Oletteko koskaan miettineet, miten brändit tulevat markkinoille tuotteineen?
Ymmärrän hyvin, jos et ole koskaan tällaiselle uhrannut ajatuksia, ei tämä varmaankaan ole kaikille kuluttajille relevantti, tai ylipäänsä millään tavoin kiinnostava aihe. Minulle se on, ja olen halunnut pitkään kirjoittaa tästä. :)
Jos pysäyttäisin random-henkilön kadulla ja kysyisin, arveleeko hän brändien valmistavan ja kehittävän omat tuotteensa, uskoisin useimman vastaavan, että ”Joo”. Moni varmasti ajattelee, että Adidas on suunnitellut ja valmistanut lenkkarinsa, Apple puhelimensa ja L’Oreal naamarasvansa.
Totuus on kuitenkin toinen. Hyvin suuri osa kulutushyödykkeistä, kosmetiikka mukaan luettuna, kehitetään ja valmistetaan aivan toisen yrityksen kuin brändin itsensä taholta. Loppujen lopuksi ”brändi” voi olla vain – no, juuri se: BRÄNDI, eli idea, jonka pohjalta jokin kaupallinen idea on kehitetty ja laitettu tuotantoon.
Apple ja Adidas muuten kehittävät kyllä tuotteensa itse, mutta valmistus on ulkoistettu alihankkijoille. Tekniikan alalla tämä on yleistä. L’Oreal puolestaan sekä kehittää että valmistaa suuren osan brändiensä tuotteista, ja yhtiöllä onkin kosmetiikkateollisuuden edistyneimpiin kuuluva R&D (research & development) -osasto sekä tehtaita ympäri maailmaa.
Sama ei kuitenkaan päde moniin kosmetiikkabrändeihin. On neljä eri mallia, joilla brändi voi tuotteitaan valmistaa (tai valmistuttaa). Kerron tänään niistä.
Annan eri valmistusmallien kohdalla esimerkkejä brändeistä, jotka hyödyntävät kyseistä mallia.
Tämä on brändille kaikkein kallein vaihtoehto. Oma tehdas labroineen, raaka-ainevarastoineen, erilaisten tuotetyyppien tuotantolinjoineen ja henkilöstöineen on kallis investointi. Tällainen valmistusmalli tunnetaan nimellä OBM eli Original Brand Manufacturer.
Oma tuotekehitys on myös vaativaa, ja mitä monimutkaisempia tuotteita halutaan valmistaa (esimerkiksi balmi tai öljy on yksinkertainen tuote, emulsio tai kaksifaasinen seerumi monimutkainen), sitä enemmän kompetenssia vaaditaan tuotekehitysosastolta – ja sitä erityisempää laitteistoa tuotantotiloissa.
Kansainvälisiä brändejä, joilla on oma tuotekehitys ja -valmistus:
Lavera, L’Oreal, Estee Lauder, Korres, Mádara, Nivea (Beiersdorf)
Kotimaisia brändejä, joilla on oma tuotekehitys ja -valmistus:
Flow Cosmetics, Taika, Frantsila, Fiini Naturally, Ekopharma, Taiga Cosmetics, Lumene (osa Lumenen tuotannosta oli välillä ulkomaisella alihankkijalla, mutta on nyt käsittääkseni palautunut kokonaan Suomeen)
Suurin osa maailman kosmetiikkatuotteista valmistetaan sopimusvalmistuksella. Tämä malli on kustannustehokas, sillä brändin ei tarvitse investoida tehtaaseen, valmistusvälineisiin tai tehdashenkilökuntaan.
Sopimusvalmistus jakaantuu vielä eri alatyyppeihin, joissa brändin suhde, valta ja omistajuus tuotteisiin vaihtelee.
Tässä mallissa brändi suunnittelee tuotteen ja kehittää reseptin, mutta ulkoistaa valmistuksen. Brändillä voi olla oma labrakin, ja he saattavat tehdä pieniä testieriä tuotteistaan omassa labrassa, mutta isot, myyntiin tulevat eräät valmistetaan sopimusvalmistajan tehtaalla.
