29.12.2014

Vuoden 2014 Parhaat Tuotteet

Vuoden THE listan aika :)

Kuluneen vuoden parhaimmat tuotetuttavuudet tulevat tässä.

Tuotteet eivät ole paremmuusjärjestyksessä, mutta voin silti todeta, että vuoden paras löytö ilman epäilyn häivää on Lushin Fair Trade Honey -shampoo.

Vuodenparhaat2014_GentleFoaming

Vuoden miellyttävin putsari: Lavera Gentle Foaming- pumppuvaahto.

Kuten juuri tuli edellisessä postauksessa todettua, luonnonkosmetiikan pumppuvaahdot ovat järjestään koostumukseltaan ohuempia ja vähemmän liukkaita ja kermaisia kuin "normikosmetiikan" vastineet. Laveran vaahto on sieltä vähän täyteläisemmästä päästä ja tuoksu on vallan ihastuttava. Olen todella tykästynyt Laveran koko puhdistuslinjan tuoksuun.

Esittelin Gentle Foaming Cleanserin huhtikuussa täällä kera parin muun oikein hyvän pumppuvaahdon.

Vuodenparhaat2014_EyeBright

Yllättäjä: koukutuin vuoden aikana totaalisesti tähän ns. turhakkeeseen, eli silmille tarkoitettuun kasvoveteen :D Liz Earle Eyebright Soothing Lotion.

Tämä vesi raikastaa uniset silmät ja poistaa meikinjämät - joita minulla usein on yön aikana pulpahdellut esiin jostain silmän sisuksista, yöks. Totta kai huuhtelu vedellä ajaa aivan saman asian, mutta jostain syystä onnistuin ihastumaan juuri Eyebrightin jättämään tunteeseen siinä määrin, että Kreikan reissussa huomasin joka aamu kaipaavani tätä putelia. Vesihuuhtelu ei vain tuntunut samalta. :) Turhaa, mutta ihanaa!

Vuodenparhaat2014_RDeRose

Vuoden suosikkihajuvesi: Acorellen R De Rose EdP.

Eyebrightin tavoin R De Rosen nousu listalle tuli yllätyksenä, sillä normaalisti ruusutuoksut eivät millään lailla kuulu lempparituoksuihini. R De Rosessa kuitenkin on jotain selittämättömän viehkeää ja puoleensavetävää. Sen pehmeä, puuterinen makeus ja lempeä kukkaisuus luovat yhdessä jotenkin mielettömän rauhoittavan, "lohduttavan" tuoksuharmonian. Se on samalla helppo ja joka tilanteeseen sopiva tuoksu, mutta ei yhtään tylsä.

En osaa muuta sanoa kuin että minulle tulee tosi hyvä olo tätä suihkaistuani. Liekö syy sitten niissä eteerisissä öljyissä ja tuoksun aromaterapeuttisessa pohjassa? En tiedä, mutta R De Rose on varmaankin ensimmäinen tuoksu 10 vuoteen, jonka saan loppuun.

Vuodenparhaat2014_LipPlumper

Vuoden paras huulituote: Kicks Lip Plumper eli "köyhän miehen" versio Dermaglow'n Instant Lip Gloss Plumperista.

Kiilto vetelee viimeisiään - siinä tarpeeksi hyvät perustelut tuotteen sijoituksesta Vuoden Parhaat -listalle :) Omistan tuhat ja yksi huulikiiltoa jotka vaihtelevat laukussani, mutta ainoastaan Dermaglow'n huulikiiltoja olen saanut kulumaan loppuun viime vuosina - viimeistä pisaraa myöten. Kicksin edullisempi ja Suomesta saatava Lip Plumper peri Dermaglow'n manttelin, ja tällä hetkellä ei oikeastaan juuri muita huulikiiltoja tee edes mieli käyttää.

Miksi olen niin koukussa näihin "plumper"-kiiltoihin? Yksinkertaista: ne jättävät huulelle samanlaisen kevyesti kihelmövän tunteen kuin Blistexin ja Carmexin purkkihuulirasvat, joihin minulla on pahimmanlaatuinen riippuvuussuhde. Lisäksi olen huulikiiltojen suhteen samalla lailla supervaativa kuin kasvoputsarien - koostumuksen ja ihofiiliksen on oltava JUST eikä melkein, pelkkä nätti sävy tai putsarin kohdalla hyvä puhdistusteho ei riitä. Dermaglow on paras huulikiilto maan päällä minulle, sen koostumus on kuin "elämän eliksiiriä" huulilleni - toimii samalla huulikiiltona ja -hoiteena. Kicks ei ole ihan yhtä täydellinen mutta pirun hyvä korvike - ja lisäksi edullisempi ja saatavuudeltaan parempi.

idVuodenparhaat2014_FairTradeHoney

Tämä shampoo ei ole ainoastaan parhaita tuotteita tänä vuonna, vaan varmasti parhaita löytöjä koko kosmeettisen elämäni aikana. Lush Fair Trade Honey - nykyiseltä nimeltään Fairly Traded Honey Shampoo. Että kiitokset vain, Veppe! :)

Onko siellä ruudun takana joku joka missasi toukokuussa ylitsepursuavat intoiluni tästä varsin poikkeuksellisen koostumuksen omaavasta shampoosta? Mikäli vastasit kyllä, voit käydä tsekkaamassa postauksen täältä. Kyseessä on shampoo, jossa tavanomaisen vesipohjan sijaan (shampoistahan noin 90% on vettä) on käytetty hunaja-pellavanlimapohjaa. Jep! Pesevät ainesosat ovat samaa kamaa kuin normishampoissakin, mutta koostumus on täysin vedetön.  Eipäs olekaan täysin; tarkka lukijani muistutti, että pellavansiemenliman muodostukseen vaaditaan tietysti vettä. Mutta shampoossa ei ole vettä puhtaana. Hunaja muodostaa shampoosta 50%, pellavansiemenlima 20%.

Vaikutus: tuuheat, mielettömän pehmeät hiukset ja pidempi pesuväli kuin normishampoolla. Shampoo on samalla tehokkaasti pesevä, mutta myös hoitava - ominaisuudet, joita harvoin saa samaan pulloon kovin toimivana pakettina. Tämä on ainakin oma kokemukseni.

Vuodenparhaat2014_Korreshiusvari

Toinen hiustuotesuosikki - Kreikasta löytämäni Korresin Argan Oil Advanced Colorant! Tätä tuotetta ei valitettavasti myydä Suomessa, mutta sitä voi tilata ainakin Pharmazon-nettikaupasta.

