Palataan tänään viimein näiden kahden UV-filtterin maailmaan.
Pyysin kahta apteekkibrändiä, ACOa ja La Roche-Posay'ta kertomaan, miksi he käyttävät aurinkotuotteissaan Avobenzonea ja Octisalatea. Korostan, että nämä UV-filtterit eivät ole vaarallisia, ja ne ovat kosmetiikkalain hyväksymiä kosmetiikan kemikaaleja, mutta niihin liittyy tiettyä problematiikkaa erityisryhmien kohdalla, ja kummallekin on olemassa vaihtoehtoja, jotka eivät sisällä tätä problematiikkaa.
Vastauksen odottelu La Roche-Posay'lta venyi heinäkuun puolelle, jolloin lomani oli jo alkanut, ja siksi tämä postaus ilmestyy vasta nyt.
Muistin virkistykseksi voi lukea tämän postaukseni kesäkuulta, mutta tässä lyhyt tiivistelmä:
.
Kosmetiikkakemisti Michelle Wong listaa UV-suojakemikaaleja, jotka aiheuttavat eniten ihoreaktioita. Kaikki ovat vanhan sukupolven filttereitä, Avobenzone ykkösenä.
.
Helsingin Yliopistollinen Sairaala suosittaa fysikaalisia aurinkosuojavoiteita raskauden aikana.
Jo pelkästään erityisryhmille tehdyn suosituksen pohjalta olin kiinnostunut kuulemaan, miksi kaksi tunnettua apteekkibrändiä on valinnut käyttää Octisalatea ja/tai Avobenzonea aurinkotuotteissaan, myös lapsille ja vauvoille markkinoiduissa.
Ymmärtäisin valinnan, jos eläisimme yhä 70- tai 80-luvulla, jolloin vaihtoehtoja kemiallisten UV-suojafilttereiden kentällä ei juuri ollut. Mutta elämme 2020-lukua, ja uuden sukupolven tehokkaampia sekä ei-kehoon-imeytyviä UV-filttereitä on saatavilla monia. Osa kemiallisten aurinkovoiteiden valmistajista on jo siirtynyt kokonaan pois vanhoista ja käyttää pelkästään uuden ajan UV-filttereitä.
Jos ei haluta takertua filttereiden imeytymiseen mittarina niiden turvallisuudesta – sillä verenkiertoon imeytyminen ei tämän hetken tiedon valossa tuo terveysriskiä ainakaan erityisryhmien ulkopuolisille käyttäjille – voidaan kuitenkin puhua uuden teknologian UV-filtterien puolesta jo yksinomaan niiden paremman tehokkuuden perusteella.
Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että uuden sukupolven UV-filtterit suojaavat ihoa tehokkaammin UV-säteilyltä kuin vanhat filtterit. Yksi osoitus tästä on, että uuden teknologian filttereitä tarvitaan aurinkovoiteeseen huomattavasti pienempi määrä tuomaan korkea SPF, kuin mitä vanhoja tarvittiin. Näin ollen uutta teknologiaa hyödyntävät aurinkovoiteet sisältävät matalamman pitoisuuden UV-suoja-aineita, ja jo tämä on hyvä asia ihmisen kemikaalikuorman kannalta.
Skincancer.org-sivun suositus lasten ihon suojaamiseen. Lähde.
Tätä juttua varten olen taustatyönä käynyt läpi terveysinstanssien kuten syöpäyhdistysten ja sairaanhoitopiirien ohjeita erityisryhmien aurinkovoiteista, lukenut tieteelliseen näyttöön perustuvia suosituksia ja tutkimusartikkeleita sekä haastatellut syöpätutkimusta tekevää lääkäriä.
Nämä lähteet puoltavat sitä, että pienillä lapsilla sekä raskaana olevilla on parempi välttää kehoon imeytyviä UV-suoja-aineita, mikäli vaihtoehto on olemassa.
Jos vaihtoehtoa ei ole, on ehdottomasti suositeltavampaa käyttää mitä tahansa aurinkovoidetta kuin olla ilman aurinkovoidetta, silloin kun aurinkoaltistusta ei voi välttää.
Korostan edelleen, että mikä tahansa aurinkovoide suojaa ihoa syöpäriskiltä. Tässä mielessä ihan kaikki aurinkovoiteet ovat hyviä. Mutta hyvienkin vaihtoehtojen joukossa on parempia ja vielä parempia.
Ydinkysymykseni kuuluu: miksi kaikki valmistajat eivät käyttäisi niitä parhaita tarjolla olevia vaihtoehtoja?
Samalla tiedän vastauksen: yksi suurimpia syitä ovat kustannukset. Vanhat filtterit ovat niin paljon halvempia kuin uudet. Toinen syy on alueellinen lainsäädäntö, mikä vaikuttaa aivan erityisesti Yhdysvaltojen tilanteeseen. Mutta nyt ollaan Euroopassa, ja puhun tässä kirjoituksessani EU:ssa myytävistä aurinkosuojatuotteista.
Kun puhun UV-suoja-aineiden eli UV-filtterien asiantuntijoista, puhun kemisteistä sekä UV-filttereiden valmistajista. Nämä tahot ovat tässä yhteydessä luotettavin asiantuntijalähde, eivät aurinkovoiteiden valmistajat, brändit, jälleenmyyjät tai lääkärit. Voiteiden valmistajilla kuten myös jälleenmyyjillä on taloudelliset intressit näkökulmaansa. Lääkäri voi perehtyneisyydestään riippuen olla hyvä lähde, mutta lääkäri ei koulutukseltaan ole kosmetiikan kemikaalien vaan ihmisen terveyden asiantuntija.