Brändillä on tässä mallissa tuotteidensa reseptiikan ja immateriaalioikeuksien omistus, sopimusvalmistaja vain toteuttaa valmistuksen brändin ohjeiden ja reseptin mukaan.
Kotimaisia brändejä, jotka valmistavat tuotteensa tällä mallilla:
Laponie, Djusie, Yin Your Skin, Cate Nordic Beauty
Tässä mallissa brändillä on idea tuotteesta, mutta ei omaa osaamista formuloinnista tai resursseja valmistaa tuotetta. TAI, brändillä voi olla omaa osaamista, mutta heillä on syynsä, miksi antaa jalostava kehitystyö ulkopuoliselle. Syy voi olla kustannuksellinen tai liittyä haluttuun teknologiaan, jota itsellä ei ole. Hyvä esimerkki: länsimaiset brändit, jotka valmistuttavat tuotteitaan Koreassa.
Tässä mallissa brändi voi antaa tehtaalle tarkkojakin toiveita siitä, millaisen tuotteen haluaa. Esimerkki: brändi haluaa lanseerata mustaherukkaan keskittyvän tuotesarjan. Brändi voi esittää tehtaalle toiveita siitä, missä muodossa he mustaherukkaa tuotteeseen haluavat, millainen tuoksu halutaan, mitä muita aktiiviainesosia tuotteessa tulisi olla jne. Tehdas valmistaa tuotteen vain ja ainoastaan tälle brändille eksklusiivisesti, kukaan muu ei myy täsmälleen samaa tuotetta. Tämä valmistusmalli tunnetaan nimellä ”private label”.
Private label -valmistuksessa resepti on lähtökohtaisesti aina tehtaan omistuksessa, ellei asiasta tehdä erillistä sopimusta. (Olen kuullut tällaisistakin järjestelyistä, mutta se on alalla harvinaista.) Jos brändi lopettaa yhteistyön tehtaan kanssa, resepti jää tehtaalle. Tapauksessa, jossa sopimusvalmistaja lopettaa toimintansa, brändi menettää myöskin reseptinsä. Näin ollen brändi on täysin riippuvainen yhdestä tehtaasta tuotteensa valmistuksessa, mikä tekee tästä mallista haavoittuvan. Mallissa 2a brändi voi aina mennä uudelle tehtaalle oman reseptinsä kanssa.
(Jos jokin suosikkituotteenne yhtäkkiä lopetetaan, ja olette ihmetelleet, miksi ”näin hyvä tuote lopetetaan”, syy voi liittyä nimenomaan sopimusvalmistukseen, ei brändin omaan päätökseen lopettaa tuotetta.)
Kotimaisia brändejä, jotka valmistavat tuotteensa tällä mallilla:
Smuuti Skin (tai ainakin olen ymmärtänyt, että Smuutin tuotteet kustomoidaan heidän toiveidensa mukaisesti. Voi toki olla, että he käyttävät myös mallia 2c).
Tämä malli on brändeille kaikkein edullisin, ja kulkee nimellä ”white label”. Siinä missä private label -mallissa tuote kustomoidaan eksklusiivisesti yhdelle brändille, white label -mallissa tuote on geneerinen ja lukuisten brändien käytössä. Kukin brändi vain laittaa tuotteseen oman etikettinsä – siitä nimi white label.
White label -tehtaalla on valmiit katalogit erilaisia tuotereseptejä, joista asiakasbrändi valitsee mieleisensä. Joskus white label -tuotteeseen saattaa saada vaihdettua tuoksun tai värin, mutta aina ei tätäkään vaihtoehtoa ole tarjolla.
White label -tuotteita valmistetaan todella suurina volyymeina, mikä mahdollistaa tehtaalle edulliset raaka-ainehankintahinnat - ja sitä myöten edulliset ostohinnat asiakasbrändille.
