Nyt kun olen vihdoin päässyt käymään Kastellorizossa, tuolla ”mini-Syminä” pidetyllä saarella, pääsen vertaamaan näitä kahta kaunotarta. Ei pidä unohtaa myöskään Chalkia, joka täydentää kolmikon saman tyylisellä arkkitehtuurillaan ja yhden kylän rakenteellaan. Chalkilla minun on tarkoitus vierailla ensi toukokuussa, joten sitten pääsen liittämään senkin vertaukseen. :)

Symin satama lumoaa värikkäillä taloillaan

Dodekanesian saariryhmä tunnetaan Astypaleaa lukuunottamatta muutenkin värikkäästä arkkitehtuuristaan muihin Kreikan saariryhmiin verrattuna, mutta Rhodoksen naapuri Symi on aivan erityisen tunnettu väreistään ja uskomattoman kauniista taloistaan. Symin satamaa pidetään yhtenä koko Kreikan kuvauksellisimmista. Näky rinteessä toinen toisensa päällä kohoavista, amifiteatterimaisesti levittyvistä neoklassisista pastellitaloista todellakin saa leuat loksahtamaan yhdellä jos toisella.

Kun kreikkalainen ystäväni Marianna ensimmäisen kerran puhui minulle Kastellorizosta, hän kuvaili saarta sanoin: ”Se on kuin Symi, mutta miniatyyri-koossa.” Symikään ei ole valtava, mutta Kastellorizo on Symiin verrattuna taskukokoinen. Ja toden totta: Kastellorizo on kuin ilmetty mini-Symi! Sillä erolla, että allekirjoittaneen mielestä se on vieläkin viehättävämpi saari. Voin jopa todeta, että Kastellorizon satama kera kapeimman veden reunaa seuraavan ”kadun” mitä missään on nähty, on mahdollisesti kaunein ja idyllisin paikka jossa olen koko Kreikassa vieraillut.

Kastellorizo on kuin ilmetty mini-Symi

Tuo kylän pääväylä, hevosenkengän muotoista satamaa reunustava katu, tunnetaan nimellä Kordoni. Katu on niin kapea, että autot eivät siellä mahdu ajamaan ja ravintoloiden pöydät on hivutettu niin lähelle kadun merenpuoleista reunaa, että niiden voisi kuvitella hetkenä minä hyvänsä putoavan veteen.

Lazarakis-ravintolan kohdalla mereen työntyy pieni aallonmurtaja, joka sekin on omistettu ravintolan pöydille. Siinä on todennäköisesti kylän romanttisin paikka illalliselle. Ihan koko Kastellorizo on romanttinen, jos minulta kysytään. Täällä on vaikea löytää paikkaa, josta ei avautuisi postikorttimainen näkymä kuvankauniiseen satamaan, taustallaan Turkin rannikko.

Mikä Kastellorizosta tekee aivan erityisen viehättävän on sen rauhallinen ja autenttinen tunnelma. Täällä on todella vähän turismia, mikä heti vaikuttaa (ja pakko sanoa: positiivisella tavalla) tunnelmaan. Matkamuistomyymälät voi laskea yhden käden sormilla - mielestäni laskin niitä olevan kolme - eikä yhdenkään ravintolan edustalla ole ruokalistoja viidellä eri kielellä. Erään tavernan isäntä tosin tervehti minua suomeksi. On ollut töissä Rhodoksella, oli selitys..!

Toki on muitakin rauhallisia, epäturistillisia saaria, mutta Kastellorizon tunnelmassa on jotain aivan erityistä. Se täytyy kokea itse. Kuvailen itse tunnelmaa raukeaksi, romanttiseksi, viipyileväksi – ja arvokkaaksi. Täällä tulee välittömästi olo, että kastellorizolaiset ovat saarestaan ylpeitä ja pitävät ainoasta kylästään hyvää huolta. Kun perehtyy saaren surulliseen historiaan, huolenpidon voi todella ymmärtää. Ja sen, mitä saaren nykytila siellä asuvalle kouralliselle ihmisiä merkitsee.

KASTELLORIZON HISTORIASTA

Kastellorizossa asuu tänä päivänä noin 400-500 ihmistä (joista itse asiassa noin 100 on armeijan leivissä ja saarella työkomennuksella). Parhaimpina aikoinaan, 1900-luvun alussa, Kastellorizossa asui jopa 20 000 ihmistä. Vauras Kastellorizo oli erityisesti 1800-luvulla tärkeä merivoima ja kaupan, laivanrakennuksen ja -varustuksen keskus. Kauppa Vähä-Aasian kanssa kukoisti ja vaikutti saaren kehitykseen. Vanhoja kuvia katsoessa ei meinaa uskoa, miten paljon taloja kylässä – silloin kaupungissa – on ollut.

Kastellorizon kukoistus hiipui lopulta hyvin lyhyen ajan sisällä. Merkittävin vaikutus oli vuoden 1913 kansannousulla turkkilaisia vastaan: saaren irtaantuessa turkkilaisten monisataavuotisesta vallasta, katkesivat Kastellorizon kauppasuhteet Vähä-Aasiaan ja Lähi-itään. Tämä merkitsi talouden taantumista. Seuraava ikävä aikakausi oli italialaisten fasistien kausi vuosina 1921-1941. Italialaisten vaikutus saarella oli kaikkea muuta kuin positiivinen, ja fasistien sorto ja vainot saivat tuhannet jättämään kotisaarensa. Yli 10 000 kastellorizolaista muutti Amerikkaan, Egyptiin ja Australiaan. Lisäksi fasistien kaudelle, vuoteen 1926, osui myös mittava maanjäristys, joka tuhosi suuren osan Kastellorizon kaupungista.

Kavosin alue 1900-luvun alussa. Sama alue moskeijoineen näkyy tämän päivän kuosissaan ylemmässä kuvassa.

Se, mitä kaupungista vielä oli jäljellä, pommitettiin maan tasalle toisessa maailmansodassa. Brittien sytyttämä suuri tulipalo vuonna 1943 viimeisteli saaren tuhon, ja muinoin kukoistavasta kaupungista oli enää jäljellä muutama rakennus vesirajassa. Vuosien 1943-1945 aikana saaren viimeisetkin asukkaat evakuoitiin Lähi-Itään.

Kun Kastellorizo yhdessä muiden Dodekanesian saarten kanssa vihdoin vuonna 1948 liitettiin – tai palautettiin – osaksi Kreikan valtiota, saarelle palasi muutama sata asukasta. Tämä pieni yhteisö on siitä saakka hitaasti lähtenyt elvyttämään tuhottua kotisaartaan. Taloja restauroidaan Kreikan valtion sekä erityisesti Australiassa asuvien kastellorizolaisten tuella. Australiassa asuu tänä päivänä jopa 30 000 kastellorizolaista ja heidän jälkeläistään.

KASTELLORIZON TALOT

Suuri osa Kastellorizon kunnostetuista pastellitaloista on tyhjillään talviaikaan, ja niissä asutaan silloin, kun etä-kastellorizolaiset saapuvat viettämään aikaa kotisaarelleen. Sain kuulla, että ”kassieille” (Australian kastellorizolaiset) on hyvin tärkeää säilyttää isovanhempiensa talot suvussa ja mahdollistaa niiden käyttö tuleville sukupolville. Sitä kuitenkaan tuskin koskaan tullaan näkemään, että saarelle enää muuttaisi tuhansia ihmisiä. Kylän kujilla vaellellessa tulee olo, kuin kävelisi tavallaan elvytetyissä muistoissa. Jossain, joka on haluttu palauttaa kunnianosoituksena isovanhemmille, mutta joka ei koskaan enää tule palaamaan entiseen. Siitä tulee liikuttunut olo. Varmasti juuri tämä vaikuttaa siihen tunnelmaan, joka Kastellorizossa vallitsee.

Monien talojen seinissä kyltit kertovat omistajuudesta ja siitä, minkä suvun vesa on kyseisen talon restauroinut.

Restaurointi muuten tulee suorittaa äärimmäisen tarkkojen sääntöjen mukaan. Kreikan arkeologinen viranomainen Rhodokselta tulee tarkistamaan, että ihan kaikki on pilkulleen sääntöjen mukaista ikkunoiden karmeja ja ovien leveyttä myöten. Talojen tulee noudattaa alkuperäistä arkkitehtuuria.

Koko kylässä taitaa olla vain yksi moderni rakennus, ja se on Hotelli Megisti. Kyseinen hotelli on uudisrakennus, eli sen ei ole tarvinnut noudattaa historiallista arkkitehtuuria, mutta eräs paikallinen ihmetteli minulle, miksi hotelli ylipäänsä haluttiin rakentaa niin silmiinpistävästi eri tyyliin. Minun silmiäni Hotelli Megistin ulkonäkö ei häiritse, etenkään kun se on satamakadun talorivistössä uloimpana. Minusta rakennus on myös sen verran neutraali, ettei se mitenkään pomppaa silmään, mutta onhan se kieltämättä eri näköinen kuin Kastellorizon muut talot.

Myös Symillä osa kaupunkia on raunioina

SYMIN HISTORIASTA

Symi jakaa pitkälti saman historian kuin Kastellorizo, sillä erolla, että Symillä myös pesusienten sukellus oli pitkään merkittävä elinkeino. Myös Symi kärsi suuria vaurioita vuoden 1926 maanjäristyksessä sekä toisen maailmansodan pommituksissa, mutta saaren asutuskeskukset eivät tuhoutuneet aivan yhtä totaalisesti kuin Kastellorizossa.

Sekä Symillä että Kastellorizossa kävellessä voi kunnostettujen talojen lomassa nähdä runsaasti raunioita, jotka muistuttavat ajasta ennen toista maailmansotaa.

Symillä asukasluku ylitti 1800-luvulla 22 000, tänä päivänä saarella asuu 2 500 asukasta. Toisin kuin Kastellorizossa, huomattava määrä Symin kunnostetuista kauniista taloista on ulkomaisten turistien, erityisesti brittien, ostamia ja restauroimia. Turismi sekä ulkomaisten asukkaiden vaikutus Symillä on paljon suurempaa kuin Kastellorizossa. Kesäsesongilla saaren asukasluku kasvaa jopa 6000:n. Ympärivuotisia ulkomaisia asukkaita on noin pari sataa – joukossa myös suomalaisia, joihin olen saarella tutustunut! Kastellorizossa talot ovat pysyneet paikallisten omistuksessa ja näin halutaan tilanteen myös säilyvän. Kassiet eivät helpolla myy talojaan – tai raunioitaan – ulkomaalaisille.

Symi tarjoaa henkeäsalpaavia maisemia

MATKAILIJAN SYMI JA KASTELLORIZO

Kuten todettua, Symi on saarista huomattavasti turistillisempi ja tarjoaa paremmat matkailupalvelut. Symillä on paljon hotelleja ja saari on myös helpommin saavutettavissa kuin etäinen Kastellorizo. Symi sijaitsee vain 60-90 minuutin laivamatkan päässä Rhodoksesta ja laivavuoroja on useita joka päivä.

Kastellorizoon matka puolestaan kestää nopeimmillaan 2,5 tuntia katamaraanilla, perinteinen lautta vie 3 h 40 minuuttia. (Kaikkein hitain laivayhteys melkein 5 tuntia.) Laivoja ei kulje päivittäin, mutta Kastellorizossa on Symiin nähden se etu, että siellä on myös lentokenttä. Lento Rhodokselta kestää 40 minuuttia, mutta lentojakaan ei ole ihan joka päivä.

Vaikka Kastellorizoon ei pääse heilahtamaan tuosta vain, eristyneisyydellä on se positiivinen vaikutus, että juuri sen vuoksi matkailu ei pääse koskaan kehittymään superturismiksi. Kiitos eristyneisyytensä, saari tulee varmasti säilyttämään charminsa ja vetovoimaisuutensa pienten, rauhallisten ja autenttisten saarten ystävien keskuudessa.

Symille ja Kastellorizolle on yhteistä uimarantojen niukkuus, kumpaakaan ei tunneta hienoista hiekkarannoistaan. Kastellorizossa niitä ei ole käytännössä ollenkaan, vaan kirkkaisiin vesiin pulahdetaan uimaan laitureilta ja kiviltä.

Symin kaupungin pikkuranta Gialoksessa

Symillä on muutamia rantoja, joista parhaille pääsee kuulemma venetaksikuljetuksella (itse en ole niillä käynyt). Pääkaupungissa on yksi pikkuinen pikkukiviranta joka ajaa asiansa kun haluaa pulahtamaan, ja viereisessä Pedin poukamassa on vähän isompi pikkukivi-biitsi.

Rantalomalle ei näille saarille kannata tulla, vaan pääohjelmanumero on ihailla poikkeuksellisen kauniita kyliä ja arkkitehtuuria, sekä tietysti nauttia satamakylän ihanasta tunnelmasta lukuisine tavernoineen. Symi ja Kastellorizo ovat saaria ehdottomasti aikuiseen makuun, lapset todennäköisesti ikävystyvät näillä saarilla.

MONIPUOLISEMPI SYMI

Symi on suurempi ja vilkkaampi kuin Kastellorizo, ja saarella on muutama asutuskeskukseksi laskettava alue, kun Kastellorizossa on vain yksi. Symin satamakylä Gialos on turistille kaikkein tutuin paikka ja ensimmäinen, jonka vierailija saarelle saapuessa kohtaa.

