viikonlopun ruokavastaavana, ja rakensin tarjottavat kasvisten ja erilaisten kastikkeiden varaan. Proteiiniosuus haettiin grillistä, kaikille oman maun mukaan
Mitäpä sitä monimutkaistamaan asioita kun, noh, voi grillata. ^_^
Juhannuspäivän pääruokana oli yksi ehdottomia lempisalaattejani; Surf'n'Turf -salaatti romesco-kastikkeella.
(Vähänkö huvitti kun kaveri päivitti Facebookiin valmistavansa täsmälleen samaa salaattia mun reseptillä ihan samaan aikaan kuin mekin oltiin kokoamassa komeutta...! ^_^)
Tämän eteen saa oikeasti nähdä vaivaa, mutta makuelämys on totisesti sen arvoinen. Kastikkeen (ainekset ylimmässä kuvassa) valmistelu aloitetaan jo edellisenä päivänä. Paahdettua paprikaa, chiliä, tomaattia, valkosipulia ja manteleita... Taivaallista.
Vegaani-sisareni valmisti makkaraosuuden itse; joka kerta fiiliksen mukaan muokkautuva, tällä kertaa oliiveilla maustettu seitan-chorizo onnistui siskon itsensäkin mukaan tänä viikonloppuna aivan poikkeuksellisen hyvin. Niin mehevää ja mureaa... Mutustavat suut saattoivat vain olla samaa mieltä. Taisipa vege-makkaraa kadota parin lihansyöjänkin suuhun...
Onneksi jätettiin Ruohonjuuren kalliit vegechorizot hyllyyn.
Mr. Karkkipäivän äidin hiljattain tarjoama tomaatti-maustekurkkusalaatti oli niin hyvää, että päätyi juhannusmenuunkin. Tutuista ja tavallisista aineksista valmistuu yllättävän juhlava salaatti joka saa potkunsa maustekurkusta. Salaatissa on tomaattia, kevätsipulia, pieniä maustekurkkuja (Felixin Pikku-Kurkku lienee vähäsokerisin ;)), basilikaa, raejuustoa, oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria.
Alempi salaatti edustaa makumaailmaa aivan toisesta kulttuurista; marokkolainen porkkanasalaatti harissa-sitruunakastikkeella ja dukkah-mausteseoksella. Resepti on Etiketti-lehdestä (kuten legendaariset tonnikalapullatkin..! Oikeasti, Alkon asiakaslehdestä löytää aivan mielettömiä reseptihelmiä...!)
Aivan älyttömän hyvä setti. Kimppu uuden sadon mehukkaita, paahdettuja porkkanoita, kikherneet, tuore minttu ja persilja kohtaavat sitruunaisen chilikastikkeen ja paahteisen korianterilla ja jeeralla maustetun seoksen rouhittua mantelia ja seesaminsiemeniä, kuorrutettuna murustetulla fetalla. Voiko tällainen seurue mitenkään maistua ikävältä...? Ei.
Oi nam. Nam. Tämä tulee jäämään klassikoksi surf'n'turfin & romesco -kombon tavoin.
Grillissä paistui kullekin oman ruokavalion mukaista protskua; kalavartaita, makkaraa, pihviä ja tofua. Ja tietysti värikkäitä kasviksia. Täytettyjä sieniä ja grillijuustoa unohtamatta.
Marokkolaiseen salaattiin olisi muuten saanut vegaanifetan tällä loistavalla reseptillä (joka muuten on kaikkien aikojen suosikkejanne klikkauksien ja tykkäilyjen perusteella), mutta me rehellisesti unohdettiin. :D Vegesisko söi salaattinsa juustotta.
Jälkkärin inspiraatiota ei tarvinnut kaukaa hakea; Sofién ihana marenkimarjakakku...!
Tajuttoman hyvää.
Unohdin sitten mantelijauhot kotiin ja sekoitin marenkivaahtoon muun vhh-jauhon puutteessa gluteenijauhoa (jota siskoni oli tuonut seitan-makkaraa varten). Vähän arvelutti mitä hommasta tulee kun jauhon (alkuperäisessä reseptissä tärkkelys) tarkoituksena olisi pehmentää marenki, ja gluteenihan on proteiinia siinä missä valkuaisvaahtokin. Proteiini + proteiini = pehmeää? Joo. Onnistui.
Ainakin pohja oli pehmeää. :) Ja kakku yhtä herkullista kuin Pariisissa.
.
Mun lempparit viikonlopulta?
Täytyy sanoa että kakku ja marokkolainen salaatti. :)
Oikeasti - kokeilkaa tuota porkkanasalaattia. Me ei löydetty kaupasta reseptin sisältämää säilöttyä sitruunaa mutta oli nannaa ilmankin. :)
Salaattien ja grillattavan lisäksi pöydästä löytyi tsatsikia, guacamolea, tapenadea, piparjuurijogurttikastiketta, baba ganoushia ja sitruuna-yrtti-kermaviilikastiketta. Tsatsikin tein Rhodoksen Couchsurfing-perheeltä oppimallani tekniikalla, jossa kurkku puristellaan käsin. 45 minuuttia hervotonta puristelua, kynnen jäljet kämmenissä ja tsatsiki, joka katoamisnopeudesta päätellen oli viikonlopun suosikkikastike...! ^_^
Sellainen oli keskikesän juhla tällä kertaa. :)
Toivottavasti teilläkin oli mukava viikonloppu. :)
Alverde aloittaa vakuuttavasti.
