30.04.2017

Laveran käsivoiteet

Käteni ovat kuivuneet Kreikassa ihan papyrus-ihoksi. Ne näyttävät tällä hetkellä 10 vuotta vanhemman ihmisen käsiltä... Apua...

Kuiva_iho_IMG_3869

Hyvä hetki esitellä pitkästä aikaa käsivoiteita :)

(...on se vain jännää tämä ikääntymisen ilmiöiden seuraaminen... vuosi vuodelta olen riippuvaisempi kosteusvoiteista ja vuosi vuodelta tuntuu, että tarvitsen täyteläisempiä koostumuksia... Koostumukset jotka riittivät ennen eivät enää tehoa, kuten tämä kuukausi Kreikassa näemmä taas osoitti...)

Lavera_kasivoiteet_IMG_7530

Laveran käsivoidevalikoima kasvoi tänä vuonna kahdella uutuudella; erityisen täyteläisellä SOS Help Hand Balmilla ja notkealla, nopeasti imeytyvällä käsi- ja kynsinauhavoiteella.

Olen aiemmin käyttänyt Laveralta vain pitkään valikoimassa ollutta kevyttä Basis Sensitiv -käsivoidetta jonka matkakokoinen tuubi on ollut vuosia vakkarisisältöä käsilaukussani. Tänä talvena tutustuin koko valikoimaan, ja tässä nyt tuubit esiteltyinä. :) Olen saanut voiteet Laveralta.

Kuiva_iho_IMG_3871

"Jano".....

.

Lavera_Basis_Handcream_IMG_7540

Basis Sensitiv Intensive Care Hand Cream 6,90 € / 75 ml

Laveran kevyin käsivoide. Koostumukseltaan raikas ja nopeasti imeytyvä, juuri sellainen helppo "käsilaukkukäsivoide" jota voi lisätä kesken päivän ja kädet eivät jää tahmeiksi. Voiteessa on Basis Sensitiv -linjan tuttu, puhtaan neutraali tuoksu johon allekirjoittanut on kovasti ihastunut vuosien saatossa. Toivottavasti Lavera ei koskaan muuta tätä tuoksua. Hassua, miten näin tavallaan mitäänsanomattomaan tuoksuun voi ihastua, mutta se on ihan lemppareitani ihonhoitotuotteiden maailmassa <3

Voiteen nimi Intensive Care on hieman harhaanjohtava ja jopa ristiriidassa pakkauksen muiden merkintöjen kanssa; voide on Laveran käsivoiteista kevyin enkä kutsuisi sitä intensiiviseksi hoidoksi. Laveran oman täyteläisyysasteikon mukaan se on kakkonen (asteikolla yhdestä neljään).

Voidekoostumuksen pääöljyt: soijaöljy (kaikkien Lavera-käsivoiteiden pohjaöljy), sheavoi, jojobaöljy, manteliöljy.

Lavera_Hand_CuticleaCream_IMG_7537

Hand & Cuticle Cream 6,95€ / 75 ml

Toinen uutuuksista ja koostumukseltaan ja tuoksultaan minusta kaikkein miellyttävin Laveran käsivoiteista (paitsi Basis Sensitivin tuoksu on vielä parempi ;)). Miellyttävin nimenomaan päiväkäytössä, kun toiveena on nopeasti imeytyvä, alhaisemman rasvapitoisuuden koostumus (varsinaisena hoitovovoiteena tämä ei riittäisi minun käsilleni).

Täyteläisyysaste on kakkonen eli sama kuin Basis Sensitivissä, mutta Hand & Cuticle Creamissa on liukkaampi koostumus jota voi hieroa pidempään (--> kynsinauhojen käsittely) ja juuri tämä öljy- ja rasvakoostumus tekee voiteesta ihanteellisen kynsinauhojen hoitoon. Tuntuma on hieman "ylellisempi" kuin Basis Sensitivissä.

Voidekoostumuksen pääöljyt: soijaöljy, oliiviöljy, avokadoöljy.

Lavera_AntiAgeing_HandCream_IMG_7533

Anti-Ageing Hand Cream 8,95€ / 75 ml

Karpalo- ja arganöljyä sisältävä anti-ageing-käsivoide on koostumukseltaan hemmottelevan kermainen. Voimakkaahko, mausteinen tuoksu on tuttu Karpalo- ja argan-linjasta johon kuuluu niin kasvo- kuin vartalotuotteita, ja tämä tuoksu on sellainen josta joko tykkää tai ei. Minun nenääni se tuoksuu jopa vähän itämaiselta.

Täyteläinen koostumus silottaa ja pehmentää tehokkaasti. Voiteeseen on leivottu myös syväkosteuttavaa hyaluronihappoa joka osaltaan tukee voiteen anti-ageing-lupausta (ikääntynyt iho = kosteusköyhempi iho). Voidetta ei tokikaan tarvitse nimestään huolimatta nähdä "ikääntyneen ihon voiteena", se vain on kevyempiä koostumuksia hoitavampi ja sopii kuivemmalle iholle.

Voidekoostumuksen pääöljyt: soijaöljy, manteliöljy, sheavoi, arganöljy ja kaakaovoi.

Lavera_SOSHelpHandBalm_IMG_7531

SOS Help Hand Balm 7,95€ / 50 ml

Uutuus ja suosikkini Laveran käsivoiteista!

Täyteläisyydeltään kaikkein paksuin Laveran valikoimasta, tämä runsasrasvainen voide kietoo rapisevan kuivat kädet välittömästi kiristävää tunnetta helpottavaan pehmeään vaippaan. Ahh..!

SOS Help sopii parhaiten yökäyttöön ja kädet ovat aamulla sileät, superpehmeät ja kuin uudistuneet. Voin kertoa, että käteni pääsevät kotiin päästyä SOS Help -intensiivihoitokuurille ja kiedon papyrus-kädet öiden ajaksi paksuun SOS-voidekerrokseen ja annan muhia puuvillahanskoissa.

Tuoksu tässä voiteessa on aika voimakas ja erikoinen, jälleen niitä tuoksuja joita on hyvin vaikea kuvailla (silti aina yritän..! :D). Tuoksu ei tuo selkeästi mieleen mitään kasvia, maustetta tai eteeristä öljyä, voi vain sanoa että se ei ole raikas. Tuoksu ei ole mikään kynnyskysymys SOS-voiteen käytön suhteen, mutta tykkään aina kertoa tuoksuvaikutelmista koska tuoksujen maailma on minulle kosmetiikan käyttäjänä tärkeä ja kiinnostava. :)

Voidekoostumuksen pääöljyt: soijaöljy, manteliöljy, sheavoi, kaakaovoi, makadamiaöljy, arganöljy.

*

Tuotteiden hintatiedot poimin Hyvinvoinnin Tavaratalosta, ne vaihtelevat jälleenmyyjittäin.

33 kommenttia
28.04.2017

Patmoksen "poppamies" - reissun mielenkiintoisin tuttavuus

Kerron teille tänään yhdestä matkani mielenkiintoisimmista ja yllättävimmistä päivistä.

Keskiviikko 19. huhtikuuta Patmoksella. Jolloin minun piti mennä vanhaankaupunkiin ja luostarille, mutta vietinkin päivän Puolasta Patmokselle muuttaneen holistisen hoitajan ja eksentrikon kanssa, päädyin ex tempore -vierailulle Lipsin saarelle ja kohtasin "silmästä silmään" ihmeitä tekevän ikonin.

Tämä on pitkä kirjoitus. Ottakaa kuppi kahvia ja hyvä asento sohvalla.

Patmos190417_IMG_2241

Päivä alkoi kävelyllä Skalan (Patmoksen satamakylä ja suurin asutuskeskus) rantakatua seuraten. Kävelin rantaa aina Etian kaupunginosaan saakka ja palauttelin mieleen maisemia viiden vuoden takaiselta vierailultani.

Patmos190417_IMG_2253

Skala levittäytyy pitkänä nauhana syvän lahden rantaa seuraten. Saari on Skalan kohdalla niin kapea, kuin ampiaisen vyötärö, että toiselle puolelle meren rantaan on matkaa hädin tuskin 800 metriä.

Edellisellä vierailullani majoituin Etian päässä.

Patmos190417_IMG_2275

Palasin keskustaan. Kuljin kylää halkovaa pääkatua ja kurkistelin sitä risteäville sivukujille. Muistelin, että pääkatu johtaa kaupungin toisella puolella polulle, joka vie ylös Choraan ja luostarille.

Skala näyttäytyi minulle tällä kertaa hieman erilaisena kuin viisi vuotta sitten. Olin kuvaillut kylää päiväkirjassani elegantiksi ja tunnelmaa "sofistikoituneeksi", ja muistelin, että kylässä olisi ollut hienompia putiikkeja.  Tunnelma ja kaupungin tyyli tosiaan ovat erilaiset kuin perheloma- tai yöelämäorientoutuneilla saarilla, mutta ei täällä mitään erityisen hienoja putiikkeja ole eikä hienostuneita ravintoloita. Esimerkiksi Paroksen Parikian keskusta myymälöineen ja ravintoloineen on huomattavasti Skalaa fiinimpi.

Kylä on silti erittäin viehättävä. Ja ylhäällä kukkulan laella vaikuttavana kohoava, UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluva Pyhän Johanneksen luostari linnamaisine siluetteineen luo alueelle aivan erityislaatuisen tunnelman.

