Huulipunainnostukseni jatkuu. Olen ostanut kevään aikana kolme uutta huulipunaa, ja want-listalla on vielä monen monta lisää.... :)
Olen suosinut paljon yksivärinen luomi + huulipuna -meikkejä.
Kevään hankinnat ovat Max Factorin Star Dust Pink (kielipoliisi ei meinaa kestää kun 'star' ja 'dust' on kirjoitettu nimessä erikseen... :P), Viva La Divan Euphoria ja Lumenen Melon Nude.
Star Dust Pink on liilaan taittava nude marjapuuropinkki ihanan voidemaisella koostumuksella. Asettuu huulille lähes mataksi, pysyy hyvin.
Euphoria on mehukkaan kiiltävä aniliinilla taitettu violetti, porukan halvin mutta laatu on kerrassaan loistava. Pysyy myöskin erinomaisesti.
Heleän raikasta Melon Nude -sävyä on mielestäni vaikea kuvailla, se on jotain vaalean korallin, pinkin ja melonin välimaastossa. Luonnollinen ja hillitty mutta jotenkin tosi persoonallinen sävy!
Lumene Wild Rose Natural -huulipuna, sävy 6 Melon Nude.
Melon Nude yhdistettynä pastellivihreään silmämeikkiin. Luomilla vihreää IsaDoran Blooming Spring -paletista.
Viva La Diva -huulipuna, sävy 97 Euphoria.
Euphoria yhdistettynä oranssiin silmämeikkiin, luomilla Mad Mineralsin Trust Fund.
...ja silmät näyttää taas niin sinisiltä kun on oranssia kontrastina!
Ilokseni huomasin että VLD:n jo valmiiksi halvat huulipunat ovat nyt tarjouksessa 5,90€ Kickseissä, ja mulla on oikeasti joku kahdeksan eri VLD-punan ostoslista josta yritän karsia edes joitain pois mutta todennäköisesti aika monta tulee ostettua.... En tiedä tällä hetkellä toista meikkisarjaa josta olisin löytänyt yhtä monta houkuttavaa huulipunasävyä!
Max Factor Colour Elixir -huulipuna, sävy 615 Star Dust Pink.
Star Dust Pink yhdistettynä vaaleanviolettiin silmämeikkiin, luomilla Pure Luxen Amethyst.
No nyt taas varmaan jollain lukijalla palaa käämit kun täältä pukkaa ruokajuttua... Mutta herkkucorner sopii itse asiassa oikein hyvin blogin teemaan, eikös vaan? ^_^
Ihme kyllä muutamat harvat ruoka-aiheiset postaukseni ovat olleet tosi suosittuja, ja koska olen itse niin innoissani ruoanlaitosta sitten ruokavalion muutoksen, niin on kiva jakaa tällaisia herkkupaloja. Ajattelin, että voisin silloin tällöin julkaista vähähiilihydraattisten herkkujen corneria. :) Ruokavastaiset lukijat voivat varmaan kuitenkin helposti skipata nämä harvat postaukset?
Eilen tein aamiaiseksi amerikkalaisia pannukakkuja vähähiilihydraattiseen malliin ilman viljaa ja sokeria. (Inhoan muuten tuota mediatrendikästä "karppi"-termiä kun sitä nyt hoetaan joka puolella, mutta otsikossa se oli lyhempi käyttää kuin 'vähähiilihydraattinen'....) Rrrrakastan pannukakkuja! Normaali aamupalani on kuitenkin joko munakasta tai kreikkalaista jogurttia vadelmilla, mutta eilen halusin hemmotella itseäni tällä makealla herkulla.
Resepti jälleen kerran karppaus.infon sivuilta, mutta tuunattuna.
Vatkaa munat. Lisää sulatettu voi ja yhdistetyt mantelijauho, psyllium ja leivinjauho. Lisää kerma ja vatkaa suola ja makeutusaine (itse käytin n. ruokalusikallisen erytritolia) lopuksi taikinaan. (En tiedä miksi nuo lisätään vasta lopussa eikä sekoiteta muihin kuiviin aineisiin mutta noudatin alkuperäisen reseptin ohjetta.....)
Anna taikinan turvota hetki ja paista lettuset voissa keskilämmöllä.
Amerikkalaiset pannukakut kuuluu mielestäni ehdottomasti nauttia siirapin kanssa, ja itse käytän alhaisen glykeemisen indeksin omaavaa agave-siirappia jota olen tilannut iHerbistä. Kaneliversio on lettujen kanssa aivan erityisen om-nom!
Koostumus ei yhtään häviä vehnäjauhopannareille. :) Yllätyn joka kerta miten vaivattomasti perinteiset viljaleipomukset syntyvät viljattominakin.