Gialos on kasvanut yhteen kukkuloilla sijaitsevan pääkaupungin Horion kanssa, ja yhdessä ne muodostavat jopa aika kosmopoliittisen asutuskeskuksen. Oikeastaan alueen voi nähdä ulottuvan vielä Pedin rantakylään saakka, kukkuloiden toisella puolella. Lähes kaikki saaren 2500 asukkaasta asuvat tässä kolmen kylän muodostamassa keskuksessa. Saaren muita pienempiä kyliä ovat Nimborio, Marathounda ja Panormitis, joiden väkiluvun voi laskea kymmenissä.

Panormitis

Panormitis on Gialoksen ohella Symin tunnetuin nähtävyys ja vierailukohde: siellä sijaitsee yksi Kreikan kuuluisimmista ja merkittävimmistä luostareista. Luostarissa on myös matkailutoimintaa, ja siellä voi majoittua. Suosittelen ehdottomasti visiittiä sinne, paikka on todellakin upea ja eloisuudeltaan kuin pieni kylä.

Symi on erittäin suosittu päiväretkikohde Rhodokselta, ja päivisin etenkin kesäaikaan Gialos täyttyy monien veneiden tuomista päiväretkeläisistä. Tällöin kylässä voi olla jopa ahdistava tungos – näin olen kuullut, itse olen vieraillut saarella vain syksyisin ja välttynyt tältä turismin ilmiöltä.

Suosittelen aina syksyä ajankohdaksi Kreikan matkoille, jos se vain suinkin on lomapäivien puitteissa mahdollista. Syyskuuta parempaa ajankohtaa ei olekaan: tukalimmat helteet ja suurimmat turistimassat ovat hiipuneet, mutta Kreikassa on yhä todella lämmin ja kaikki matkailupalvelut auki. Ja hinnat edullisemmat! Voit nauttia lomasta kaikilla palveluilla mutta paljon huokeammilla hinnoilla sekä ilman kesäsesongin ryysiksiä.

Syyskuun loppua kohden hotellit etenkin pienemmillä saarilla alkavat sulkea oviaan, mutta esimerkiksi Symillä matkailusesonki jatkuu lokakuun loppuun, jopa marraskuun ensimmäiselle viikolle. Dodekanesian saarilla vallitsee lämpimämpi ilmasto kuin lähempänä manner-Kreikkaa sijaitsevilla saarilla, joten täällä saa usein paistatella 30 asteen lämpötilassa pitkälle lokakuuhun.

Symillä riittää portaita

Matkailijan Symi pähkinänkuoressa:

Erittäin antoisa kohde kyläfiilistelijöille ja postikorttimaisemien metsästäjälle. Gialoksen ja Horion kylät suurine korkeuseroineen tarjoavat runsaasti palkitsevia kävelyretkiä, tosin eivät sen puolesta sovellu liikuntaesteisille. Värikkäät talot, kuvaukselliset kujat ja joka puolelta pilkahtavat huikeat merinäköalat tekevät Symistä esteetikon paratiisin.

Erityisesti Horiossa, kaukana päiväretkeläisten täyttämästä Gialoksesta, tunnelma on hyvin autenttinen etkä törmää matkamuistomyymälöihin. Ulkomaalaisiin tosin kyllä törmäät – esimerkiksi Horion suosituimpiin kuuluva, porraskadun yläpäässä sijatseva kahvila on Briteistä Symille muuttaneiden omistuksessa. Täällä kohtaa paljon brittejä, kuten myös australialaisia.

Parhaat majoituspalvelut löytyvät Gialoksesta, jossa on monia hotelleja. Mielenkiintoisesti, rantakadun maisemallisesti komeinta paraatipaikkaa ei kuitenkaan ole luovutettu hotelleille, vaan suurin osa hotelleista ja ns. etablisoituneista isommista majoituspalveluista sijaitsee kylän takaosassa vailla näköaloja. Rantakadulta löytää kyllä yksityisten vuokraamia huoneita ja huoneistoja, joista moni on vuokrattavana myös Booking.comin kautta, mutta jos perinteinen hotelli on sinun juttusi ja haluat majoittua sataman ikonisessa maisemassa, vaihtoehtoja on vain muutama. Yksi niistä on saaren tunnetuimpiin lukeutuva hotelli Nireus.

Jos haluat majoittua rannalla, tai rannan tapaisella (Symin uimarannat ovat tosiaan aika vaatimattomat), hyviä vaihtoehtoja ovat Pedi Beach Hotel Pedin kylässä tai Niriides Nimborion kylässä.

Miten Symille pääsee? Saarelle pääsee helpoiten Rhodokselta, mutta Symille on myös säännöllinen lauttayhteys Pireuksen satamasta Ateenasta. Noin 15-tuntinen laivamatka Pireuksesta on kuitenkin aika kallis, ja lento Rhodokselle tulee käytännössä halvemmaksi.

Hotelli Mediterraneo on valokuvaajien suosikki

RAUHALLINEN KASTELLORIZO

Kastellorizossa retkeily- ja ajanviettomahdollisuudet ovat paljon Symiä rajallisemmat. Saarella on vain yksi asutuskeskus, Kastellorizon kylä, ja sen vieressä kukkulan toisella puolella Mandrakin alue, joka muinoin toimi laivanrakennuksen keskuksena. Mandraki ja Kastellorizon kylä yhdistyvät toisiinsa Horafian kaupunginosan kautta.

Pääasiallinen kulkuneuvo saarella on jalat, sillä autoteitä on alle 10 km. Saaren ainoa taksi kulkee lähinnä lentokentän ja kylän väliä, paljon muualle ei autolla pääsekään.

Ajanvietto saarella on yhtä kuin Kordonin rantakadun kuppiloissa rentoilu ja silmien lepuutus ympäröivässä maisemassa. Suosittelen myös pujahtamaan rantakatua tiheästi reunustavien talojen julkisivujen taakse, löydät toinen toistaan huolellisemmin restauroituja taloja ahtautuneina autottomille, hyvin kapeille kujille.

Kelpaisiko illallinen näillä näkymillä? Lazarakis on yksi saaren parhaita ravintoloita.

Se, että suurin osa kylästä on rauniota, tekee tunnelmasta omalaatuisen. Tunnelmassa on samalla jotain haikeaa mutta myös toiveikasta: rakkaudella ja pieteetillä kunnostetut karamellitalot kertovat saarelaisten sitkeydestä ja etä-kastellorizolaisten uskollisuudesta ja sitoumuksesta saartaan kohtaan. Joka puolelta voi kuulla työmaan ääniä ja vasaroiden kolketta, kun raunioista hitaasti yksi kerrallaan nousee henkiin herätettyjä taloja. En ole missään kokenut vastaavanlaista tunnelmaa.

Kävely kylän kujilla välittää vahvan rakkauden tunteen, ja siitä tulee valtavan hyvä olo. Ehkä juuri tuo tunne on se, joka sai minut niin kiintymään Kastellorizoon ja viihtymään siellä.

400 askelmaa vie sinut Kastellorizon parhaimpaan maisemapaikkaan

Kuten Symillä, myös Kastellorizon kylässä on paljon korkeuseroja mikä tarjoaa maisemanmetsästäjälle palkitsevia kävelymahdollisuuksia. Yksi klassinen näköalakohde on entisen Kavosin kaupunginosan yllä kohoava keskiaikainen linnoitus, tai sen rauniot, linnoitus tuhottiin 1700-luvulla. Kavos oli saaren suurimman kukoistuksen aikaan kylän tiheimmin asuttu alue ja rinne oli täpötäynnä merikapteeneiden ja laivanvarustajien komeita kolmikerroksisia taloja. Nyt kasvillisuus peittää kapteenien talojen raunioita.

Toinen, vielä upeammat näkymät tarjoava reitti kulkee 400 askelmaa ylös kylän takana kohoavalle vuorelle. Sieltä voi vielä halutessaan jatkaa patikkareittiä Ag. Georgios Tou Vounoun luostarille.

Kastellorizon tunnetuin nähtävyys sijaitsee merellä: hätkähdyttävä Blue Cave on Egeanmeren suurin ja hienoin laatuaan ja on koko Kreikan kuuluisin luola. Oviaukosta siivilöityvä auringonvalo saa luolan veden hehkumaan syvän sinisenä, hyvin harvinainen geologinen ilmiö. Luolaan pääsee vain matalan vuoroveden aikaan, ja silloinkin sisäänkäynti on niin matala, että veneessä olijoiden on mentävä makaamaan jotta vene pääsee sisään. En ole itse mikään suuri luolanähtävyyksien ystävä, mutta täytyy sanoa, että tämä paikka oli todella vaikuttava ja mielestäni se kannattaa ehdottomasti nähdä. Sininen valo on kauneimmillaan ja voimakkaimmillaan aamupäivällä. Uskaltauduin jopa uimaan luolassa, sillä vierailu tuntui niin erityiseltä..!

Luolassa asuu hylkeitä, mutta juuri minun visiittini aikaan hylkeet olivat muilla mailla.

Kylän ihanaa iltatunnelmaa

Matkailijan Kastellorizo pähkinänkuoressa:

Äärimmäisen rauhallinen Kastellorizo sopii esteetikoille, joille kuvankauniiseen maisemaan uppoaminen ja frappén siemailu rantakadulla on riittävää lomaohjelmaa. Toki saarella riittää muutamaksi päiväksi myös antoisaa käveltävää. Vedet ovat puhtaat ja kirkkaat, ja jos uimisesta tykkää, voi veteen pulahtaa esimerkiksi Hotelli Megistin uimalaiturilta (myös muun yleisön käytössä) sekä Faroksen baarin terassilta moskeijan vierestä.

Kylän arkeologinen museo sekä moskeijaan perustettu kansanperinnemuseo ovat ehdottomasti vierailun arvoisia. Moskeijan museossa näytetään päivittäin kello 12 lyhytfilmi (20 min) saaren historiasta, joka on hyvin tehty, informatiivinen ja koskettava.

Majoitusvaihtoehdot Kastellorizossa ovat suhteellisen vähäiset. Saarella on muutama hotelli sekä joukko yksityisten vuokraamia huoneita. Tunnetuimmat majoituspaikat ovat pieni putiikkihotelli Mediterraneo, joka saa jokaisen valokuvaajan pysähtymään kohdalleen ja zoomailemaan hartaasti, sekä Mediterraneon vieressä kohoava, saaren suurin ja vanhin hotelli Megisti. 1950-luvulla rakennettu perinteikäs Hotel Megisti tunnetaan erityisesti hääjuhlien pitopaikkana. Ei ihme, sillä sijainti on aivan järjettömän kuvauksellinen ja romanttinen, ja ollessaan kylän rakennuksista reunimmaisin, täällä on aivan oma rauhansa.

Megisti muuten on saaren kreikankielinen nimi. Saari tunnetaan kansainvälisesti kuitenkin Kastellorizona. Kreikassa käytetään kumpaakin nimitystä. Kastellorizo-nimeen liittyy monia tarinoita, joidenkin mukaan ranskalaiset tai italialaiset antoivat saarelle tämän nimen, joidenkin mukaan nimi juontaa jo Bysantin aikaan.

Hotel Megistin terassi

Mediterraneo ja Megisti tarjoavat kiistatta Kastellorizon parhaimmat näköalat. Itse majoituin Megistissä, ja olen vain haaveillut siitä hetkestä, kun pääsen sinne takaisin. Megistin suuri terassi ravintoloineen, uimalaitureineen ja aurinkotuoleineen takaa sen, että halutessaan koko lomapäivän voi viettää lähtemättä hotellilta – ja silti on voinut koko päivän nauttia vertaansa vailla olevista näköaloista sekä kirkkaista uimavesistä. Nälän iskiessä ruoat voi tilata vaikka suoraan aurinkotuolille.

Tämä jos mikä on mulle rentoilulomaa parhaimmillaan. Sitä hidasta, viipyilevää maisematkailua, jota nykyään niin arvostan. En kaipaa hiekkadyynejä, shoppailumahdollisuuksia enkä uima-altaita: kun saan levätä kuvankauniissa maisemassa vailla turistiryysistä, tärkeimmät palvelut kuten ruoka, juoma ja WC käden ulottuvilla, olen onnellinen ja tyytyväinen.

Kastellorizosta löytyi mun paratiisi.

.

Miten Kastellorizoon pääsee? Nopein tapa on joko lentää tai ottaa Dodekanisos Seawaysin katamaraani Rhodokselta. Katamaraani kulkee vain keväästä lokakuun puoleen väliin, aikataulut voi tarkistaa täältä. Blue Star Ferriesin perinteinen, hitaampi matkustajalautta kulkee Pireuksesta Rhodoksen kautta Symille kahdesti viikossa ympäri vuoden, matka kestää 23 tuntia. Dodekanesian alueella liikennöivän Saos Ferriesin superhidas Stavros-lautta kulkee sekin vuoden ympäri Kastellorizoon 2-3 kertaa viikossa. Matka Rhodokselta Stavros-laivalla kestää vajaa viisi tuntia. Kaikki aikataulut näkee kätevimmin Openseas-palvelussa.

Loppukaneetti:

Sisareni perhe on toukokuun matkalla lähdössä mukaani viikoksi, ja olin jo riemusta soikeana viemässä koko porukkaa Kastellorizoon. Kunnes se ilmeinen iski tajuntaan. Matkaseurueeseen kuuluu 4-vuotias, ja Kastellorizo ei ole lasten kohde. Siellä ei ole lapsiystävällistä uimarantaa eikä lasten altaita. Mitä pikkuinen siellä tekisi? Katselee vierestä, kun aikuiset sukeltavat laiturilta tai tilaavat drinkkejä rantakadun tavernassa? Joten Kastellorizo jää pois laskuista. Kuten myös Symi, osin samoista syistä.