Patmos190417_IMG_2276

Olin ohittamassa erästä mukavalta näyttävää luontaistuotekauppaa, kun kaupan edustalla ruokakassien kanssa sesova vanhempi mies huikkasi minulle, "Tämä on tosi hyvä kauppa, mistään muualta et saa yhtä hyviä luomulaatuisia elintarvikkeita!" Pysähdyin ja vastasin, että "Varmasti", ja sanoin, että täytyy käydä joskus tutustumassa. En tiedä miksi pysähdyin, sillä eihän miehen huuto mitenkään edellyttänyt edes kohteliaisuussääntöjen puitteissa vastaamista ja miehen huomioimista.

Kuitenkin olin pysähtynyt, ja ennen kuin huomasinkaan, olimme vilkkaassa keskustelussa. Olin viiden minuutin sisällä saanut kuulla että mies on nimeltään Victor, on muuttanut Patmokselle 18 vuotta sitten, tekee akupunktio- ja vyöhyketerapiahoitoja ja että hän ostaa aina hedelmät, juustot ja maidon tästä kaupasta. Ja että hän juo joka aamu vuohenmaitoa ja että se on yksi hänen terveytensä salaisuuksista.

Hetkeä myöhemmin olin matkalla katsomaan miehen taloa joka sijaitsi 50 metrin päässä kaupalta lähtevää katua ylöspäin.

Keskustelumme aikana oli käynyt ilmi, että talo on Victorin ylpeyden aihe - ja tällä kertaa koin, että minun tuli kohteliaisuudesta käydä katsomassa sitä. Mihinkäs tässä oli kiire. Luostari odottaa.

Patmos190417_Victor_talo

Talo oli hieno. Sain kuulla tarinan siitä kuinka "maailmanmatkaaja" Victor oli saapunut 18 vuotta sitten Patmokselle ja tuntenut heti, että tämä on se paikka jonne hän asettuu asumaan. Victor hankki pienen yksinkertaisen vuokra-asunnon ja teki parantajan töitä, saavuttaen pian lojaalin asiakaskunnan ja paikan yhtenä saarelaisista.  Hän alkoi suunnitella talon rakennusta ja löysi asiakkaansa kautta tontin, joka tuohon aikaan oli kaupungin asutusalueen laidalla ja kivien ja roskien peitossa. Victor osti tontin pilkkahintaan. Tontin raivauksen yhteydessä maakerroksen alta löytyi aarteita; vanha kaivo ja kivimateriaalia, joka oli kuulunut muinoin paikalla seisseeseen taloon. Victor rakensi oman talonsa osittain näistä kivistä ja säästi kaivon ansiosta vedenvetokustannuksissa.

Ken tietää kuinka paljon tarinasta on totta, mutta ainakin sitä ja innostunutta kertojaa oli kiinnostavaa kuunnella ^_^

Pihalle on istutettu kolme puuta, joille Victor on antanut lastensa nimet. :)

Kerroin uudelle ystävälleni jatkavani nyt matkaa Choraan, mutta...

Patmos190417_IMG_8306

...hetkeä myöhemmin olinkin talon sisällä ja edessäni lasillinen vuohenmaitoa.

Kauniista kaariholvi-ikkunasta avautui maisema kukkulalle ja Pyhän Johanneksen luostarille. "Tämän maiseman vuoksi halusin rakentaa taloni juuri tähän", Victor kertoi.

Patmos190417_IMG_2298

Vaikka kuinka halusin olla kohtelias, vuohenmaito jäi kyllä juomatta... Isäntä ei loukkaantunut.

Keskustelu jatkui vuolaana Victorin kertoillessa viimeisimmästä matkastaan Amerikkaan, työstään kirkon hyväntekeväisyysprojekteissa ja talonsa bysanttilaishenkisestä arkkitehtuurista. Kävi ilmi, että kaksikerroksisen talon ylemmän kerroksen huoneet ovat välillä myös Airbnb-käytössä.

Katsoin kelloa ja totesin, että alkoi olla lounasaika. Myös vatsani tuntemukset kertoivat samaa. Aloin taas tehdä lähtöä ja ilmaisin aikomukseni suunnata seuraavaksi syömään. Tämän kuullessaan isäntä kiidätti eteeni juustoa, sitruunaa (!) ja kurkkua. "Vien sinut lounaalle, tässä vähän alkupalaa".

Okei, vai sillä tavalla. Ei kysymyksiä, ei kohteliaisuusliirumlaarumeita, päätös lounasseurasta tehtiin puolestani. Olin kahden vaiheilla tuntemusteni kanssa; olinko ärtynyt miehen itsevarmasta oletuksesta että halusin jatkaa päivää hänen seurassaan, vai koinko tilanteen ja miehen tarinoineen niin kiinnostavana ja erikoisena, että se kumosi ärtymyksen. Hmm.

Patmos190417_IMG_2312

Jäin syömään juustoa.

Se oli hyvää.

Juusto oli Victorin sveitsiläisen, saarella asuvan ystävän pienestä juustolasta. "Hän valmistaa paikallisesta raakamaidosta sveitsiläistyyppisiä juustoja." Sveitsiläisjuustola Patmoksella..! Mitähän vielä kuulisin...

Patmos190417_IMG_2315

Patmos190417_IMG_2318

"Kaikenlaiseen sitä päätyykin", mietin mutustellessani juustoa ja katsellessani luostarimaisemaa puolalaisen vauhtoehtoparantajan rakentamassa hienossa kivitalossa.

Pian lähdimmekin lounaalle.

Patmos190417_IMG_2320

Patmos190417_IMG_2324

Skalan keskustassa ei vielä huhtikuussa ole kovin vilkasta ravintolatarjontaa useimpien ruokapaikkojen avatessa vasta toukokuussa. Victor esitteli minulle kaksi suosikkiravintolaansa ja päädyimme niistä "kalaisampaan". Jaoimme annokset mustekalaa ja tuoretta, grillattua tonnikalaa.

Paikan omistaja on Victorin asiakas. "Minulla on asiakkaideni kautta hyvät suhteet paikallisiin yrittäjiin", Victor kertoi myhäillen. Sain kuulla lisää tarinoita hänen työstään ja luomua suosivasta elämäntyylistään johon kuuluu mm. tarkka vedenjuontirituaali aamuisin. (Vesi käsitellään rytmisellä kylmä-lämmin-vuorottelulla ja isoäidin perintöhopeakorulla jota liotetaan vedessä...)

Erikoislaatuinen isäntäni vaikutti selvästi erittäin tyytyväiseltä elämäänsä, saavutuksiinsa ja asemaansa Patmoksella ja toi sen mielellään esiin. Olin tänään hänen henkilökohtainen yhden naisen yleisönsä :)

Ruokittuina lähdimme kävelemään kohti satamaa.

PatmosStar_IMG_2358

Victor kysyi minulta loppuviikon suunnitelmistani, ja kerroin olevani lähdössä seuraavana päivänä retkelle läheiselle Lipsin saarelle. "Voi kuule, enpä tiedä tuosta", Victor sanoi, "Huomiseksi on luvattu voimakasta tuulta ja Lipsin laiva ei todennäköisesti kulje". Ahaa?

Victor sanoi että voisimme käydä kysymässä ennustetta Lipsi-laivan kipparilta. "Tunnen hänet!" Ketäpä Victor ei tuntisi... Lipsin, Leroksen ja Patmoksen väliä liikennöivän pienen Patmos Star -laivan kapteeni vahvisti, että säätila huomiselle ei näyttänyt kovin lupaavalle. "Mutta olemme tänään tekemässä vielä ylimääräisen reissun Lipsille erään ryhmän kanssa, hypätkää kyytiin jos haluatte. Lähdemme viiden minuutin kuluttua".

Chora vai Lipsi?  Ei sitä niin kovin kauaa tarvinnut pähkäillä, totta kai käyttäisin eteen tarjoutuneen Lipsi-tilaisuuden hyväkseni kun Chorassa vierailuun ei liity säävarausta. Tällä kertaa seuralaiseni kysyi olisiko minulla mitään sitä vastaan jos hänkin lähtee mukaan. Eihän minulla ollut. Vietetään nyt sitten koko päivä omalaatuisen "poppamiehen" kanssa, olihan hän kieltämättä hauskaa seuraa.

Patmos190417_IMG_2340

Niin sitten olimme pian matkalla kohti Lipsiä. Saarelle on Patmokselta tunnin matka hitaalla paatilla.

Patmos190417_IMG_2344

Matkan aikana sain pyytämättä lyhyen refleksologia-käsittelyn käsiini ja käsivarsiini muiden matkustajien ja laivan henkilökunnan katsellessa vierestä. Sain nopean arvion jostain kehoni epätasapainotilasta ja hartioiden vinoumasta. Taas ajattelin, on tässä kyllä erikoinen tyyppi ja ylittää aika raisusti yksilön henkilökohtaisen tilan rajat.

Outoa vai vain kiinnostavaa? Sekä että.

Patmos190417_IMG_2353

Kello oli 16 kun saavuimme kuvankauniiseen Lipsin kylään joka on saaren ainoa kylä. Saaren asukasluku on noin 800.

Patmos190417_IMG_2359

Victor lainasi laivan henkilökunnan jäseneltä mopon (!) ja huristelimme Lipsi-sightseeingille.

Patmos190417_IMG_2412

Lipsi Townin maisemaa hallitsee kylän keskellä kukkulalla kohoava kaunis Pyhän Johanneksen kirkko.

Patmos190417_IMG_2378

Kylä oli oikein sievä ja (odotetusti) hiljainen.

Patmos190417_IMG_2392

Patmos190417_IMG_2392_2

Kurnau :)

Laivamatkalla Victor oli kertonut minulle Lipsin saaren tärkeästä uskonnollisesta nähtävyydestä, Panagia Haroun kirkossa olevasta Neitsyt Marian ihmeitä tekevästä ikonista. Tiettynä päivänä toukokuussa ikonin sisällä olevat kuivat oksat kuulema puhkeavat lehtiin. Elokuussa ikonin suurena juhlapäivänä Lipsi täyttyy pyhiinvaeltajista.