Hämmentävä tuote: kestoväri, joka oikeasti tuntuu myös hoitavalta. Tiedättehän tunteen, kun kestoväriä huuhtoo hiuksistaan? Väriaineen alta käteen jää karhea, takkuinen tukka. Ei tämän jäljiltä. Pelkkä väriaine ennen hoitoainetta jättää hiukset silkkisen sileiksi..! Eikä kaunis, kirkkaan vaalea sävykään mitenkään huononna värjäyskokemusta..! ;) ^_^

Värjäystulosta esittelin syyskuun alussa täällä.

Vuodenparhaat2014_Undercover

Minä en käytä primereita eli meikinalusvoiteita. En koe niille tarvetta enkä myöskään pidä niiden synteettisestä tunnusta iholla (lue: siitä silikonimaisuudesta).

Poikkeus: IsaDoran Undercoveria olen käyttänyt vuoden aikana useastikin! Tämä on ensimmäinen primer, josta voin sanoa oikeasti tykkääväni. En usko, että se kohdallani mainittavasti pidentää meikin kestoa, sillä meikki pysyy minulla muutenkin tosi hyvin, mutta tykkään siitä millaiseksi Undercover jättää ihon. Ja miltä se tuntuu iholla. Juu, tokihan tässäkin on silikonia, mutta koostumus on erilainen kuin perinteisemmissä, vedettömissä ja lähes pelkkään silikoniin perustuvissa primereissa. Undercoverissa on myös vettä ja se tuntuu iholla selvästi kosteuttavalta. Rasvoittuvalle iholle perinteinen versio on todennäköisesti parempi, mutta minulle Undercover on miellyttävin primer-tuttavuus koskaan :)

Vertailin Undercoveria ja kolmea muuta primeria maaliskuussa täällä.

Vuodenparhaat2014_PihlajaDD

Mádaran Pihlaja DD-voide hurmasi koostumuksellaan ja kettukarkkimaisella tuoksullaan. En olisi odottanut minulle olevan käyttöä kuivan ihon rasvaisella "jankkivoiteella", mutta niin vain Pihlaja löysi tiensä lemppariksi käsivoiteen ominaisuudessa.

Jouluaattoillan pakkaskävelylle laitoin Pihlajaa ulkoiluvoiteeksi - ja iho oli edelleen rasvainen kun palasimme kahden tunnin jälkeen sisään :) Muissa yhteyksissä ei siis tulisi mieleenkään laittaa Pihlajaa kasvoille. Mutta käsivoiteena tämä on ollut niin loistava että voisin ostaa itsekin! (Olen saanut tuubin blogin kautta.) Jo pelkkä tuoksu tekisi tästä hankkimisen arvoisen :)

Vuodenparhaat2014_IntenseLiner

Vuoden ehdottomasti eniten käytössä ollut silmämeikkituote - Lumenen vedenkestävä nestemäinen eyeliner. Saatuani näitä testiin keväällä en juuri muita silmänrajaustuotteita loppuvuonna käyttänytkään. :) Esittelin linerit ensi kertaa täällä.

Miksi tykkään näistä? Geelimäiset eli paremminkin voidemaiset eyelinerit ovat itse asiassa suurimpia suosikkejani kestävyytensä, jälkensä ja hallittavuutensa puolesta, mutta nestemäisissä on yksi etu - ei tarvitse erillistä sivellintä eikä sivellintä tarvitse pestä. Ihan vain tästä syystä nestemäiset ovat parin viime vuoden aikana pikkuhiljaa kivunneet käyttötiheydellään voidemaisten ohi.

Lumenen Intense Linereissa kohtaa kaksi asiaa jotka tekevät niistä lemppareitani - miellyttävä, sopivan ohut ja joustava huopakärki sekä kauniit, tavallisesta poikkeavat sävyt. Yleensähän eyelinereissa on saatavilla vain musta sävy ja tuurilla ruskea. Intense Liner -perusvalikoimaan kuuluu mustan lisäksi myös tumma harmaankimaltava sävy sekä metallisen hohtava khaki-vihreä. Ihan parhautta!! Olen käyttänyt näitä suunnilleen joka toisessa meikissä koko vuoden. Khakin sävy toimii loistavasti arkisemmissa meikeissä koska se on huomaamattomampi kuin musta ja ruskea - valoaheijastava pinta syö rajauksen intensiteettiä tehden siitä kesyn. Kimaltava harmaa taas on aivan upea sävy itsessään ja kiinnostavampi korvike mustalle. Jo toinen Grey Crystal -tuubi on menossa! :) Lumene, älkää lopettako näitä pitkään aikaan, please!

Vuodenparhaat2014_DoubleChoco

Haha - tätä ette ehkä odottaneet! :D

Tänä vuonna Atkins-patukat hävisivät haastajalle, ja nyt syön yksinomaan Quest-proteiinipatukoita. Quest-urani meinasi tosin tyssätä heti alkuunsa, kun onnistuin ensimmäisellä kerralla tilaamaan yhden vähiten onnistuneista mauista, ja olin tosi pettynyt. Sain sitten teiltä lukijoilta vinkkejä parhaista Quest-mauista, ja yksi sai ääniä ylitse muiden - Double Chocolate Chunk.

Tämä patukka on kieltämättä Mielettömän Älyttömän Hyvä. Vielä loppukesästä olin sitä mieltä, että Chocolate Peanut Butter on suosikkini, mutta Double Choco kiri pikkuhiljaa rinnalle - ja ohi. :) Patukka on täydellinen vhh:ta noudattavalle, ei-kovin-makeista jutuista tykkäävälle henkilölle. Juuri sopivan suklainen, mutta ei kuitenkaan suorastaan karkkimainen - ja näissähän ei ole lainkaan suklaakuorrutusta. Ihana  "chunky" koostumus ja aidon kaakaon maku. Perrrrfect!

DCC on tosi hyvää, mutta tiedättekö mikä siinä on parasta? Siihen ei jää koukkuun. ^_^ Minulle riittää jo juustoaddiktio, enkä kaipaa rinnalle muita "pakkosaadapakkosaada" -tunteen aiheuttavia herkkuja. Pyrin päinvastoin sellaisista eroon. DCC maistuu treenin jälkeen tai vaikka junaeväänä - mutta en mä siitä haaveile tai himoa pötkylän perään päivät pitkät. :)

Vuodenparhaat2014_AfricanParadise

Olen pyrkinyt pitämään nämä "Vuoden Parhaat" -listat kymmenessä tuotteessa, mutta viimekin vuonna listalle pääsi 11 tuotetta. Olkoon sitten niin tänäkin vuonna. Tai nimetään Lushin African Paradise "Bubbling Under" -tuotteeksi - aika hyvä, mutta ei ihan Top Kymppi -matskua enkä nyt välttämättä itse tästä maksaisi.