White label -valmistuksessa reseptin omistajuus on aina tehtaalla. Jos tehdas menee nurin, asiakas menettää tuotteensa ja reseptinsä
Kotimaisia brändejä, jotka valmistavat tuotteensa – tai osan tuotteistaan - tällä mallilla:
Saaren Taika, Pirkka, Lavliér.
Jotkin white label -sopimusvalmistajat myyvät tuotteita myös ilman alaostorajaa, mikä tarkoittaa, että asiakas voi halutessaan tilata vaikka vain yhden tuotteen.
Hyödynsin itse tällaista tehdasta, ja tilasin joululahjoiksi omalla leikkimielisellä Sanning-brändilläni varustettuja ihon- ja hiustenhoitotuotteita 😍 (Keksin Sanning-brändin Formula Botanican lopputyöhöni ☺️)
Ja kappas - huomasin, että parikin tilaamistani tuotteista on myös suomalaisen Lavliérin valikoimassa, kuten tämä peptidi-seerumi. ;) Pullokin on ihan samannäköinen, ja inci identtinen. Myös tilaamani "bioretinoli" -öljyseerumi on myynnissä Lavliérilla.
White label -toimintamallissa ei ole mitään väärää, se on erittäin yleistä ja white label -tuotteita on tarjolla laadullisesti "Pirkasta luksukseen". White label ei siis tarkoita heikkoa laatua. Tällaisen valmistuksen ainoa huono puoli on juuri tämä - kun myyt white label -valmisteisia tuotteita, sama tuote voi löytyä miltä tahansa muultakin brändiltä. Kuten nyt vaikka Sanningilta. 😊
Sopimusvalmistusta harjoittavia tehtaita on monenlaisia. Osa tekee tuotteita pelkästään muille brändeille, suomalainen esimerkki tällaisesta on Loviisassa toimiva Teampac (valmistaa muuten todella monet sinun sekä minun käyttämät kosmetuotteet ☺️). Hämeenlinnalainen Vitae Clean on tunnettu monista luonnonkosmetiikkatuotteistaan, myös he tekevät tuotteita pelkästään muille. Vitae tekee tuotteita mm. Saaren Taikalle - nyt kun ST viimein päätti kohun jälkeen alkaa valmistuttaa tuotteita myös Suomessa. Sitten on tehtaita, jotka tekevät oman talon brändin tai brändien tuotteita ja sen ohella myös sopimusvalmistusta, esimerkkinä Berner ja Kiilto.
Nyrkkisääntönä: mikäli jollakin brändillä on oma tehdas, he hyvin usein valmistavat tuotteita myös muille. Tehdas on iso investointi, ja kun se on tehty, on yritykselle täysin järkevääkin tehdä myös sopimusvalmistusta.
Tätä juttua varten haastattelemani kosmetiikan kemisti kertoo, että huomattavasti harvempi tehdas on halukas sopimusvalmistukseen siten, että resepti tulee asiakkaalta itseltään, kuin private/white-label valmistukseen. Kun resepti tulee asiakkaalta, tehdas joutuu hankkimaan tietyt uutteet tai emulgaattorit erikseen juuri tälle asiakkaalle, ja se aiheuttaa tietysti extravaivaa. Tehtaalle on yksinkertaisesti helpompaa, kun voidaan käyttää heillä valmiiksi olevia raaka-aineita, eli tehdään tuote tehtaan valmiiden sabluunoiden pohjalta.
Loppukaneetti:
Kosmetiikan kemian nörttinä arvostan eniten brändejä, jotka kehittävät tuotteensa itse. Tällainen yrittäjyys pitää sisällään muutakin kuin vain kaupallisen idean (jolla silläkin voi pötkiä hyvin pitkälle! Smuuti - I'm looking at you..!): se sisältää laajempaa intohimoa ja syvempää kiinnostusta kosmetiikkaa kohtaan.
Tuotekehitys vaatii aivan valtavasti kosmetiikan raaka-aineiden tietotaitoa, ja se on valuuttaa, jota tällä alalla arvostan. Moni meistä osaisi keksiä jonkin myyvän idean ja purkittaa sen söpöön purkkiin - mutta kuinka moni meistä osaisi itse suunnitella ja kehittää toimivan aurinkovoiteen, juonteita silottavan herkän ihon seerumin tai takut selvittävän hiustenhoitoaineen?