Victor oli halunnut viedä minut Panagia Haroun kirkolle toiselle puolelle saarta näkemään ikonin. Hämmästys olikin melkoinen, kun pyhä ikoni yhtäkkiä ilmestyi eteemme keskellä Lipsi Townia..! Aivan seremoniattomasti auton lavalla, kahden pojan pitelemänä. "Äkkiä, äkkiä, ota kuva!" Victor huusi.

Lipsi_ikoni_IMG_2383

Minä syöksyin ottamaan, hämmentyneiden poikien selvästi miettiessä tulisiko heidän sallia kuvan otto vai ei.

Saimme kuulla, että ikonia oltiin viemässä Pyhän Johanneksen kirkkoon ja sen jälkeen ympäri kylää tuomaan koteihin siunausta. Pääsiäisen jälkeinen perinne Lipsillä, ja yksi harvoja poikkeuksia jolloin ikoni viedään kotikirkkonsa ulkopuolelle. Victor sanoi, että tämä oli aivan mieletön sattuma ja ikonin näkeminen tällä lailla harvinainen etuoikeus, normaalisti ikoni on kirkossa suoja-alueen takana ja kesäisin korkeasesongilla ikonin luokse jopa jonotetaan.

Aikamoista. Minua huvitti ja hämmensi ajatus ihmeitä tekevään Neitsyt Mariaan törmäämisestä näin arkisesti kadun kulmassa. :) Toiset tekevät ikonin luo pyhiinvaelluksia ja minä kohtaan sen vastaantulevan auton lavalla..!

Patmos190417_IMG_2405

Kun hetken kuluttua menimme kirkkoon, siellä laivan mukana tullut ryhmä parveili ikonin ympärillä...

Patmos190417_IMG_2407

Patmos190417_IMG_2418

Patmos190417_IMG_2433

Ajelimme saaren poikki ja nautin jälleen kevätajan ihanasta vihreydestä. En ole koskaan käynyt Uudessa-Seelannissa mutta välillä minulle tuli olo kuin olisin ajellut hobittimaan maisemissa, en kreikkalaisella saarella.

Patmos190417_IMG_2421

Patmos190417_IMG_2435

Victor näytti minulle lempirantansa jossa vesi on aivan erityisen turkoosia.

Patmos190417_IMG_2440

Patmos190417_IMG_2445

Paluumatkalla laivalle törmäsimme jälleen Neitsyt Mariaan. Alkoi jo naurattaa - mutta äänettömästi ja kunniottavalla sävyllä tietenkin, tilanteen arvokkuuden huomioon ottaen -, tämähän oli ihan uskomatonta... Täällä Pyhä Maria, pyhiinvaellusten kohde, vain "käveli" ympäriinsä kuin kuka tahansa saarelainen.

Kun tulimme laivalle, ikoni saapui perässämme. Se tuli siunaamaan myös Patmos Star -aluksen.

Katsoin hiljaisena poikien perään ikonin jättäessä laivan.

Johan oli todellakin päivä. Miten erilainen siitä olisikaan tullut, jos Victor ei olisi pysäyttänyt minua vuohenmaitokauppansa nurkalla.

Lipsi_IMG_8351

Paluumatkalla kaikki laivalla tuntuivat olevan vaitonaisia. Victorkin. Hän sanoi: "Tänään taisimme innostua ja puhua liikaa, ehkä kerroin itsestäni liikaakin." "Kannattaa avata sisimpäänsä hitaasti, hitaasti, muru kerrallaan".

En ihan saanut kiinni siitä mitä hän tarkoitti, emme kuitenkaan olleet puhuneet erityisen syvällisiä tai yksityisluontoisia asioita. Mutta ei kaikkea tarvitse ymmärtää.

Kuin Victor olisi lukenut ajatukseni, hän sanoi, "I don't think you understand me. Not all I've told you." "Maybe my English not so good? Siga, siga".

Kreikassa sanotaan usein siga, siga. Tarkoittaen, älä kiirehdi, ota rennosti.

Ei miehen englannissa mitään vikaa ollut. Hän vain on erikoislaatuinen, arvoituksellinen ihminen. Epäsovinnainen. Parantaja, luonnonlapsi. Ei hänestä pääse perille ihan hetkessä.

En haluakaan ymmärtää tai tietää kaikista ihmisistä kaikkea.

*

Kohtasin Victorin vielä lyhyesti seuraavina päivinä ja näistäkin tapaamisista riittäisi kerrottavaa mm. elektromagneettisiin olosuhteisiin ja Anna Kareninaan liittyen, mutta ne tarinat jäävät tämän kertomuksen ulkopuolelle.

Kysyin Victorilta saanko kertoa hänestä, tapaamisestamme ja päivästämme blogissani ja näyttää kuvia hänen talostaan. Victorilla ei ollut mitään sitä vastaan. Ehkäpä joku lukijoistani löytää vielä itsensä hänen talostaan Airbnb-vieraana... Varautukaa erikoislaatuiseen ja äärimmäisen mielenkiintoiseen isäntään :)

16 kommenttia
26.04.2017

Tampereella tapahtuu: Karkkipäivän lukijavierailu Mirazille

Lukija-aktiviteettia pukkaa :)

"Kosilta Kangasalle"... ^_^

(Anteeksi kangasalaiset: tiedän että se on oma kuntansa eikä Tamperetta. Mutta kyljessä kuitenkin :))

Joik_banneri

Helmikuun giveaway-miitissä heräsi idea vierailusta Joikin ja Zuii Organicin maahantuojan Mirazin showroomille.

Mirazin Tiiat laittoivat tuumasta toimeen ja nyt olisi torstaina 4. toukokuuta tarjolla rento kauneusilta Kangasalla. :) Miraz tarjoaa osallistujille bussikyydin Tampereen keskustorilta ja takaisin.

Tule mukaan! Ja tuo kaverisikin. :)

Miraz_vierailu

Showroomilla on esillä ihanan virolaisen luonnonkosmetiikkasarja JOIKin valikoima kokonaisuudessaan sekä muut Mirazin edustamat sarjat kuten Zuii Organic kevään uutuuksineen.

Joik_kuva

Ohjelmassa on leppoisaa kauneushöpöttelyä ja tuotteisiin tutustumista. (Ah, nuo JOIKit... Niiden katselu käy jo kosmetiikkaterapiasta ^_^) Tarjolla on pientä naposteltavaa ja virvoketta.

Mirazin meikkitaiteilija Tiia Ennala on paikalla antamassa meikkivinkkejä, loistava tilaisuus päästä tutustumaan australialaisen luomumeikkisarja Zuii Organicin tuotteisiin ja sävyihin kaikessa rauhassa henkilökohtaisella opastuksella. Zuii'lla on mm. luonnonkosmetiikan meikkivoiteiden kirkkaasti laajin sävyvalikoima.

Paluukyyti Kangasalta Tampereen keskustorille lähtee kello 20.

Zuii_kuva

Ilmoittautumiset tämän postauksen kommenttilaatikkoon sunnuntaihin 30.4. mennessä, mukaan mahtuu 19 henkeä.

Jos tulijoita on enemmän kuin 19, arvon osallistujat. Laitathan ilmoittautumiskommenttiisi mukaan sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville niin saan sinuun yhteyden. Voit ilmoittaa itsesi lisäksi myös kaverisi.

Vierailu kyyteineen ja tarjoiluineen on veloitukseton.

Näkemisiin ensi viikkoon :)

27 kommenttia
25.04.2017

Viimeisten saaripäivien tunnelmia

Laitoin elämän risaiseksi ja buukkasin kerrankin hotellin, jopa mun tasoon hienon hotellin ^_^

Kos_IMG_3438

Vietän viimeisiä päiviäni saarilla tämänkertaisella Kreikan reissulla ja ajattelin, että otetaas nyt jotain vielä parempaa kuin se 17 euron mukava huoneisto kaupungin toisella laidalla. Yksi asia, josta maksan budjetin salliessa vähän enemmän, on maisema. Kun näin tämän hotellin Kosin satamakadun reunalla, ajattelin, että onpa siinä hotellilla kiva sijainti. Kävelin spontaanisti sisään ja kysyin mitä maksaa huone yhdelle hengelle.

Se maksaa 19,60€ huhtikuussa. :)

Niinpä olen nyt harvinaislaatuisesti hotellissa. Maksoin vieläpä 6 euroa buffetaamiaisesta.  Elämä risaiseksi... ^_^ Kyseessä on Kosta Palace, joka on näköjään Aurinkomatkojenkin Kosin hotelleja. Heh, täällä sitä ollaan pakettimatkahotellissa :)

Kos_IMG_3427

Kos_IMG_3419

Yhden hengen huone :)

Kos_IMG_3421

Maisema parvekkeeltani. Paljon kivempi kuin 17 euron huoneistosta :) Vaikkei siinäkään mitään vikaa ollut.

Kos_IMG_3432

Kattoterassilta.

Kos_IMG_3434

Kos Townin satama on kyllä kaunis.

Ei mitenkään huono hinta kun saa alle 20 eurolla tämän näkymän.

Kos_IMG_3439_2

Hotellin kattoterassin allasalueen saa melkein itselleen... Vielä tämän viikon.