Erilainen ja valtavirrasta poikkeava tuote kuitenkin - ja iho jää aivan häkellyttävän hyvän tuntuiseksi. Kyseessä on suihkussa käytettävä, pois huuhdottava vartalonhoitoaine - siis käytännössä tosi rasvainen vartalovoide joka pestään pois. Iho taputellaan kuivaksi, ja ahh - voit jäädä hivelemään vauvan pyllyn pehmoista hipiääsi. Kallis tuote jota on ihana käyttää satunnaiseen hemmotteluun.

Miltäs teidän vuoden listaukset näyttää? :)

*

Aiempien vuosien listaukset:

Vuoden 2013 parhaat tuotteet

Vuoden 2012 parhaat tuotteet

Vuoden 2011 parhaat tuotteet

Vuoden 2010 parhaat tuotteet

Vuoden 2009 parhaat tuotteet

84 kommenttia
27.12.2014

Estelle & Thildin uudistuneet putsarit

Estelle & Thild elää vahvaa uudistumisaikaa, ja viimeisimpänä päivityksen ovat läpikäyneet sarjan puhdistustuotteet. Uudet putsarit saapuivat kauppoihin marraskuun lopussa.

Aiemmin puhdistustuotteet olivat linjakohtaiset - Neroli Bergamot -, Fragrance Free - ja Rose Otto -linjoihin kuului kuhunkin omat puhdistustuotteet; emulsio, geeli ja kasvovesi (Rose Otossa ei geeliä). Nyt putsarit on irrotettu omaksi kokonaisuudekseen nimeltään Biocleanse, ja perheen muodostaa neljä tuotetta; puhdistusmaito, -geeli, -vaahto ja kasvovesi.

Bio-liitteen käyttö on uudistuneen Estelle & Thildin juttu; nyt kaikki kasvotuotelinjat Lily-naamiota ja -kuorintaa lukuunottamatta ovat Bio-alkuisia; BioHydrate peruskosteutukseen, hajusteeton BioCalm herkälle iholle, BioDefense ensimmäisiin ikääntymisen merkkeihin ja Super BioActive ikääntyneelle iholle.

EstelleThild_uudetputsarit

Sain testiin uusista putsareista maidon, vaahdon ja kasvoveden. Hajusteherkille ja -allergikoille uudistus on vähemmän mieleinen, sillä uudet putsarit ovat kaikki hajustettuja. Niissä on Estelle & Thildin uusi tunnusomainen kukkaistuoksu, joka on käynyt minulle tutuksi jo Super BioActive ja BioHydrate -linjoista. Mutta, kuten todettua; hajusteherkät muodostavat kosmetiikkamarkkinoilla vähemmistön, ja firmat palvelevat ensisijaisesti enemmistön tarpeita. Enemmistö haluaa kosmetiikkansa tuoksuvana.

Yksi juttu Estelle & Thildin putsarilinjassa hämmentää ihan yleisesti; sarjassa ei ole lainkaan tuotetta silmämeikin poistoon. Erillistä silmämeikin putsaria ei ollut vanhassakaan tuoteperheessä, mutta täyteläisellä emulsiolla sai silmämeikin pois vaivatta - ja kirvelemättä. Muistaakseni vanhaa emulsiota jopa suositeltiin silmämeikin poistoon. Uuden linjan kaikkien neljän tuotteen kohdalla neuvotaan välttämään tuotteen joutumista silmänympärysiholle. Mielenkiintoista ja erikoista. Mitä tuotetta E&T oli ajatellut tarjota asiakkailleen silmämeikin poistoon? "Joo, meillä on tässä uudet ihanat putsarit, mutta silmämeikinpoistoaineen saat hankkia kilpailijalta". Eh? :p

EstelleThild_puhdistusmaito

Silky Soft Cleansing Milk

Uudistunut emulsio on koostumukseltaan aivan erilainen kuin edeltäjänsä - paksu, täyteläinen emulsio on vaihtunut juoksevampaan maitoon. Iho suositellaan kostutettavan ennen kuin maito pyöritellään iholle, ja se neuvotaan poistamaan huuhtelemalla. Tämä ei siis ole vedetön puhdistusmuoto, vaikka veikkaan, että homma toimii ilman huuhteluakin niinkuin monet kuivaihoiset emulsioita käyttävät.

Maito ei ole erityisen rasvaista, eikä se jätä iholle rasvaista pintaa niinkuin jotkut maitomaiset putsarit saattavat tehdä. Kokeilin suosituksesta huolimatta poistaa maidolla myös silmämeikin, ja tuloksena oli mieletön kirvely.

Annoin tuotteen äidilleni, joka tykkää maitoputsareista. Hän testasi sitä myöskin silmämeikinpoistoon - ongelmitta. En osaa sanoa miksi E&T neuvoo välttämään tuotteen joutumista sy-iholle, mutta jokainen voi tietysti kokeilla miten tuote toimii omissa silmisä. Minulla on niin super-reagoivat silmät, että kirvely on enemmän sääntö kuin poikkeus minkä tahansa puhdistustuotteen kohdalla.

EstelleThild_vaahtoputsari

3-in-1 Cleansing Foam

Pumppuvaahtoa täälläkin! :) Asiaa! Vähän niinkuin misellivedet, pumppuvaahto puhdistustuotteena on noussut viime vuosina sellaiseen suosioon että yhä useampi sarja on lisännyt valikoimaansa sellaisen.

Mutta tuo nimi... äh. Anteeksi kun tartun taas lillukanvarsiin, mutta mä en jaksa tuotteiden nimissä noita x-in-1- tehosteita. Miksi ihmeessä tuotteen normaaliin, asianmukaiseen vaikutukseen kuuluvat ominaisuudet täytyy eritellä joksikin "näin-ja-näin-monta-vaikutusta-yhdessä" -höpötykseksi? Tai sitten listataan mahtavilta kuulostavia mutta ihonhoidollisina ilmaisuina täysin epämääräisiä adjektiiveja tyyliin "ENERGISOI ja VITALISOI ja UUDISTAA ja RAIKASTAA jne jne... Ja ne on nyt sitten niitä ihme ominaisuuksia joita saat yhdessä ja samassa tuotteessa - wow!!!

Nojoo, nämä on näitä minun mietteitä, sori kun mouhoan epäolennaisista. Estelle & Thildin vaahto on oikein kiva putsari, koostumukseltaan tyypillinen luonnonkosmetiikan pumppuvaahto eli ohut ja vähän "tiskivaahtomainen" - ei siis liukas ja kermainen niinkuin synteettisiä ainesosia sisältävät kilpailijansa, mutta kuitenkin miellyttävä. Iho puhdistuu ja jää mukavan tuntuiseksi, ei nahkeaksi, ei narskuvaksi tai kiristäväksi.

