Vertailussa neljä hyvin samankaltaista primeria; L'orealin Studio Secrets Smoothing Resurfacing Primer, Clarinsin Instant Smooth Perfecting Touch, Lancômen Effet Miracle sekä Maybellinen Instant Anti-Age The Smoother.

L'orealin, Clarinsin ja viimeisimpänä Suomen markkinoille ilmestynyt Lancômen primer ovat koostumukseltaan lähes identtisiä. Kaikki kolme ovat vaaleanpunertavan sävyisiä, vaahtomaisia, kiinteän pehmeitä voiteita. Maybellinen The Smoother on läpinäkyvä ja geelimäinen. Kaikille neljälle on yhteistä runsas silikonipitoisuus, mikä tietysti on meikkiä kiinnittävän ja ihoa tasoittavan pohjustustuotteen perusedellytyskin.

Kun L'orealin Studio Secrets Primer jokunen vuosi sitten ilmestyi kauppojen hyllyille, piti moni sitä kopiona Clarinsin tunnetusta ja pidempään markkinoilla olleesta Instant Smoothista. Ulkonäkö ja koostumus ainakin vaikuttivat olevan yksi yhteen.

Lähempi tarkastelu ja vertailu kuitenkin osoittaa, että inceissä on yhteistä vain kolme ainesosaa, ja Clarins-pohjustajan koostumus on sileämpi ja voidemaisempi kuin L'orealin. Kun L'orealin primeria levittää ihoon, se "murustuu" ja alkaa rullaamaan helposti. (Pienellä lisähieronnalla ja taputtelulla murut saa kuitenkin katoamaan.) Clarinsin primer ei murustu vaan liukuu iholle helpommin. Voisi sanoa, että se tuntuu vähemmän kuivalta. Ja jotenkin ylellisemmältä, jos nyt näin voi silikonimönjästä sanoa. :)

Kun L'orealin primeria sitten vertaa "isosisko"-Lancômeen, on erona enää yksi ainesosa. Lancômen Effet Miraclessa on yksi silikoniyhdiste enemmän kuin pikkusiskossa, methicone. Muuten ainesosat ovat samat, mitä nyt methiconen (vai pitäisikö taas suomentaa metikoni? :)) jälkeiset ainesosat ovat eri järjestyksessä kuin L'orealissa. En tiedä mitä lisäarvoa methicone-extran pitäisi Effet Miracleen tuoda, mutta koostumus ja tuntu on ainakin aivan samanlainen kuin L'orealin primerissa. Voidaan siis jälleen todeta, että osta ihmeessä halvempi Lorkku, mikäli aprikoit Studio Secretsin ja Effet Miraclen välillä.

Maybelline-brändi kuuluu sekin L'orealin talliin, mutta tämän primerin resepti ei ole sama kuin L'orealissa ja Lancômessa. Geelimäinen koostumus levittyy todella pehmeästi ja tuntuu ainakin allekirjoittaneesta miellyttävämmältä kuin Lorkku ja Lancôme. En ole koskaan kokeillut Maybellinen The Smootheria kasvoille, mutta olettaisin, ettei se ehkä kuitenkaan häivytä (=täytä) ihohuokosia yhtä tehokkaasti kuin paksummat, vaahto-voidemaiset sisarensa. Koska The Smoother on myöskin käytännössä läpinäkyvää (vaikka mainoskuvissa vaaleanpunaiselta näyttääkin), veikkaisin ettei se heleytä ihoa samalla lailla kuin vaaleanpunaista pigmenttiä sisältävät primerit.

Maybelline on vertailluista pohjustajista edullisin, Lancôme kallein.