Tietolähdevinkki: parhain löytämäni tietolähde aurinkosuojateknologiasta on riippumattomien kosmetiikakemistien Michelle Wongin ja Jen Novakovichin emännöimä Sunscreen E-Summit -seminaari. Nyt kaksi kertaa järjestetyssä seminaarissa puheenvuoroja ja esitelmiä pitävät niin kosmetiikan lainsäädännön kanssa työskentelevät, UV-suoja-aineita innovoivat ja valmistavat yritykset, aurinkotuotebrändit, kemistit kuin ihotautilääkärit.
Kahdeksan tuntia kestävä seminaari on todella järeä paketti tietoa, ja jos katsot kummatkin seminaarit, ja omaat jo hyvät perustiedot aurinkosuojateknologiasta, olet 16 tunnin jälkeen aika pro!
Michellen (Lab Muffin) ja Jen'in (The Eco Well) omista kanavista löytää myös fantastisen hyvää tieteellistä tietoa aurinkovoiteista.
Olen viimeisen kahden vuoden aikana haastatellut useita eri aurinkovoidebrändejä heidän käyttämästään filtteriteknologiasta, ja on käynyt ilmi, että syvempi tieto UV-filttereiden ominaisuuksista on hankalaa myös brändeille itselleen. Osa yrityksistä ei osaa vastata tai ei jopa ymmärrä kysymyksiä. Tämän kesän haastattelukierroksella haastattelin kaikkiaan viittä brändiä ja kahta kemistiä, ja brändeistä ACO suoriutui parhaiten, ja - - täysin odottamattomasti, maailman johtava aurinkovoidebrändi La Roche-Posay huonoiten.
Nämä haastattelut antoivat lopulta kenties enemmän tietoa näiden kahden yhtiön tavasta suhtautua kriittisiin tieteellisiin kysymyksiin, kuin kysymysten kohteena olevista ainesosista.
La Roche-Posay on L’Orealin omistuksessa, ja L’Oreal puolestaan kuuluu maailman suurimpiin kosmetiikkajätteihin. L’Oreal tekee paljon omaa tutkimusta ja innovaatioita alalla, ja juuri L’Oreal on kehittänyt maailman ensimmäiset ns. uuden sukupolven UV-filtterit (Mexoryl) 1980-luvulla.
La Roche-Posay'n Anthelios-voiteissa hyödynnetään Mexoryl-teknologiaa
Tehdessäni töitä kosmetiikkamyyjänä 2010-luvulla Mexoryl-filttereihin viitattiin alan ”kultaisena standardina”. Juuri Mexoryl on ensimmäinen kosketukseni UV-filtterien maailmaan; minulle on jäänyt todella vahvasti mieleen, kuinka kollegat opettivat, että Mexoryliä sisältävät aurinkovoiteet ovat kaikkein tehokkaimpia ja stabiileimpia.
Ja todellakin – kun L’Oreal 1980-luvulla kehitti Mexoryl SX:n, se oli maailman ensimmäinen stabiili kemiallinen UVA-filtteri. Tätä ennen kemiallisten UVA-suojien markkinoilla oli vain kontroversiaalinen Avobenzone, toinen tämän postauksen ”tähdistä”. Avobenzone on yksinään todella epästabiili (= menettää nopeasti tehonsa UV-säteilyssä), ja vasta 2000-luvun uusien UV-filtterien avulla sen teho on saatu stabiloitua kunnolla.
ACO puolestaan on ruotsalainen kosmetiikkayritys, joka kehittää ja valmistaa apteekkikanavassa myytäviä tuotteita, mutta ei valmista omia raaka-aineita. L'Orealiin verrattuna ACO on pieni yritys, mutta Pohjoismaissa yksi tunnetuimpia apteekkibrändejä.
Yksi L R-P:lle esittämistäni kysymyksistä
La Roche-Posay’lle osoittamissani kysymyksissä kysyin mm., eivätkö L’Orealin omat filtterit riittäisi kattamaan UVA-suojan osuutta, ja oliko Avobenzone todella tarpeen, kun L’Orealilla oli myös Mexoryl SX (ja saatavilla on muitakin uuden sukupolven UVA/UVB-filttereitä).
Tahtotilani oli ennen kaikkea oppia lisää ja ymmärtää, millä perustein filtterivalintoja tehdään. Odotin L R-P:n ilman muuta mielellään kertovan etenkin itse kehittämistään (tai emoyhtiön kehittämistä) filttereistä.
Kysyin myös, millä tavoin La Roche-Posay suhtautuu suositukseen, jonka mukaan ihan pienet lapset suojattaisiin fysikaalisilla aurinkosuojavoiteilla, ja ovatko verenkiertoon imeytyvät kosmetiikan kemikaalit kuten Avobenzone heidän näkemyksensä mukaisesti kuitenkin turvallisia lapsilla. La Roche-Posay'lla on mm. vauvoille markkinoitu aurinkovoide, joka sisältää sekä Octisalatea että Avobenzonea.
Mielenkiintoisena lisänä, La Roche-Posay’n toukokuussa järjestetyssä Suomen PR-tilaisuudessa puhunut ihotautilääkäri suositteli lapsille fysikaalista aurinkovoidetta, vaikka L R-P:n valikoimaan ei sellaista kuulu. Tilaisuuteen kutsuttu lääkäri ei ole töissä L R-P:llä, vaan oli kutsuttu ulkopuolisena asiantuntijana puhumaan ihonhoidosta.