Pakettimatkalaisten sesonki Kosilla alkaa kuulema toukokuussa. Sain kuulla tämän Nisyroksella, jossa elettiin vielä off-sesongin hiljaisuutta. Nisyroksen turismi liittyy suoraan Kosin turismiin, sillä 90% saarella kävijöistä on päiväretkeläisiä Kosilta. Nisyroksen tilanne on siis jokseenkin samantyyppinen kuin Symin, joka täyttyy kesäisin Rhodokselta tulevista päivävierailijoista. Olin ainoa asiakas niissä kahdessa Nisyroksen pääkylän ravintolassa jotka olivat vierailuni aikana auki... Mutta kaikki muuttuu ensi viikolla. Silloin saapuvat ensimmäiset päiväretkilaivat Kosilta.

Haluan kovasti omistaa Nisyrokselle oman kunnon postauksen, toivottavasti löydän sille aikaa. (Otin Nisyroksella niin paljon kuvia että jo niiden läpikäyminen ja parhaimpien valitseminen vie tunteja... Uskomattoman kuvauksellinen paikka.) Surettaa, kun näiltä reissuilta kertyy niin valtavasti kiinnostavaa materiaalia jota palaisin halusta jakaa, mutta kaikkea ei pysty mitenkään purkamaan blogikirjoituksiksi.

Ainiin. Enköhän minä saanut Nisyrokseltakin uuden 60+ mieskaverin... Tästä alkaa jo tulla oikeasti kestovitsi ja vilpitön ihmetyksen aihe. Miksi minusta kiinnostuvat Kreikassa nimenomaan vanhemmat miehet? Minulla alkaa jo olla kokoelma pappaystäviä joka saarella. Tämänkertainen oli valokuvaaja. Olin kuulema juuri missannut hänen näyttelynsä lintuvalokuvista Mandrakin rantakadun baarissa. Oli hienoja kuvia, sain nähdä niitä papan kännykästä.

Mutta nyt vielä fiiliksiä Kosilta.

Voi että on haikeaa kun matka päättyy pian...

Kos_IMG_3423

Kreikka <3

Kos_IMG_3448

Vietin päivän aurinkoisesta säästä nauttien (vielä ei kuitenkaan olla huhtikuun alun ja Amorgoksen ihanien kesäsäiden lukemissa).

Kuljeskelin Kos Townin katuja ristiin rastiin ja valitsin lounaspaikaksi rantatavernan, kun oli "pitkästä aikaa" sään puolesta mahdollisuus syödä ulkona.

Kos_IMG_3456

Minun luksukseni; yksinkertainen, hyvä ruoka. Kos Townin ranta-alue ei ehkä ole se kaikkein pittoreskein tausta lounaalle, mutta se on toissijaista kun ruoka on taivaallisen hyvää ja halpaa. Tämä setti maksoi 15 euroa. Valkosipulin ja yrttien kanssa paistettuja sieniä ja runsas seafood-salaatti kera viinikarahvin.

Taidan mennä samaan paikkaan syömään illallistakin.

Kos_IMG_3464_

Kos_IMG_3463

Kos_IMG_3475

Kävin tutustumassa Kos Townin arkeologisiin alueisiin. Joita on muuten laajalti.

Kos_IMG_3477_2

Kos Townin italialaistyylinen arkkitehtuuri on kaunista ja luo kaupungille osaltaan hyvin epäkreikkalaisen leiman.

Tämä vanha hotellirakennus vuodelta 1927 on suosikkini kaupungin tunnetuista italialaisajan rakennuksista. Historialliset rakennukset ja arkeologiset kohteet on esitelty kaupungin keskustaa halkovien kulttuurikävelyreittien varrella olevissa infotauluissa erittäin kiitettävästi ja kiinnostavasti.

Ostin lipun Pireuksen laivaan huomisillalle. Torstaiaamuna olen taas Ateenassa.

Haikeus....

Kos_IMG_3488_2

Palasin hotellille kuuden jälkeen ja kävin hytisemässä kattoterassin altaalla. Täytyyhän terassi hyödyntää kun kerran buukkasin majoituksen jossa sellainen on..! ^_^ Eikö niin. :)

Huomenna ehkä vain rentoilen. Lähtisin Zian kylään, mutta sinne ei mene päivässä kuin yksi bussi nyt huhtikuussa (ei paluubussia). En aseta mitään nähtävyys-tavoitteita enää viimeiselle saaripäivälleni.

Ehkä vain kävelen samat kadut uudestaan. Sekin on mukavaa. :)

 

19 kommenttia
25.04.2017

Ponitukka goes Biozell Color Mask

Sitten olisi taas hiusväriasiaa :)

Biozell_Ink_ColorMask_IMG_0111

Pääsin testaamaan jälleen uutta violettia suoraväriä osana Biozellin Color Mask -kampanjaa. Ja kotimaisia tuotteita, peukkua peukkua! Olen iloinen, kun olen viime aikoina saanut mahdollisuuden päästä mukaan pariinkin kotimaisia kosmetiikkamerkkejä esiinnostavaan kamppikseen, kotimaisuus-teemaviikkojen jälkeen silmäni ovat auenneet Suomen kosmetiikkatarjonnalle ihan uudella tavalla ja pyrkimyksenä on aktiivisesti lisätä suomalaisen kosmetiikan osuutta Karkkipäivässä.

Tänään luupin alla klassikkomerkki Biozell jonka hiuskiinnettä ja muotovaahtoa on meikätyttönen käyttänyt jo 90-luvun alkupuolella, muistan vieläkin miltä ne tuoksuivat...

Biozell_Ink_ColorMask_IMG_7598

Biozellin Color Mask -valikoima koostuu sävyttävistä shampoista, hoitavista sävytteistä, suoraväreistä ja yhdellä pesulla poispeseytyvistä sävysuihkeista.

Kaikki suihkeita lukuunottamatta ovat Suomessa valmistettuja Avainlippu-tuotteita. (Suomessa ei valmisteta mitään aerosolimuotoisia kosmetiikkatuotteita.)

Color Mask -tuoteperhe:

Shampoo 7,50€ / 150 ml

Chili (ylläpitää intensiivisen punaista sävyä), Chocolate (ylläpitää suklaanruskeaa sävyä) ja Light Beige (ylläpitää vaaleanbeigeä sävyä)

(En saanut shampoota testiin koska sellaista ei ole violetin sävyisenä.)

Biozell_ColorMask_Color Mask -hoitava sävyte 9 € / 150 ml

Mahtava sävyvalikoima, 13 sävyä!
Black (musta)
Chocolate (ruskea)
Frozen Mocha (sekoitus kullan ja tuhkan sävyjä, viileä vaaleanruskea)
Cappuccino (vaalea beige)
Soft Ice (helmiäisvaalea, voi käyttää myös vahvempien sävyjen laveeraamiseen)
Silver (vaaleille ja harmaille)
Hot Copper (kupari)
Rosewood (intensiivinen ruskea jossa häivähdys punaista)
Night Sky (intensiivinen sininen)
Plum (luumuinen violetti)
Raspberry (pinkki)
Chili Pepper (punainen)
Mandarin (intensiivinen oranssi)
.

Hoitava Color Mask -sävyte on tarkoitettu jo värjätyille hiuksille ylläpitämään niiden sävyä. (Olen tosin kuullut, että osassa näistä on niin voimakas pigmentti että ne toimivat jo itsessään kuin suoravärinä, etenkin Night Sky on todella vahvapigmenttinen.) Hiuslaadusta ja pohjaväristä riippuen Color Mask voi siis toimia myös suoravärinä.

Biozell_ColorMaskINK_IMG_7635Color Mask INK -suoraväri 12,90 € / 175 ml

Kuten kaikki suoravärit, Biozell Color Mask INK on tarkoitettu vaalennetuille hiuksille.

Valikoimassa on viisi sävyä: kirkkaan oranssi Fire Orange, punertava, syvä violetti Mystic Violet, räväkkä pinkki Bubblegum Pink, todella voimakas kirkkaansininen Laguna Blue ja sähäkkä turkoosi Caribbean Turquoise. Sävyjä voi vaalentaa Neutral Toner -sävytteellä (10,90€ / 175 ml).

Color Mask -sävytteen ja Color Mask INK -suoravärin ero on ennen kaikkea hoitavuudessa; INK-sävyt ovat nimenomaan värejä siinä missä perus- Color Mask myös hoitaa. Toinen ero on hiusten pohjakäsittelyssä; Color Mask on tarkoitettu värjätyille (tai värjäämättömille) hiuksille, INK taas vaalennetuille hiuksille. Color Mask -sävyn luvataan kestävän hiuksissa 6-8 pesua, INK-sävyn hiusten huokoisuudesta ja käytetystä sävystä riippuen 5-30.

Biozell_ColorMask_Spray

Sävyspray 7,90€ / 100 ml

Yhdessä pesussa poishuuhtoutuva suihkutettava suoraväri.

Sävyt Soft Pink ja Lavender. Biozellin valikoimassa on vielä erikseen tyvikasvun peittoon tarkoitettuja spray-sävyjä luonnollisissa sekä kirkkaanpunaisessa sävyssä.

*

KÄYTTÖKOKEMUKSIA

Kampanjatuotepaketista löytyivät kaikki viisi INK-suoraväriä ja neutraloija. Hetken jo leikittelin ajatuksella vetää päähäni pelkästään Bubblegum Pink –sävyä mutta vielä en ole valmis siirtymään liilasta pinkkiin. Vaikka voisihan sitä olla hauska kokeilla, luultavasti paluu liilaan olisi helppo punaisten sävyjen lähtiessä hiuksista suhteellisen nopeasti.

 

Biozell_Ink_ColorMask_sekoitus

Nyt kuitenkin miksasin liilan värin.