Pakko oli lisätä hymiö tuohon otsikkoon kun karvapaneeli kuulostaa niin hauskalta. ^_^

Parin tunnin pohdiskelun ja kommenttien läpikäymisen jälkeen valitsin ensin kuusi finalistia kullekin tuotteelle, ja arvoin lopulta heidän joukostaan testaajiksi pääsevät henkilöt. Onni suosi näitä lukijoita:

Vartalovoide:

Rva Melli (karvoitus "hyvin tummaa, pitkää ja paksua luokkaa villisianharjas")

Heidi (vaalea karvoitus, on miettinyt valoimpulssihoitoa ja myös kasvoissa kasvaa hormonikarvoja)

Kasvovoide:

Nan (hormonikarvoitusta kasvoilla)

Immu (tummia karvoja kasvoilla hormonaalisista syistä)

Deodorantti:

Nannana (herkästi sheivauksesta ärtyvät kainalot, vahaa 2-3 viikon välein)

Mohn (epiloi kainaloitaan säännöllisesti, minkä kokee tuskallisena ja haluaa pidentää epilointikertojen väliä)

Testihenkilöihin otetaan yhteyttä illan aikana. Tuotteita testataan vähintään 6 viikkoa, ja tulokset julkaistaan blogissa helmikuussa.

Luonnonkosmetiikkakokemukseni laajenivat viime kuussa Euroopan ulkopuolelle, kun pääsin testaamaan australialaista Sanctum-merkkiä. Kyseessä on vuonna 1992 perustettu perheyritys, joka on omistautunut tuottamaan mahdollisimman luomupitoista kosmetiikkaa. (Luonnonkosmetiikka ja luomukosmetiikkahan ovat eri asioita, vaikka termit tuntuvat menevän monilla sekaisin. Kaikki luonnonkosmetiikassa käytetyt raaka-aineet eivät suinkaan ole luonnonmukaisesti tuotettuja vaikka luonnosta tulevatkin.) Luomupitoisuus Sanctumin tuotteissa on vähintään 70% ja useissa tuotteissa jopa yli 95%. Vettä ja mineraaleja ei OFC-sertifikaatissa lasketa luomuprosenttiin.

Sanctum-hoitoaineenhan jo julistin yhdeksi vuoden harvoista Löydöistä, mutta mitä tuntemuksia herättää ihonhoitopuoli?

Näin alkuun totean, että tuoksut eivät ehkä ole Sanctumin vahvin puoli. Tuotteiden laatu vakuutti kuitenkin yleisellä tasolla, ja testipaketista löytyi haastajia muutamille vanhoille suosikkituotteilleni. :)

Purifying Foam Cleanser. Pumpattava vaahtoputsari. Tykkään todella, todella paljon! Ei pese ihoa yhtä narskuvaksi kuin Mádara, ja iho jää ihanan tuntuiseksi. Korostan kerta toisensa jälkeen sitä, että en voi sietää jos putsari jättää iholle minkäänlaista nihkeyttä, öljymäistä kalvoa, kiristelyä tai mitään "tuotteen tuntua", tai jos joudun näkemään tavallista enemmän vaivaa tuotteen iholta huuhtomisessa. Sanctum vastaa vaatimuksiini täydellisesti: kevyt vaahto huuhtoutuu iholta hetkessä ja iho jää puhtaaksi, sileäksi ja pehmeäksi. Tätä tulen ostamaan.

Soothing Cream Cleanser. Pehmeän voidemainen puhdistusemulsio, tuttu sanctum'mainen tuoksu. Ei sovellu silmämeikinpoistoon, kirveli hirveästi. Piti huuhtoa kauan että kirvely lakkasi.

Moisture Replenish -päivävoide. Sopii normaalille, seka-, rasvaiselle ja herkälle iholle. Erikoinen ja sanalla sanoen hyvin "luonnonkosmetiikkamainen" tuoksu. Tähän tottuminen vie aikaa, niinkuin alussa Mádaran tuoksuun. Koostumus on sekin tunnistettavasti erilainen kuin "normikosmetiikassa". Voide on paksuhkoa ja jännästi liukuvaa. Liukuvuus tekee siitä hurjan riittoisaa, ja pieni nokare leviää koko kasvoille. Paksusta koostumuksesta huolimatta voide ei ole rasvaista. Imeytyy nopeasti ja jättää iholle himmeän pinnan. Voiteen outo tuoksu verottaa käyttökokemuksen miellyttävyyttä, mutta muuten tykkään Moisture Replenishistä kovasti.