Yleisöstä kysyttiin, mikä oli lääkärin ammatillinen näkemys siitä, millaista aurinkosuojaa pienillä lapsilla tulisi käyttää. Tähän ihotautilääkäri vastasi, että käyttäisi alle 5-vuotiaalla lapsella fysikaalista aurinkosuojaa.
Tapahtuneen on minulle vahvistanut kysymyksen esittänyt vaikuttaja. Kysyin L R-P Suomelta, miten he suhtautuvat lääkärin kommenttiin, ja miksi lääkäri ei puhunut L R-P:n omista lasten aurinkovoiteista. En saanut tähän vastausta.
Kun kesäkuun alussa otin yhteyttä La Roche-Posay Suomeen, vastaanotto oli lämmin. Ensin kysymyksiin lupasi vastata L R-P Suomen tieteellinen asiantuntija, mutta kun lähetin kysymykset (joita oli neljä), ne päätettiin toimittaa Ranskaan tuotekehitysosastolle, jotta varmasti saisin parhaat mahdolliset vastaukset.
Lopputulos oli, että en saanut vastausta yhteenkään kysymykseeni. En Ranskasta enkä Suomesta.
Kolmen viikon odottelun jälkeen sain huolella laatimiini kysymyksiin muutaman rivin pituisen vastauksen, jossa puhutaan aurinkovoiteista ja UV-suojista täysin yleisluontoisella tasolla, ottamatta lainkaan kantaa seikkoihin, joita kysymyksissäni nostin esiin.
Innolla odottamani tilaisuus oppia lisää yhtiön omista Mexoryl-filttereistä ei myöskään toteutunut.
Loppukaneettina kysymykset esittänyttä kosmetiikan ammattilaista kehotettiin lukemaan lisätietoa Suomen Kosmetiikka- ja Hygieniateollisuuden sivulta (!).
Vapaa suomennos L'Orealin vastauksesta:
"Asiakkaidemme turvallisuus on L’Orealille ja La Roche-Posay’lle kärkiprioriteetti, emmekä koskaan tee kompromisseja tuotteidemme turvallisuuden ja tehokkuuden suhteen.
Käytämme UV-suojafilttereitä ainoastaan tuotteissa, joissa niitä tarvitaan suojaamaan ihoa aurinkovaurioilta (ihosyöpä, palaminen, ihon ennenaikainen ikääntyminen, pigmenttimuutokset). On myös tärkeää pitää mielessä muut yleiset auringolta suojautumisen keinot, kuten varjossa pysyminen päivän kuumimpina tunteina sekä hatun ja vaatetuksen käyttö, erityisesti lapsilla.
Jokainen UV-filtteri tarjoaa suojaa tietylle UV-suoja-alueelle, minkä vuoksi tuotteemme sisältävät aina yhdistelmän monia eri filttereitä, jotta voimme varmistaa laajan kirjon suojan kaikilla UVA- ja UVB-säteiden alueilla, sekä optimaalisen siedettävyyden.
Joillain filttereillä, jopa vanhemmilla, on erityisiä ominaisuuksia, jotka vahvistavat tuotereseptin yleistä tehokkuutta ja stabiiliutta.
Jos haluat oppia lisää alan aiheista sekä saada aurinkotuotteita koskevaa yleistietoa, voit kääntyä Suomen Kosmetiikka- ja Hygieniateollisuuden sivuston puoleen.”
Kirjoitin La Roche-Posay Suomelle, että eihän vastauksessa ensinkään vastattu kysymääni. Pyysin, voisiko edes Suomen L R-P antaa näkemyksensä lasten aurinkovoiteiden koostumuksista. Ei vastausta.
Viimeisenä sain englanninkielisen viestin L’Orealin ”Director of Consumer Care” -henkilöltä, joka ilmoitti, että tässä on kaikki tieto minkä he voivat antaa. The information that we have given is what we can reply. I cannot help you further.
Tällä keskusteluun laitettiin piste.
Hankala kyselijä?
Länsinaapuri-ACO:n asenne ”hankaliin” kysymyksiin oli täysi vastakohta. Kysymyksiini vastattiin muutaman päivän sisällä erittäin huolellisesti ja asiallisesti, ja kun esitin lisäkysymyksiä, jokaiseen vastattiin.
ACO ei käytä Avobenzonea ja kysymykseni koskivat Octisalatea.
Octisalate on UVB-filtteri sekä liuotin, ja sitä käytetään ennen kaikkea liuottamaan muita, kiinteässä muodossa olevia UV-filttereitä. (Kemiallisetkin filtterit voivat olla jauhemaisia.)
Octisalatella on Avobenzonea parempi profiili siinä mielessä, että tähän kemikaaliin ei liity tunnettuja iho- tai kehohaittoja (ärsytys, allergia, hormoninhäirintä), Avobenzoneen taas liittyy. Octisalate imeytyy kehoon jopa hanakammin kuin Avobenzone (noin 1,1% vs. 0,5%), mutta tosiaan, se ei historiansa valossa ole aiheuttanut kehossa tunnettuja tai yleisesti raportoituja haittavaikutuksia lainsäädännön määrittämillä käyttöpitoisuuksilla, vaikka imeytyykin.
Octisalate on tänä päivänä kaikkein eniten käytetty vanhan koulukunnan UV-filtteri. Se on avainroolissa monessa modernissakin aurinkovoiteessa uusien filttereiden kaverina.
Okei, Octisalate ei siis ole haitallisimmasta päästä vanhoja filttereitä, mutta miksi käyttää sitä, kun on olemassa uudempiakin (ja ei-verenkiertoon imeytyviä) vaihtoehtoja?