Mystic Violet on luumuinen, punavoittoinen violetti jossa on erittäin vahva pigmentti. Laimensin sävyn pastelliseksi Neutral Tonerilla sekoitussuhteella 1 purkki neutralisoijaa + 1/3 purkkia Mystic Violetia (vasemmanpuoleinen kuva). Taitoin sävyä siniseen päin Laguna Blue’lla, ja olin ensimmäisellä yrityksellä vähän varomaton… Laguna Blue on ihan järjettömän pigmenttinen..!

Laitoin sitä vajaan teelusikallisen sekoitukseen, jossa oli yksi purkki (175 ml) neutralisoijaa ja noin puoli desiä Mystic Violetia, ja koko seos veti tummansiniseksi…! Hups..! ^_^ Sinne meni se testisatsi :D Uusi kokeilu ja uusi purkki neutraloijaa, ja tällä kertaa tiputin joukkoon vain pisaran Blue’ta. Se riitti (oikeanpuoleinen kuva).

Biozell_Ink_ColorMask_ennenjalkeen

Hiukset ensimmäisessä kuvassa ennen Biozell Color Mask INK –väriä ja seuraavissa sen jälkeen, kahdessa eri valaistuksessa. (Mun hiukset näyttää tältä kun niitä ei ole harjattu... pahoittelut pörröistä, olen niin luonnontyylinen hiusteni suhteen etten aina muista asetella niitä kuviin :D)

Kuten näkyy, yllättävästi, hiuksista ei tullut lainkaan niin luumuiset kuin sävyseos antaisi odottaa. Tosi kiva sävy!

Hiuksiin tuli hauska liukuvärjäys tyven värjäytyessä odotetusti punertavammaksi. Kuten tuloksesta näkee, INK-väri on todella pigmenttinen; vaikka olin laimentanut väriä reippaasti, väri tarttui hiuksiin voimakkaasti. Laitoin värin kosteisiin hiuksiin. Kuiviin laitettuna tulos olisi vielä tuplasti vahvempi.

Biozell ColorMask INK

Kaunis väri, vaikka itse sanonkin..!

Totesin, että taisi löytyä hinta-laatusuhteeltaan uusi voittaja suoravärien markkinoilta; Biozell on litrahinnaltaan edullisin kaikista tähän saakka testaamistani suoraväreistä, ja voimakas pigmentti mahdollistaa purkin riittoisuuden viikkokausiksi, riippuen siitä haluaako värjätä vai ylläpitää väriä.

Matkakosmetiikka_kevat2017_IMG_7747

Otin Mystic Violetia mukaan myös tänne Kreikan matkalle (tuo aiemmassa matkatavarapostauksessa näkynyt minigrippiin pakattu sävy), ja käytin viimeiset pisarat puolen desin minigrip-pussista eilen.

Biozell ColorMask INK Mystic Violet

Mystic Violet -tyvi

Olen käyttänyt väriä joka toisessa pesussa lantraamattomana pelkästään tyveen, ja joka toisessa pesussa hoitoaineeseen lantrattuna koko hiuksiin (saadakseni määrän riittämään koko matkalle, muistatte mun käsimatkatavaramatkustuksen asettamat rajat nesteille…). Yhteen käsittelyyn on riittänyt teelusikallinen..!

Tämä menettely on toiminut loistavasti, ja hiusteni sävy on säilynyt Kreikan auringon alla paljon violetimpana kuin viime syksyn reissulla.

Biozell_Ink_ColorMask_IMG_1145

Olen tykästynyt tosi paljon moniväriseen liukuväritukkaan, jonka saan tyvikäsittelyllä. Persoonalliset..! Aniliinisesta violetista sinertävän harmaanliilan kautta lähes hopeisiin latvoihin ^_^

Yllättävästi, Mystic Violet ei lopulta tee hiuksistani niin luumuisia kuin purkin väri antaa odottaa. Toisaalta hiusteni pohjavärikin varmasti vaikuttaa siihen.

Hiukset250417_IMG_3404

Eilen sekoitin loput Mystic Violetista hoitonaamioon ja levitin koko tukkaan. Kuvassa hiukseni tänä aamuna. Oikein keijumainen liila...! Hyvin poni..! <3

Biozell-kokeilu on tuonut minulle sellaisen havainnon, että ehkäpä punaiseen taittavat liilat ovat kuitenkin minulle parempi valinta kuin sinivoittoiset. Paljon sinistä pigmenttiä sisältävä violetti sävy voi johtaa epätoivottuun Marge Simpson -väriin, joka on kaikkea muuta kuin se poniliila jota tavoittelen, kun taas punertavammat sävyt jättävätkin juuri sopivan pastellisen liilaisuuden.

Biozell_ColorMask_IMG_7630

Lopuksi vielä pari sanaa suihkeväristä.

No tämä todellakin värjää! - Toisin kuin kilpailijan vastaava tuote, johon en nyt viitsi Biozell-kampanjapostauksessa linkata, mutta ehkä muistatte kyseisen testin tuloksen (= ei niin minkäänlaista havaittavaa väriä, testasin kaksi eri sävyä).

Biozell_ColorMask_Spray_IMG_0287_2

Odotin Lavender-sävyn olevan hempeän vaalea liila, mutta se onkin yllättävän intensiivinen. Ja todellakin pigmenttinen. (Kuvassa Lavenderia raitoina.)

Sävy on tummempi juuri suihkutettuna ja vaalenee vähän kuivuessaan, mutta jää kuitenkin selvästi violetiksi. Tuntuma on aavistuksen kuivashampoomainen eli jos väriä suihkuttaa paljon, hiuksiin jää ”jauhoinen” fiilis. Itse kuulun niihin kuluttajiin jotka kuitenkin jopa tykkäävät tästä tunteesta hiuksissa sillä se tuo myös rakennetta.

Biozell_ColorMask_Spray_IMG_0290

Color Mask Spray Lavender tyvikäsittely

Väri peseytyy pois kauttaaltaan seuraavassa pesussa.

Hauska idea vaikka vappuhiuksiin..!

*

Biozellin Color Mask -perhe on kaiken kaikkiaan oikein vakuuttava tuttavuus, ja sävyjä riittää. Sanni ja ponitukkansa antavat Biozellille lämpimän peukutuksen ja iloitsevat näin edullisesta, kotimaisesta vaihtoehdosta. :)

Lisätietoa Biozellin Color Mask -valikoimasta saa täältä. Biozellia myydään päivittäistavarakaupoissa kuten marketeissa ja tavaratalojen kemppariosastoilla.

16 kommenttia
24.04.2017

Postaus jossa on vähän asiaa ja paljon kukkia

Päivän hyvä työ:

Nisyros_240417_IMG_8795

Nisyros_240417_IMG_3230

:)

Lisäksi olen tänään:

Nikia_Platia

  • nähnyt ehkä sievimmän aukion koskaan Nikian kylässä.

Nisyros_240417_IMG_3131

  • käynyt Kreikan ainoan aktiivisen tulivuoren kraaterilla.

ja ennen kaikkea ihaillut kukkia.

Nisyros_240417_IMG_3198

Nisyros_240417_IMG_3299

Tänään toivoin, että minulla olisi ollut henkilökohtainen kuvaaja mukana.

Nisyros_240417_IMG_3295

..ikuistamassa minut juuri tässä maisemassa, kukkien keskellä, sininen meri takanani.

"Sanni ja kevät-Kreikka". Siitä olisi tullut tämän matkan teemakuva.

Seisoin tässä varmaan 30 minuuttia. (Seuran kanssa matkatessa se olisi ollut juuri niitä hetkiä jolloin seuralainen hermostuu.)

Juuri kukkaloisto ja vihreys tekevät tästä reissusta niin erilaisen syysreissuihin verrattuna. Olen kuvannut kukkia ihan haltioissani. Tänään kuvasin mm. kaikki löytämäni violetit kukat kävelymatkalla Palin kalastajakylästä (jossa minä ja kissa jaoimme sardiineja) Mandrakiin.

Halusin jakaa kanssanne näitä kuvia. Näitä värejä. Kai kukillekin voi joskus omistaa oman julkaisun :) Kun kerrankin olen Kreikassa kukkien aikaan. :)

Huomenna on taas luvassa kosmetiikka-aiheinen juttu.

Nisyros_240417_IMG_3254

Vulkaaninen maaperä näkyy Nisyroksella paikoin ihanan värikkäissä kivissä...

Nisyros_240417_IMG_3336

Nisyros_240417_IMG_3341

Nisyros_240417_IMG_3364   Nisyros_240417_IMG_3374

Keltainen ja violetti ovat ihana sävy-yhdistelmä meikissä, ihan lemppareitani jos haluan tehdä värikkään kontrastimeikin.

Luontokin näkyy tietävän että yhdistelmä on kaunis, keltaista ja violettia näkee usein lähekkäin. :)

Nisyros_240417_IMG_3334

Nisyros_240417_IMG_3344

Nisyros_240417_IMG_3342

Nisyros_240417_IMG_3365

Ruiskaunokin sininen on ehkä kaikkein kauneimpia sävyjä maailmassa. Se ja laventeli. <3 Tällainen sävy hiuksissa olisi myös aivan ihana.

Poimin yhden ruiskaunokin mukaani ja katselin sitä koko matkan, mietiskellen miten uskomattoman hienovaraisia värejä luonto luokaan.

Nisyros_240417_IMG_3324

Nisyros_240417_IMG_3383

*

Nisyros_240417_IMG_3387

Kun saavuin Mandrakiin, rantakadulla nainen maalasi kahvilan pöytiä vaalealla siniliilalla sävyllä.

Melkein kuin ruiskaunokki. :)

Nyt alan pakkaamaan. Huomenna paluu Kosille.

12 kommenttia
23.04.2017

We finally meet: Kos.