Olen selvitellyt, että Chalkilla, tuolla kolmannella värikkäiden karkkitalojen saarella, on lapsiystävällinen ranta, joten tämä saari mahdollistaisi sekä aikuisten esteetikkojen että rantaleikeissä viihtyvän pikkutyypin onnistuneen loman! :) Keväällä selviää, pitääkö tämä paikkansa.

Tänään esittelyssä Patykan uudistunut anti-age-linja. ✨

Disclaimer: olen töissä Patykan maahantuojalla.

Patykan juonteita silottava ja ihoa kiinteyttävä linja on kokenut täyden uudistumisen. Uusi anti-age-sarja kantaa nimeä Lift Essentiel. 

"BIO-RETINOLIT" KOVASSA KASVUSSA

Retinolin kasviperäiset vaihtoehdot ovat kovassa huudossa, ja trendikkään bakuchiolin ohella myös vähemmän mediaseksikkään nimen omaava kastepapu eli vigna aconitifolia nousee kovaa tahtia. Kastepapu onkin Patykan Lift Essentiel -sarjan tähtiainesosa. Onko joku lukijoistani niin ainesosanörtti, että muistaa, missä tuotteissa kastepapu on aiemmin vilahdellut mun blogissa..? ☺️ No, tämä ei ole koe, ja voin antaa vastauksen saman tien: kastepapua on kotimaisen Purodorén anti-age-tuotteissa sekä Patykan Pro-Collagen-naamiossa ja ryppyfillerissä. (Jos joku muistaa vielä Naturativin seerumin, jonka esittelin viisi ja puoli vuotta sitten, saat papukaijamerkin..! Se oli muuten ensimmäinen tuote, jossa olen kastepapuun törmännyt.)

Kastepapu omaa tutkitusti samankaltaisia ihoa uudistavia vaikutuksia kuin retinoidit ja bakuchiol, tosin mikään kasviperäinen retinoli-vastine ei ole iholla yhtä tymäkkää kuin voimakkaimmat a-vitamiiniyhdisteet. Siksi kasviperäiset vaihtoehdot ovatkin yhä vain suositumpia: ne ovat todella tehokkaita, mutta vailla voimakkaiden a-vitamiinijohdannaisten ihoärsytystä. Kastepapu-uute tehostaa solujen uusiutumista ja stimuloi kollageenisynteesiä, tuloksena sileämpi ja kiinteämpi iho.

Muita aktiiviaineita Lift Essentiel -sarjassa ovat väinönputken solu-uute, lupiiniproteiini ja "vanhat kunnon" hexapeptide-11 ja aminohappoyhdiste dipalmitoyl hydroxyproline. Kaksi jälkimmäistä ovat luonnonkosmetiikan luotettuja anti-age-ainesosia.

Jos joku huolestuu Advanced Plumping -seerumin puolesta (Patykan hyaluronihapposeerumi), joka on ennen kuulunut Lift Essentielin edeltäjään, Wrinkles & Firmness -sarjaan, niin ei huolta: kyseinen seerumi ei jää pois, vaan on hypännyt Patykan Age Specific Intensif -sarjaan, joka koostuu anti-age-täsmätuotteista.

Postauksen hintatiedot ovat Joliesta, jossa uutuudet ovat jo saatavilla. Kauppoihin ja muille jälleenmyyjille uutuudet valuvat pikkuhiljaa.

PRO-STRUCTURE FIRMNESS SERUM 89,90€ / 30 ml

Mun kokemus Pro-Structure-seerumista muutamalla sanalla: ihanan tuoksuinen ja todella kosteuttava! Kevyesti emulsiomainen koostumus jättää iholle pitkäkestoisen hoidetun ja mukavuuden tunteen. Emulsioseerumin etu fluidimaiseen ja nestemäiseen seerumiin on aina ravitsevampi ja pehmentävämpi vaikutus.

Seerumi on odotetusti sarjan hoitavin tuote jossa on eniten anti-age-aktiiviaineita. Tähän pulloon on pakattu koko yllä mainittu anti-age-aineiden portfolio: dipalmitoyl hydroxyproline, hyaluronihappo, kastepapu-uute, lupiiniproteiini, hexapeptide-11 sekä väinönputken solu-uute. (Ilmeisesti solu-uute on eri asia kuin kantasolu-uute.) Pohjana on luomuruusuvesi. Ai joo, ja onhan täällä vielä ginseng-juuren uutettakin soluja energisoimassa.

Valkoinen lupiini on ainesosa, jota on vain sarjan seerumissa. Lupiinista eristetyt peptidit stimuloivat kollageenisynteesiä ja kosteuttavat ihoa.

Sananen väinönputki-aktiiviaineesta: solut on uutettu väinönputken lehdistä bioteknologialla, ja uutteella on solujen välistä viestintää sekä kollageenin ja elastiinin tuotantoa stimuloiva vaikutus. Tämä ainesosa on harvinainen, enkä ole aiemmin törmännyt siihen. Patyka tykkääkin selvästi käyttää harvinaisempia aktiiviaineita. Mm. Wrinkles & Firmness -tuotteissa käytetty euroopanpyökin silmu-uute oli minulle ihan "Whoot?" kun kuulin siitä ensimmäisen kerran Patykan koulutuksessa - mutta niin vain on tämäkin aine sen jälkeen putkahtanut esiin muutamissa muissa yhteyksissä - mielenkiintoista kyllä, mm. kotimaisen Frantsilan tuotteissa..! Olen varma, että ennen pitkää väinönputken solutkin tulevat tutuksi myös muista tuotteista.

LIFT & GLOW FIRMING CREAM 84,90€ / 50 ml

Sarjassa on kaksi päivävoidetta, kevyempi ja täyteläisempi, joista minä pyysin testiin kevyemmän. Kuivan ihon version tunnistaa nimestä 'Rich'.

Sarjan signature-ainesosien (kastepapu & väinönputki) lisäksi päivävoiteissa on erityisainesosina antioksidanttista luomuvoikukkaa sekä ihon kiinteyttä ylläpitävää engelhardtia-kasvin uutetta. Taas harvinainen kasviaktiiviaine. Tälle ei löydy edes suomenkielistä nimeä. (Paula Begounin ainesosa-encyclopedia tämän kuitenkin tuntee, ja luokittelee "parhaisiin" 👌). Mikä tekee engelhardtiasta erityisen kiinnostavan on sen kyky ehkäistä glykaatiota. Glykaatiossa sokerimolekyylit vaurioittavat elastiini- ja kollageenisäikeitä tehden niistä jäykkiä ja "kovia".

Kevyempi Lift & Glow -voide on todellakin hyvin kevyt, ja huomasin, että omalle iholleni Rich-versio olisi varmaankin sopinut paremmin. Kevyt versio sopii normaalista sekaiholle. En näemmä meinaa vieläkään täysin sisäistää, että ihoni on nyt jättänyt taakseen kevyiden voiteiden ajat. Heheh...

Uutta Patykalla: täyttöpakkaukset. Lift Essentiel -sarjan voiteisiin on vuodenvaihteen jälkeen saatavilla myös täyttöpakkaukset. Sarjan lasipakkaukset muuten ovat täysin kierrätettäviä.

Linjaan kuuluu myös yövoide.

TUOKSUSTA

Patyka tunnetaan kukkaisista ja paikoin makeahkoistakin tuoksuistaan. Lift Essentiel -sarjan tuoksussa on minusta selvästi jopa gourmand-vivahteita. Virallinen tuoksukuvaus puhuu aprikoosista, vadelmasta ja kielosta. Minulle tulee ehkä vähän mieleen macaron-leivos, mutta hienostuneella tavalla. Tuoksussa on jälkiruokamainen vivahde, mutta se ei ole imelä.

Viimeisenä esiteltävä tuote, silmänympärysvoide, on kuitenkin hajusteeton.

YOUTH LIFT EYE CREAM 51,90€ / 15 ml

Patykan edellinen, lähes samanniminen anti-age-silmänympärysvoide (Youthful Lift) onnistui viime vuosina napsimaan itselleen aseman mun #1 suosikki-silmänympärysvoiteena. Odotukset uutta versiota kohtaan olivatkin jännittyneet. Jo hajusteettomuus erottaa uuden Youth Liftin vanhasta - onkohan tässä muuten jopa Patykan ihan ensimmäinen täysin hajusteeton tuote? Hajusteet on jätetty pois maksimaalisen siedettävyyden saavuttamiseksi - herkällä silmänympärysiholla suositellaan vältettävän hajusteita.

Uusi koostumus on ensinnäkin nyt hieman jämäkämpi kuin edellinen. Siinä missä vanha oli ohutta emulsioita, uusi Youth Lift -silmänympärysvoide on napakkaa silkkistä geelivoidetta. Rasvaisen paksua ei tämäkään ole, mutta selvästi täyteläisempää kuin vanha. Kosteuttavuudeltaan tämä tuntuu yhtä hyvältä. Ehkä jään aavistuksen kaipaamaan vanhan koostumuksen valoefektiä; vanha Youthful Lift sisälsi hyvin hienovaraisen pitoisuuden micaa ja jätti ihon kauniin valoisaksi.

Valoilmiö poislukien uusi koostumus tuntuu kyllä yhtä hyvältä. Patyka on mielestäni onnistunut erinomaisesti tekemään anti-age-silmänympärysvoiteesta myös tehokkaasti kosteuttavan; aina juonteiden silotus ja kosteuttavuus eivät kulje käsi kädessä.

Kuten vanha koostumus, myös uusi lupaa madaltaa turvotusta sekä vähentää silmänympärysten tummuutta. Turvotusta madaltava ainesosateknologia on mielenkiintoinen: tattarivaha!

Sensorisuus, tuoksut, tehokkuus. Siinä Patykan kolmen avainsanaa. Luonnollisuuden ohella, totta kai. Patykalle on ylpeyden aihe erottua kilpailijoista aivan erityisen miellyttävillä koostumuksilla, ja brändin tavoitteena onkin luoda koostumuksia, jotka ovat vähintään yhtä miellyttäviä tai miellyttävämpiä kuin normikosmetiikan voiteet.

Toistaiseksi voin vain todeta, että tässä mielestäni todella onnistutaan. Patyka on valinta sille kuluttajalle, joka hakee ultimaattista kosmeettista miellyttävyyttä ja ylellisyyttä, haluamatta tinkiä ihonhoitotuotteidensa vastuullisuudesta, luonnollisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Patykan tuotteet eivät ole vain luonnonkosmetiikkaa, ne ovat myös 100% vegaanisia sekä luomusertifioitua kosmetiikkaa.

Jos puhutaan tehokkuudesta - tehokkaita tuotteita löytyy muiltakin. Mutta kun haetaan äärimmilleen hiottua luonnonkosmetiikan sensorista elämystä, Patyka on kruununsa ansainnut.

Mitä mieltä te olette, muut Patykan ystävät? Oletteko valinneet Patykan yllä mainituista syistä?

Mun on pitänyt kirjoittaa tästä aiheesta pitkään (osana epävirallista "ikääntymisen merkit" -juttusarjaani 😅), ja eilen teinkin tästä pienen päivityksen Instagramiin. Kirjoitan tänään pidemmän jutun tänne blogin puolelle. Instagramin 2200 merkkiin rajatut tekstimahdollisuudet eivät todellakaan tue meitä blogiformaatin kirjoittajia..!

Juonteiden, ryppyjen, veltostuvan ihon sekä pigmenttilaikkujen lisäksi on olemassa viides ilmiö, joka kertoo ihon vanhenemisesta. Se ei näy päälle päin paljaalla silmällä, mutta sen voi todeta ihoa pestessä.

Kun iho vanhenee, se muuttuu "kuoppaisemmaksi". Ihon pinta täyttyy mikrokokoisista koloista ja vekeistä, jotka eivät näy kun katsot ihoasi paljaalla silmällä (toisin kuin rypyt). Jos nelikymppisen ihon korkokuvaa tarkastelisi suurennettuna, se olisi kuin yhtä notkoista vuoristoa. Nämä notkot ja laaksot tekevät itsensä tiettäviksi sillä, että likaa kertyy ja jää huokosiin huomattavasti enemmän, kuin nuorella ja tasaisella iholla.

Iho ei enää puhdistu yhtä helposti kuin nuorempana.

Aloin havainnoida tätä ilmiötä omalla ihollani noin viitisen vuotta sitten, ehkä jo aikaisemminkin. Nuorempana ihon puhdistumiseen riitti aina pelkkä vaahto, oli ihossa kuinka paljon meikkiä hyvänsä. Puhtauden tason saattoi todeta kasvovesivanulappu-viimeistelyllä: ikinä ei jäänyt mitään lian jäämiä vanulappuun. Nyt - aivan eri tilanne. Edes meikkaamaton ihoni ei tule enää täysin puhtaaksi pelkällä vaahdolla.

Vilpittömästi ihmettelin tätä pitkään ja mietin, mistä ilmiö oikein johtui. Olivatko putsarit tulleet huonommiksi..? Sitten oivalsin yhteyden ikääntyvän ihon muutoksiin. Koska iho iän myötä muuttuu huokoisemmaksi ja epätasaisemmaksi - suoraan sanottuna notkoiseksi, se tallettaa itseensä paljon enemmän likaa kuin nuori iho.