Kiitos ACOn perusteellisen vastauksen, ymmärrän syyt nyt entistäkin paremmin.
Kyllä, Octisalate ON korvattavissa, mutta se tarjoaa hinta-laatu-suhteeltaan erittäin vetovoimaiset hyödyt. Pidetään mielessä, että vanhan koulukunnan filtterit ovat paljon edullisempia kuin uudet filtterit. Kun Octisalaten avulla aurinkotuotteeseen saa kustannustehokkaasti sekä kosmeettista eleganssia, funktionaalisuutta että stabiiliutta, voi ymmärtää, miksi niin moni aurinkovoidebrändi yhä kääntyy sen puoleen tuotteita kehittäessään.
ACO käyttää Octisalatea ennen kaikkea sen monipuolisuuden vuoksi.
Octisalate:
-Liuottaa jauhemaisia uuden sukupolven filttereitä (BEMT, DHHB, EHT)
-Parantaa tuotteen hyllyikää ehkäisemällä jauhemaisten filtterien kristallisoitumista
-Tuo tuotteeseen miellyttävää ihotuntumaa; Octisalaten avulla vedenkestävästäkin voiteesta saa kevyen ja vähärasvaisen tuntuisen
Kun aurinkovoide tuntuu kevyeltä ja on helppo levittää, kuluttaja tulee todennäköisemmin käyttäneeksi sitä suositusten mukaisen määrän, ja tämä käytös parantaa UV-suojan tehoa.
(Mulle tuli ACO-keskustelun jälkeen korostunut halu testata kaikki mun kroppa-aurinkovoiteet uudesta näkövinkkelistä; tuntuuko Octisalate-pitoinen vedenkestävä voide tosiaankin kevyemmältä, kuin pelkästään uuden sukupolven filttereitä sisältävä vedenkestävä aurinkovoide…?
Moni korealainen aurinkovoide antaa jo esimerkin ultrakevyestä, vain uusia filttereitä sisältävästä aurinkovoidekoostumuksesta, mutta ne eivät ole vedenkestäviä… ;) Juuri vedenkestävyys on se seikka, joka tekee kosmeettisesta miellyttävyydestä haastavaa.)
Mitä tulee verenkiertoon imeytymiseen, tähänkin ACOlla oli perusteelliset argumentit. ACO ei kieltänyt Octisalaten imeytymistä, mutta perusteli, miksi sillä ei heidän mielestään ole merkitystä aurinkovoiteen turvallisuuteen nähden.
ACO totesi, että moni muukin kosmetiikan kemikaali kuin UV-suoja-aineet imeytyvät kehoon, mutta UV-suojakemikaaleille tehdään muita kosmetiikan ainesosia tarkempi turvallisuusarviointi, jossa otetaan myös huomioon systeeminen imeytyminen. Myös eri maiden ja alueiden lainsäädäntö vaikuttaa; Yhdysvalloissa UV-suoja-aineet luokitellaan lääkkeiksi, ja siksi niitä koskee USAssa vielä Eurooppaakin tiukemmat turvallisuustestaukset, ja turvallisina pidetyt imeytymisrajat ovat Eurooppaa matalammat.
ACO näkee, että tämän vuoksi UV-filtterien imeytyminen nousee mediassa puheenaiheeksi, mutta muiden imeytyvien kemikaalien ei, ja imeytymistä saatetaan pelätä perusteettomasti.
ACO toteaa, että pelkkä kehoon imeytyvien kemikaalien poisjättäminen ei automaattisesti tee kosmetiikkatuotteesta turvallisempaa, vaan tuotteen koko resepti vaikuttaa. Tähän voin nyökytellä.
Toin keskustelussa esiin Yhdysvaltojen kemikaaliviranomaisen FDA:n päätöksen vetää GRASE-turvallisuusstatus pois kaikilta USAssa sallituilta kemiallisilta UV-filttereiltä, pohjautuen tutkimuksiin, jossa näiden kemikaalien (Octisalate ja Avobenzone mukaanluettuina) verenkiertoon imeytyminen todettiin. FDA:n tutkimukset vahvistivat myös sen, että nämä kemikaalit voivat säilyä kehossa jopa kolme viikkoa. FDA on vaatinut raaka-ainevalmistajilta lisätutkimuksia, jotta voi varmistua siitä, millaista imeytymismäärää voidaan pitää turvallisena, ja pohjautuen näihin uusiin tietoihin FDA joko palauttaa vanhojen UV-filttereiden GRASE-statuksen tai poistaa ne kokonaan sallittujen UV-kemikaalien listalta.
Tähän ACOn näkemys on se, ettei FDA:n suhtautumisesta pidä vetää johtopäätöksiä yleisellä tasolla, sillä esimerkiksi Euroopassa UV-suoja-aineiden imeytyminen kehoon on tunnettu jo pitkään, ja USAssa (ACOn mukaan) ei. FDA osoittaa siksi huolta, jota meillä ”valistuneemmilla” markkinoilla ei tarvitsisi olla.
Tämä on alue, jossa itselläni ei ole tietoa. Olen kuvitellut, että FDA:n vaatimissa jopa absurdin perusteellisissa testeissä olisi aiemminkin testattu verenkiertoon imeytymistä, mutta voihan olla, että ei. (USAssa uuden UV-kemikaalin hyväksymisprosessi voi helposti olla yli 10 vuotta!) Jos näin on, silloin tietyt UV-kemikaalit olisivat olleet USAssa käytössä jo yli puoli vuosisataa ilman, että niiden verenkiertoon imeytyminen on ollut tunnettua, mikä kuulostaa jokseenkin epäuskottavalta tai epätodennäköiseltä. Etenkin, kun UV-suoja-aineet ovat USAssa lääkeaineita - varmasti niiden systemaattinen imeytyminen olisi tässä kehyksessä tunnettua..?