Entäs ne "kolme-yhdessä" -vaikutusta? "Cleanse, balance and tone". Aika innovatiivista :)

EstelleThild_uusi_kasvovesi

Multi-Action Facial Toner

Alkoholiton kasvovesi kaikille ihotyypeille. Tämä tuote on säilynyt tunnultaan ja ihofiilikseltään samanlaisena kuin vanha kasvovesi, vain tuoksu on erilainen.

E&T:n kasvovesi on minun mieleeni - minähän tykkään juuri tällaisista "olemattoman" tuntuisista kasvovesistä. Kommenteista olen lukenut, että moni muukin inhoaa jälkitunteen iholle jättäviä kasvovesiä, ja jopa skippaa kasvoveden sen takia. "Jää sellainen nahkea tunne". Aivan, joissain kasvovesissä on ainesosia, jotka jäävät ihon pinnalle vähän kalvomaisina. Minäkin inhoan niitä, vaikka ymmärrän niiden tarkoituksen - ne ovat niitä kosteutta sitovia ja pidättäviä ainesosia.

Tässä on vesi, joka ei jätä iholle mitään jälkituntemuksia, muuta kuin raikkaan. Juu, ja onhan tässä vielä sellainen ero vanhaan kasvoveteen verrattuna, että formulaan on lisätty PHA-happoa (gluconolactone), eli tuote on myös kevyesti ihoa kuoriva. PHA-hapot ovat AHA-happojen kaltaisia, mutta hellävaraisempia.

*

Lopuksi, päivitetty tieto Estelle & Thildin valmistusmaasta. Estelle & Thild on ruotsalainen brändi, mutta tuotteet valmistutetaan muualla. Merkillä ei siis ole omaa tehdasta, niin kuin vaikka Dr. Hauschkalla, Laveralla tai Mádaralla. Aiemmin tuotteet valmistettiin Suomessa, mutta uudistuksen myötä valtaosa valmistuksesta siirtyi Tanskaan. Kasvotuotteiden koostumukset ovatkin nyt ihan erilaisia. Ne valmistetaan Tanskassa. Suomessa valmistetaan edelleen Estelle & Thildin lastentuotteet, Bergamot- ja Violet -vartalotuotteet sekä huulirasvat. Eli vielä tulee osittain tukeneeksi kotimaista yritystä ostaessaan Estelle & Thildiä. ;) Kaikilla tuotteilla on edelleen Ecocert-sertifikaatti.

Seuraavassa Estelle & Thild -tuotearviossa on vuorossa BioHydrate -linja, joka on korvannut vanhan Neroli Bergamot -kasvolinjan.

P.S. Ennustan, että seuraavan uudistuksen kohteena ovat E&T:n hiustuotteet. Vanhat ovatkin jo poistuneet nettisivuilta... Toivottavasti, TOIVOTTAVASTI he eivät koskaan uudista vartalovoiteita..!! Koska niitä parempia ei ole <3 Ja Suomessa osataan näköjään valmistaa parhaat sellaiset ;)

39 kommenttia
25.12.2014

Joulua ja punaista iloa

Jouluterveisiä pakkasesta. :) On se vain ihanaa että saimme kuin saimmekin valkean joulun. <3

Joulukynnet2014_5

Joulun juhlakosmetiikkaa; tuoksuna itseoikeutetusti Acorellen makoisa Delicious (tästä tulee ehdoton joulun perinnetuoksu), kynsillä Goshin Lambada ja Lumenen Timantit Yössä ja luomilla Diorin Cuir Cannage.

Joulukynsilakat2014_

En osannut kotoa lähtiessä päättää millä punaisella joulukynteni lakkaan, joten otin mukaan muutaman suosikkini josta valita. Päädyin Goshiin. Lumenen viime joulun sesonkilakka Timantit Yössä viimeisteli lakkauksen.

Joulukynnet2014

Geelikynnet ovat minulle vuoden paras kosmeettinen tapahtuma. :) Oikeasti, te ette tiedä miten onnellinen olen. :)

Olen palannut omimpaan kynsi-itseeni. Minulla kuuluu olla pitkät kynnet. Niin on ollut yli puolet elämästäni, ja niin tulee taas olemaan. Jos siihen vaaditaan geelivahvisteet, niin olkoon sitten niin :)

Joulukynnet2014_2

<3

Joulukynnet2014_4

On käyty asioimassa Henkkamaukan lastenosastolla... ^_^

idJoulukynnet2014_3

joulu2014_IMG_3208

Poniystävät ovat myös läsnä.

joulu2014_IMG_3211

...ja tämän joulun jälkeen olen vihdoin paikannut Friendship Is Magic -aukon yleissivistyksessäni :)

.

Jouluaaton luukun palkinnon voitti:

Liina

10 kommenttia
23.12.2014

Pipariverstaalta

Olen tehnyt vähähiilihydraattisia pipareita jo kolmena jouluna. Olen aiemmin valmistanut piparitaikinan uskollisena siirappiversiolle, jossa perinteinen siirappi on korvattu itsetehdyllä taatelisoseella tai agavesiirapilla, tämän ohjeen olen jakanut täällä. Taateleissa ja agavesiirapissa kuitenkin on fruktoosia. Jättämällä tämän elementin pois, saa piparkakkusista tietenkin huomattavasti vähähiilihydraattisempia.

Tänä vuonna lähdin kokeilemaan pipareita karppaus.infon Traanitapiirin ohjeella.

Piparitaikina2014_IMG_3029

Alkuperäisen ohjeen keksit olivat makuuni liian rasvaisia, ja lähdin sitten tuunaamaan reseptiä paremmin minulle sopivaksi. Yllättäen vaati vain kaksi testisatsia kunnes täydellinen koostumus löytyi! Mmmmm-rousk!

Tätä taikinaa ei pysty kaulitsemaan, toisin kuin noita siirappiversioita. On siis noudatettava vaihtoehtoista piparoimistekniikkaa.

Piparitaikina2014_IMG_2790

Traanitapiirin ohje:

2 munaa vatkattuna

100 g voita

50 smetanaa

2,5 dl mantelijauhetta

1 tl psylliumia

1,5 dl Hermesetas-jauhetta

4 tl piparkakkumaustetta

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita yhteen munat, sulatettu voi ja smetana. Sekoita yhteen kuivat aineet. Yhdistä seokset. Anna turvota n. 5 minuuttia. Levitä taikina lastalla tai nuolijaa apuna käyttäen leivinpaperin päälle uunipellille. Esipaista taikinalevyä noin 10-15 minuuttia, ota pelti ulos ja leikkaa taikinalevy veitsellä suupalan kokoisiksi neliöiksi. Laita takaisin uuniin ja anna paistua vielä 12-15 minuuttia.