On selvää, ettei vesiliukoinen putsari kuten puhdistusvaahto enää pysty suoriutumaan yhtä hyvin tällä haastavammalla kentällä. Vesiliukoinen puhdistustuote ei pääse kunnolla kiinni syvällä ihossa muhivaan likaan, koska tuo lika on ihon omien rasvojen ympäröimää. Tarvitaan rasvaliukoinen putsari, joka pureutuu rasvalikaan, ja pääsee vapauttamaan myös ihotalin alla ja keskellä lymyilevät möhnät ja likahiukkaset.

Niinpä minullakin on nykyään aina käytössä myös puhdistusöljy tai -maito. Öljyt ja balmit ovat maitoa tehokkaampia, sillä ne ovat täysin vedettömiä, mutta puhdistusmaidollakin pääsee pitkälle, kun sitä malttaa kunnolla hieroa ja painella ihoon. Hieronta iholla auttaa puhdistusmaitoa sujahtamaan paremmin ihon koloihin noutamaan likaa. ☺️

(Ahh, kyllä on muuten tyydyttävä ajatus...  On se vain hassua, miten suhde öljymäisiin ihonhoitotuotteisiin on muuttunut aivan päälaelleen nuoruudesta. Nuorena ajatus öljystä iholla oli totaalisen yäk ja yhdistyi mielessä suoraan finneihin ja epäpuhtauksiin, nyt se yhdistyy ajatukseen ihanasta ravitsevasta hoivasta ja hyvän puhdistusöljyn kohdalla syväpuhdistavaan vaikutukseen...! Näen sieluni silmin, kuinka öljy oikein imaisee ällöt möhnät mun huokosista..! 🙏🏻)

Djusie: se paras öljyputsari

Onko joku muukin havainnoinut tätä ilmiötä ihollaan?

Instagramin puolella ainakin useampi "nosti kätensä".

Yksi merkki ihoon kertyvästä mikroliasta on ihon sameus. Jos siis olet huomannut ihosi olevan normaalia sameampi, etkä voi yhdistää sitä elämäntapoihin kuten tupakointiin tai ruokavalioon, syyllinen voi olla ihossa tiukasti istuvassa mikroliassa.

Öljypuhdistajan ohella toinen hyvä niksi pitää iho puhtaana mikroliasta on ihon säännöllinen happokuorinta, ja myös tehokkaista savi- ja mutanaamioista on hyötyä. 

VINKKITUOTTEITA

Happokuorinta on usein mekaanista kuorintaa parempi, kun tavoitellaan oikein puhdasta tulosta, sillä kemiallisen ominaisuutensa puolesta happokuorinta vaikuttaa syvemmällä ihon pinnassa kuin raekuorinta. Yksinkertaisin apuri on BHA-kasvovesi. Markkinoilla on monia BHA-eli salisyylihappopitoisia kasvovesiä, itselläni on pitkään ollut käytössä Kicksin BHA + Zinc Purifying Toner. BHA-kasvovettä voi käyttää päivittäin.

Myös AHA-kasvovesi on oikein hyvä, vaikkakaan ei pääse yhtä syvälle huokosiin kuin rasvaliukoinen BHA. Ehdottomasti AHA-hapotkin kuitenkin irrottavat mikrolikaa, sekä tietysti kuollutta ihosolukkoa tehokkaasti. Minulla on ollut käytössä korealaisen COSRX:n supertehokas AHA7 Whitehead Power Liquid, jonka vaikuttava aine on 7% glykolihappo. Nykyisellään tykkään vähän hellävaraisemmista AHA-tuotteista, kuten Evolven Glycolic Tonerista, joka muuten sisältää myös miedon pitoisuuden BHA-happoa.

Edit. Unohdin tämän kivan tuotteen! :)

Flow Cosmeticsin AHA & BHA Peeling Serum on kuoriva yöseerumi, jota ihon totuttua voi halutessaan käyttää myös päivittäin. Tämä on siitä kiva tuote, että se yhdistää samassa pullossa sekä AHAn ja BHA:n. Flow'n seerumi on Evolven kasvovettä tehokkaampi, mutta kuitenkin puhtaita happoja miedompi tuote. Flow'n seerumissa hapot ovat kasvi- ja hedelmäuutteiden muodossa, samoin kuin Evolvessakin, mutta Flow'n tuotteessa konsentraatio on suurempi.

Mádaran uusi savea sekä maitohappoa yhdistävä Creamy Clay AHA Peel Mask on loistotuote viikottaiseen tehopuhdistukseen. Lisäksi Mádaran klassinen Detox-mutanaamio on ihan huippuhyvä ja ollut vuosia suosikkini syväpuhdistavista naamioista.

Savi ja muta toimivat iholla magneetin tavoin ja konkreettisesti vetävät likaa ja saastehiukkasia ylös huokosista ja ihon notkoista. Savinaamiot ovat aina kuuluneet säännölliseen ihonhoitorutiiniini nuoresta saakka, mutta nyt nelikymppisenä ne ovat saaneet vielä uuden ulottuvuuden. Nuorempana pidin erityisesti mutanaamion etuna sen ihohuokosia supistavaa ja ihoa kirkastavaa vaikutusta, nyt ajattelen vain ihooni salakähmäisesti kertyvää likaa ja keinoja, joilla saan sen pois! 😄

Kertokaas teidän kokemuksia vanhenevan ihon puhdistuksesta. Oletteko huomanneet muutoksia ihon puhdistumisessa? Kenellä riittää pelkkä vaahto tekemään ihon täysin puhtaaksi? 

Kirjoitin Instagramiin aamulla, että minulla on valtava ikävä koiria. Olen liukunut surutyössä taaksepäin, ja nyt on taas pahempi olo. Kaikki muistot koirista laukaisevat ikävän, joka särkee koko kehossa. En voi ajatella Tottia ja Viiviä ilman, että minua alkaa itkettää.

(Äsken oli hetki jonka aikana kuvasin värikkäitä kosmetiikkapurkkeja, ja sitten olin aikonut ryhtyä kuvaamaan videota muutamista uutuustuotteista. No, sitten tulin katsoneeksi uudestaan aamulla tekemäni koira-päivitykset. Nyt itken taas niin, että en voi jatkaa videoiden kuvausta.)

Joten käytän tämän ajan vaikka siihen, että kirjoitan ikävästä. Menetyksestä. Ja yksinäisyydestä.

Olen lapsesta saakka pelännyt sairaalloisesti läheisten menettämistä, menetettyäni isäni traumaattisella tavalla. Mikään ei ole minulle hirveämpää kuin se, että joudun luopumaan perheenjäsenestä tai läheisimmän piirin ihmisestä. Se nivoutuu turvallisuuden tunteeseen, jota perhe lapselle (ja tietysti aikuisellekin) tuo. Koska turvallisuuden tunteeni hyvin voimallisella tavalla särkyi lapsuudessa, pyrin alitajuisesti koko ajan saamaan tunteen takaisin ja pitämään siitä kiinni kaikin keinoin.

En ole aikuistuttuani koskaan ollut se tyyppi, joka viettää kaiken aikansa kumppanin kanssa tai tapaa äitiä ja siskoja - tai edes kavereita - joka viikko. Kaikkein tärkeintä on tietoisuus siitä, että perhe on olemassa ja heidän luokseen voi aina mennä. He ovat aina olemassa, kun tarvitsen heitä tai he tarvitsevat minua. Yhteys ja luottamus läheisten tukeen pitää yllä turvaa.

Totti ja Viivi olivat osa perhettäni. Vaikka koirat eivät alkujaan edes olleet minun vaan sisareni, ne ovat olleet osa mun perhettä. Ne viettivät alusta saakka paljon aikaa luonani hoitokoirina ja olivat tuttu ja rakas osa arkeani. Viimeisinä vuosinaan ne asuivat mun luona, sisareni elämäntilanteen muututtua.

Moni lemmikin omistaja voi samaistua tunteeseen, että lemmikki on paljon enemmän kuin "lemmikki". Niistä tulee ihmiselle ystäviä ja hyvin läheisiä. On ihmisiä, joille heidän lemmikkinsä on ainoa ystävä.

Olen viime vuosina oivaltanut itsessäni asian, joka tuli minulle täytenä yllätyksenä. Koska olen tenavasta saakka ollut hypersosiaalinen ja mulla on aina ollut paljon kavereita ja minun on helppo tutustua ihmisiin, oivallus oli hämmentävä. Mä olen itse asiassa aika yksinäinen.

Tajusin tämän, kun avoliittoni päättyi.

Tunsin oloni aivan murskaavan yksinäiseksi, eikä se tunne ole oikeastaan koskaan täysin hälventynyt sen jälkeen.

Nyt tunnistan samaa, kun olen joutunut eroamaan koirista.

Mun suru ja ikävä ei ole vain haikeutta menetyksestä, vaan kumpuaa myös syvällä olevasta yksinäisyyden tunteesta. Koirat olivat mun ystäviä ja mun kämppäkavereita, ne jakoivat mun kanssa elämää 15 vuoden ajan ja sain niistä iloa ja energiaa. Minä pidin niistä huolta ja ne huolehtivat yhtä lailla minusta. Nyt mulla on koirien verran energiaa vähemmän. Totin ja Viivin verran ystäviä lähelläni vähemmän. Viisitoista vuotta on pitkä aika. Se on yli kolmasosa mun elämästä.

Olen miettinyt yksinäisyyden tuntemuksiani paljon viime vuosina. Miten jännä onkaan, että kaikki sosiaaliset suhteet eivät riitä poistamaan yksinäisyyttä. Vaikka kuinka olisi ystäviä ja kavereita, voi silti olla yksin. Kaikki ihmissuhteet eivät osallistu siihen turvan rakentamiseen, jota ihan lähimmät ihmissuhteet tekevät. Ja lähimmät eläinsuhteet.

Olen menettänyt viimeisen neljän vuoden aikana varmaankin tähän astisen aikuiselämäni tärkeimpiin kuuluvat ihmis- ja eläinsuhteet. Tietyllä tasolla käyn nyt uudestaan läpi sitä perusturvallisuuden hajoamista, kuin 6-vuotiaana tyttönä.

Jonkun mielestä voi kuulostaa pateettiselta, että lemmikkikoirien menetys voi laukaista tämän tason ikävää ja tuntemuksia. En itsekään vertaa eläintä ihmisen menetykseen, mutta nyt kuitenkin käyn läpi tunnetta, jolle en osaa antaa parempaa määritelmää kuin suuri yksinäisyys. Jonkinlainen irtoaminen. Perhesuhteet ja läheiset ihmissuhteet toimivat elämässä ankkureina, ja ilman ankkureita olo on aina jollain tapaa ajelehtiva.

Koirat kiinnittivät minua aikaan ja tilaan. Ne olivat kiintopiste, yksi tärkeimpiä sellaisia.

Minulla on niin kovin ikävä koiria. Kovin ikävä.

Elämässä on se hyvä puoli, että aina voi kuitenkin kiinnittyä uudestaan. Turvallisuuden tunne on mahdollista löytää ja  palauttaa. Minulla on aineksia siihen, ja yhden uuden ankkurin olen lähelleni jo saanut, ja se on oma koti.

Ehkä jonain päivänä yksinäisyyden tunnekin hellittää.

(Jos joku kysyy, eikö nykyinen parisuhteesi poista yksinäisyyttä, vastaus siihen on, että toivottavasti jonain päivänä. Vielä se ei ole perhesuhteeseen verrattavissa oleva suhde.)

I Love Me -messuja on odotettu viimeiset kolme vuotta kuin kuuta nousevaa. Ainakin allekirjoittanut on odottanut, sillä en tiedä toista yhtä ihanaa ja inspiroivaa työympäristöä. ❤️

Työ näillä messuilla on aina ollut mulle vuoden kohokohtia, ja koronan pakottama tauko on tuntunut todellakin tylsältä. Rakastan asiakkaiden kohtaamista, eikä missään ympäristössä kohtaa näin paljon iloisella mielellä olevia innostuneita asiakkaita jotka saapuvat paikalle varta vasten löytämään ihania tuotteita alehinnoin ja saamaan ammattilaisten vinkkejä tuotteisiin ja ihonhoitoon. Positiivinen tunnelma ja luonnonkosmetiikan - ja itsestään huolenpidon ja arkisen hemmottelun - ihanuus on käsin kosketeltavaa..!

Ja nyt, kun messut viimein palaavat tänä viikonloppuna pitkän tauon jälkeen ja mä odotin innosta soikeana työkeikkaa messujen jokaiselle päivälle....

Tapahtuu tämä. 😭😔

Olen niin sanoinkuvaamattoman harmissani ettei ole tosikaan. No, 'harmissaan' on lievä ilmaisu, kyllä tähän saa vapaasti laittaa joukon voimasanoja. Voisin melkein pillahtaa itkuun kuin pieni lapsi joka menetti karkkinsa.

Sinne meni mun messut. 😔

Mutta minkäs näille voi ja elämä on. On vain niin ironista, että kolmeen vuoteen en ole ollut kipeä ja kolme vuotta olen näitä messuja odottanut, ja sitten mun pitää saada korona lopulta just nyt. 