Mutta, oli asia miten hyvänsä, Yhdysvalloissa UV-suojakemikaalien verenkiertoon imeytymiseen suhtaudutaan korostuneemmalla huolella, kuin Euroopassa.
.
Mitä Avobenzonesta ja Octisalatesta pitäisi nyt ajatella kesän haastattelujen ja muun tiedon valossa?
En valitettavasti saanut kesän aikana tietoa, joka auttaisi ymmärtämään, miksi Avobenzone olisi enää 2020-luvulla perusteltu ainesosa aurinkovoiteissa. Se on tehokas UVA-filtteri, ja ainoa UVA-filtteri vanhan koulukunnan UV-filttereiden joukossa, mutta tänä päivänä UVAlta suojautumiseen on tarjolla useita moderneja ja suorituskyvyltään jopa tehokkaampia vaihtoehtoja, joilla ei ole Avobenzoneen liittyvää problematiikkaa.
Avobenzonen huolenaiheet Euroopan kemikaaliviranomaisen sivulla
-Voi ärsyttää ihoa ja aiheuttaa allergiaa
-Tällä hetkellä EU:ssa arvioitavana ympäristölle haitallisena sekä endokriinihäiritsijänä
-Yhdysvalloissa uudelleenarvioitavana, koska imeytyy verenkiertoon
Tarjolla olevan tiedon valossa en voi suositella Avobenzonea sisältäviä tuotteita sellaisten ohi, jotka sitä eivät sisällä. Avobenzone ei ole vaarallinen - mutta on parempia vaihtoehtoja.
Octisalaten riskiluokitus ECHA:n sivulla
Tarjolla olevan tiedon valossa vähemmän haitallinen sekä ihmiselle että ympäristölle kuin Avobenzone ja moni muu vanhan koulukunnan UV-filtteri. En suosittele Octisalatea raskaana oleville enkä mielelläni ihan pienille lapsille, mutta isommilla lapsilla sekä ei-raskaana olevilla aikuisilla en näe haittoja.
Octisalaten hyödyt:
-Kustannustehokas vaihtoehto buustaamaan aurinkovoiteen UVB-tehoa, stabiliteettia sekä kosmeettista miellyttävyyttä
Octisalaten problematiikka:
-Vesistöille erittäin haitallinen
-Yhdysvalloissa uudelleenarvioitavana, koska imeytyy verenkiertoon
-ECHA:n mukaan on epäily, jonka mukaan Octisalate voi aiheuttaa vaurioita sikiölle
Huom: ECHA:ssa mainitut riskit liittyvät kemikaalin käyttöön puhtaassa muodossaan. Aurinkovoiteissa käytetyt max 5% pitoisuudet siis tuskin vahingoittavat sikiötä. Vesistöille Octisalate voi muodostua ongelmaksi, jos sitä huuhtoutuu veteen suurina määrinä, ja tällainen skenaario voi toteutua suosituissa lomakohteissa. Tästä syystä Octisalate on kielletty mm. Havaijin Maui'lla, jossa on toistaiseksi maailman tiukin lainsäädäntö ja rajoitukset aurinkosuojakemikaaleja koskien.
*
Kiitos, kun luit. Toivottavasti kirjoitus tarjosi tietoa, joka voi auttaa Sinua tekemään Sinulle parhaita aurinkovoidevalintoja.
30 comments on “ACO ja La-Roche Posay vastaavat: Avobenzone & Octisalate osa 2”
Kiitos mielenkiintoisesta infosta. Itse en jaksa miettiä, mikä olisi paras aurinkovoide. Teit valinnan helpoksi, Prismasta oli helppo napata LV voide mukaan. Se on erittäin miellyttävä ja edullinen voide, en enää osta apteekista aurinkovoiteita, kuten ennen aina tein. Toinen käyttämäni voide on Patykan.
🙂👍
Ei mitenkään yllättävä tuo L'Orealin ja LRP:n ympäripyöreä vastaus. Ikävää, mutta heillä ei taida olla kiinnostusta selitellä yksityiskohtia.. asiakastyytyväisyys kuitenkin on tärkeää, olen aina saanut kunnon hyvityksen reklamaatiosta.
ACOn reaktio myös odotettavissa, heillä ei pienempänä brändinä taida vielä olla ylimielisyyttä tai suuruusharhoja, joten kysymyksiin on paneuduttu kunnolla. Hienoa ACO! Tykkään heistä 👍🏻👏🏻
Selvästikään ei, mutta mulle tämä tuli yllätyksenä, kun vertaan aiempaan kommunikaatiooni L'Orealin kanssa. Kyllä hämmästyin tätä aliarvostavaa vastausta, en todellakaan odottanut sellaista. Kuvittelin heidän olevan ylpeitä kehitystyöstään ja haluavan mielellään kertoa siitä. Olin väärässä.
ACOlla on jalat maassa.
Jätän jatkossa LRP:n voiteet ostamatta. Pari kertaa olen heidän aurinkovoiteitaan ostanut, eivätkä ole niin miellyttäviä kuin esim. edullinen Änglamark. Aika tylsän torjuvia (vai tietämättömiä?) nuo heidän vastauksensa.