Ihan joka viikko en tällaista kaloripommiaamiaista söisi mutta välillä ihmisen täytyy saada pannaria! :)
P.S. Yritän skarpata kuvankäsittelylaiskuuteni kanssa ja saada ne huulipunakuvat julkaisukuntoon huomiselle... Kuten Face-Off-jutun kommenteissa tuli mainittua, olen hurjan kyllästynyt käsittelemään omia meikkikuviani.... :/
Välillä sitä tekee omalla työpaikallaan hieman odottamattomia löytöjä. Ei, nyt en löytänyt mitään minulta piiloon jäänyttä superkallista tuotetta, vaan tajusin erään minulle hyvinkin tutun tuotteen järkyttävän litrahinnan.
Kuluttajat eivät minun kokemukseni mukaan juurikaan välitä litrahinnoista. Eivät ainakaan kosmetiikan kuluttajat. Kosmetiikkaostoksilla olevaa henkilöä kiinnostaa tuotteen kappalehinta, ja vain sillä on merkitystä hintoja vertaillessa. Esimerkiksi hajuvesien kohdalla on useimmiten täysin turhaa selventää asiakkaalle, että 50-millisen litrahinta on 30-millistä edullisempi, sillä 30-millinenhän kuitenkin keventää asiakkaan kukkaroa vähemmän juuri sillä ostoskerralla. Täysin ymmärrettävää.
Ihonhoidon puolella litrahinnoilla voi kuitenkin olla jo järkevämpää merkitystä. Eräässä tuoteryhmässä tämä näkyy erityisen hyvin, ja se on kasvonaamiot. Kasvovoiteet ovat lähes kaikilla merkeillä samaa standardikokoa eli 50-millisiä, jolloin kappalehintaa on helppo verrata. Mutta kasvonaamioissa koot vaihtelevat yllättävän paljon. Pakkaukset näyttävät ulkoapäin kuitenkin suhteellisen samankokoisilta, eikä kuluttaja tule ajatelleeksi litrahintaa vaan katsoo tuttuun tapaan pelkkää hintalappua.
Meillä on myynnissä useita kalliihkoja selektiivisiä merkkejä kuten Lancômea, Dioria ja Clarinsia, sitten meiltä löytyy sitä perus "markettitavaraa" (jota kosmetiikka-alalla kauniisti halutaan kutsua semiselektiiviseksi ettei purkkiraukoille tule paha mieli) sekä kolmantena segmenttinä sertifioitua luonnonkosmetiikkaa.
Vertailin tässä eräänä päivänä kosteuttavien naamioiden hintoja. Kappalehinnat vaihtelivat välillä 5,70€ ja 51,45€. Odotin itsestäänselvästi Diorin vetävän "kilvassa" pisimmän korren, mutta eipäs vetänytkään.
Hyllystä löytyy naamio, jonka litrahinta on yli kaksi kertaa Diorin litrahinnan arvoinen - 1473€!
Millilitra tätä kosteuttavaa ihanuutta kustantaa 1,47 euroa. Naamio on Dr. Hauschkan Créme Packung.
Tiedän kyllä, että luonnonkosmetiikan raaka-aineet ovat keskimäärin normikosmetiikan ainesosia kalliimpia, ja tiedän myös että Hauschka kuuluu niihin tyyriimpiin luonnonkosmetiikan merkkeihin, mutta ihan tällaista litrahintaa en osannut odottaa. Herranjestas, totesimme järkyttyneinä kollegojen kanssa, että aina kun annamme asiakkaalle näytepurkin Créme Packungia, se on 7,35€:n arvoinen!! (Purkkiin mahtuu 5 ml.)
Vertailuna todettakoon, että esimerkiksi Cliniquen 100 ml:n tuubissa myytävä kosteusnaamio on 30-milliseen Hauschkaan verrattuna Lidlin hintatasoa 350€:n litrahinnallaan!
Muutkin luonnonkosmetiikkamerkit sijoittuivat arvokkaaseen päähän, esimerkiksi Weledan viattoman halvan näköinen Manteli-naamio on litrahinnaltaan myymälämme toiseksi kallein, ja ohittaa Diorin melkein sadalla eurolla. Kolmanneksi sijoittui Weledan Iiris, joka on samanhintaista Diorin kanssa.
Mietittekö te koskaan litrahintaa kosmetiikkaostoksilla? Oletteko tulleet ajatelleeksi, että tietyissä tapauksissa vaikkapa Lumene voi olla jotain Clarinsia tyyriimpi?
P.S. Huh että teitä osallistujia riitti tuohon Benecos/Sante-arvontaan! Odotin oikeasti ehkä jotain viittäkymmentä halukasta.... :P Suoritan arvonnan nyt seuraavaksi ja julkistan voittajan tuossa samassa arvontapostauksessa.