Ensimmäinen merkiltä testaamani tuote on silmämeikinpohjustaja.
Hauskaa, vielä pari vuotta sitten en tuntenut yhtäkään luonnonkosmetiikan pohjustustuotetta (eikä niitä ainakaan Suomen markkinoilla ollutkaan), mutta nyt kokeilen jo viidettä sellaista. Aiemmin olen testannut Lily Lolon, Benecosin ja Laveran silmämeikinpohjustajat ja Zuii Organicin yleismeikinpohjustajan.
Alverden on näistä paras silmämeikinpohjustaja.
Tuote on koostumukseltaan aivan erilainen kuin muut testatut. Lolo on kiinteä ja öljy/vaha-pohjainen, Benecos käytännössä kuin voidemainen, persikkakullan sävyinen luomiväri ja Laveran tarjokas on vetistä, läpikuultavaa geeliä. Alverden pohjustaja on ohutta, ihonsävyistä voidetta.
Odotetusti, koska kyseessä on aitoa luonnonkosmetiikkaa, koostumus nappaa ihoon kiinni samantien. Työstöaikaa ei juurikaan ole. Pigmenttiä on sen verran että tuote tasoittaa ihoa kevyesti, vähän samaan tapaan kuin Urban Decay Primer Potion Original.
Pinta jää paikoin aavistuksen kuivakan näköiseksi, mutta ei yhtä pahasti kuin esimerkiksi Lumenen ja Kicksin silmämeikinpohjustajissa.
Ennen ja jälkeen Alverden pohjustajan. Ihon sävyä tasoittava pigmenttitaso on aina tervetullut ;)
Inci: aqua, carthamus tinctorius seed oil, alcohol, titanium dioxide, silica, bismuth oxychloride, myristyl myristate, lauroyl lysine, glycine soja oil, glyceryl stearate citrate, cetyl alcohol, xanthan gum, butyrospermum parkii butter, prunus persica fruit extract, prunus armeniaca fruit extract, hydrogenated palm glyceride, brassica campestris sterols, CI 77492, microcrystalline cellulose, dehydroxanthan gum, algin, CI 77491, CI 77499, lecithin, lysolecithin, hydrogenated lecithin, helianthus annuus seed oil, tocopherol, ascorbyl palmitate, parfum, limonene, linalool.
Toisin kuin Laveran pohjustajan yllättävän kosteuttava inci, Alverden inci näyttää jo enemmän meikkipohjan ainesosaluettelolta.
Ja se toimivuus?
Kyllä! Kyllä kuulkaa toimii. :) Ehkäpä luomivärit eivät tarraa pintaan aivan yhtä täydellisesti kuin vaikkapa UDPP:hen tai sävyt toistu yhtä intensiivisinä, mutta se pohjustajan tärkein ominaisuus toteutuu - meikki kestää. Alverde Lidschatten Basis ei ole pettänyt kertaakaan. Minullahan luomiväri ei kestä edes puolta päivää ilman hyvää pohjustusta, koskaan.
Vaikka ihonhoitotuotteiden puolella olen "tylsä" koekani ihoni ollessa niin normaali ja lähes kaiken suvaitseva, niin silmämeikinpohjustajissa olen mitä paras testialusta. Ei pohjustajaa tai huono pohjustaja = luomiväri on rutussa luomivaossa jo iltapäivään mennessä.
Kuten jo Berliinissä totesin; harmillista ettei tätä hämmentävän ammattimaisen ja laajan valikoiman omaavaa sarjaa saa Suomesta. DM, koska laajennatte Pohjolaan..?
Juhannusaaton meikissä vaaleaa hopeansinistä, turkoosia ja violettia.
Siipirajaus ei todellakaan onnistu kovin hyvin kynällä. Sephoran kynät ovat vieläpä hyvin pehmeää laatua eivätkä vastateroitettuinakaan pysy terävinä kuin parin vedon verran.
Pitäisi suosiolla jättää siipirajaukset nestemäiselle tai geelimäiselle rajaukselle.
Ai niin - pakko joutua toteamaan, etteivät Sephoran vedenkestävät kynät olekaan niin kestäviä kuin luulin. Sipulin kuorinnassa meni näköjään raja. Siitä kyynelmäärästä ei Sephoran Purple Stilettos täysin selvinnyt.
Alaluomella Lilianalta saamaani meksikolaista eyelineria. Läpikuultavana sopii mukavasti alaluomellekin tekemättä liian graafista vaikutelmaa.
Meksikolaiskosmetiikasta tulossa myöhemmin oma juttunsa :)