En usko heidän olevan tietämättömiä, kyseessä on kovan luokan tutkimusta ja kehitystyötä tekevä yhtiö. Heillä on jokin syy olla vastaamatta, ja se syy voi olla vaikkapa se, ettei jonkin pienen maan "bloggaaja" ole heille tarpeeksi arvokas / "vaivan" arvoinen media, jotta he näkisivät kannattavaksi valjastaa tieteellisiä asiantuntijoitaan tai tuotekehityksen ihmisiä antamaan perusteellista vastausta näin yksityiskohtaisiin kysymyksiin.
Kuten todettua, kahden vuoden aikana tekemäni haastattelut ovat antaneet minulle hyvän käsityksen siitä, että aurinkotuotteita valmistavien kosmetiikkayritysten markkinointitason ihmiset harvemmin omaavat riittävästi kompetenssia vastaamaan kysymyksiini, vaan paras (tai ainoa) henkilö, joka kysymyksiin osaa vastata, on aurinkotuotteiden kehityksestä vastaava kemisti. L R-P Suomen tieteellinen asiantuntija esimerkiksi ei osannut vastata, ja siksi kysymykset ohjattiin Ranskaan.
L'Orealin kemistit ovat kiireisiä. ;)
(Toki on myös se mahdollisuus, ettei heillä ole sellaista vastausta, jonka haluaisivat julkisuuteen.)
Kiitos taas kattavasta postauksesta!👍
Testasin nyt kesällä sitä Beauty of Joseonin rice-versiota. Jostain syystä rasvaisuuteen taipuvainen ihoni ei tykännyt siitä ollenkaan. 🙁 Koostumus oli todella miellyttävä, mutta heti päivän-parin käytön jälkeen ilmestyi kipeitä näppyjä kasvoihin sellaisiin paikkoihin, mihin ei normaalisti tule. (Yleensä näppyjä on vain leuan alueella.) Harmi, olisin mielelläni käyttänyt voidetta, mutta yksikin ylimääräinen näppy on kyllä liikaa. 🙁
Voi harmi. 🙁
Ymmärrän erittäin hyvin. Itsekin jättäisin käyttämättä, jos tuo epäpuhtauksia.
Toivottavasti ihollesi sopiva laadukas aurinkovoide vielä löytyy. 🙏🏻
Joo, täytyy jatkaa testailuja! :) Oltiin juuri reissussa Kreikassa ja siellä oli pakko ruveta etsimään isommalla suojakertoimella olevaa voidetta kasvoille. Pikkupaikkakunnalla ei ollut paljon valikoimaa, joten ostin testiin Garnier Ambre Solairen Super UV -nimisen kasvoaurinkosuojan. Paketissa mainostettiin, että sisältää myös niasiiniamidia. Tämä tuntui toimivan omalla iholla ihan ok. Ei nostanut heti näppyjä, kuten Beauty of Joseon.
Inci näytti seuraavalta: AQUA / WATER, ALCOHOL DENAT., DIISOPROPYL SEBACATE, SILICA, ISOPROPYLMYRISTATE , ETHYLHEXYL SALICYLATE, ETHYLHEXYL TRIAZONE, BIS-ETHYLHEXYLOXYPHENOL METHOXY PHEYLTRIAZINE, BUTYL METHOXYDIBENZOYLMETHANE, GLYCERIN, NIACINAMIDE, PROPANEDIOL, C12-22 ALKYL ACRYLATE/ HYDROXYETHYLACRYLATE COPOLYMER, DROMETRIZOLE TRISILOXANE, PERLITE, CAPRYLIC/CAPRIC TRIGLYCERIDE, TOCOPHEROL, HYDROXYACETOPHENONE, HYDROX YETHYLCELLULOSE, SODIUM BENZOATE, TRIETHANOLAMINE, TRISODIUM ETHYLENEDIAMINE DISUCCINATE, SILICA SILYLATE, SALICYLIC ACID, ZINC PCA, ALOE BARBADENSIS LEAF JUICE, CAPRYLYL GLYCOL, TEREPHTHALYLIDENE DICAMPHOR SULFONIC ACID, ACRYLATES/C10-30 ALKYL ACRYLATE CROSSPOLYMER, SARCOSINE, CITRIC ACID, POTASSIUM SORBATE
Tässä Octisalate, Avobenzone + on uuden sukupolven filttereitä :)
Luulen, että tuo Octisalaten ja Avobenzonen yhdistelmä on ihan standardi kaikissa L'Oreal-brändien aurinkovoiteissa.
Kiitos incin "suomennoksesta"! 😊 Just totesin, että vaikka kuinka on lukenut näitä aurinkovoidepostauksia, niin ei kyllä ymmärrä yhtään noista aineosaluetteloista, onko tässä hyviksiä vai pahiksia vai mitä filttereitä.
UV-filtterien nimet ovat sellaisia nimihirviöitä, että ei ihmekään etteivät jää mieleen. 😬😅
Tämä odottaa käyttöönottoa, mutta taidan odottaa säiden viilenemistä.. menee sitten ainakin talviauringossa :)
Kiitos tästä päivityksestä. Sattumalta ostin viime kesänä LRP:n kasvoaurinkovoiteen ja tänä kesänä Acon. Tämän postauksen perusteella myös minä jätän jatkossa LRP:n tuotteet kauppoihin ja mahdollisuuksien mukaan myös Lorealin, vaikka onkin vaikea pysyä perässä mitkä kaikki ovat heidän tuotemerkkejään.