Puhumattakaan siitä, että jotkin brändit vielä tekevät omaa tutkimustyötä. 🥳 👏 Sellaisia brändejä ovat luonnonkosmetiikan alalla esimerkiksi Novexpert ja Dr. Hauschka ja normikosmetiikan alalla L'Oreal, Beiersdorf, Pierre Fabré ja Korres.
*
Olivatko nämä erilaiset kosmetiikan valmistusmallit teille tuttuja? Onko valmistustavalla teille merkitystä - oma tuotekehitys, kustomoitu ulkoistaminen vai täysin white label, onko väliä?
Haluan esitellä teille mielettömän hyvä seerumin, joka on Suomessa (ainakin vielä) harmillisen tuntematon. Tämä seerumi kannattaa kuitenkin löytää - etenkin, jos ihosi on kuiva, suojabarriääri heikentynyt ja haet tehokkaasti ihoa vahvistavaa ja kosteuttavaa tehoainetta: korealainen Cutem Cerabom First Ampoule.
Olen saanut seerumin Cutemin maahantuojalta markkinointitarkoituksessa.
35,30€ / 50 ml
Cutem on korealainen dermokosmetiikkabrändi, jonka tuotteet luokitellaan Suomessa apteekkikosmetiikaksi. Kotimaassaan Koreassa Cutemia valmistavan Skinmedin tuotteita myydään mm. reseptillä (!) ihotautilääkärien vastaanotoilla ja sairaaloissa. Koreassa on olemassa erikseen tällainen "medikaalinen" kosmetiikkataso, joka on länsimaisittain kosmetiikan ja lääkkeen välissä.
Cutem kuuluu Skinmedin kuluttajabrändeihin. Olen saanut testiin ison joukon Cutemin tuotteita, ja tuote, johon ihastuin aivan välittömästi on tämä: Cerabomb-seerumi. Tässä on todella persoonallinen seerumi, enkä tunne toista samankaltaista.
Koostumus on nestemäistä maitoa - niin ohutta, että se on melkein kuin valkoista vettä. Mutta! Ohuudestaan huolimatta Cerabomb on hyvin ravitsevaa ja hoitavaa, ja jättää ihoon pehmeän ja hoidetun tunteen. Kuitenkaan neste ei ole mitenkään öljyisen tuntuista. Tosi jännä koostumus!
Kuten nimestä voi päätellä, Cerabomb-seerumi sisältää keramideja. Keramidit ovat ainesosa, joka vaikuttaa jo pienellä pitoisuudella, ja tyypillinen pitoisuus ihonhoitotuotteessa on välillä 0,1-0,5%. Korkeana pitoisuutena pidetään määrää 0,6-1%, ja Cerabomb-seerumissa keramidia (Ceramide NP) on 1%. 👏
Tuotteen muita vaikuttavia aineita ovat niasiininiamidi ja kakaduluumu-uute (kirkastavat ihoa, tuovat antioksidanttista suojaa), emollientit lesitiini, soijasterolit ja steariinihappo (pehmentävät ihoa) humektantit betaiini, glyseroli, butyleeniglykoli, dipropyleeniglykoli, pantenoli, hyaluronihappo, tremella-sieni ja PHA (sitovat ihoon kosteutta) sekä kamomillaöljy (rauhoittaa ihoa) ja adenosiini (tukee barriäärin eheyttä ja hillitsee tulehdusta).
Kaiken kaikkiaan Cerabomb-ampulliseerumi on syväkosteuttava, ravitseva, kirkastava, rauhoittava ihoa pehmentävä ja suojakerrosta tehokkaasti vahvistava. 💯
Sain Cerabomb-seerumeita maahantuojalta 2 kpl, ja annoin toisen testiin ystävälleni Katalle, joka on erittäin vaativa kosmetiikan kuluttaja. (Kuvassa olemme Katan kanssa Riiassa - kuva on otettu tänään ☺️) Kata suosii selektiivistä sekä korealaista kosmetiikkaa.