(Minulla keksit jäivät tällä paisto-ohjeella pehmeiksi, tosin jokuhan voi tykätä pehmeämmistä pipareista. Itse laskin lämpötilan noin 130 asteeseen esipaiston jälkeen ja annoin pipareiden tekeytyä uunissa vielä vajaan tunnin. Näin sai rapeita pipareita.)

Piparitaikina2014_IMG_2792

Minusta on kivempi kun piparit ovat "piparin muotoisia" eivätkä neliötä, joten veitsellä leikkaamisen sijaan painelin esipaistettuun taikinaan muoteilla kuvioita. Raakana taikinasta ei pysty ottamaan osioita muotilla.

Piparitaikina2014_IMG_2793

Poistin kuvioiden ympäriltä reunat samantien, lähtivät oikein helposti. Asettelin reunat omina paloinaan pellille ja paistoin piparit loppuun alennetussa lämpötilassa.

Piparitaikina2014_IMG_2795

Tällaisia tuli.

idPiparitaikina2014_IMG_2883

Tuomio: Traanitapiirin piparit maistuivat oikein hyville ja aidon piparimaisille (joskaan eivät siirapin puutteessa yhtä makeille kuin "oikeat" piparit), mutta olivat hieman liian rasvaisia. Reseptissä käytetään pelkkää mantelijauhoa, joka on jo itsessään todella rasvaista, 100 g voita ja vielä smetanaakin.

Päätin kokeilla vähempirasvaista versiota eri jauhoseoksella, puolittamalla voin määrän ja jättämällä smetanan pois. Käytin jauhoseokseen 1,5 dl mantelijauhoa, 0,5 dl Bake Pro -heraproteiinijauhetta ja 0,5 dl Fibrex-sokerijuurikashiutaleita. Jälkimmäiset ovat erittäin kuitupitoisia ja lähes rasvattomia.

Piparitaikina2014_IMG_2879

Tulos: ehm. :D Kuva kenties puhuu puolestaan? Pipareista tuli karkeita ja kuivia. Taikina ei myöskään kohonnut yhtä paljon (mikä ei tosin vaikuta makuun), eivätkä kuitupiparit vaatineet kuin noin 15 minuutin jälkipaiston 150 asteessa esipaiston jälkeen. Reunoja oli myös hieman hankalampi saada irti muottikuvioiden ympäriltä.

Mutta - maku oli mieleeni oikein onnistunut. Aika kuivahko, tosiaan, mutta maku silti hyvä. Tykkäsin myös super-rouskuvaisesta koostumuksesta, joka on Fibrexin aikaansaama. Mies maistoi yhden ja sanoi - "Pahviako leivoit?"

Ykkösversiota hän ei tämän jälkeen edes suostunut maistamaan. Tylsä tyyppi. :)

Piparitaikina2014_IMG_2886

Traanitapiirin smetanapiparit vs. Sannin rujot kuitupiparit.

Traanitapiirin keksin nautittuaan on mentävä käsienpesulle.... ^_^

Versio 3: laskin Fibrexin osuutta taikinassa ja lisäsin heraproteiinijauhetta, ja lisäsin 30 g ranskankermaa. Jos tällä saisin taikinasta vähemmän kuivan ilman että se silti on merkittävästi rasvaisempi.

Piparitaikina2014_IMG_2978

Näytti lupaavalta; esipaistetusta taikinalevystä sai muotilla erittäin hyvin paloja, ja ne irtosivat levystä lähes itsestään.

Piparitaikina2014_IMG_2981_2

Piparitaikina2014_IMG_2988

Nämäkään piparit eivät vaatineet rapeutuakseen yhtä pitkää jälkipaistoaikaa kuin Traanitapiirin, taisin paistaa max. 20 minuuttia 150 asteessa ja ne alkoivat jo tummua.

Tulos: rasvakoostumukseltaan oivallisen tasapainoisia, aavistuksen pehmeitä mutta silti mureita piparkakkuja. Eikä näpit jää rasvaisiksi! Perrrr-fect! :)

Tässä siis pipariverstaan Vuoden 2014 Voittajaresepti:

(ohjeesta tulee yksi pellillinen, koko pellillisessä alimmillaan 5,4 g hiilihydraattia valituista jauhomerkeistä riippuen)

Piparitaikina2014_IMG_3026

Sananen makeutuksesta: vähähiilihydraattisia makeutusaineita on monia, ja itse huomasin, että pelkällä erytritolilla pipareissa maistui sellainen jännä "jäinen" sivumaku. Jäinen maku maistuu erytritolissa "raakana", mutta aiemmin en ole sitä leipomuksissa huomannut. Käyttäessä yhdistelmää stevia-erytritoli pipareiden maku oli parempi - vaikka steviassa tunnetusti on erytritolia voimakkaampi sivumaku. Kannattaa myös lisätä makeutusta vähän kerrallaan ja maistella, minulle esim. tuo Traanitapiirin käyttämä 1,5 dl olisi aivan liikaa.

Joulun herkkukeittiössä on valmistunut myös vhh-versiot Julia-konvehdeista, luumutortuista ja Rocky Road -suklaista! :) Näistä laitan oman postauksen.

P.S. Mikä on teidän lempparijouluherkkunne? Oletteko enemmän pipari- vai torttuihmisiä? Vai maistuuko suklaat paremmin? (Kellepä ei suklaa maistuisi.. ^_^)

Entäs maustekakku -  liian "Tyyne-tätiä"? Vai uppoaako suolaiset herkut paremmin? :)

(Piti ihan tehdä kysely sivupalkkiin :))

20 kommenttia
21.12.2014

Misellivesi?

Haha, olin tekemässä tätä postausta otsikolla "Mikä ihmeen misellivesi?" kun huomasin, että Nude-blogin Erika oli kirjoittanut postauksen täsmälleen samalla otsikolla lokakuussa ^_^

Olin kirjoittamassa postausta vastauksena muutamiin viime viikkoina kommenttilaatikossa esitettyihin kommentteihin, joissa ihmeteltiin, mitä misellivedet oikein ovat. Kommentoipa muutama ettei ole koskaan kuulutkaan niistä aikaisemmin. No, eipä kirjoiteta samaa stooria uudelleen, joten jos haluatte lukea miselli- tai misellaarivesien (sama asia) toimintamekanismista yksityiskohtaisemmin, käykää lukemassa Erikan postaus. :)

Misellivesi

Omasta puolestani voisin heittää tähän yksinkertaistetun vastauksen:

misellivesi on kuin voimakkaampi kasvovesi, all-in-one-tuote joka poistaa lian ja meikin.