Lorealilta saamasi vastaus vaikuttaa ylimieliseltä, mutta tuollaiset ”yleisvastaukset” tuntuvat olevan useamman yrityksen tapa nykyään, aliarvioidaan kuluttajaa eikä vastata kysymyksiin vaan puhutaan ihan muusta. Mitään tuotesalaisuuksiahan tässä et ollut vailla, joten en voi välttyä vaikutelmalta, että kysymyksiisi ei ollut sellaista vastausta, jonka Loreal olisi halunnut julkisuuteen. Varsin monelle kuluttajallehan käytetyt aurinkosuojafiltterit ovat täysin epäolennaisia tietoja, mutta toivottavasti nämäkin nousisivat enemmän keskusteluun, ja yhä useampi osaisi kyseenalaistaa ”huonompien” filttereiden käytön, ehkä huono julkisuus pakottaa muutoksiin valmistusaineissa.
Näin peruskuluttajana olisi mahtavaa jos ne aurinkotuotteet, jotka eivät sisällä vanhoja filttereitä, voisi erottaa jostain merkistä, nuo inci-nimet on niin hankalia, että kaupassa saa tosiaan tihrustaa mitä ostaa 😄Mutta kiitos näistä tämän kesän aurinkovoidepostauksista, taas sitä on paljon fiksumpi.
Samaa mieltä. Nyt kun itse olen perehtynyt näihin niin todellakin toivoisin, että paremmista vaihtoehdoista puhuttaisiin enemmän. Nämä ovat niin vaikeaselkoisia asioita, että kuluttajan ei tosiaan ole helppo itse ymmärtää miten eri koostumukset ja filtterivalinnat eroavat toisistaan ja mitkä seikat vaikuttavat vaikkapa ympäristöystävällisyyteen.
Media ei näistä paljon kirjoita, koska aihe ei ole "mediaseksikäs", ja lisäksi monet problemaattisia UV-suoja-aineita sisältäviä aurinkovoiteita valmistavat brändit ovat mediatalojen suuria mainostaja-asiakkaita. Ei ole monenkaan median intressien mukaista kirjoittaa jotain kriittistä suurimpien mainostajiensa tuotteista. Niin moni asia maailmassa pyörii taloudellisten aspektien ympärillä....
Harmi ympäripyöreästä vastauksesta. Pidän Dermalogican PowerBright Moisturizer -päivävoiteesta suojakertoimella, mutta se sisältää sekä avobenzonea että octisalatea. Pitää keksiä jokin toinen pigmenttimuutoksia vastaan taisteleva voide, koska en halua riskejä niin ympäristölle kuin itsellenikään. Suurkiitos tästä selvitystyöstä!
Dermalogica on amerikkalainen brändi, ja jenkkisarjojen SPF-tuotteissa käytetään ainoastaan vanhan koulukunnan UV-suoja-aineita, koska uusia ei ole hyväksytty Yhdysvalloissa järjettömän kankean hyväksymisprosessin vuoksi. 😔 Katsoin, että ko. voide sisältää ykkösenä Oktokryleeni-filtteriä, joka on vielä paljon Avobenzonea ja Octisalatea haitallisempi aine. Se on todella haitallinen ympäristölle.
Kiitos aurinkosuojatietopaketista jälleen! Kävin läpi kosmetiikkapurkkien incejä ja meikkivoiteen inci-listalta löytyi homosalate, oli listattu kolmanneksi ainesosaksi. Onkohan tämä miten vaarallinen filtteri? Ajattelin käyttää meikkivoiteen loppuun, mutta uutta samanlaista en ehkä osta tilalle.
Ei ole vaarallinen, mutta kuuluu näihin haittoja omaaviin vanhan koulukunnan filttereihin. Homosalate imeytyy verenkiertoon, aiheuttaa ihoärsytystä ja allergiaa ja on epäilty hormoninhäiritsijä, JA on myös vahingollinen vesistöille. EU on juuri laskenut Homosalaten sallittua maksimipitoisuutta todettujen haittojen vuoksi.
Iso kiitos tästä!
Lainsäädännön kiemurat ovat kyllä.. mielenkiintoisia. :)
Luin juuri tuosta retinolia koskevasta tulevasta rajoituksesta. USAssa taas retinolia saa edelleen myydä myös ilman reseptiä, vaikka aurinkosuojia koskee tiukempi syyni.
Muutama miellyttävän tuntuinen UV-suoja (Ahava, The Inkey list) nököttelee hyllylläni, niissä on 'amerikkalaiset suodattimet' eli juuri niitä pahimpia. Harmi, että olin mennyt hankkimaan ne, ennen tämän keskustelun käynnistymistä. Toki käytän ne joskus loppuun.. mutta arvostus pohjoismaista ACOa kohtaan nousi entisestäänkin monta astetta.. :)
Retinolia myydään kaikkialla ilman reseptiä, se ei ole lääkeaine. Sen sijaan tretinoiini ja adapaleeni ovat A-vitamiinin lääkkeenä myytäviä muotoja. Tretinoiiniakaan ei saa USAssa ilman reseptiä, mutta adapaleenia saa reseptivapaasti 0,1% vahvuudella. USAssa näitä A-vitamiinin lääkemuotoja käytetään kyllä selvästi enemmän anti-age-tarkoituksiin kuin vaikka Euroopassa. Ilmeisesti USAssa on paljon alhaisempi kynnys käydä dermatologilla pyytämässä resepti ryppyihin..! :D
(Tämän huomaa ja jenkki-kauneusvaikuttajien sisällöissä ja jenkki-kauneustoimittajien artikkeleissa; niissä viitataan jatkuvasti lukijan ihotautilääkäriin kuin se olisi itsestäänselvä osa jokaisen arkea ja lääkärillä käytäisiin suunnilleen kuin kuntosalilla tsekkailemassa ihon kuntoa :D. "Ask your dermatologist to..." tai "Next time you visit your derm".... Ja meillä päin kun käydään ihotautilääkärillä ainoastaan, jos epäillään jotain ihosairautta..!)