Eilinen oli varmasti pisin päivä tällä matkalla. Heräsin Patmoksella, söin aamiaista Kosilla ja menin nukkumaan Nisyroksella. Taas kaksi uutta saarta jotka saatoin merkata listalleni. Kos on Kreikan saareni numero 48 ja Nisyros numero 49. Nyt näyttää siltä, että saari # 50 jää seuraavaan reissuun.

Pitkä päivä.

Ja se tarjosi minulle mm. 11 vuotta löytöään odottaneen ostoksen! <3

Herätyskello soi 02.50 jotta ehtisin 3.35 Patmokselta Kosille lähtevään laivaan. Viipyisin Kosilla puoli päivää ja hyppäisin sitten Nisyrokselle vievään laivaan. Palaan Kosille vielä takaisin ensi viikolla.

KosTown_IMG_8450_2

Laiva saapui Kosille auringon noustessa. Tämäkin päivä valkeni pilvisenä ja viileänä. Nyt on pudottu kesäsäistä lähes samoihin lukemiin kuin Suomessa tällä hetkellä.

KosTown_IMG_8448_2

Laiva jatkoi matkaansa kohti päätepysäkkiään Rhodosta minun lähtiessä tokkuraisena etsimään vuokrahuonettani. Olin varannut Kosilta huoneen puolen päivän pysähdystäni varten koska halusin paikan jonne jättää tavarani ja jossa levätä unettomaksi jääneen yön jälkeen.

KosTown_IMG_2654

Odotin uteliaana millaisena "Rhodoksen pikkusisko", jollaisena olen Kosin aina ajatellut kuvien perusteella, minulle näyttäytyisi. Keskusaukio minareetteineen vahvisti heti Rhodos-fiiliksiä.

Muutama sana majoitushinnoista Kosilla. Oletan, että Kos on myös korkeasesongilla edullisempi kohde kuin pienemmät saaret, sillä suosittuna pakettikomakohteena saarella on suuri tarjonta palveluita, mikä taas johtaa kilpailuhenkiseen hinnoitteluun. Nyt huhtikuussa hinnat ovat tasolla, joka saa budjettimatkailijan tanssimaan ilosta. Odotin, että Kos olisi tähän aikaan keväästä jo vilkas, mutta ei lainkaan. Täällä on niin hiljaista että hotellit, ravintolat ja vuokrahuoneet ammottavat tyhjyyttään ja palveluiden tarjoajat tekevät kaikkensa, että ne muutamat hassut vierailijat, jotka Kosille tähän aikaan eksyvät, valitsisivat juuri heidät.

Minä buukkasin netin kautta huoneen 17 eurolla. Tämä "huone" osoittautui huoneistoksi, jossa on kaksi makuuhuonetta, parveke, erillinen keittiö ja ruokailutila ja vasta remontoidun näköinen kylppäri. Jos meitä olisi tällä reissulla nyt neljän hengen porukka, maksaisimme tästä siis 4,25€ / yö. :)

Kos_FantasiaApartments_

Aamun edetessä sää vähän kirkastui ja lupaili jo vähemmän harmautta kuin edelliset päivät Patmoksella.

Valitettavasti auringon säteet jäivät vähäiseksi herkuksi ja sain nauttia niistä vain aamupäivän. Patmoksen hyisyyden jälkeen iloitsin jo siitäkin :)

Syötyäni aamiaisen vuokrahuoneessani koin itseni taas pirteäksi ja lepäämisen sijaan lähdin kävelylle Kos Townin keskustaan.

KosTown_220417_IMG_8477

KosTown_220417_IMG_2665

Satamaa reunustavalla kadulla näkyi lähinnä paikallisia ostamassa tuoretta kalaa veneidensä edessä istuvilta kalastajilta.

KosTown_220417_IMG_2668

Turistit ovat Kosilla huhtikuussa niin harvinainen näky että sain jälleen paljon huomiota osakseni. Kalastajat saivat puolestaan minun huomioni :)

KosTown_220417_IMG_8471

KosTown_220417_IMG_2677

Kaupungin hiljaisella rannalla värikkäät aurinkotuolit odottelevat sesongin alkua. Ovatkohan ne olleet tässä koko talven vai onko ne tuotu esiin viime viikkojen lämpimämpien säiden rohkaisemana... :)

KosTown_220417_IMG_2680

Kuvittelin mielessäni miltä täällä näyttää heinäkuussa.... Silloin on varmasti vaikea löytää vapaata paikkaa koko rannalta.

Kos_ravintolahintoja

Kosin ravintoloiden hinnat saavat lompakkotietoisen matkailijan suun hymyyn. Kreikkalainen salaatti 4,50€...! Tämän hintatason ruokalista on nykyään todella harvinainen näky missään päin Kreikkaa. Tällä hetkellä horiatikin standardihinta on kuusi euroa, ja viittä euroa voi jo pitää halpana. Horta eli höyrytetyt villivihannekset ovat kreikkalais-cuisinen edullisinta ruokaa, mutta yleensä niistä saa kuitenkin maksaa 5-6 euroa. Kosilla 3 euroa.

Grillatut, tuoreet sardiinit irtoavat kuudella eurolla, muualla olen maksanut niistä 7,50€ tai siitä ylöspäin. Oi Kos... jäisinkö tänne matkan viimeiseksi viikoksi vain syömään..?

KosTown_ruoka_IMG_8510

Päivän lounaalla nautin matkalla vakioksi muodostuneen setin: mustekalaa ja höyrytettyjä kasviksia.

Olen tällä reissulla oivaltanut tykkääväni enemmän mustekalasta (htapodi) kuin kalmarista. No, kummatkin ovat mustekaloja mutta htapodi, octopus, on se 8-jalkainen tyyppi... :) Ennen valitsin useimmin kalmarin. Nyt olen päässyt etenkin hyvin grillatun lonkeron makuun... Ruokaa, johon en olisi lapsena koskenut pitkällä tikullakaan. Eikä moni aikuinenkaan ehkä koske, näyttäähän mustekala kieltämättä aika ällöltä. Esteettisesti kyseenalaisimpia ruokia joista tykkään :)

KosTown_220417_IMG_2684

KosTown_220417_IMG_2685

Mitä tykkäsin Kos Townista?

Minullahan oli jopa aika varautuneet, negatiiviset ennakkofiilikset paikasta. Myönnän tämän johtuvan pelkästään saaren superturistillisuudesta. Siitä ei pääse yli eikä ympäri että jotkut saaret ovat voimakkaasti turismin leimaamia ja tunnelma on hyvin erilainen kuin "kreikkalaisemmilla" saarilla. Kos on yksi niitä saaria. On silti epäreilua olla antamatta turistillisille saarille edes mahdollisuutta, ja Kos ansaitsee ehdottomasti mahdollisuuden. Onhan Santorinikin hyperturistillinen paikka, ja saari osoitti, ettei sillä ole merkitystä saaren ainutlaatuisen kauneuden ja tunnelman keskellä.

Kos Townista muodostui minulle puolikkaan päivän aikana oikein myönteinen, lämmin kuva. Olin iloisesti yllättynyt. Luulen, että low season on minulle oikea aika vierailla näillä turistillisemmilla saarilla. Nyt saatoin nähdä kaupungin ikäänkuin "paljaampana", rehellisemmin omana itsenään. Kahviloita kansoittivat paikalliset nuoret ja kaduilla tuli vastaan kreikkalaisrouvia ostoskasseineen. Täällä on muuten todella hyvät ostosmahdollisuudet.

Kos Town näyttäytyi minulle viehättävänä, eloisana ja historiallisesti ja arkkitehtuurisestikin kiinnostavana kaupunkina. Nimenomaan kaupunkina, Kos Town on rehellinen city verrattuna esimerkiksi Paroksen Parikiaan tai Naxoksen Naxos Towniin, vaikka nekin ovat saarimittakaavassa suuria paikkakuntia. Parikia ja Naxos Town ovat selvästi saaritunnelmaisia valkoisine perinteisine taloineen ja labyrinttikujaidylleineen, siinä missä Kos Town muistuttaa enemmän mannerkreikkalaista rannikkokaupunkia.

KosTown_220417_IMG_2687

Ehkä Kosin kaltaiset suuret saaret kaupunkimaisine kulttureineen eivät koskaan sytytä minussa ihan samanlaista tenhoa kuin pienet,  maalaisemmat, kyläelämän saaret, mutta suurilla saarilla on mukavaa käydä vastapainona. Jos kävisi koko ajan vain samantyyppisissä paikoissa, se olisi tylsää.

Vaikka kaupunkien palvelut esimerkiksi laajoine shoppailumahdollisuuksineen eivät tyypillisesti ole kiinnostukseni kohteita Kreikassa, en väitä, etteikö ole oikeasti piristävää päästä välillä kuljeskelemaan kaupoissa, tarkkailla urbaanien keskusaukioiden kuhinaa ja saada valita kahdenkymmenen ravintolan välillä kolmen tavernan sijaan. Kosilla voi harrastaa tällaista. Amorgoksella, Patmoksella ja Lipsillä ei.

Eilen kaupoissa vaeltelulla oli aivan erityisen mieleinen seuraus, sillä vuosikausien etsinnän jälkeen löysin uuden kesätakin.

Takit

Katsokaa ^_^

Te tiedätte minut. Aina sama tyyli, vaikka missä stailauksissa kävisin.

Olen käyttänyt vasemmanpuoleista takkia joka ikinen kesä viimeiset 11 vuotta. Ostin sen Ateenasta vuonna 2006. Pitkän linjan lukijat tunnistanevat takin kymmenistä blogin kuvista. Minulla ei ole ollut muuta kesätakkia. Ihan käsittämätöntä, mutta en ole löytänyt sellaista josta tykkäisin. En muutenkaan ole kiinnostunut vaatteista enkä tykkää käydä kaupoissa etsimässä vaatteita. Olisin tyytyväinen, jos joku vaatekeiju vain uudistaisi vaatevarastoni parin vuoden välein niin ettei tilanne sentään pääse siihen, että kuljen repaleisissa takeissa tai shortseissa. Niinkuin nyt on valitettavasti päässyt käymään.