Gentle Face Exfoliant. Voidemainen koostumus, kuorivat rakeet isohkoja mutta niitä on harvassa. Kuorivina ainesosina riisinlese ja saksanpähkinän kuori. Iho jää mielettömän hyvän tuntuiseksi huuhdellessa, ei mitään jälkitunnetta; nahkeutta tai öljymäistä kalvoa. Ainoastaan sileys ja pehmeys. Aivan ihana! Tykkään tästä melkeinpä yhtä paljon kuin NeoBion Magnolia-kuorinnasta.

Body Balm. Ihana kermamainen koostumus, levittyy hyvin ja tuntuu syväkosteuttavalta. Jää iholle hieman rasvaisemmaksi kuin normaalisti käyttämäni luonnonkosmetiikan vartalovoiteet, minkä veikkaan johtuvan korkeasta kaakaovoipitoisuudesta. Iho ei kuitenkaan jää tahmeaksi.

Body Buff. Suihkukuorinta, vaahtoaa kevyesti ja rakeita ei ole kovin tiheässä. Kuorivana ainesosana saksanpähkinänkuorta ja luffaa. Hoitaa hommansa, hyvä perustuote.

Käsivoide. Loistava, Santen vanhan Natural Basics -käsivoiteen (RIP, nyyh!) ohella paras käyttämäni luonnonkosmetiikan käsivoide. Ihanan tehokkaasti pehmentävä mutta kevyt koostumus joka imeytyy hetkessä ja jättää ihon miellyttävän tuntuiseksi. Ainoastaan tuoksu tökkii, se on aika kamala. :/ Vähän samanlainen kuin kasvovoiteessa.

Testiin lähetettiin myös kokeilupakkaus miesten tuotteita. Mr. Karkkipäivän syyniin pääsivät Moisture Balance -kasvovoide, partageeli, suihkuvaahto sekä kasvo- & vartalokuorinta.

Kokemukset eivät olleet kovin positiivisia. Partageelin kevyesti kokkareinen, hyytelömäinen koostumus sai misteriltä murska-arvion,  "Tätä on ihan mahdoton levittää", eikä geelimäisen kasvovoiteen tuoksu ja ohut koostumuskaan miellyttänyt. (Tulkitsen, että herra pitää enemmän voidemaisista tuotteista kasvoillaan.) Suihkuvaahtopurkin mies käytti sentään kokonaan, mutta tuoksu sai jälleen kritiikkiä. Ainoa tuote, joka miehen (ja minunkin) mielestä oli ihan ok, on kasvo- & vartalokuorinta. Tuote on voidemainen ja sisältää kuorivina ainesosina luffaa sekä riisinlesettä ja saksanpähkinän kuorta. Tässäkin tuotteessa eteeristen öljyjen tuoksu on voimakas.

Ihan uteliaisuudesta kysyn, että onko joku muukin nyt kokeillut sitä Sanctumin hiustenhoitoainetta johon ihastuin? Olisi kiinnostavaa kuulla onko se toiminut yhtä hyvin muidenkin hiuksissa. :)

P.S. Ja Sanctum.fi -nettikaupan Karkkipäivä-tarjoushan on edelleen voimassa (31.12.2011 saakka). Kirjoittamalla “Muuta tietoa”  -kohtaan karkkipäivä -25% saa tilauksestaan 25% alennusta.

Törmäsin Helsingin Ideaforumissa aivan ihastuttaviin postikortteihin, jotka saivat hymyn huulilleni.

Rakastan kuvia (tai laajemmin ilmaistuna taidetta, mutta nimenomaan kuvataide on todella lähellä sydäntäni), ja olen aina ostanut paljon postikortteja. Minulle on hyvin tärkeää, että ympärilläni on kuvia. Olen jo lapsesta saakka tehnyt pienistä kuvista kollaaseja huoneeni seinille, en voisi kuvitellakaan eläväni valkoseinäisessä ympäristössä.