(Mulla ei ole mitään voimakkaita oireita toistaiseksi; kurkku alkoi tuntua oudolta Kreikasta palattua ja tein eilen testin: negatiivinen. Tänään aamulla kurkku tuntui selvästi karheammalta ja korvatkin tukossa. Tein uuden testin: positiivinen. Mutta nuhaa, yskää, kuumetta tai kipuja ei ole.)

No, ottakaa te muut messuille menijät ilosta kaikki irti, kyllä siellä on varmasti tosi mukava tunnelma kun moni on kaivannut tätä tapahtumaa. 💕 Jaan tässä teille nyt joukon messutärppejä mun osastolta eli Jolien osastolta, näitä tuotteita muiden joukossa olisin ollut paikan päällä teille suosittelemassa.

Jolien osasto on numero 6e40 ja sijaitsee ihan lähellä messualueen pääsisäänkäyntiä.

Disclaimer: Jolie on osa Transmeria ja mä puolestaan teen töitä Transmerille. 

I LOVE ME MYÖS VERKOSSA

🎉 Myös Jolien verkkokaupassa on meneillään I Love Me -kampanja, joten jos et pääse messuille, verkosta löytyy valtava määrä tarjouksia, jopa -40%. Tarjoukset ovat voimassa 25.10. saakka eli vielä messujen ylikin.

Kurkkaa tarjoukset prosenttiluokittain ja tuotemerkeittäin täältä (ylimpänä ovat supertarjoukset, skrollaa sivua hieman alaspäin niin pääset tuotemerkeittäin listattuihin tarjouksiin.)

Verkon tarjoukset ovat osittain erilaisia kuin I Love Me -messuosastolla Helsingin messukeskuksessa, ja messuilla on sellaisia tarjouksia, joita ei ole verkossa. Kuten päin vastoin. :) Esimerkiksi Cattierin kaikki tuotteet ovat Jolien messukampanjassa -30%, mutta messuilla Cattierilta on vain ihan muutama tuote. Kaikki brändit ei valitettavaasti mahdu mukaan kun meillä on niin valtava portfolio eri brändejä...

KOSTEUTTAVIA KASVOVESIÄ

Hyvä, kosteuttava kasvovesi on ihonhoitorutiinin tärkeimpiä tuotteita! Kokeilisitko jotain ihan uutta ja jopa ylellistä, vai luotatko vanhoihin suosikkeihin?

Whamisan Deep Rich Toner on kosteuttavien kasvovesien klassikko. (Suosittelisin myös suihkemaista Mist-versiota, mutta se on loppu varastosta.) Deep Rich Tonerin 155 ml koko on messutarjouksessa 35€ (norm. 53,90€). Muuten kaikki Whamisan tuotteet ovat messuilla vähintään -25% tarjouksessa. Verkosta puolestaan voit poimia kaikki Whamisat -30% tarjoushintaan.

Laveran Hydro Sensation Mist on edullisten kasvovesien rakastettu tähti. Yksi eniten kiitosta blogin lukijoiltakin saanut kasvosuihke sisältää mm. hyaluronihappoa, levää, ksylitolia ja viinirypäleuutetta. Messuosastolla tämä kasvovesi odottaa sinua hintaan 8€, verkossa hintaan 7,63€.

Novexpertin suositut kasvovesisuihkeet ovat saaneet rinnalleen kiinnostavan uutuuden, Perfect Glow Mistin. Perfect Glow Mist'n pääpointti on kirkastaa ihoa ja tuoda antioksidanttista suojaa, mutta toki suihke myös kosteuttaa.

Tästä tuli heti mun oma suosikkisuihke Novexpertilta! 😍 EGCG:tä (vihreästä teestä saatava antioksidantti), ruskolevää, merinarsissiuutetta sekä intialaista balanites roxburghii -puun siemenöljyä sisältävä suihke lupaa jopa häivyttää pigmenttimuutoksia, ei pelkästään heleyttää. Suihke on osa Novexpertin uutta Polyphenols-nimellä kulkevaa antipigmentaatio-sarjaa. Novexpertin käyttämä EGCG on 200% stabiilimpaa kuin tavanomainen EGCG. 💪 Kiitosta suihke saa myös ihanan omenaisesta tuoksustaan!

Perfect Glow Mist on messutarjouksessa ainoastaan verkossa hintaan 20,93€ (norm. 29,90€). Messuosastolta puolestaan löytyy vanha tuttu Hyaluronic Smoothing Mist -suihke hintaan 15€ (norm. 25,20€).

TEHOKKAITA SEERUMEITA

Täydennä varastot ihanilla seerumeilla!

Aloitetaan eniten suosittelemallani kaksikolla, mahdottoman hyvillä Mádaran jelly-seerumeilla. Nämä kaikille sopivat pehmeän geelimäiset herkut niittävät suosiota, eikä ihme. Nerokkaan simppeli koostumus tuntuu hyvältä ja toimii! (Ja sopii täydellisesti pariksi öljy/seerumi-sekoitukseen!)

Alkuperäinen Time Miracle Hyaluron Jelly sisältää korkeamman pitoisuuden hyaluronihappoa ja on kaksikosta anti-age-vaikutteisempi. SOS-linjan Rose Jelly on vaikutukseltaan rauhoittavampi ja sopii herkemmälle ja helposti ärtyvälle iholle. Kumman tahansa valitset, saat taatusti erinomaisen ihon kosteuttajan. Messuhinta Time Miracle -jellylle on 27,93€, Rose-jellylle 25,50€. Sama tarjous on voimassa sekä Messukeskuksessa että verkossa.

Whamisan Cactus-seerumi edustaa omalla tavallaan Mádara-jellyjen eksoottista vastinetta. Idea ja vaikutus on pitkälle sama: tehdään äärimmäisen kosteuttava ja simppeli koostumus, joka rauhoittaa ihoa ja tuo ihoon antioksidantteja. Whamisan Cactus-seerumissa tämä saavutetaan 99% kaktusviikunauutepitoisuudella. Jännän siirappimainen ja röyhkeän pätevästi kosteuttava koostumus on ihastuttanut suomalaiset ja seerumista on tullut meillä bestseller. Kokeile tätä, jos kaipaat vaihtelua hyaluronihapposeerumeille!

Messuilla Cactus-kosteuttajan saa hintaan 35€, verkossa tarjous on 34,91€ (norm. 52,90€). (Verkossa saatavilla on myös limited edition 100 ml pullo, nyt tarjouksessa 63€.)

Urangin hienostuneet ampulliseerumit jatkavat korealaista osaamista. Vaaleanpunainen, italianolkikukkaa ja kvinoaproteiinia sisältävä Pink Everlasting -seerumi on oma henkilökohtainen ykkössuosikkini luonnonkosmetiikan anti-age-seerumeista. Messutarjous tästä ihanasta seerumista on 55,12€ (norm. 68,90€), sekä osastolla että verkossa.

Muut kolme ampullia löydät vain messukeskuksen tarjouksista, ja ne lähtevät aivan huikeaan 30€ tasarahahintaan. 🔥

Turkoosi Cica Soothing –”pallero” sisältää runsaasti rauhoittavaa ja kosteuttavaa centella asiaticaa, ja on valintasi, jos etsit laadukasta kosteusseerumia herkästi reagoivalle ja ärtyvälle iholle. Cica-ampulli toimii mainiosti myös yleiskosteuttajana kosteusköyhällä iholla.

Sininen Blue Power Ampoule taas vahvistaa vaurioitunutta suojabarriääriä ja sopii iholle, joka on syystä tai toisesta ajautunut stressitilaan ja epätasapainoon. Blue Power sisältää kaktusviikunauutetta, mutta eri lajiketta kuin Whamisan Cactus-seerumi. Blue-ampulli tuo avun, kun ihollasi tuntuu olevan ”kaikenlaista ongelmaa”, etkä oikein osaa määritellä mikä mättää. Usein stressitila johtuu heikentyneestä suojamuurista ja iho normalisoituu, kun barriäärifunktio saadaan eheytettyä.

Keltainen Yuya Vita -ampulli sopii kirkastamaan ja tasapainottamaan rasvoittuvaa ja sekaihoa. C-vitamiinipitoinen yuzu-hedelmäuute kirkastaa ihoa sekä hillitsee epäpuhtauksia ja liiallista talintuotantoa.

Novexpertin C-vitamiiniseerumi ei paljon esittelyjä kaipaa. Tämä oranssin värinen C-vitamiiniklassikko tuntuu iholla ihanan raikkaalta, kosteuttaa, heleyttää ja suojaa ihoa vapailta radikaaleilta. Tämä on se ”jos pitäisi valita vain yksi seerumi”… Messuilla tämän hedelmäisen tuoksuisen tehotipan saa hintaan 35€, verkossa hinta on 35,14€. (Muutamien senttien erot hinnoissa johtuvat siitä, että messuilla moni tuote on saatavilla tasarahahintaan kun taas verkossa pätee prosenttialennus.)

Edullisten seerumien puolelta Laveran Hydro Sensation, Laveran Firming ja Mossan Glow Cocktail ovat loistava kolmikko. Kosteuttavan Hydro Sensationin tuntee moni, mutta oletko vielä kokeillut bakuchiolilla rikastettua juonteita silottavaa Lavera Firming-seerumia tai Mossan pigmenttimuutoksia häivyttävää, lakka- ja kvittenuutetta sisältävää Glow Cocktail Illuminating -seerumia? Kokeilepa joskus, näissä on äärimmäisen miellyttävä maitomainen ja pehmentävä koostumus.

Hydro Sensation -seerumin saat messuilla hintaan 10€  🥳  ja Firming-seerumin hintaan 20€ (verkkohinnat 12,74€ ja 20,90€). Mossan Glow Cocktail -seerumi on verkossa messutarjouksessa 9,94€, messukeskuksessa on vähintään -21% normaalihinnasta.

Vähemmän tunnettuna tärppinä heitän ruotsalaisen korkealuokkaisen ”raakaluonnokosmetiikkasarja” Tash Sisterhoodin Epic Deep Nourishing Glow-seerumin. Erittäin mielenkiintoinen ja miellyttävän maitomainen koostumus sisältää mm. harvinaisempaa tupakka-kasvin uutetta jonka vaikutus on superantioksidanttinen. Muita aktiiviaineita tässä hienostuneessa emulsiomaisessa seerumissa ovat oliiviuute, arganuute, granaattiomenan siemenöljy sekä merellinen superyrtti merifenkoli.

Messuhinta tälle ylelliselle seerumille on 60€ (norm. 84,50€), verkosta pullo irtoaa vähän tyyrimpään tarjoushintaan 67,60€.

MEIKKEJÄ

Alima Puren upea premium-mineraalimeikkipohja, joka muuten on Jolien myydyin meikkipohja, on messuilla hintaan 25€ (norm. 37,90€). Tämä on oma nykyinen suosikkimineraalipohjani, tai on ollut jo pitkään, koska se on kaikista tuntemistani mineraalipohjista peittävin ja silkkisin. Lisäksi Alimalta on löytynyt mun jatkuvasti tummenevalle iholle täydellinen sävy (Beige 4). Verkkokaupan I Love Me -hinta Aliman-mineraalipohjalle on 26,53€.

Absolutionin Le Multi Correcteur on ihan paras luonnonkosmetiikan peiteaine. Se on erittäin peittävä ja koostumukseltaan miellyttävän voidemainen. Huom: Abson peiteaine on sen verran kostea, että vaatii ihanteellisesti kevyen kiinnityksen puuterilla. Verkossa peiteaineen tarjoushinta on 27,12€. Messujen tarkkaa hintaa en itse asiassa ole saanut käsiini, mutta alennus on vähintään sama kuin verkossa tai enemmän.

Kjaer Weis Im-Possible Mascara on yksi parhaista luonnonkosmetiikan maskaroista. Ellei jopa paras, mutta kuten todettua, tätä nykyä luonnokosmetiikan ripsareiden taso on kohonnut kauttaaltaan monella merkillä. Im-Possible-ripsarin saat messuilta hintaan 25€ (norm. 37,40€). Ei tarjousta verkossa.

Couleur Caramel on toinen hyvä tärppi mitä tulee luonnonkosmetiikan maskaroihin, ja kaikki sarjan ripsarit odottavat sinua messuilla hintaan 17€ (norm. 25,30€). Verkossa tarjous on 17,71€. (Kaikki CC:n meikit ovat Jolien verkkokaupassa -30%.) Couleur Caramelin ripsariesittelyni löydät täältä.

Ja totta kai Mádara! Mádaran ripsarit ovat CC:n tavoin -30% tarjouksessa niin messuilla kuin verkossa. Muita Mádaran meikkitärppejä ovat ihana Skin Equal -meikkivoide sekä törkeän ihanat Glossy Venom -huulikiillot.

Laveralta messuilla on mukana erä huulipunia hintaan 5€, samoin suositut kulmageelit maksavat vain vitosen. Ihanat poskipunat maksavat kympin. Charming Rose on ehkäpä maailman paras ja imartelevin poskipunasävy!

Tuoksuja!

Aimée de Marsin 12 top seller -tuoksua ovat messutarjouksessa 30€. 😍 Mun suosikeista mukana ovat pirskahtelevan sitruunainen Divine Émeraude, shampanja-puuterinen Mystique Amethyste sekä lämpimän puinen unisex-tuoksu Terra 21. Myös jännittävän marjainen oriental-tuoksu Sensuel Rubis on liittynyt vahvasti Aimée-suosikkeihini; sen yllättävä, vadelmainen alkunuotti tuo vahvan suitsukkeiseen, nahkaiseen ja pippuriseen kroppaan yllättävän twistin. Rubis on saattanut jopa kiriä alkuperäisen itämaisen Aimée-suosikkini Sensuelle Sulisin ohi. 💯

Muut messutarjoustuoksut ovat Belle Aphrodite, Petillante Aurore, Douce Ophelia, Belle Rose, Mythique Iris, Lily Ambre, Doux Saphir ja Eau 21.