Kosin keskustassa silmäni osuivat erään vaatekaupan näyteikkunassa tuikitavalliseen Onlyn rotsiin. Jollaisen voisi ostaa Suomestakin. Mutta nyt se löytyi Kosilta. :) Olin niin iloinen! Tiesin heti sen nähdessäni että ostan sen. :)

Se ei ole malliltaan yhtä hyvä kuin tyköistuvampi ja napakampi vanha takki, mutta se on minun näköiseni :) Ja väriseni ^_^ Ja ennen kaikkea: ehjä! ^_^

Kiitos Kos :) Me näemme vielä ensi viikolla :)

17 kommenttia
21.04.2017

Tänään halusin olla hiljaa

Tykkään puhua paljon, mutta tykkään myös olla hiljaa. Haluan olla hiljaa. Välillä en halua puhua mitään, en kenenkään kanssa. Tarvitsen hiljaisuutta ja omaa aikaa.

Patmos_IMG_2598_2

Joskus minusta tuntuu, että puhun liikaa ja liian kovaa. Puheliaana ihmisenä sitä ei aina huomaa. Kun oma äänekkyys ja ryöpsähtelevä puhetyyli on aina ollut osa persoonaa ja luontainen tapa ilmaista itseään, ei välttämättä tajua olevansa äänessä "tavallista" enemmän. Tai huutavansa, kun toiset puhuvat. Oikeastaan, vasta kun kuuntelen nuorinta sisartani, ymmärrän miltä itse kuulostan muiden korviin. Nuorin sisareni on, jos mahdollista, vielä minuakin puheliaampi. Meitä yhdistää myös herkkä innostuvuus ja ravihevosen lailla kiitävä tapa kertoa meitä innostavista ja inspiroivista asioista. Elehdimme käsillämme, viuhdomme, puhumme koko kehollamme. Ja tosiaan, usein äänenvoimakkuus on normaalin puheen sijaan melkein huutoa.

"Oletko varma ettei suvussanne ole italialaista verta..?" kreikkalaiset ystäväni vitsailevat usein.

Olen äänekäs jopa kreikkalaisiin verrattuna.

Mutta - ja tätä monen on vaikea ymmärtää: haluan olla myös yksin ja ihan ääneti. Hiljaisuus on minulle yhtä luontevaa kuin äänekkyys. Joskus haluan olla hiljaa seurassakin ja vain kuunnella. Se on rentouttavaa.

Patmos_IMG_2570_2

Tänään halusin olla yksin.

Mutta miten onnistua olemaan yksin tällä persoonalla..? Sitä olen taas tällä matkalla miettinyt.

Patmos_IMG_2554_2

En tiedä mikä minussa vetää ihmisiä lähestymään ja tekemään tuttavuutta. Minulle tullaan juttelemaan, vaikka en ottaisi ohikulkijoihin edes katsekontaktia.

Halusin olla tänään yksin, ja se onnistui kaksi tuntia.

Ilmestysluolalla kohtasin naisen, joka tervehti minua kuin vanhaa tuttua. Itse en tunnistanut häntä. Nainen oli kuulema nähnyt minut keskiviikkoiltana eräässä kalatavernassa (jossa taas olin suustani kiinni tavernan henkilökunnan kanssa), ja nyt olin siis "tuttu". "You are that lady from Finland!" hän huudahti, ja kertoi kuunnelleensa tavernan omistajan kanssa käymääni keskustelua. Kysymättä sen kummemmin mihin olin menossa ja sopiiko liittyä seuraan, nainen käveli kanssani ylös Choraan. Matkan aikana sain kuulla että hän on Saksasta, vuokraa taloa Patmoksella, on työtön ja löysi Patmoksen 80-luvulla hypätessään Pireuksessa kerran väärään laivaan.

Patmos_IMG_2623_2

Huomasin uupuvani naisen jutustelusta. (Niinkuin moni kenties uupuu minun ääniaallokostani...) Olisin tänään todella halunnut olla itsekseni ja vaellella Choran kujilla ajatusteni kanssa. Tarvitsin sitä.

Lopulta nainen lähti Choran saavutettuamme toiseen suuntaan. Sain olla rauhassa 45 minuuttia.

Lounaalla Choran ainoassa auki olevassa ravintolassa ehdin tarttua menuun, kun viereisestä pöydästä tervehdittiin minua ja pyydettiin liittymään seuraan. Piti miettiä hetki missä olin nähnyt miehen. Joo, hän puhutteli minua Choran edustalla ottaessani kuvaa, "Haluatko että otan kuvan sinusta ja maisemasta?" "Ei kiitos".

Nyt olimme siis tuttuja.

Patmos_IMG_2624_2

Ravintolan pöytien ollessa aika täysiä, ajattelin, että samahan se on istua tähän. Pian olimme keskustelleet hiusteni väristä, Patmoksen tunnelmasta, Suomen kaupunkiarkkitehtuurista, ravintoloiden hinnoista, ouzosta, saaren pormestarista ja Kreikan taloustilanteesta. Ouzo-lasillinen löysi tiensä myös käsiimme.

No, se siitä itsekseen olosta. Pian minut oli kutsuttu illalliselle tavernaan jossa mies, Gregory, oli kuulema syönyt edellisiltana elämänsä parasta kalakeittoa.

Hmmmm... minulla oli kämpillä odottamassa eilisillan horiatiki-salaatin jämä ja tonnikalapurkki. Lähtisinkö kuitenkin Gregoryn kanssa kalakeitolle..?

Katsoin tekstiviestit. Siellä oli viesti keskiviikkona tapaamaltani Viktorilta, akupunktööriltä. "Tule kello 19 Trexanderiin, minulla on tänään syntymäpäivä", viestissä luki.

.mmmmmm.

Tänään halusin olla yksin.

Mutta kohta olen jo myöhässä syntymäpäiviltä.

.

Päivän odottamattomin kohtaaminen tapahtui Skalan vanhan kaupungin kadulla. Tällä kertaa minua ei puhuteltu. Hätkähdin, kun yläpuolellani oli yhtäkkiä valtava pää.

Patmos_IMG_8384

"Missä sinun sarvesi on", sanoin. Hevonen vaikutti epätodelliselta, taruolennolta. Mistä se siihen ilmestyi.

Hevonen ei vastannut.

Se antoi minun mennä.

23 kommenttia
20.04.2017

Vinkkejä mineraaliluomivärien käyttöön

Kirjoittelin viime viikolla, että olen vähän kaipaillut luomivärirutiinejani. Täytetään tätä kaipausta tänään luomiväriaiheisella postauksella. :)

Mineraaliluomivärit. Miten ne eroavat "tavallisista" luomiväreistä ja miten niitä käytetään?

(On muuten niin tuulinen päivä että melkein lentää mukana jos uskaltautuu ulos... Ikkunasta näkyi aamulla harhaanjohtavan aurinkoinen, kesäisen näköinen maisema mutta ulkona on tänään todella kylmä. Niinpä päivä onkin mitä sopivin käyttää bloggailuun.)

LilyLolo_luomivarit_IMG_7642

Sain valita Biodellyn valikoimasta suosikkisävyjäni lempparimineraalimerkiltäni Lily Lololta. Pyysin myös kuvassa näkyvän voimakkaan kultaisen sävyn Uoga Uogalta, koska minulla oli idea kulta-violetista meikistä tätä juttua varten, mutta en sitten tehnytkään sitä :p Halusin keskittyä esittelemään simppeleitä yhden värin tai sävyharmonian meikkejä.

Puhdas mineraaliluomiväri eroaa "normikosmetiikan" luomiväristä sillä, että se on aina jauhemaisessa muodossa, niinkuin mineraalipohjakin. Kiinteässä tuotteessa on aina sitovia lisäaineita, jolloin tuote ei enää ole sataprosenttisesti mineraalia.

Mikä sai minut alkujaan hurahtamaan mineraaliluomiväreihin 10 vuotta sitten, on niiden vivahteikkuus ja intensiivisyys useimpiin "normiluomiväreihin" verrattuna. Jauhetuilla, puhtailla mineraalipigmenteillä on kyky heijastaa valoa ja shiftata eri sävyjen tai sävysyvyyksien välillä paljon kakkuluomivärejä herkemmin. Voi kun osaisin selittää tämän hienon tieteellisesti mutta ehkä niitä tiedejuttuja ei aina kaivata, jotkut asiat voi vain todeta silmillään ^_^

LilyLolo_Mineraalimeikki_IMG_0042

Juuri tuo vivahteikkuus on mielestäni (luonnollisuuden ohella) mineraaliluomivärien suurin etu normimeikkeihin verrattuna.

Mineraaliluomiväreillä saa helposti "elävän", monisävyisen näköisen lookin vain yhtä sävyä käyttämällä. Sitäkin haluan tällä postauksella demonstroida. :)

LilyLolo_Luomivarit_IMG_7678

Mineraaliluomivärejä voi käyttää kuivana tai kosteana. Kuivana tulos on hillitympi ja läpikuultavampi, kosteana intensiivinen ja todella pigmenttinen.

Minä suosin käyttöä kosteana, en pelkästään vahvemman pigmentin vuoksi vaan myös paremman pysyvyyden ja siistimmän "käyttökokemuksen" perusteella. Kosteana levitettäessä mineraalit eivät pöllyä ja varise kasvoille niin herkästi kuin kuivana käyttäessä.