Sitä annostellaan vanulappuun, pyyhitään kasvot ja valmista. Ei huuhtelua. Misellivedet poistavat myös huuli- ja silmämeikin.

Toiset tykkäävät älyttömästi, "Onpa helppoa ja nopeaa, ei vettä, ei tarvetta erilliselle kasvovedelle", toiset taas eivät yhtään.

.

Itse en kuulu misellivesien ystäviin. Äitini puhelu viime keväältä tiivistää aika hyvin omankin suhtautumiseni misellivesiä kohtaan.

Äiti oli tilannut Yves Rocherilta misellivettä. Hän tilailee aina kaikkea uutta innoissaan, eikä aina ihan tajua mitä edes tilaa. "Kaksi yhden hinnalla", jee :)

No, äiti sitten soitti.

"Sanni, tiedätkö sinä mikä juttu tällaisissa misellivesissä on..? Teenköhän minä jotain väärin? Miten näiden pitäisi toimia?"

"Miten sinä sitten oikein teet?"

"No pullossa lukee että tämä poistaa meikin ja että pitää vain pyyhkiä kasvot vanulapulla. Mutta-- mutta, kun eihän tämä poista kaikkea meikkiä..? Ja iho jää ihan sellaiseksi.... ihmeellisen tuntuiseksi. Nahkeaksi, tekee mieli huuhdella. Mutta tätä ei sitten kuitenkaan kuulu huuhtoa..?"

"Aivan. äiti. Juuri noin sitä kuuluu käyttää. Ja ei, se ei lupauksistaan huolimatta poista kaikkea meikkiä. Olisit kysynyt multa ennenkuin tilasit, mä olisin niin tiennyt ettet sä tykkää tuollaisesta tuotteesta."

Korostan, että tämä on tosiaankin oma kokemukseni. En itse saa ihoani puhtaaksi ja raikkaan tuntuiseksi pelkällä misellivedellä, ja näen sen käyttöympäristönä ihanteellisimmin myymälöiden meikkipisteet joissa asiakkaan meikki täytyy saada poistettua nopeasti ilman vettä. Tällöin aivan totaaliperusteellinen puhdistus ei ole niin tarpeenkaan.

Toiset kuitenkin rakastavat misellivesiä. Ne ovat tällä hetkellä hurjan suosittuja. Jotkut käyttävät niitä meikinpoiston viimeistelyyn juurikin yllä esittämälläni "kuin voimakkaampi kasvovesi" -ajatusmallilla. Toiset taas poistavat tyytyväisinä koko meikkinsä pelkällä misellivedellä.

Oletko sinä kokeillut misellivettä? Ystävä vai "vihamies"? :) Vai "no jaa..."?

68 kommenttia
20.12.2014

Kaunis joulukaaos

Olen muuttanut asuntomme viime päivinä joulupakettiverstaaksi.

Koska tilaa ei ole, ovat lahjapaperit, nauhat, tarrat ja paketit vallanneet käytännössä koko yhdistetyn keittiö- & olohuonetilamme.

Normaalisti ahdistun tällaisesta sekasorrosta ja krääsän lojumisesta ympäriinsä. Mutta en nyt. :) Mies saattaa olla toista mieltä, mutta minulle tämä "hallittu joulukaaos" tuo hymyn huulille heti aamulla kun astun sen keskelle.

Joulusotku_IMG_2846

Joulusotku_IMG_2827

Joulusotku_IMG_2852

Joulusotku_IMG_2861

idJoulusotku_IMG_2871

Joulusotku_IMG_2832

Joulusotku_IMG_2839

Mitäs rujoja piparinkuvatuksia siellä pilkottaa..?

Joulusotku_IMG_2841

Rujojapa hyvinkin. :) Minulla on meneillään myös pieni pipariverstas, ja kokeilen parhaillaan tuunata sitä täydellistä vhh-piparitaikinaa. Aiempina vuosina olen valmistanut vhh-piparit siirapin korvikkeen kera, jotenkin lukkiutuneena ajatukseen että "pipareissa kuuluu olla siirappia", mutta tänä vuonna älysin kokeilla ilman. Tulos: pipari maistuu piparille ilman siirappiakin ^_^ Nyt vain hion sitä täydellistä koostumusta... :D

Ensimmäisestä testierästä meni melkein kolmannes naamaan jo taikinan muodossa, eikä tästä tokastakaan ole enää paljon jäljellä... :P En tiedä olenko syönyt viime päivinä enemmän juustoa vai piparkakkuja... Olen jo ottanut varaslähdön herkuttelukauteen :)

Joulusotku_IMG_2843

Turha varmaan mainitakaan että rakastan joululahjoja ja paketoimista ja antamista. Sitä joulua ei tule jolloin minä en kantaisi kuusen alle röykkiötä. :) Monet aikuiset luopuvat tästä perinteestä, ja onpahan pari ääntä meidänkin perheessä yrittänyt piipittää lahjoista luopumisen puolesta, mutta minä en suostu. Minulle ei tarvitse antaa lahjoja, mutta minä annan. <3

Joulusotku_IMG_2813

Joulusotku_IMG_2815

Muita jotka rakastavat joululahjoja?

55 kommenttia
19.12.2014

Vaalennussuihkeen kilpailija testissä - John Frieda Go Blonder

Moni varmasti muistaa yhden suosituimmista postauksistani otsikolla "Halpaa ja helppoa hiustenvaalennusta". Postaus on vielä kolmen ja puolen vuoden jälkeenkin yksi luetuimpia Karkkipäivän kirjoituksia.  Kyseessähän oli Schwarzkopfin hiuksiin jätettävä Blond Spray -vaalennustuote, joka vaalentaa värjäämätöntä hiusta 1/4 sävyä yhdellä käyttökerralla.

Olen käyttänyt kyseistä tuotetta säännöllisesti löydettyäni sen keväällä 2011. Nyt olen testannut tuotteen kilpailijan; John Friedan Go Blonder -sarjan Lightening Sprayn.