Katalla on vaativa iho, jossa on sekä voimakasta kuivuutta, arkuutta, punoitusta ja välillä epäpuhtauksia. Kata on nyt testaillut Cerabombia kuukauden päivät, ja seerumi saa häneltä kiitosta erittäin tehokkaasta kosteutuksesta ja riittoisuudesta - jo pieni määrä tuo iholle hoidetun ja kostean tunteen. "Tosi hyvä tuote!" oli Katan kokemus summattuna.
Ja kyllä, tämä on meikäläisenkin kokemus. 😍 Aivan ihana "maitoseerumi"! Todellakin ohuin ja vesimäisin seerumi, joka ei kuitenkaan iholla tunnu vesimäiseltä, jota olen kokeillut. Superhyvä seerumi kuivalle iholle, joka kaipaa ravitsevaa kosteutusta ja suojamuurin paikkailua - ja miksei myös hipiän kirkastusta. Kakaduluumun & niasiiniamidin yhdistelmä kirkastaa ihoa upeasti, samalla kun niiden antioksidanttisuus suojaa ihoa oksidatiiviselta stressiltä.
Cutemin Cerabomb-seerumia myyvät valikoidut apteekit sekä Cutemin maahantuojan Turun myymälä (osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 3) ja oma verkkokauppa.
Jos ihosi on atooppisen kuiva ja ihon suojakerros voimakkaasti heikentynyt, suosittelen kokeilemaan Cerabomb-seerumin kanssa Cerabomb Cream'ia. Tämä balmimaisen paksu voide muodostaa ihoon kosteuden haihtumiselta sekä ulkoisilta ärsykkeiltä suojaavan pinnan, samalla kun se kosteuttaa, ravitsee ja rauhoittaa ihoa intensiivisesti.
Cerabomb Cream sisältää keramideja, skvalaania, pantenolia, Centella Asiatica -uutetta sekä kamomillaöljyä.
CeraVe’lta on ilmestynyt uusi Skin Renewing -tuotelinja, joka kohdentuu ikääntyvän ihon hoitoon. Olen saanut linjan tuotteista kysymyksiä, ja jalkauduin apteekkiin tutustumaan uutuuksiin.
Hypistelyn ja inci-analyysien jälkeen päädyin ostamaan testiin Skin Renewing -tuotelinjan C-vitamiiniseerumin. Se vaikutti ainoalta aidosti kiinnostavalta ja jopa tehokkaalta tuotteelta mun vinkkelistä.
Tässä seerumissa huomioni kiinnitti heti puhdas C-vitamiini, jota on 10% tehokkaana pitoisuutena. Puhdas C-vitamiini eli askorbiinhappo on kosmetiikan C-vitamiinituotteissa harvinaisempi kuin miedommat C-vitamiini-johdannaiset, koska se on niin epästabiili (eli vaikea saada säilymään tuotteessa aktiivisena ja tehokkaana) ja myös ihoa ärsyttävä. Hämmästyin, että CeraVe’n kaltainen herkälle iholle profiloitunut sarja valitsisi C-vitamiiniseerumiinsa juuri askorbiinihapon, kun sen ärsyttävyys iholla on erittäin hyvin tunnettu.
Samalla CeraVe’n valinta sai minut myös ilahtumaan: askorbiinihappo kun on aikuisten oikeasti se PARAS C-vitamiinimuoto, kun haetaan näkyviä tuloksia etenkin ikääntymisen merkkien hoidossa. Sen hyödyt iholle ovat kiistattomat, ja retinoidien ohella se on kaikkein laajimmin osoittanut kykynsä stimuloida ihon kollageenin tuotantoa.