Toiset ostavat valmiita maalauksia ja kehystävät ne seinilleen, minä ostan postikortteja ja taidejulisteita. Varmaan se on paremmin sopinut budjetilleni. ;)

Nämä löytämäni kortit ovat kuvataiteilija Reetta Isotupa-Siltasen käsialaa, ja minulle tuli niistä välittömästi aivan selkeä Karkkipäivä-fiilis. Olen lapsenmielinen "karkkimaaihminen", ja minuun vetoavat täysillä tällaiset hieman lapsekkaat, värikkäät ja kollaasimaiset työt. Voisin katsella näitä kuvia vaikka kuinka pitkään, tulen niistä hyvälle mielelle. Vähän niinkuin Sika-sarjakuvista ja Tiheikön Väestä.

Ihme etten ole jo aiemmin löytänyt Isotupa-Siltasen töitä, sillä hänen postikortteja ja printtejä myyvä yrityksensä Joutomaa on ollut olemassa jo vuodesta 2006. Googlen kautta löysin myös Joutomaassa-blogin, jossa Isotupa-Siltanen esittelee töitään ja Joutomaa-lahjatavarakauppansa taivalta. Tuo kauppakin kuulostaa ihan Karkkipäivä-henkiseltä, kun taiteilija kutsuu sitä sanoilla "pieni hassu kauppa, joka on pullollaan ihania käsintehtyjä aarteita." :) Täytyykin käydä siellä seuraavan kerran kun vierailen Turussa.

Ja arvatkaas mitä, löytyyhän Isotupa-Siltaselta myös nimikkotyöni - Karkkipäivä. Se on tämän näköinen:

Tänään minua on ilahduttanut myös chihuahuojen pikkujoulut. Kuvakollaasi jouluista ilahdutti myös teitä vuosi sitten. Tällä kertaa laitan vain kolme kuvaa.

Tottia pelotti taas niin paljon että se ei voinut tulla ulos kopastaan. Se kuitenkin rohkaistui lopulta osallistumaan Mr. Karkkipäivän kanssa temppukilpailuun, ja vaikka tanssitemppu oli liikuttavan yksinkertainen, se sai paikallaolijoilta 9 ääntä silkasta reippaudesta. <3

Viivillä ei muuten oikeasti ollut tonttulakkia... ;)

"Kauhean pelottavia nuo muut pikkukoirat...."

Pyydän anteeksi että en ole vielä valinnut Acorelle-testipaneelin jäseniä. Lupaan tehdä sen huomenna.

Yritän puristaa suunnitellut tuotearvostelut kasaan vielä ennen itsenäisyyspäivää, ja sitten pidän blogilomaa. Kiitos tsempeistänne lukijat! Onneksi en kuitenkaan ole missään nimessä menettänyt intoani pitää blogia, olen vain ajanut itseni ylikuormituksen tilaan joka täytyy purkaa. Ensi vuonna sitten uusilla voimilla.

Olin tällä viikolla Clarinsin peruskoulutuksessa maahantuojan toimistolla. Se on ihan mukava asia.

Mutta sitten siellä oli lompakon ja mielen tyyneyden kannalta ikävämpi puoli; maahantuojan oma shop.

Kerronpa tähän pohjustukseksi, että olin tällä viikolla tekemässä blogiin postausta otsikolla "NAPSAHDUS". Siihen olisi tullut yksi ainoa kuva sekasorron vallassa olevasta meikkipöydästäni.

Minä nimittäin napsahdin ihan totaalisesti. Olin meikkaamassa, enkä löytänyt yhtä tiettyä luomiväriä. Pengoin kaikki laatikot ja pakit eikä sitä löytynyt. Ja yhtäkkiä päässä sumeni. "Minulla on ihan liikaa meikkejä herrajumala!!"

Ylitseni huokui niin kokonaisvaltainen väsymys ja ahdistus kosmetiikkaa kohtaan, että en olisi halunnut lähteä töihin enkä enää tehdä muutakaan sinä päivänä. Katselin kylpyhuoneen täyttäviä "testausta odottamassa" -putelikorejani ja olin vain niin väsynyt. Niin väsynyt.