(Off topic ja FYI; kirjoitan tätä parhaillaan kynsiviilalla... :D Pelkään jotenkin hirveästi käyttää näppistä näillä geelikynsillä...! ^_^ Menee helkkarin hitaasti postausten naputtelu... :p)

  JohnFriedaGoBlongerLighteningSpray

Schwarzkopf ja John Frieda ovat käsittääkseni ainoat tämän tyyppiset vaalennustuotteet vähittäiskaupan markkinoilla. Vuonna 2011 ihmettelin, miten näin kätevä tuote oli saattanut mennä hiustuotefriikiltä täysin ohi. Eivätkä tuotteet edelleenkään tunnu olevan mitään "mainstream"-juttuja. Kun kerron millä hoidan tyvikasvuani, moni on ihan että "Täh? Siis hiuksiin jätettävä vaalennusaine..?" Tuotetyyppi ei siis vaikuta olevan ns. yleisessä tiedossa.

Aikaisemmissa Blond Spray -postausten kommenteissa on käyty kiivastakin keskustelua tuotteen vaikutuksista. Toisten mielestä hiuksiin jätettävä vaalennustuote on erittäin kyseenalainen ja jotkut kertovat saaneensa hiuksensa totaalisen pilalle Blond Spraylla. Minulla ei kolmen ja puolen vuoden käytön jälkeen ole edelleenkään raportoitavaa hiusten totaalipilaantumisesta. Hiuslaatuja on tietysti monenlaisia, mutta uskoisin, että hiusten räjähtämisen mahdollisuus tuotteen oikealla, ohjeen mukaisella käytöllä, on hyvin pieni. Jos minun hyvin huokoinen ja kuiva hiuslaatuni kestää tämän kärsimättä, niin vaikea uskoa että tällä ihan helpolla saa hiuksiaan tuhottua.

Vaikuttavana aineena on vetyperoksidi. Sitä on tuotteessa niin vähän (tuote tuntuu käytännössä pelkältä vedeltä), että edes käsiä ei tarvitse suojata värjäyksen aikana. John Friedan suihke tuntuu vielä Schwarzkopfinkin tuotetta miedommalta.

Niille jotka lukevat tuotteesta nyt ensimmästä kertaa; näin sitä käytetään:

* Suihkutetaan pestyihin, pyyhekuiviin hiuksiin. Joko yksittäisiin suortuviin tai tyveen.

* Vaikutusta voi tehostaa hiustenkuivaajalla tai muulla lämpömuotoilutuotteella kuten suoristusraudoilla.

* Tuotetta ei huuhdella hiuksista

( * Kampaajatuttuni sanoi, että mikäli vetyperoksidipitoisen tuotteen jättäminen päähän kuitenkin arveluttaa, niin hiukset voi aivan hyvin pestä noin tunnin jälkeen tuotteen annostelusta. Siihen mennessä vaikutus on jo lakannut.)

* Schwarzkopfin suositus on, että käsittelyn voi toistaa 2-3 päivän välein, mutta ei enempää kuin 3-5 kertaa värituloksesta riippuen. Sitten 4-6 viikon tauko. Frieda taas käyttää suosituksessaan ilmaisua, "Käytä kerran hiustenpesujen välillä, maksimissaan 10 kertaa peräkkäin".

(Toisethan pesevät hiuksensa päivittäin, joten Friedan ohjeen mukaan tuotetta voisi käyttää jopa päivittäin, mikä myös puoltaa sen miedommuutta Schwarzkopfiin verrattuna.)

JohnFrieda_vaalennus_beforeafter

Tässä John Friedan tulos neljän käyttökerran jälkeen.

Koin, että kahdella käsittelyllä en nähnyt juuri mitään tulosta. No, pakkaustekstikin puhuu "gradually lightens in 3-5 uses", eli ero alkaakin näkyä vasta kolmannen käsittelyn jälkeen.

Schwarzkopfilla saan saman tuloksen kahdella käsittelyllä.

JohnFriedaLightening

JohnFriedaLighteningSpray_inci

Tässä vielä vaalennuskuvia aste asteelta. (Toisen käsittelyn jälkeen en jaksanut ottaa kun ei ollut oikein mitään eroa.)

JohnFrieda_vaalennus

Tajusin, että tulokseen, tai siihen miten selvänä koen tyvikasvun vielä nytkin, vaikuttaa se, että värjäsin viimeksi hiukset Korresin 10:llä, joka on muita "normi-kymppejä" vaaleampi. Tai ainakin kirkkaampi kuin ne kympit, joita olen viime vuosina käyttänyt, kuten Olia. Näin ollen ero värjätyn hiuksen ja tyven välillä on tietysti suurempi.

Testin perusteella en olisi vaihtamassa Schwarzkopfista Friedaan. Sen lisäksi, että käsittelyjä tarvitsee enemmän, on Frieda myös vähemmän riittoisaa. En oikein edes tajua miten se on mahdollista, kun mielestäni suihkin näitä hiuksiin ihan samalla lailla. Schwarzkopfin pullo riittää minulla ainakin viiteen vaalennukseen (siis 5 x 2-3 käsittelyä), mutta Friedasta on kulunut tässä neljässsä käsittelykerrassa jo yli puolet. Okei, Friedan pullo on myös pienempi (100 ml vs. Schwarzkopfin 125 ml), mutta silti ainetta on kulunut selvästi enemmän.

Got2BBeachBabe

Schwarzkopfin tuote on muuten viime vuonna vaihtanut lookkiaan ja brändiä, se on nyt got2b-brändin alla ja nimeltään Beach Babe.

Kuinka monelle nämä hiuksiin jätettävät vaalennussuhkeet ovat tuttuja? Kokemuksia Schwarzkopfista tai Friedasta?

John Friedan tuotteita myydään Sokoksella, Stockmannilla ja Kicksissä. Olen saanut suihkeen blogin kautta.

63 kommenttia
17.12.2014

Pimpeli pom, minullapa on :)

Mulla on ne! :)

Kynnet171214_IMG_2748

Joo - kiva My Little Pony -paita myös (kiitos vinkistä, lukijani ;))...!

Kynnet171214_IMG_2750

Mutta mää meinaan KYNNET!

Minulla on vihdoin taas samanpituiset, samanmalliset, suorat kynnet! :)

Kynnet171214_IMG_2758

Hyvää joulua Sanni :) Itselleni lupaama joululahja - kynsien geelaus.

Kyllä näihin kestää taas vähän aikaa tottua. Ihan kuin mun käteen olisi liitetty vieraan ihmisen sormet! :D

Kynnet171214_IMG_2760

Minulle laitettiin geelipidennys kaikkiin muihin kynsiin paitsi peukaloihin ja toiseen pikkurilliin, jotka olivat jo valmiiksi sen mittaiset mihin pituuteen kynteni halusin. Kun kynnet kasvavat, viilataan pidennykset pikkuhiljaa huolloissa pois ja jatkossa käsitellään vain oman kynnen pintaa. Kynnet geelattiin nuden värisellä geelillä.