Verkossa Aiméet ovat niin ikään -40% tarjouksessa, ja muistattehan pienet näytekoot (1,5ml), joiden kautta on kiva tutustua tuoksuun ennen täysikokoisen ostopäätöstä. Näytekoot maksavat 2,40€ (norm. 4,20€).

MUITA SEKALAISIA TÄRPPEJÄ

Nämä tarjoukset ovat saatavilla vain verkossa.

Ykkössuosikki silmämeikinpoistoon, Cattierin ihana hellävarainen (ja silti kestävänkin silmämeikin poistava) Pulpe Fondante -miselligeeli, on verkon messutarjouksissa hintaan 11,90€ (norm. 17,00€) Huom: ei poista vedenkestävää ripsaria. WP-ripsarin poistaa Cattierin BiPhase-silmämeikinpoistoaine, sekin mainio tuote.

Haut-Ségalan supertehokas yhden raaka-aineen ruusunmarjaöljy on verkossa tarjouksessa 18,84€ (norm. 31,40€). Tämä pullo sisältää 100% Rosa Rubiginosa -laadun ruusunmarjansiemenöljyä, joka on koostumukseltaan ruusunmarjaöljyistä kaikkein A-vitamiinipitoisin ja täten eniten anti-age-vaikutteinen. Täyteläinen koostumus sopii loistavasti myös kuivalle iholle.

Nurmen superihanat, hemmottelevat suola- ja sokerikuorinnat lähtevät messujen kunniaksi -40% hintaan 11,85€ (norm. 19,75€). Mun suosikki on varmaan Tyrni-Appelsiini, ihan vain kiitos tajuttoman herkullisen appelsiinin tuoksunsa.

Kaikki Jolien I Love Me -verkkotarjoukset löydät täältä.

***

Mä jään tänne kotiin nuolemaan haavojani ja olemaan hieman suruinen, mutta seuraan messutunnelmaa somessa ja olen etänä hengessä mukana.

Kuinka moni teistä on menossa paikan päälle Helsingin messukeskukseen? Onko ollut ikävä I Love Me'ta? Mä olen ollut messuilla töissä jo silloin, kun niiden nimi oli simppelisti "Kauneusmessut" ☺️ Ja hei, muistan, kuinka luonnonkosmetiikan brändit mahtuivat muinoin messuilla yhdelle pienelle käytävän pätkälle...! Kyllä ovat ajat muuttuneet..!

Nyt tulee kuulkaas iloisia uutisia! 🤗 Ainakin hajusteherkille. :)

Laveran Basis Sensitiv -linja uudistuu, ja uudistuksen myötä Laveran valikoimassa on vihdoin saatavilla myös hajusteettomia tuotteita! Hajusteeton vaihtoehto on puuttunut Laveran kansainvälisiltä markkinoilta jo usean vuoden ajan, kun Lavera päätti jättää hajusteettoman Neutral-linjansa ainoastaan Saksan markkinoille. (Voi vain ihmetellä miksi.)

Täällä Suomessakin asiakkaat aika ajoin kysyvät Lavera-tuotteita hajusteherkälle tai -allergiselle iholle, ja nyt viimein voimme monen vuoden tauon jälkeen vastata: kyllä, meillä on vaihtoehto myös sinulle! :)

Disclaimer: olen töissä Laveran maahantuojalla.

Kuva: Lavera

Laveran core-ihonhoitolinja Basis Sensitiv on käynyt tänä vuonna läpi uudistuksen. Koostumuksia on parannettu, pakkauksia päivitetty raikkaammiksi ja valikoimaa hiottu, sisällyttäen mukaan nyt myös kolme hajusteetonta tuotetta. Uutuuksiin kuuluu myös kasvovesi, jollaista Basis-sarjaan onkin kaivattu. Nyt Basis Sensitiv -linjan kokonaisuus on looginen ja kaikki ihotyypit ja ihon perustarpeet kattava.

Basis Sensitiv -linjan pääraaka-aine on yhä aloe vera, ja pehmentävinä öljyinä tuotteissa käytetään manteliöljyä sekä sheavoita. Kaikki klassisia herkän ihon ainesosia luonnonkosmetiikassa. Basis Sensitiv -tuotteiden pääfunktio on ihon kosteuttaminen. Linjaan kuuluu myös Q10 Anti-Age-sarja.

Basis Sensitiv -tuotteilla on yhtenäinen ulkonäkö. Eri ihotyypin tuotteet erottaa helpoiten tuotteen nimen värikoodista ja anti-age-linjan kohdalla Q10-logosta:

💠 Normaali iho: turkoosi teksti
🌸 Kuiva iho: vaaleanpunainen teksti
💜 Hajusteherkkä iho (hajusteettomat tuotteet): violetti teksti
🟡 Ikääntyvä iho: keltainen Q10-logo

Olen toistaiseksi ehtinyt tutustua sarjan uuteen kasvoveteen, hajusteettomaan päivävoiteeseen sekä hajusteettomaan puhdistusvaahtoon. Hajusteettomiin tuotteisiin kuuluu myös yövoide.

PÄIVÄVOIDE 15,90€ / 30 ml

Uusi hajusteeton Calming Moisturising Cream edustaa tuttua, miellyttävää Basis Sensitiv -voidekoostumustyyppiä. Kuten kaikki Laveran kasvovoiteet, tämäkin on helposti levittyvä ja nopeasti imeytyvä ja iholla kaikin puolin miellyttävän tuntuinen.

👉 Uudet hajusteettomat Basis-tuotteet tuovat ilouutisen myös kosmetiikan alkoholia välttäville asiakkaille: hajusteettomat päivä- ja yövoide (sekä putsari) on formuloitu vailla alkoholia.

Nämä kolme muodostavat siis poikkeuksellisen trion, ollen ainoat kolme alkoholitonta sekä hajusteetonta tuotetta koko Laveran valikoimassa. Kuriositeettina: aiemmin Laveralla on ollut vain yksi alkoholiton ihonhoitotuote: kosteuttava meikinkiinnityssuihke.

Calming Moisturising Creamin hoitaviin aineisiin lukeutuvat luomu- aloe veran ja -sheavoin ohella kosteuttava ja rauhoittava ektoiini (superaine, jota mm. suomalainen herkän ihon sarja Laponie käyttää), luomumanteliöljy, luomuoliiviöljy ja luomuauringonkukkaöljy.

PUHDISTUSVAAHTO 10,90€ / 150 ml

Hajusteeton Cleansing Foam oli minulle henkilökohtaisesti vielä voiteitakin ilahduttavampi uutuus. Olen kaipaillut Laveralle pumppuvaahtoa, ja nyt sellainen on jälleen saatavilla. Laveralla on aikaisemmin ollut pumppuvaahto Neutral- ja My Age -sarjoissa, mutta nämä ovat jääneet kauan sitten pois. Jos multa kysytään, pumppuvaahto saisi geelimäisen vaahtoputsarin sijaan olla ihonhoitosarjojen standardi-putsari..!

Basis Sensitiv -puhdistusvaahto edustaa ohutta ja ns. arkisempaa puhdistusvaahtolaatua, vähän samaan tapaan kuin Mádaran Purifying Foam. Tuntuma iholla on aika pesevä, kuitenkin miedompi kuin Laveran geeli-putsarilla. Iho ei jää nitisemään. Puhdistavina aineina on kookos-pohjainen sulfaatti sekä sokeripohjainen tensidi. Kosteuttaviakin aineita löytyy iso liuta: soijaöljyä, glyserolia, aloe veraa, manteliöljyä, merikaalin öljyä ja skvalaania.

Nyt kun Laveralle vielä tulisi öljyputsari, löytyisi Laveralta meikäläiselle sopiva putsarisetti :)

GENTLE FACIAL TONER -KASVOVESI 10,90€ / 200 ml

Uutuus-kasvovesi on ominaisuuksiltaan puhdistava, virkistävä ja tasapainottava. Kosteuttaviakin aineita on mukana, mutta ykkösfunktio on puhdistaa erityisesti epäpuhtauksiin taipuvaista ihoa. Huom: tämä tuote ei ole hajusteeton ja alkoholiton.

Basis-kasvoveden koostumuksessa on glyserolia, natrium-pca:ta, aloe veraa, manteliöljyä, puuvillauutetta sekä malvankukkauutetta. Kuulostaa kosteuttavalta, mutta minun ihollani tämä tuntuu ennen kaikkea virkistävältä. Tässä ei ole sitä liukkaan hoitavaa tuntumaa, jollainen on Hydro Sensation -kasvovedessä.

Tiivistäisin Laveran kahden kasvoveden ominaisuudet siten, että uusi Basis-kasvovesi on perinteisempi puhdistuksen viimeistelyyn kehitetty kasvovesi, kun taas Hydro Sensation on hoitava ja kosteuttamaan kehitetty kasvovesi.

*

Alevinkki: Joliella on Laveran koko valikoima -30% alennuksessa tämän viikon ajan I Love Me -kampanjassa. :) Hajusteettomia Basis-uutuuksia saa tällä hetkellä vain verkkokaupasta, joten jos kiinnostuit niistä, nyt niihin voi tutustua alehintaan. Esim. hajusteeton päivävoide maksaa 11,13€, hajusteeton yövoide 11,83€ ja hajusteeton putsari 7,63€

Kivijalkamyymälöihin uutuudet rantautuvat vasta myöhemmin, isompiin marketteihin vuodenvaihteessa.

*

Miltäs Laveran uutuudet kuulostavat? Löytyykö ruudun toiselta puolelta hajusteettomia Laveroita kaipailleita?

Kaupallinen yhteistyö: Bio-Oil

Ahh, mielenkiintoista! Pääsin tekemään yhteistyötä tuotteesta, johon olen halunnut tutustua tarkemmin jo pitkään: maineikas Bio-Oil, joka tunnetaan erityisesti raskausarpien häivyttäjänä ja ehkäisijänä. Blogissakin kysellään aika ajoin mun arviota Bio-Oilista, ja täältä sellainen nyt tulee oikein pidemmän kaavan mukaan!

Bio-Oilin on kehittänyt saksalainen ja Etelä-Afrikassa vaikuttanut kemisti Dieter Beier. Klassikkoöljyn syntyyn johti kiinnostava taustatarina: Beier itse kärsi kuivasta ja kutiavasta ihosta, jonka hoitoon hän käytti 70-luvulla sveitsiläisen Vitamol-sarjan vitamiinipitoisia ihonhoitotuotteita. Vitamol oli maailman ensimmäisiä vitamiineihin pohjautuvia ihonhoitosarjoja ja koostui voiteista sekä yhdestä öljystä. Beier huomasi Vitamol-öljyn olevan ylivertaisesti sarjan tehokkain tuote, ja se kohensi ihon kuntoa paljon paremmin kuin voiteet. Havainto inspiroi Beierin aloittamaan oman tutkimuksensa keskittyen öljyihin ja vitamiineihin ihonhoidossa.

Tutkimuksissaan Beier löysi öljyistä paljon kuivan ihon hoitoa laajemmalle ulottuvia vaikutuksia, ja yli 10 vuoden tutkimusten tuloksena  Bio-Oil näki päivänvalon vuonna 1987. Kasviuutteet tulivat mukaan reseptiin Beierin homeopatia-kiinnostuksen kautta.

Bio-Oil oli ensin saatavilla vain rajatusti, mm. Etelä-Afrikan markkinoilla, kunnes se vuonna 2002 lanseerattiin maailmanlaajuisesti. Tänä päivänä Bio-Oil on maailman johtava arpia ja raskausarpia häivyttävä hoitoöljy.

Koska itsekin vannon öljyjen nimeen ihonhoidossa, Bio-Oiliin perehtyminen oli mitä kiinnostavin tehtävä. Olin aiemmin vilkaissut tämän kulttituotteen inciä sen verran, että tiesin sen sisältävän parafiiniöljyä ja kasviuutteita. Minua oli jäänyt mietityttämään, mikä tästä öljystä teki niin taianomaisen - eihän parafiiniöljy häivytä arpia..?

No, ei häivytäkään, ja nyt olen viisaampi! :)

Bio-Oilin koostumus on todella mielenkiintoinen. Mineraaliöljy toimii pohjaöljynä, jonka tehtävä yhdessä PurCellin-öljyn kanssa on kuljettaa ihoon Bio-Oilin varsinaiset hoitavat komponentit eli kasviuutteet ja vitamiinit. Kaksi vuotta sitten lanseerattiin myös täysin luonnollinen, 100% kasvipohjaisista öljyistä koostuva Bio-Oil Natural.

Miten Bio-Oil vaikuttaa iholla?

• Kosteuttaa ja pehmentää ihoa
• Häivyttää raskaus- eli venymäarpia ja parantaa ihon elastisuutta
• Vähentää kaikenlaisten arpien näkyvyyttä ja parantaa arpikudoksen joustavuutta
• Vaalentaa auringon ja hormonaalisten muutosten aikaansaamia pigmenttimuutoksia ja parantaa epätasaista ihonsävyä
• Häivyttää juonteita ja ryppyjä

Kuva: Ricardo Moura / Unsplash

Erilaisia arpia

Bio-Oil tepsii niin raskausarpiin kuin vaikkapa leikkaushaavan tai finnien jättämiin arpiin.