Kosmetiikka on huomaamattani muuttunut ympärivuorokautiseksi työkseni. Blogin pitäisi olla harrastus, mutta se on yhä enemmän ja enemmän alkanut tuntua työltä. Ja se ei ole hyvä asia. Tiedättekö, luulen että yksi syy spontaanien meikkikuvien vähenemiseen (no, lähes poisjäämiseen) blogissa on se, että ennen niin rentouttava meikkailu on muuttunut jollain tapaa suorittamiseksi. Huiman taidokkaita meikkiblogeja on jo Suomessakin läjäpäin, ja meikkikuvan postaus ei enää tunnukaan sellaiselta huolettomalta "katsokaa mitä kivaa tänään värkkäsin" -jutulta, vaan jotenkin koen, että meikkien pitäisi nykyään olla jotain pitkään hiottuja taideteoksia jotta niitä kehtaisi blogissa esitellä. Epäilen, että lukijat eivät välttämättä jaa tätä näkemystä, mutta minusta itsestäni tuntuu siltä. Ja se on epäilemättä vähentänyt meikkauksen iloa.

Ja sehän on ihan nurinkurista. Ensin perustaa blogin intoillakseen arjen karkkiaamuista --> "eye love mornings", ja sitten blogi itsessään tekee meikkauksesta ja puteleista "työtä". Minun pitää mietiskellä tätä. Jotain on muututtava.

Mistä pääsemmekin päivän postauksen varsinaiseen aiheeseen, eli morkkikseen.

Tämänkö nyt sitten pitäisi vähentää sitä kosmetiikka-ahdistusta? :(

No, ainakin vierailu shopissa vahvisti sen, että väsymyskohtaukset ovat vain väliaikaisia (vaikkakin vakavasti otettavia viestejä). Mihinkäpä friikki himoistaan pääsee. Halusin ostaa vaikkkkkkka mitä, ja sain vaivoin hillittyä itseni että ostokset jäivät tähän. Varaahan minulla ei näihin olisi ollut, mutta tiedättehän sen tax free -myymälöistä tutun kavalan huuman tunteen.... "Kun halvalla saa niin pakkohan se on ostaa..." :/

Tästä läjästä ainoastaan Love, Chloé on oikeasti ollut ostoslistallani, ja sen olisin joka tapauksessa ostanut (tai toivonut) itselleni joululahjaksi.

Bernerin myymälästä saa ostaa myös avaamattomia, jo poistuneiden tuotteiden testereitä.

Jennifer Lopezin Deseo-tuoksuun liittyy sellainen tarina, että sillä on "kunnia" olla ainoa julkkistuoksu, josta oikeasti tykkään. Yleisesti karsastan näitä julkkisten nimillä myytäviä tuoksuja, koska en pidä niiden välittämästä mielikuvasta. (Ja yleensä tuoksut itsessäänkin ovat tympeitä.) Deseo kuitenkin hurmasi minut kesäisellä kookoksen tuoksullaan, ja harkitsin sen ostamista todella pitkään toissa kesänä. Lopulta olisin saanut sen poistuvien tuotteiden alesta -70% alennuksella, mutta en  siltikään ostanut sitä. "Kun minulla on näitä tuoksuja jo ihan liikaa...." Ja jäihän se sitten harmittamaan.

Kun bongasin Deseon Bernerin shopissa niin tiesin, että nyt minun on se ostettava. Näin oli tarkoitettu. Ja ensi kesänä tuoksun Jennifer Lopezilta. :)

...mutta ihan oikeasti; kuinka monta oranssia huulikiiltoa minä enää tarvitsen...? :( Voi Sanni, Sanni.

Nämä hankinnat tein vielä ystävälleni (joo, M, tässä sun satsi! :)), ja niistä sentään saan rahat takaisin.

Lähdenkin tästä nyt lakkaamaan kynsiäni. Tuolla uudella glitter-graffitilakalla (jota minun ei todellakaan pitänyt ostaa).

Haluaisitko päästä mukaan testaamaan luonnonmukaista ihokarvojen kasvua hidastavaa ja vähentävää voidetta tai deodoranttia?

Ecodealilta kysyttiin, haluaisinko emännöidä Acorelle Essentiel Epil -tuotteiden testipaneelin, ja sehän kuulosti niin kiinnostavalta että lähdin mukaan.

Testipaneeliin etsitään kuutta (6) henkilöä. Testaajien on sitouduttava käyttämään valitsemaansa tuotetta päivittäin kuuden viikon ajan.