Näistä tuli vähän paksummat kuin mitä geelikynteni olivat kolme vuotta takaperin. Kynsienlaittajani sanoi, että pidennysten kanssa kynnestä on tehtävä vähän paksumpi, mutta sitten kun geelataan pelkästään omaa kynttä, saa pinnasta ohuemman. Sitä odotellessa :) Itse tykkään ohuemmasta, on luonnollisemman näköinen.

Olin niin innoissani kotiin tultua että en meinannut osata päättää millä sävyllä kynnet lakkaisin. Ensin ajattelin vetää nuden päälle suosikkini Snow Crystalin Sparkling Champagnen (kuvassa), joka on parhautta melkein minkä tahansa lakan päällä, mutta sitten muistin Lumenen ihanan pinkin Roosa Nauha -hiekkalakan.

Kynnet171214_IMG_2761

En edes muista milloin minulla olisi viimeksi ollut pinkit kynnet...! Sokeroitua vaaleanpunaista... Ihanat! En tosiaan pääse tunteesta että katselen jonkun toisen kynsiä ^_^

Kynnet171214_IMG_2767

Tämä lakka oli syksyn Roosa Nauha -kampanjan LE-sävy, ja tällä sekä muilla Roosa Nauha -tuotteilla Lumene keräsi 50 000 euroa syöpätutkimukselle. Että ei mikään turha lakka...! Olen saanut lakan blogin kautta.

Kynnet171214_2

Eipä mulla muuta tällä kertaa. :) Mutta ilostuttaa niin että ette uskokaan...! Kynnet, kynnet - mulla on taas nätit kynnet! <3

(Ja uusi ponipaita!)

75 kommenttia
16.12.2014

Yllättävä herkkuresepti - kotijuustoa mantelista!

Vegaanit, teillä on salaisuus.

Nuorin siskoni on vegaani, eikä hänkään ollut vihkiytynyt tähän salaisuuteen.

Toisen sisareni seikkaillessa myös parhaillaan vegaaniruoan maailmassa, hän oli törmännyt ruokaan nimeltä pähkinäjuustot. Ei, nyt ei ole kyse pähkinällä maustetusta juustosta. Vaan pähkinästä tehdystä juustosta.

Reseptien joukosta löytyi kuningatar; "baked almond feta"! Tällä nimellä herkku kulkee netissä - vegaanien vaihtoehto fetalle.

idMantelikotijuusto_IMG_1997

Maku muistuttaa kenties etäisesti fetaa (mantelilta se ei tosiaan ainakaan maistu..!), mutta minusta juusto tuo pikemminkin mieleen perinteisen suomalaisen kotijuuston.

Manteli"juustostakin" voi tehdä raa'an tai paistetun version, niinkuin kotijuustosta. Tässä ruoa'ssa on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja yllättävyydessään minusta jotain samaa kuin tonnikalapullissa - siinä mielessä, että muutamasta supersimppelistä raaka-aineesta valmistuu jotain aivan erilaista kuin missä muodossa on ko. raaka-aineita normaalisti tottunut näkemään ja syömään.

Mantelikotijuusto_IMG_2589

Mantelijuustoon tarvitset kuusi raaka-ainetta:

* Mantelijauhetta

(kuorettomana jauhettua autenttisimman juustomaiseen tulokseen)

* Oliiviöljyä

* Sitruunamehua

* Valkosipulia

* Suolaa

* Vettä

Mantelikotijuusto_IMG_1985

Sekoita ainekset yhteen ja laita massa yön yli valumaan juustoharsoon siivilän päälle.

Vaikka normaali feta ei tietenkään ole maustettu valkosipulilla ja sitruunalla, tuovat nimenomaan nämä ainekset ihme ja kumma juustoon fetamaista makua.

Mantelikotijuusto_IMG_1983

Mantelikotijuusto_IMG_1990

Kumoa massa aamulla uunipellille tai pieneen öljyttyyn vuokaan. Minun juustoni massa on ollut niin kiinteää etten kokenut tarvetta vuoalle vaan möykky pysyi kasassa pellilläkin.

Paista "juustoa" noin 30-40 minuuttia 180 asteessa kunnes sen pinta on rapea ja kullankeltainen.

Mantelikotijuusto_IMG_1996

Voilà, uunista tulee tämän näköinen vastustamattomasti tuoksuva paistos! Pinta on ihanan rapea ja sisusta pehmeä, tuorejuustomainen ja murustuva.

Mantelijuustoa voi syödä sellaisenaan, murentaa jäähtyneenä salaatin joukkoon niinkuin fetaa tai käyttää sisusta levitteenä leivän tai keksien päällä. Voisin kuvitella, että maistuisi myös erinomaisesti mustaherukkahillon tai -hyytelön seurana. The Vegan Version -blogissa mantelifetaa oli onnistuneesti käytetty jopa kreikkalaisessa pinaattipiirakassa..! Ei jestas että näyttää hyvältä.

Mantelikotijuusto_IMG_2584

Valmistaessa mantelijuuston kuorellisiin jauhoihin, juustosta tulee aivan eri näköinen.

Mantelikotijuusto_IMG_2613

Tällainen. Näyttää enemmänkin leivältä. :) Mutta maku on aivan samanlainen kuin vaaleassa versiossa. Tein tämän "juuston" eilen ja taisipa mennä päivän aikana jo puolet... ^_^

Mantelikotijuusto_nakkarilla

Kokeilin myös siemennäkkärin päällä levitteenä. Ei hassumpaa! Vaikka varmasti toimii paremmin esim. patongin tai muun vaalean viljaleivän kanssa, tai voileipäkeksien.

BakedAlmondFeta

 

Kuvat: Sondi Bruner, The Vegan Version, The Vegan Cookbook Aficionado.

Googlen kuvahausta löytää hakusanalla 'baked almond feta' toinen toistaan inspiroivimpia kuvia. Ommnomm...

Vaikka vhh:laiselle maitojuusto tietenkin on "karpimpi" valinta, olen silti totaalisen innostunut pähkinäjuustoista..! Aivan mieletöntä miten erilaisia juustoja eri tekstuureilla pähkinöistä voi valmistaa...! Netti on tulvillaan ihanalta kuulostavia reseptejä. :) Kaikkeen sitä törmääkin vasta tässä iässä. Aion kokeilla manteli"fetaa" myös makeana versiona, jouluna voisi kokeilla kardemummalla maustettuna...!

Kenelle pähkinäjuustot ovat tuttuja? Onko moni valmistanut niitä?

41 kommenttia
1 2 3

  • Sanni

  • Arkisto

    • 2024 (23)
    • 2023 (148)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)