Arpijuovat eli raskausarvet liittyvät tilanteeseen, jossa iho venyy raskauden, painonnousun tai lihasten kasvun seurauksena ja sidekudos repeää. Ihon säännöllinen öljyäminen auttaa pitämään ihon joustavampana, jolloin iho kestää venymistä paremmin eikä arpia välttämättä synny lainkaan. Ja jos syntyy, Bio-Oilin ansiosta ne pysyvät miedompina.

Tulehduksellisen tilan aiheuttamiin arpiin (esimerkiksi palovammat ja leikkaushaavat) emme usein pysty ennalta vaikuttamaan, mutta voimme häivyttää niitä jälkeenpäin. Mikään kosmetiikkatuote ei pysty poistamaan arpia kokonaan, mutta arpia voidaan tehokkaasti häivyttää ja vaalentaa kosmetiikan keinoin, jolloin ne eivät erotu yhtä selvästi.

Omassa lähipiirissäni on kokemus Bio-Oilista, kun sisareni käytti öljyä leikkauksesta jääneisiin arpiin. Kyseessä oli huomattavan näkyvät arvet joiden häivyttymistä rehellisesti epäilin, olivat niin punoittavat. Sisareni käytti Bio-Oilia säännöllisesti ja niin vain arvet olivat runsas vuosi myöhemmin vaalentuneet aivan ihon värisiksi ja muutenkin kutistuneet. Nyt niitä ei juuri erota, ellei erikseen tiedä etsiä niitä sisareni kehosta.

Olen itse Bio-Oilin testijaksolla testannut tuotetta palovammasta jääneeseen arpeen, joka on mulla vatsassa (!). Onnistuin paistelemaan lohta vatsa paljaana, ja paistinpannusta roiskahti iholle kiehuvaa öljyä.

Arpi on nyt vuoden vanha, ja olen hoitanut sitä Bio-Oililla 8 viikkoa. Öljy on minulla mukana myös täällä Kreikan matkalla. (Ja onpa se toiminut myös muutenkin vartalon ihon kosteuttajana.) Bio-Oil lupaa näkyviä tuloksia kolmen kuukauden käytön jälkeen, joten tästä ajasta on nyt mennyt kaksi kolmasosaa. Postauksen lopussa ennen/jälkeen-kuva.

Kun ollaan Karkkipäivä-blogissa, perataan tietysti auki Bio-Oilin inci! :)

Mikä PurCellin..?

Yksi Bio-Oilin tärkeistä ainesosista on PurCellin Oil. Mystinen PurCellin on itse asiassa kauppanimi esteriöljyjen Cetearyl Ethylhexanoate ja Myristyl Myristate yhdistelmälle. Cetearyl Ethylhexanoate mullisti 60-luvulla kosmetiikan tuotekehitystä, kun sen avulla saatiin muuten rasvaisen tuntuisesta tuotteesta kevyemmän tuntuinen ja helpommin imeytyvä. Se myös auttaa kuljettamaan aktiiviaineita ihoon, - suurimolekyylinen mineraaliöljy ei ole kovin pätevä tässä hommassa. PurCellin’ia pidetään yhtenä alkuperäisen Bio-Oilin merkittävistä ainesosista koska juuri se tekee Bio-Oilista niin hyvin levittyvän ja helposti imeytyvän ja saa aktiiviaineet kulkeutumaan ihoon.

BIO-OILIN AINESOSAT

Öljypohja:

Paraffinum Liquidum – parafiiniöljy (mineraaliöljy). Miksi käytetään? Koska on hyvin säilyvä ja siedetty eikä hapetu yhtä herkästi kuin kasviöljyt
Triisononanoin – emollientti, koostumuksen parantaja, esteriöljy
Cetearyl Ethylhexanoate – koostumuksen parantaja, PurCellin-esteriöljyn komponentti
Isopropyl Myristate – emollientti, koostumuksen parantaja, PurCellin-esteriöljyn toinen komponentti

Vitamiinit:

Retinyl Palmitate – A-vitamiinijohdannainen (tuttu myös hiljattain esitellystä L300-uutuussarjasta), uudistaa ihoa ja korjaa kudosta
Tocopheryl Acetate – E-vitamiini, ihoa rauhoittava ja kosteuttava antioksidantti

Kasviuutteet- ja öljyt:

Auringonkukkaöljy – toimii A-vitamiinin kuljettimena. Myös itsessään hoitava aine, sisältää runsaasti E-vitamiinia ja linolihappoa.
Kamomillaöljy – rauhoittaa ja viilentää ihoa
Laventeliöljy – uudistaa ja korjaa kudosta
Rosmariiniöljy – antioksidanttinen ja ihoa tasapainottava öljy
Kehäkukkauute – uudistaa ja korjaa kudosta

Muut:

Soijaöljy - pehmentävä öljy, sisältää runsaasti linolihappoa
Bisabolol - ihoa rauhoittava aine
Tocopherol – E-vitamiini, auttaa tuotetta säilymään paremmin
CI 26100 - väriaine

Hajusteet:

Parfum, Alpha-Isomethyl Ionone, Amyl Cinnamal, Benzyl Salicylate, Citronellol, Coumarin, Eugenol, Farnesol, Geraniol, Hydroxycitronellal, Limonene, Linalool

(Näistä moni tulee tuotteeseen kasviöljyjen sisältämien eteeristen öljyjen mukana)

Miksi Bio-Oil toimii?

Nyt kun olen perehtynyt Bio-Oiliin, näen, että oli ihan turha kurkkia ainesosalistan alkupäätä. Kuten yllä mainitsin, mineraali- ja esteriöljyt toimivat tämän tuotteen kuljettimina, eivät vaikuttavina aineina. Bio-Oilin tärkein arpia korjaava aktiiviaine on A-vitamiini eli retinyylipalmitaatti, joka parantaa myös ihon elastisuutta ja rakennetta kokonaisvaltaisesti. Bio-Oilin kasviuutteiden puolelta kehäkukka ja laventeli ovat tärkeimmät ihon arpikudosta hoitavat aktiiviaineet.

Kuitenkin kaikilla Bio-Oiliin valituilla uutteilla ja vitamiineilla on roolinsa tuotteen vaikutuksessa, ja yhdessä ne toimivat synergisesti parantaen vaurioituneen kudoksen rakennetta rauhoittaen, korjaten ja kosteuttaen ihoa.

Bio-Oil on itse asiassa yhtä lailla arpienhoitoöljy kuin anti-age-tuote. 👍 Se on ihoa uudistava, antioksidanttinen, kosteuttava ja rauhoittava.

Miten Bio-Oilia käytetään?

Bio-Oilia voi käyttää sekä kasvoilla että vartalolla, tosin vartalo ja erityisesti raskausarvet ovat tämän öljyn yleisin käyttökohde. Parhaiden tulosten saamiseksi öljyä on hyvä levittää hoidettavalle alueelle kahdesti päivässä. Bio-Oilia ei saa levittää rikkinäiselle iholle, vaan odota, että iho esimerkiksi haavan tai palovamman päällä on eheytynyt ennen kuin aloitat Bio-Oilin käytön.

Tuloksia voi odottaa kolmen kuukauden jälkeen.

Bio-Oil on saatavilla kolmessa pakkauskoossa: 60 ml, 125 ml ja 200 ml. 60 ml koko maksaa noin 12€ jälleenmyyjästä riippuen.

BIO OIL NATURAL

Natural-öljyssä on osittain samoja vaikuttavia aktiiviaineita kuin alkuperäisessä Bio-Oilissa, mutta synteettiset A- ja E-vitamiinit on korvattu A-vitamiinipitoisella ruusunmarjaöljyllä ja E-vitamiinirunsaalla vehnänalkioöljyllä.

Natural-version suurin ero alkuperäiseen luonnollisten vitamiiniensa ohella on yleisesti monipuolisempi kattaus antioksidantteja, vitamiineja sekä rasvahappoja. Nämä ravintoaineet tulevat kasviöljyjen mukana. Natural-versio tuntuu hieman alkuperäistä Bio-Oilia ravitsevammalta eikä ole yhtä ohut, koska ei sisällä esteriöljyjä. Se kuitenkin imeytyy hyvin.

Sitä, onko Natural alkuperäistä Bio-Oilia tehokkaampi arpien häivytyksessä, eivät rasvahapot ja antioksidantit kerro. Natural-versio on minun silmääni yleisesti ottaen alkuperäistä hoitavampi (ja myös paremman tuoksuinen!), mutta ilman testausta on mahdoton sanoa, tepsiikö se yhtä hyvin arpiin. Varmaa on, että myös Natural-öljy auttaa pitämään ihon joustavana ja kosteutettuna ja se sisältää ihoa uudistavia ainesosia. Ainesosiensa puolesta sillä on ehdottomasti potentiaalia lunastaa lupauksensa.

Päädyin itse testaamaan alkuperäisen Bio-Oilin, enkä voinut sekoittaa kokeiluun Natural-versiota jotta pystyisin toteamaan juuri alkuperäisen koostumuksen vaikutukset.

BIO OIL NATURALIN AINESOSAT:

Perus/pohjaöljyt:

Soijaöljy – pehmentävä ja ravitseva öljy, sisältää runsaasti linolihappoa
Auringonkukansiemenöljy – (mukana myös osana kehäkukkauutetta) sisältää runsaasti E-vitamiinia
Safloriöljy – kosteuttava ja ravitseva öljy

Erityisöljyt:

Jojobaöljy – ihoidenttinen kosteuttava ja ihoa tasapainottava öljy
Chiansiemenöljy – runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältävä ihoa rauhoittava ja kosteuttava öljy
Granaattiomenan siemenöljy – uudistaa ihoa ja auttaa ihoa paranemaan nopeammin, superantioksidanttinen
Sacha inchi -öljy – antioksidanttinen ja rauhoittava öljy, korkea omega-3-rasvahappopitoisuus

Vitamiiniöljyt:

Vehnänalkioöljy – sisältää runsaasti E-vitamiinia, kosteuttaa ja pehmentää ihoa
Ruusunmarjaöljy – sisältää runsaasti A-vitamiinia, kosteuttaa ja uudistaa ihoa

Kasviöljyt- ja uutteet:

Kehäkukkauute – uudistaa ja korjaa kudosta
Laventeliöljy – uudistaa ja korjaa kudosta
Rosmariiniöljy – antioksidanttinen ja ihoa tasapainottava öljy
Kamomillaöljy – rauhoittaa ja viilentää ihoa
Patsuliöljy – tuoksuaine
Bisabolol – rauhoittava aine
Tocopherol  - E-vitamiini (säilyvyyttä parantava aine)

Bio-Oil Naturalia myydään vain apteekeissa, saatavilla 25 ml (8,30€) ja 60 ml (16,40€) koot.

Entä mun oma Bio-Oil-kokeilu?

En ole ehtinyt käyttää tuotetta kolmea kuukautta, mutta mielestäni arpi on jo jonkin verran vaalentunut kahdeksan viikon aikana. Erityisesti arven reunat ovat muuttuneet epäselvemmiksi.

Mitä te sanotte? Jälkeen-kuva on otettu eilen.

Aion jatkaa Bio-Oilin käyttöä ja raportoin myöhemmin talvella, mitä arvelle kuuluu.

Huom: tulokset ovat tietysti yksilöllisiä, ja vaihtelevat eri ihoilla.

Onko lukijoiden joukossa Bio-Oilin käyttäjiä? Millaisia kokemuksia teillä on Bio-Oilista?

Minä ja Rhodos kohtasimme jälleen, kun minun oli vietettävä kaupungissa yksi päivä päästäkseni Symille.

Muistan, että en edellisilläkään vierailuilla ihastunut saaren pääkaupunkiin, ja nyt tunne vain vahvistui. Erityisesti vanhaakaupunkia kohtaan.

Se mitä jälleen kerran Rhodoksen vanhassa kaupungissa näin jäi vaivaamaan minua siinä määrin, että tekee mieli lausua aiheesta muutama sana. Aihe on: upeat kohteet ja ylituristillisuus.

Aloitan sanomalla, että Rhodoksen vanhakaupunki on mielettömän hieno ja ainutlaatuinen paikka. Muurien ympäröimä upeasti säilynyt keskiaikainen linnoituskaupunki on päässyt myös UNESCOn maailmanperintökohteisiin.

Tämän tunnelmallisen keskiaikaisen kylän mukulakivisillä kujilla tallustellessa voisi todella kuvitella, miltä tuntui elämä 1400-ja 1500-luvulla. Niin... voisi mahdollisesti, jos 800-vuotiset muurit, holvikaaret ja kadut eivät olisi peittyneet rantapyyhkeiden, t-paitojen, magneettien ja peniksen muotoisten avaimenperien alle ja joka puolelta ei kuuluisi "Hyvvä päivä terve terve tulkaa tänne syömään!"

Rhodoksen vanhakaupunki tunnetaan yhtenä Kreikan suurimmista turistirysistä. Vielä lokakuussakin siellä on ihmisiä tungokseksi asti. Skandikieliä, saksaa ja ranskaa huutavat kuppiloiden sisäänheittäjät vaanivat ohikulkijoita joka puolella.