Askorbiinihapon tehokkaana pitoisuutena - silloin kun haetaan kiinteyttävää ja ihoa uudistavaa vaikutusta - pidetään määrää 10-30%. Tuo 30% on jo niin säpäkkä pitoisuus, että sitä näkee harvoin, koska se hyvin todennäköisesti aiheuttaa ärsytystä – ja tuotekehittäjät pyrkivät usein löytämään sweet spotin tehokkuuden ja siedettävyyden ehdoilla. Tyypillisesti askorbiinhappo-C-vitamiiniseerumeissa pitoisuus on luokkaa 10-15%.
CeraVe’n C-vitamiiniseerumista on hyvä tietää, että pakkauksen korkki on ostettaessa sen näköinen, kuin se olisi kiertynyt auki, ja se tulee ennen käyttöä kiertää kiinni.
Kun ostin oman tuotteeni, luulin ensin, että olin saanut auki-kopeloidun seerumin. Lähdin sitten apteekkiin vaihtamaan tuotetta ja selvisi, että korkin kuuluu olla ”auki”.
Tosiasiassa korkin ja tuubin nokan välillä on jonkinlainen sinetti, joka varmistaa, ettei tuubiin pääse happea. Kun korkin sitten kiertää kiinni, sinetti rikkoontuu, ja tuote ”avautuu” käyttöön. Kun olet kiertänyt korkin kiinni ja rikkonut sinetin, tuote tulee käyttää 6 kk sisällä - tämä ilmoitetaan säilyvyydeksi myös pakkauksessa. Sen ajan jälkeen askorbiinihappo todennäköisesti on hapettunut tehottomaksi. CeraVe’n seerumissa on vesipohja, mikä sekin nopeuttaa askorbiinihapon tehon hiipumista.
Skin Renewing Vitamin C Serum sisältää korkean pitoisuuden dimetikoni-silikonia ja koostumus on silikonigeelimäinen. Ihofiilis on kuitenkin ihan OK minunkin ihollani, ei mikään kaikkein ”muovisimman” tuntuinen vaan jopa aika neutraali. Askorbyylihapon ominaistuoksun haistaa heti, samoin iholla tuntuu korkean askorbyylihappo-pitoisuuden tuoma kevyt kihelmöinti. Tämä kuuluu asiaan, kun ihosi totuttelee askorbiinihappoon – mutta jos kihelmöinti jatkuu viikkokaupalla ja iho punoittaa, se on merkki siitä, että askorbyylihappo ei sovi ihollesi.
CeraVe’n C-vitamiini-seerumi sisältää CeraVe’lle ominaisesti myös keramideja. Tämä on hyvä juttu, ja auttaa osaltaan lievittämään askorbiinihapon mahdollista ihoärsytystä. Muita iholle hyödyllisiä ainesosia ovat kosteutta sitovat glyseroli ja hyaluronihappo sekä ihoidenttisten lipidien leiriin kuuluva kolesteroli.
So far so good. Mutta – sitten mittasin CeraVe-seerumin pH:n. Puhdas askorbiinihappo on erittäin hapanta ja vaatii myös ihonhoitotuotteelta todella happaman pH:n (noin 3,5) säilyäkseen stabiilina vesipitoisessa pohjassa, toimiakseen ihossa ja ylipäänsä imeytyäkseen. Vedettömässä pohjassa askorbiinihappo säilyy paljon paremmin, mutta CeraVe’n tuote on vesipohjainen.
Mittauksessani CeraVe’n C-vitamiini-seerumin pH on 7, eli neutraali. Tein verrokkimittauksen Joikin askorbiinihappo-seerumiin (jossa 15% askorbiinihappoa), ja se on alle 4,5. (Oletettavasti välillä 3-4, kuten ”kuuluukin”, mutta mun viimeisimmät pH-tikut mittaavat vain alueella 4.5-10, ja ne antoivat Joikin seerumille alimman pH:n värituloksen.)
CeraVe:n pH asettaa kaksi mahdollisuutta.