Vinkkejä:

Kuivakäyttö

  • Pohjusta luomi mielellään vähän tahmealla, vahamaisella pohjustajalla, esimerkiksi jumbo-luomivärikynällä, niin mineraalihippuset tarraavat kiinni parhaiten ja minimoit varisemisen.
  • Käytä levitykseen lättänää, tiheää sivellintä kuten MACin #239 (universaalin paras luomivärisivellin). Löysä, pyöreä sivellin ei toimi ihanteellisesti mineraaliluomivärien kanssa.
  • Ota siveltimeen kerrallaan vähän luomiväriä ja paina hippuset siveltimeen samaan tapaan kuin mineraalipohja painetaan kabukiin --> minimoit jälleen varisemista.
  • Painele luomiväri paikoilleen sivelyn sijaan. Käytä lyhyitä vetoja. Tässä kohtaa ymmärtää miksei löysä sivellin toimi kovin hyvin. :)

Kosteakäyttö

  • Pohjusta luomi ei-tahmealla pohjustajalla kuten Urban Decayn Primer Potionilla.
  • Kasta sivellin veteen ja pyyhkäise liika kosteus pois (esim. kasvopaperiin), sivellin saa olla kostea mutta ei märkä.
  • Kasta sivellin luomiväriin ja pyörittele sivellintä ensin esim. kämmenselkää vasten (tai pienessä kupissa) saadaksesi notkean, tasaisen värimassan.
  • Levitä väri luomille ja anna kuivua ennen häivytystä. Kosteana häivyttely johtaa usein läikikkääseen ja epätasaiseen jälkeen.
  • Kun luomiväri on kuivunut, häivytä reunat varovasti kuivalla siveltimellä. Tai lisää kuivaan siveltimeen aavistus meikissä käyttämääsi sävyä kuivana.
LilyLolo_luomivarikartta

Kuva: Lily Lolo

Lily Lolon luomivärivalikoima tarjoaa enemmän maanläheisiä, luonnollisia värejä klassiseen meikkiin kuin kirkkaita tai räväköitä värejä "papukaijameikkeihin". :) Turkoosi Pixie Sparkle ja violetti Deep Purple ovat poikkeuksia muuten hillityssä valikoimassa. Eivätkä nekään ole mitään räikeimpiä sävynsä edustajia.

Biodellyn Turun myymälässä tutustuin ensimmäistä kertaa Lily Lolon koko luomivärivalikoimaan livenä. Hiplailun ja swatchailun pohjalta valikoin tähän meikkijuttuun kuusi sävyä:

LilyLolo_violetit_savyt_IMG_7652

Violetti osasto ei varmaan yllätä ^_^

Golden Lilac oli näistä minulle jo ennestään tuttu. Vaikka sävy on nimeltään ja swatch-kuvassakin liila, se onnistuu mielenkiintoisesti näyttämään minun luomillani aina harmaalta. :) Mutta kauniilta, savuiselta ja persoonalliselta harmaalta; valosta riippuen se näyttää välillä sinertävämmältä, välillä lämpimämmältä kultaisen duochrome-ominaisuutensa kautta. Alempana näette kuvassa kauniin intensiivisen sinertävämmän version. :)

Parma Violet on vaalea, läpikuultava ja neutraali lila, sopii hyvin koko luomen perussävyksi. Deep Purple on intensiivinen violetti joka taiteilee punaisen ja sinisen violetin rajalla ollen tasaisesti vähän kumpaakin kategoriaa, näyttäen purkissa paljon vaisummalta kuin iholla.

LilyLolo_swatches_IMG_7657

Tästä kolmikosta löytyy suurin Lily Lolo -luomivärisuosikkini: upea Gunmetal!  Tämä aavistuksen liilaan taittava metallinen savunharmaa on todellakin "more in one" -luomiväri; kun sillä tekee meikin näyttää tulos siltä, kuin luomilla olisi kauniisti toisiinsa liukuen useita sävyjä: vaaleanharmaata, platinanharmaata, harmaanliilaa ja jopa vähän malvaisempaa, punertavaa sävyä. Niin upea! Aivan killeri esimerkiksi juhla- tai iltameikkiin.

Khaki Sparkle on elegantti kullanvihreä, eikä itse asiassa sisällä "sparklea" vaan on luomilla satiinisen himmeä. Ainakin näihin metallisempiin kavereihinsa verrattuna.

Sticky Toffee on hunajainen, kultapersikkainen beige ja yksi Lily Lolon myydyimpiä sävyjä. Tällaiset sävyt toimivat aina - paitsi niillä ihan viileimmillä Lumikki-ihoilla. Sticky Toffeen vaikutelma vaihtelee iholla punertavasta enemmän kultaiseen valosta ja henkilön ihon sävystä riippuen. Sillä saa hujauksessa yhden sävyn kauniin arkimeikin, tai miksei vahvoilla rajauksilla juhlameikinkin. :)

.

Sitten meikkikuvia.

LilyLolo_StickyToffee_IMG_7715

Simppeli yhden sävyn arkimeikki Sticky Toffeella.

Sticky Toffee on levitetty koko luomelle kosteana ja häivytetty kuivuttuaan pehmeästi luomivakoon.

LilyLolo_StickyToffee_meikki_IMG_7698

Sticky Toffee -meikki kauempaa.

Näin hohtavan luomivärin kanssa tykkään usein jättää poskipäiden kuultotuotteen miedommaksi ja jätän hohdon keskipisteen silmiin.

LilyLolo_Mineraalimeikki_IMG_0078_2

Vahvempi yhden sävyn silmämeikki Golden Lilac -sävyllä. (Tai okei, käytin kulmaluulla toista sävyä, niinkuin aina käytän kaikissa meikeissä, mutta en laske vaaleaa korostussävyä varsinaiseksi sävyksi :))

Golden Lilac on Gunmetal-sävyn ohella kuin tehty smokey-meikkeihin. Tässä meikissä se on levitetty kosteana jolloin tuloksena on vahvempi sävysyvyys, kuivana tulos on haaleampi ja vähemmän sinertävä.

Mineraalimeikki_LilyLolo_IMG_0161

Sama yhden sävyn smokey light -meikki kahdella eri sävyllä toteutettuna: toisella puolella Gunmetal, toisella lempeämpi Khaki Sparkle.

Eikö vain näytäkin siltä kuin Gunmetal-puolella olisi useampaa sävyä? Oi jestas miten tykkään tämän sävyn huurteisesta liilaisuudesta...! <3

Mineraalimeikki_LilyLoloGunmetal_IMG_0166_2

Gunmetal-meikki lähikuvassa.

.

Lopuksi pieni varjostustekniikkaosuus:

LilyLolo_Mineraalimeikki_IMG_0002

Kuvassa kahden sävyn Parma Violet & Deep Purple -meikki valmiina ja keskeneräisenä.

Koko luomella on pohjana Parma Violet -sävyä, ja sen päällä luomen keskellä Deep Purplea kuivana ja ulkonurkasssa ja luomivaossa kosteana. Kosteana vs. kuivana levitys saa aikaan Deep Purplen erilaiset sävyt.

Tekniikkavinkki liittyy varjostukseen: mineraaliluomivärivarjostuksen voi levittää kosteana hyvinkin "raa'alla" kädellä siten, että jälki on överivahva ja kovareunainen. Kuivuttuaan ja alkaessasi tehdä häivytystä mineraaliluomiväri häivyttyy niin utuiseksi, että liian hennolla kädellä tehty varjostus voi häivyttyä olemattomiin.

LilyLolo_Mineraalimeikki_IMG_0023

Kannattaa siis rohkeasti vetää todella vahva ja raaka varjon muoto, se pehmenee ihan eri näköiseksi kun häivyttelet jäljen sen kuivuttua.

LilyLolo_violetti_look_IMG_0044

Liila look valmiina.

Kuinka moni teistä käyttää tai on joskus kokeillut mineraaliluomivärejä?

Lily Lolon luomivärejä myy Suomessa Biodelly. Turkulaisilla on se etu, että heillä on mahdollisuus nähdä Loloja livenäkin Biodellyn myymälässä. :)

*

Tällaista jutustelua tänään, tuulen tuivertaessa taustalla. :) On koko reissun kylmin päivä, ja oikeastaan on ollut ihan kodikasta istuskella täällä majapaikkani aulassa kuluneiden huonekalujen ja vanhojen valokuvien miljöössä. Itse asiassa jäin kuin jäinkin sitten tänne "ei omaa keittonurkkausta" -paikkaan, koska a) en poikkeuksellisesti jaksanut lähteä etsimään uutta paikkaa kun kaikki kamatkin oli jo huoneessa levällään :D ja  b) omistajapariskunta vaikutti seuraavana eli tänä aamuna vähän lämpimämmältä ja kananmuniakin oli keitetty enemmän kuin yksi..! ^_^

Tosiasiassa en istunut koko päivää sisätiloissa vaan uhmasin tuulta lounaan jälkeen ja kävin kävelyllä ylhäällä Chorassa ja sieltä takaisin. En sitten koskaan eilen päässytkään Choraan, päivä sujui aivan eri merkeissä kuin olin suunnitellut. Minut kirjaimellisesti pysäytettiin kadulle ja hetkeä myöhemmin minulla olikin uusi paikallinen ystävä :) Siitä lisää myöhemmin :)

[vimeo 214040483 w=640 h=360]

Windy Patmos 20.4.2017 from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.

Ei-niin-aurinkoista Kreikkaa tällä kertaa.

(Puhelimesta loppui muisti kesken videon :D)

33 kommenttia
1 2 3

  • Sanni

  • Arkisto

    • 2024 (23)
    • 2023 (148)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)