Juu, niinpä huomasin.. nimien kohdalla syytä olla tarkkana..!
Todella mielenkiintoinen suhtautuminen lääkärikäynteihin. Toisaalta, Jenkeissä terveydenhuolto on kallista (vaikka sairasvakuutus olisi, se ei aina suostu korvaamaan joka hoitoa tai lääkemääräystä).. toisaalta tietysti itseään kunnioittavan influensserin täytyy ilman muuta sisällyttää dermatologin palvelut budjettiin botoksineen päivineen..
😂😂🤣
Ihan mielenkiinnosta, montako aurinkorasvapurkkia, sulla on mennyt tänä kesänä? Itselläni mennyt niitä niin vähän, vaikka käytän rasvaa aika runsaalla kädellä.
Jos muistan, kävit jossain ihotarkastuksessa, jossa katsottiin ihon kunto. (Tais olla joku Vista), katsottiin ihon ikääntymistä.
Vaikea arvioida, koska käytän about kymmentä eri aurinkovoidepurkkia..! 😅 Pari tuubia on puolessa välissä joten sanoisin, että kaksi kokonaista vartalovoidepurkkia ja yksi vajaa kasvoaurinkovoidepurkki.
Kyllä, Visia. Olen käynyt Visia-tutkimuksessa muistaakseni jo kolmesti.
Tuli vielä mieleen kysymys. Jos nuo uudemmat filtterit ovat stabiilimbeja kuin vanhat, uskaltaakohan syksyllä ostaa voidetta seuraavalle kesälle, kun usein on alessa syksyllä? 🤔 Mineraalipohjaisia olen kyllä ostanut joskus ja ovat tuntuneet toimivan.
Mun oma näkemys (vastoin lähes kaikkia asiantuntijoita) on se, että oikein säilytettynä aurinkovoide kyllä säilyttää tehonsa pari-kolmekin vuotta. Uskon tähän siksi, että olen elämäni varrella käyttänyt useita aurinkovoiteita, jotka ovat yli vuoden vanhoja, ja ne ovat aina suojanneet erinomaisesti enkä ole koskaan palanut yli vuoden vanhaa aurinkovoidetta käyttäessä. Säilytän aurinkovoiteet aina poissa lämmöstä ja valosta eli ihanneolosuhteissa.
Mikäli aurinkovoiteen jättää lojumaan biitsillä aurinkoon - tai vaikka säilyttää aurinkovoidetta autossa, jossa lämpötilat tunnetusti kohoavat kesäisin todella kuumiksi, sen teho kyllä heikkenee.
Itse säilytän aurinkovoiteeni poissa kuumuudesta, ja oma kokemukseni on, että ne eivät menetä tehoaan. Esimerkiksi hyperpigmentaatio-alueella käyttämäni voide kestää väkisinkin kolme kesää, koska yhden kesän aikana sitä kuluu niin pieni määrä. (Annostelun kohde on pelkästään ylähuuli.)
Hyperpigmentaatioalue on hyvä alue testata aurinkovoiteen tehoa, koska tällä alueella melaniinin tuotanto on kiihtynyttä ja epänormaalia, ja pienikin UV-altistus käynnistää voimakkaan melaniinin tuotannon. Tämän kesän alussa mulla oli käytössä kesällä 2022 ostettu Darphin SPF 50, ja ylähuulen alue säilyi pigmentoitumatta, mikä kertoo, ettei tehossa ole mitään vikaa.
Tuollainen 30 ml Darphin-tuubi kestää mulla ylähuulikäytössä 2,5 kesää, eli viimeisenä kesänään se on parhaimmillaan viisi vuotta vanha. (Ja silti toimii...!) Kaupasta ostettaessa aurinkovoide voi olla pahimmillaan useita vuosia vanha. Tsekkailin aiemmin tänä kesänä mm. Normalissa myytyjen Nivea- ja Garnier-aurinkovoiteiden valmistuspäivämääriä, ja jotkin niistä oli valmistettu vuonna 2022... (😬)
Tänä kesänä ostamani Darphin on valmistettu tammikuussa 2023. Se oli siis jo korkatessani puolitoista vuotta vanha.
Koskapa jo tuoreeltaan kaupasta ostettu aurinkovoide voi olla 1-3 vuotta vanha ostohetkellä, en usko hetkeäkään, että aurinkovoide automaattisesti menettää tehonsa vuoden kuluttua ostohetkestä. Oikeanlainen säilytys on kaiken A ja O.
Eli lyhyt vastaus kysymykseesi: uskaltaa.
Sinuna kuitenkin tarkistaisin aurinkovoiteen iän ennen kuin ostat sen. Välttäisin kyllä sellaisen aurinkovoiteen ostamista, joka on valmistettu yli kaksi vuotta sitten. Valmistusajan voi tarkistaa netistä löytyvien sovellusten kuten Checkfresh avulla.
Lisätietoa tässä postauksessa:
https://karkkipaivablogi.com/2024/06/opi-tulkitsemaan-inci-listoja-ja-eranumeroita-kaksi-hyvaa-tyokalua/
Kiitos taas vastauksesta! Voi siis ihan hyvillä mielin kyttäillä aleja 😁
👍