1. Joko tuotteen pH on askorbiinihapolle liian korkea, jolloin C-vitamiini ei toimi (ja tuote on turhake!) tai:
2. C-vitamiini on kapseloitu, jolloin se voi säilyttää tehonsa JA imeytyä ihoon myös korkeammassa pH:ssa.
Etsin tietoa CeraVe’n C-vitamiinin kapseloinnista, mutta sellaista ei löydy. Apteekissakaan tästä ei tiedetty mitään. Voisi olettaa, että jos seerumin askorbiinihappo todella on kapseloitu, CeraVe myös kommunikoisi tästä tuotteen tiedoissa, koska kapselointihan on hyvä asia herkän ihon kannalta. (Ja tuotetta markkinoidaan herkälle iholle.)
Päädyin lopulta laittamaan asiasta kyselyn CeraVe’lle, koska netin ihmemaa ei tarjonnut vastausta. Päivitän tiedon tänne, jos/kun saan vastauksen.
Meanwhile, Skin Renewing Vitamin C -seerumi jättää minut jännittyneeseen tilaan. Mikäli sen sisältämä C-vitamiini on kapseloitu, se voi hyvinkin tarjota tehokkaan ja samalla hellävaraisen true-C-vitamiini-tuotteen herkällekin iholle. Ja tällöin kyseessä on tuote, jota suosittelen erittäin mielelläni. 👍
Mikäli tuotteen sisältämä C-vitamiini kuitenkaan ei ole kapseloitu, tuote vaikuttaa täydeltä flopilta. 👎 Jos se sisältää askorbiinihappoa ”vapaana” ja pH on 7, C-vitamiinin on hyvin vaikea säilyä tuotteen sisällä stabiilina, ja kun se lopulta levitetään iholle, se ei pääse imeytymään ihoon. Tuotteen C-vitamiiniteho olisi tällöin yhtä tyhjän kanssa. CeraVe on kuitenkin sen tason brändi, että en pysty kuvittelemaan heidän formuloineen tätä epätehokkaaksi.
Edit. 8.12. CeraVe'lta vastattiin:
Tuota. 😳 He ovat tuotteen valmistaja, ja heillä "ei ole saatavilla tietoa siitä, onko askorbiinihappo kapseloitu kyseisen tuotteen kootumuksessa". Ooo-kei.
Laitoin perään uuden kysymyksen. "Miksi tuotteen pH on 7, kun askorbiinihappo vaatii alle 4:n pH:n toimiakseen? Ja millä varmistatte, että tuote (mainontanne mukaan) sopii herkälle iholle, kun askorbiinihappo tunnetusti ärsyttää ihoa?"
Edit 10.12. CeraVe'lta vastattiin (täysin asian vierestä):
Kun julkaisin tämän vastauksen Instagram-tililläni, moni seuraaja kommentoi sen vaikuttavan tekoäly-botin kirjoittamalta. Ja siltähän tämä tosiaan vähän haiskahtaa, niin asian vierestä menee tämä "vastaus" - siinähän kierretään kokonaan asia, jota kysyin. En esimerkiksi millään tavoin kyseenalaistanut tuotteen turvallisuutta, kysyin ainoastaan, miksi tuotteen pH on 7 (kun sen pääaktiiviaine vaatii aivan toisen pH:n), ja pyysin selvitystä siitä, millä tavoin ärsyttävänä tunnettu askorbiinihappo on saatu hellävaraiseen muotoon herkän ihon tuotteessa.
Tekoälyyn viittaa myös kummallinen lause: "Kaikille tuotteillemme tehdään turvallisuusarviointi ennen niiden markkinointia. Turvallisuusarvioinnin suorittavat tieteellisesti pätevät henkilöt, esim. lääkäri, toksikologi tai apteekki".
Missähän vaiheessa 'apteekilla' on ollut pätevyys suorittaa kosmetiikan turvallisuusarviointeja? Mikä henkilö ylipäänsä on apteekki? Apteekilla ei ole mitään tekemistä kosmetiikan turvallisuusarviointien kanssa.
Joka tapauksessa, tiedoksi teille, joiden iho sietää askorbiinhappoa: matalan pH:n ei-kapseloitu askorbiinihappo on se muoto, jonka tehosta on eniten tieteellistä näyttöä. Juuri se on C-vitamiinin gold standard.