Olin astunut arvokkaaseen maailmanperintökohteeseen, mutta näin ympärilläni loputtomiin t-paitoja, kangaskasseja, huiveja, koruja, muovileluja, tauluja, jääkaappimagneetteja, kylpypyyhkeitä ja isoja värikkäitä kuvia ruoka-annoksista.

Ahdistuin välittömästi astuttuani muurien sisäpuolelle.

Etsin shortsien ja irvokkaiden mallinukkien läpi tieni hotellilleni, jonka olin varannut vanhastakaupungista vain, koska alue sijaitsee lähimpänä satamaa ja laivani lähti aamulla kello 8.00. Se, että jopa hotellin sisäänkäynti on turistimyymälän peitossa, sai minut viimeistään melkein suuttumaan.

Löydä kuvasta hotelli ja kylä 1400-luvulta

Miksi paikalliset ovat tehneet tämän upealle, historialliselle perintökohteelleen..??

Ja asia on juuri näin, mitä enemmän olen asiaa mietiskellyt.

Rhodoksen vanhankaupungin meiningin vastenmielisyys ei johdu itsessään turisteista, vaan siitä maailmasta, jonka paikalliset matkailuyrittäjät ovat sinne vierailijoille luoneet. Turistit ostavat mielellään matkamuistoja ja syövät ravintoloissa, se on selvää, mutta tämän rakenteen voi toteuttaa monella tapaa. Miksi se täytyy toteuttaa näin?

Totta kai turistit saapuvat kauniisiin paikkoihin. On turha "suuttua" turisteille siitä että he 'pilaavat' jonkin paikan massaläsnäolollaan, koska onhan meillä kaikilla yhtäläinen oikeus tulla vierailulle kauniisiin ja ainutlaatuisiin paikkoihin. Jos mun mielestä esimerkiksi Santorini on upea, niin kyllä mä voin ymmärtää, että se on upea 10 000 muunkin tyypin mielestä.

Maailmassa on paljon tällaisia huikeita paikkoja, jonne matkustaa tuhansittain ihmisiä. Mutta kaikista ei tule leimallisesti "turistirysiä". Miksi joistain tulee?

Mun oletus on, että se on ennen kaikkea paikallisten matkailuyrittäjien ja -päättäjien käsissä. Matkailupalveluita ja -elämyksiä voi tarjota hyvin monella tapaa.

Kysymykseni kuulu: eivätkö paikalliset vaikuttajat esimerkiksi Rhodoksella lainkaan välitä siitä - tai valvo sitä -, miten historiallisesti merkittävää kohdetta käytetään ja hyödynnetään? Miten sallitaan, että upeasti säilynyt arvokas keskiaikainen kylä peitetään halvan rihkaman alle?

Ei hemmetti, oikeasti mua alkaa suututtaa taas ihan vain kun kirjoitan tästä. Matkustan Kreikkaan ihailemaan luontoa, kyliä ja satoja, jopa tuhansia vuosia vanhoja hienoja historiallisia kohteita, koska ne ovat niin upeita. Ja sitten joissain paikoissa kreikkalaiset kohtelevat näitä ainutlaatuisia kohteitaan näin..?

Rhodoksen vanhakaupunki ei ole ainoa ylituristillisuuden pilaama paikka, täällä on muitakin. Hanian vanhakaupunki tulee heti mieleen toisena surullisena esimerkkinä. Ja - onhan Ateenan Plakassakin monia krääsäkatuja, joille Sokrates ja kumppanit varmasti pyörittelisivät silmiään.

Kulutus, kaupallisuus, voitto.... Lopulta kaiken takana on tietysti voiton maksimointi ja hyötyminen. Turisteista täytyy hyötyä kaikin tavoin, joten heille myydään-myydään-myydään. Kalliita laatutuotteita ei osteta niin herkästi kuin edullisia made-in-China-matkamuistoja, joten niillä mennään.

(Sain Instagramissa oleellisen kommentin: "kuka näitä ostaa?" Aivan. Sekin jää ilmaan. Ostaako näitä lopulta kukaan..? Tai ostetaanko kaikkea tätä krääsää lopulta sellaisella volyymilla, että tuotoilla voisi perustella historiallisen miljöön pilaamisen?)

Totean lopuksi, että ei, asia ei ole niin yksipiippuinen. Matkailu on jonkun elinkeino. Monen elinkeino. Lukemattomat ihmiset elättävät itsensä I Love Rhodos / Tel Aviv / New York -t-paidoilla ja penis-avaimenperillä tai turistitavernan gyros-lautasilla. Keitä me olemme kritisoimaan jonkun tapaa saada leipää pöytään.

Ja silti. Tässä mä olen kritisoimassa.

En sano enkä halua, että yrittäjien pitää vaihtaa työpaikkaa koska mä en viihdy tietyissä Kreikan suosituissa turistikohteissa. Toivoisin vain, että matkailuyrittäjät voisivat löytää arvokkaampia ja kohdetta arvostavampia tapoja hyötyä meistä turisteista. Kohteen vetovoima on kuitenkin se, minkä vuoksi sinne saavutaan, eivät halpojen matkamuistojen shoppailumahdollisuudet.

On epäkunnioittavaa Rhodoksen hienoa keskiaikaista linnoituskylää kohtaan kaupallistaa se tällä tavalla. Tietyllä tapaa se on epäkunnioittavaa myös sinne saapuvia turisteja kohtaan. Ottakaa meiltä rahat pois, tienatkaa voi leivän päälle, mutta ei tällä tavoin.

Tämä on mun mielipide.

Tiedättekö, mikä on jossain määrin tylsää lyhemmillä Kreikan matkoilla? Sen lisäksi tietysti, että matka on lyhyt?

Se, että ei ehdi bloggaamaan reissutunnelmista, koska ns. luppopäiviä tai -hetkiä ei juuri jää. Olen aamusta iltaan ulkona hyödyntämässä käytettävissä olevaa aikaa. Silloin kun tein pidempiä monen viikon reissuja, oli helpompi nipistää päivistä aikaa blogille.

No, ei auta kuin kirjoittaa pidemmät tunnelmoinnit sitten kun olen taas Suomessa.

Tämän matkan ehdottomaksi helmeksi on noussut Kastellorizo, joka hurmasi minut jokaista solua myöten. Edellisessä postauksessa kirjoittelin hitaasta maisemamatkailusta, ja Kastellorizo jos mikä tarjoaa mitä hienoimmat puitteet tällaiseen matkailuun.

Saaren ainoa asutuskeskus, suurta hevosenkengän muotoista luonnon satamaa halaava pääkylä Kastellorizo (toiselta nimeltään Megisti), on viimeistä kulmausta myöten niin kuvauksellinen, että voi pysähtyä mihin tahansa ja edessä on täydellinen postikorttinäkymä. Saaren toisessa maailmansodassa maan tasalle pommitetut ja nyt huolella restauroidut talot ovat karamellimaisessa suloisuudessaan melkein liikaa. Ensimmäiset tunnit (tai koko ensimmäinen päivä) saarella kuluu siihen, että seisahdut joka kolmannella askeleella huokailemaan ja painamaan kameran laukaisinta.

Paikka on niin tyrmistyttävän kaunis, että mun piti jäädä hotellihuoneeseen hetkeksi kokoamaan itseäni saavuttuani saarelle. Mulla meni ihan pasmat sekaisin kylän kuvauksellisuudesta (…. erityisherkkyys….). Olen aiemmin kokenut yhtä vahvaa aistien esteettistä ylikuormitusta vain Santorinilla ja Monemvasiassa.

Viivyin saarella kolme päivää ja olisin mielelläni viipynyt pidempäänkin, mutta viime viikolla peruuntuneen laivayhteyden sotkettua kuviot oli valittava, jätänkö Symin tällä reissulla kokonaan väliin vai lähdenkö Kastellorizosta tänään. Ja kyllä mä haluan nähdä myös Symin, joten jätin Kastellorizolle haikeat hyvästit ja istun nyt laivassa kohti Rhodosta.

Jaan yhden sympaattisen detaljin Kastellorizosta.

Kun saavuin saarelle maanantaina, kuulin jonkun huutavan nimeäni rantakadulla. ”Sani, Sani, Sani..!” Katselin ympärilleni miettien, kuka täällä tietää minut nimeltä, kunnes tajusin huudon kohdistuvan lempeän näköiselle spanielille, jota kutsuttiin kahvilan pöytään rapsuteltavaksi. Viimeisenä Kastellorizon iltana tutustuin saarella yli 30 vuotta vierailleisiin israelilaisiin, ja he kutsuivat minut lempiravintolaansa illalliselle. Kävi ilmi, että Sanni-koira on kyseisen ravintolan isännän Giorgoksen koira. Jotain sielujen sympatiaa Sanni tuntui kaimaansa kohtaan tuntevan, sillä se istui tiukasti vieressäni koko illan. ☺️

Oli muuten valtavan mielenkiintoista tavata ihminen, joka on käynyt Kreikan lempisaarellaan yhtäjaksoisesti 37 vuotta. Israelilaisnainen oli saapunut Kastellorizoon ensimmäisen kerran vuonna 1985, kokenut kenties samanlaisen veret seisauttaneen hurmaantumishetken kuin minä laivasta astuessani, ja on palannut saarelle joka vuosi sen jälkeen. Sittemmin naisen ystäväkin ihastui saareen ja on vieraillut siellä hänkin vaatimattomat 25 vuotta. Nykyään matkaseurueeseen kuuluu myös puolisoita ja muita ystäviä.

Kun kerroin uusille ystävilleni aikovani kirjoittaa Kastellorizosta blogiini, naiset sanoivat, ”Älä tee sitä!” He eivät halua suuren yleisön löytävän Kastellorizoa, jotta saaren rauhallinen ja omintakeinen tunnelma säilyy. Rauhoittelin heitä kertomalla, että valtaosa suomalaisista Kreikan kävijöistä on uskollisia pakettimatkalaisia, eikä minun kirjoitukseni varmastikaan tuo saarelle ei-toivottua massaturismin aaltoa.

Ilman muuta jaan tällaisen helmen. 🙏🏻 Jos kastellorizolaisilta itseltään kysytään, he ovat vain iloisia kun turistit löytävät saarelle. Koska saarella ei ole massoja tyypillisesti houkuttavia hiekkarantoja, jo se takaa tietynlaisen turismin tason, joka tuskin koskaan on vaarassa muuttua ”Zakynthoksen Laganasiksi”.

Tämä matka on ollut mulle opettavainen.

Minulla on aiemmin ollut se useiden reissuviikkojen tuoma etu, että reitin ja kohteet on voinut suunnitella suhteellisen vapaasti eikä niin haittaa, jos juuttuukin huonojen tai peruuntuneiden yhteyksien takia jollekin saarelle pidemmäksi aikaa. Kun aikaa on enemmän, on enemmän vapautta. Nyt kun käytettävissä on vain 13 päivää, harmittaa luonnollisestikin menettää matkapäiviä huonon suunnittelun tai ei-toteutuneiden laivayhteyksien takia.

Jos nyt saisin varata koko tämän matkan uudestaan, lentäisin ilman muuta Tampereelta suoraan Rhodokselle. Jos suunnitelmissa on Dodekanesian saarille suuntautuva reissu, ei kannata lentää Ateenaan vaan Dodekanesian sydämeen Rhodokselle. Okei, puolustuksekseni voin todeta, että varatessani näitä lentoja maaliskuussa minulla ei vielä ollut hahmotelmaa mille saarille olin tällä kertaa menossa. Luulin myös viipyväni neljä viikkoa, mutta moneen kertaan siirretty matka kutistui lopulta kahteen viikkoon. En myöskään maaliskuussa tiennyt, että Air Baltic alkaisi lentää kotikaupungistani reittilentoja Kreikkaan.

No, ensi kerralla teen asiat toisin. Olen jo kovaa vauhtia suunnittelemassa reissua keväälle, jolloin tekisin Rhodokselta käsin Dodekanesian saarihyppelyn ja kävisin pitkästä aikaa taas ihanalla Karpathoksella. ❤️ Sekä Tiloksella ja Chalkilla, jotka ovat vielä mulla näkemättä.

✈️ ✈️ ✈️

Yleisesti ottaen annan myös sellaisen vinkin, että lennot Ateenasta kauimmaisille saarille kuten Rhodokselle, Kreetalle ja Karpathokselle ovat paljon edullisempia kuin laivat. Minusta olisi ihana aina tehdä saarihyppelyitä vain laivoilla, mutta jos hintaeroa alkaa olla toista sataa euroa, tulee harkinta kysymykseen. Tällä matkalla päädyin lopulta varaamaan lennon takaisin Ateenaan (68€), kun saatavilla olevat hytit Pireuksen laivassa olisivat maksaneet melkein 200€. Halvinkin laivalippu ilman hyttiä oli 79€. Minusta on todella tylsää, että laivat (ja junat!) ovat niin kalliita lentämiseen nähden. Tällä hintakehityksellä ihmisiä ei ainakaan rohkaista vähentämään lentämistä.

Tänään minun on vietettävä päivä Rhodoksella, koska tälle päivälle ei enää ole laivayhteyksiä Symille (huokaus). Eli menetän jälleen yhden Symi-päivän. Rhodos Town ei ole turistillisuudessaan suosikkipaikkani, mutta ihan uteliaana odotan mitä fiiliksiä kaupunki nyt herättää. Edellisestä vierailusta on 9 vuotta.

Palaan Kastellorizon pariin myöhemmin omassa saarelle omistetussa postauksessaan. 💕