Acorellen Essentiel Epil -valikoimaan kuuluu kolme tuotetta; voide kasvoille, voide vartalolle ja deodorantti kainaloille. Kaikki kolme lupaavat vähentää ihokarvojen uudelleenkasvua, ja voiteet lupaavat sen lisäksi kosteuttaa ja lisätä ihosolujen uusiutumista. Säännöllisesti käytettynä ihokarvojen kasvun pitäisi hidastua ja niitä pitäisi olla vähemmän ja harvemmassa.

Voiteet toimivat tehokkaimmin, jos ihokarvat on ennen käsittelyn alkamista poistettu juurineen (ei siis pelkästään sheivaamalla tai voiteella). Voiteiden päälle voi laittaa vielä tavallisen kosteusvoiteenkin, mikäli iho on kuiva.

Kiinnostuitko? Kerro siis kommenttilaatikossa, miksi juuri sinä haluaisit mukaan ja minkä tuotteen haluaisit testata; kasvovoiteen, vartalovoiteen tai deodorantin. Laita mukaan sähköpostiosoitteesi.

Ilmoittautumisaikaa on tämän viikon torstaihin 24.11. klo 21.00 saakka. Valitsen testaajat viikon loppuun mennessä.

Testaustulokset esitellään ensi vuoden helmikuussa. Lähetän testaajille kyselylomakkeen johon voitte täytellä käyttökokemuksianne. Valitsemanne tuotteen saatte suoraan maahantuojalta.

SELVENNYS. Kommenteista kävi ilmi, että tuotteiden toimintaperiaate ei selvinnyt kaikille. Kyseessä ei siis ole karvanpoistovoide (niinkuin Veet), eikä voide itsessään poista karvoja. Karvat täytyy poistaa ensin epiloimalla tai vahalla ennen Essentiel Epil -voiteen tai deodorantin käyttöä. Voiteet eivät myöskään korvaa vartalon tai kasvojen kosteusvoiteita, vaikka kosteuttavatkin itsessään jonkun verran.

Ja vielä lisäys - maahantuojalta viestiteltiin, että testaaja saa Essentiel Epil -tuotteen mukana halutessaan myös sopivan Acorelle-ihokarvanpoistotuotteen (esim. kylmävahaliuskat tai sokerivahan), niin ei tarvitse miettiä että milläs ne karvat nyt saa pois juurineen. :)

Esittelyssä Yves Rocherin talvikokoelman limited edition -paletti Smoky Gold. Jokohan tämä on nähty monessa blogissa? :)

Itse sain paletin joskus runsas kuukausi sitten, ja ihastus oli välitön. Todella kaunis väriharmonia. Paletissa on tummanvihreä, vähän harvinaisempi kaunis yönsininen, tumma luumunvioletti ja vaalea kulta. Paletti hylsyineen näyttää tyylikkäältä ja jopa vähän kalliilta, vaikka muovin keveys muistuttaakin että kyseessä on "halpismeikki" (paletilla hintaa 15,90€).

Ainoa valitukseni koskee kultaista sävyä. Missään ei mainita, että se on voidemainen. Siis ei missään. Ei nettikaupan sivuilla, ei luomivärirasiassa itsessään, ei edes tuotteen mukana tulleessa lehdistötiedotteessa. Onko sillä sitten jotain merkitystä? On. Voidemaiset luomivärit ovat laadultaan erilaisia kuin puuterimaiset, ja asiakkaan olisi reilua tietää tuotetta ostaessaan, että yksi sävyistä toimii eri lailla (sitä ei esim. voi levittää  mukana tulevalla applikaattorilla). Voidemaisia luomivärejä on toki pysyvämpiä ja huonommin pysyviä, mutta tämän paletin yksilö kuuluu ikävä kyllä jälkimmäiseen kategoriaan. Se on itse asiassa suorastaan surkea. Puuterimaisella kultaisella sävyllä varustettuna paletti olisi ollut mielestäni lähes täydellinen.

Kultainen sävy on heikkopigmenttinen ja tuntuu iholla rasvaiselta. Voittekin siis arvata, mitä sille tapahtuu mikäli päälle ei levitä puuterimaista luomiväriä kiinnittämään. Ensimmäinen Smoky Gold -meikkini (pikaversio, kuva alla), kasautui luomivakoon alle puolessa tunnissa. Tulos oli samaa luokkaa kuin Max Factorin Smoky Eye Effect -katastrofissa.

Toisessa versiossa korvasin YR-paletin kullan YSL:n vaahtomaisella Fard Lumiere Aquaresistant -luomivärillä. Sävy Golden Sands on upean kimmeltävä syvä kulta, joka sopii juhlameikkiin kuin nenä päähän. Ja tämä luomiväri pysyy ilman mitään kiinnityksiä. Se kuivuu täysin kuivaksi ja vedenkestäväksi.

Luomen sisäpuolikkaalla Golden Sands, ulkopuolikkaalla Smoky Gold -paletin sininen (muuttui vihreäksi kullan päälle levitettynä) ja luomivaossa & alaluomella Smoky Gold -paletin luumuvioletti. Kulmaluulla vaaleaa kultaa Clarinsin Nude Shimmers -paletista. Violetti geelirajaus Indeliblen Venomous-sävy.

Tein meikistä pitkästä aikaa sellaisen "värikartankin" mitä aina joskus toivotaan. Se löytyy postauksen lopusta.

Sopisi vaikka pikkujouluihin!

Kultasävyn onnettomasta laadusta huolimatta pidän Smoky Gold -palettia hintansa väärtinä, sillä kolme tummaa sävyä ovat todella pigmenttisiä. Siveltimellä tarvitsee vain hipaista, ja saa kunnolla sävyä.

Meikissä on käytetty myös Yves Rocherin ripsaria Mascara Longueur 360°. Tässä ripsarissa on samalla lailla kovan tuntuinen muoviharja kuin Lumenen Blueberry Curl -maskarassa. Harja erottelee ripset todella nätisti, mutta on makuuni liian kova. Kun aikoinaan käytin Blueberry Curlia, se jopa ihan sattui ripsien tyveen. YR Longueur 360° ei sentään tee kipeää, mutta pidän itse enemmän joustavista ja pehmeämmistä silikoniharjoista. Käytän silti mielihyvin tämän ripsarin loppuun, se on kuitenkin paras Rocherin ripsiväri mitä olen kokeillut.

En muuten ymmärrä tuota 360-astejuttua. Maskaran kuvauksessa sanotaan, että harjaksia pitäisi olla harjaosan päässäkin. Minun kappaleessani harjan pää on ihan tasainen.

Nyt tulee erittäin huonolaatuisilla kuvilla varustettu postaus, pahoitteluni.

Näitä "mitä käsilaukkusi sisältää" -juttuja oli yhteen aikaan kaikissa blogeissa. Nyt sellainen on sitten Karkkipäivässäkin - tyylikkäästi parin vuoden viiveellä. Vaikka ymmärrän, ettei laukkuni sisältö teitä välttämättä ihan erityisesti kiinnosta.

Minua kuitenkin huvitti tehdä tällainen kuvasarja, kun puhdistin laukkuani viime maanantaiyönä M/s Mariellalla matkalla Maarianhaminasta Helsinkiin. :)

*KLIK*

Tuo meikkipussi on kyllä jotain aivan anteeksiantamatonta. Voisihan sen ehkä päivittää freesimpään...... ^_^

Tuota kultapaperin palaa en muuten ole tarkoituksella säästänyt, vaan se vain löytyi laukustani The Arkin keikan jälkeen. Ja sinne se jäi asumaan.

Ja jotta vältämme mahdollisen piilomainontatilanteen, niin mainitsen että kuvassa näkyvat Sanctum-käsivoide, Lily Lolon huulikiilto ja Natural Coden meikkipuuteri on blogin kautta saatuja. NC:n meikkipuuteria en ole kertaakaan vielä käyttänyt, se vain lojuu laukun pohjalla odottamassa että voisi hätätilanteessa korvata meikkipohjani.

Tässä kuvassa on laukun sivutaskun sisältö. Nuo ateriakupongit ovat tosi vanhoja. :P CityShoppari-kortin olemassaolon muistin vasta viime viikonloppuna, ja käytin sitä Maarianhaminan Kapp Ahlissa. :) En ole käyttänyt sitä kertaakaan aiemmin koko vuonna. Halloween-aiheiset laastarit yllättivät minutkin, ja päättelin että niiden täytyy olla lahja amerikkalaiselta ystävältäni joka lähettelee minulle aina hassuja lahjoja.

Tässä on sitten meikkipussin sisältä. Vähän vähemmän tavaraa tällä kertaa verrattuna maaliskuiseen tilanteeseen.

Benecosin Pink Rose -huulipuna on blogin kautta saatu, ja se on muuten ollut ahkerassa käytössä. Tulen ehdottomasti esittelemään sen tarkemmin jahka jaksan taas tehdä meikkikuvapostauksia.

Jos ihmettelette tuota Rizla-pakkausta, niin en suinkaan tupakoi vaan käytän Rizla-papereita puuteripaperien asemasta. Toimii! :) Eikä maksa paljon mitään.

Kuluneista meikeistä kicksejä saaville voin vilauttaa kivipuuterini kulumistilanteen. :) Olen käyttänyt tätä Laveran puuteria nyt kaksi vuotta. Sipaisen sitä nenuun ja poskille ehkä kerran päivässä. Se varmaan kestäisi vielä toisetkin kaksi vuotta, ellei pinta olisi alkanut vipalla pyyhkimisestä kovettua. Luulen, ettei siitä kohta saa enää mitään irti. (Tykkään muuten tästä Laveran vanhan linjan puuterista paljon enemmän kuin uuden linjan. Uudessa linjassa ei ollut oikein minulle sopivaa sävyäkään.)

Teettekö tekin laukkujenne uumenista välillä mielenkiintoisia muinaishistoriallisia löytöjä? Vai vaihdatteko laukkua niin usein, ettei sinne voi jäädä muhimaan mitään vuosien takaisia matkamuistoja sun muita epämääräisyyksiä...? ^_^

P.S. Oho, huomasin että sattumalta myös NFV-Emmi on hänkin juuri tänään tehnyt vastaavanlaisen laukun sisältö -postauksen! ^_^ Eli ei nämä varmaan olekaan vielä "menneet muodista". :P

Sen verran minulla kuluu viikossa kauneudenhoitoon.

Oletteko yllättyneitä? :) Ei sen kauempaa? Itse ainakin olin vähän yllättynyt.

Kellotin viime viikon ajan kaikki kauneudenhoitoon liittyvät tapahtumat erään lukijakommentin inspiroimana. Kauneudenhoitoon laskin meikkauksen, ihonhoidon & kynsien lakkauksen lisäksi myös suihkut & hiustenpesun.

Luku ei itse asiassa ole ihan täsmällinen, sillä unohdin kellottaa kokonaan viime perjantain. Jouduin sitten tekemään päivän kauneudenhoidosta arvion. Samoin tajusin viikon puolessä välissä, että en ollut kellottanut jokailtaista jalkojenrasvausoperaatiotani. Siitä tulisi varmaankin n. 10 minuuttia lisäaikaa.

Näin ollen kosmetiikkafriikki-Sanni käyttää kauneudenhoitoonsa keskimäärin n. 40 minuuttia vuorokokaudessa. Ei ole paljon.

Luulen tosin, että luku olisi ollut paljon, paljon korkeampi jos kellotus olisi tapahtunut jollain sellaisella viikolla, jolloin olisin joka päivä tehnyt huolellisen monivärimeikin. Viime viikon meikit olivat joka päivä peruspikameikkejä kahdella sävyllä toteutettuina. Kynsilakat vaihdoin viikon aikana kerran.

Kauanko te arvioisitte käyttävänne päivässä/viikossa aikaa kauneudenhoitoon? Sitä on muuten yllättävän vaikea arvioida. Ilman kellotusta olisin itse kuvitellut käyttäväni meikkaukseen, ihon rasvailuun ja puhdistukseen vähintään tunnin päivässä.

Postauksen kuvat on muuten otettu 15 minuuttia sitten. Kerrankin näette jotain melkein reaaliajassa! ^_^