Silmiini osui tuossa jokin aika sitten lääkäri-ystäväni luona Duodecim-lehden artikkeli ikääntyvän ihon hoidosta (vuodelta 2024). Minulla on tapana selailla ystäväni luona hänen vanhoja Duodecim-lehtipinojaan, ja aina välillä sieltä löytyy jotain minunkin alaani liittyvää kiinnostavaa. :)
Artikkelin otsikko on Ikääntyvän ihon muutosten ehkäisy ja hoito ja sen ovat kirjoittaneet tohtorit Pilvi Riihilä, Jaakko Knuutila ja Veli-Matti Kähäri Turun yliopistosta ja Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Artikkeli on vertaisarvioitu, eli se on ihan ehta tieteellinen julkaisu. (Ei sillä että epäilisin, että Duodecimissa muuta julkaistaisiinkaan. 😅)
Artikkeli on julkinen ja sen voi lukea täällä.
Oli todella mielenkiintoista tarkastella tällaista aihetta lääketieteen näkökulmasta laadittuna.
Otsikkohan kuulostaa todella herkulliselta (etenkin meille ihonhoidosta kiinnostuneille nelikymppisille!), mutta aiheen käsittely eroaa merkittävästi siitä, millä tavoin sitä käsitellään mediassa, kosmetiikkateollisuudessa tai ihan vain tavallisten ihonhoidosta kiinnostuneiden keskuudessa.
Käsittelyn eron voi kiteyttää kahteen asiaan:
1. kaupallisuuden puute = ei olla myymässä ihme-eliksiirejä, vaan todetaan fysiologisia ja tieteeseen perustuvia faktoja.
2. laajemman näkökulman puute = artikkelin näkemys ihonhoitovoiteista on hyvin kapea, ja kommentit (väitteet) perusvoiteiden koostumuksista ovat paikoin niin kapeita, että ne eivät mielestäni täysin oikeaoppisesti kuvaa perusvoiteita tuoteryhmänä.
Joka tapauksessa artikkeli oli selkeässä faktapohjaisuudessaan kiinnostava, ja ainakin siinä kävi selvästi ilmi perusasiat ihon ikääntymisestä sekä myös siitä, millä peruskeinoilla ikääntymismuutoksia voi ihossa ehkäistä ja hidastaa.
On virkistävää lukea "anti-age"-ihonhoitoartikkeli, josta on riisuttu kaikki kaupallisuuteen liittyvät elementit eikä yritetä perustella kalliiden anti-wrinkle-tippojen tarpeellisuutta.
Vaikka en ole ihan samaa mieltä siitä, riittääkö perusvoide tosiaan kaikille ja onko se paras voide hidastamaan ikääntymismuutoksia, artikkelissa olivat perusasiat kohdallaan.
Erityisesti minua ilahdutti nähdä, että tohtorit korostivat happaman pH:n ihonpuhdistuksen tärkeyttä ja toivat esiin sen, mistä saippuanvalmistajat vaikenevat visusti, mutta mikä on biologinen fakta: emäksisyys altistaa ihon tulehdukselle. Seikka, josta ei pääse yli eikä ympäri, vaikka kuinka kääntelisi söpöä käsintehtyä saippuapalaa edessään. Aito sappua on emäksinen.
Yksi asia tuotti artikkelissa lievän pettymyksen. Otsikko on Ikääntyvän ihon muutosten ehkäisy ja hoito ja artikkeli on 7 sivua pitkä. Näistä vain sivut 6 ja 7 käsittelevät otsikon aihetta. Sivuilla 1-5 puhutaan yleisesti ihon ikääntymisestä ja millä tavoin se ilmenee. Ehkäpä artikkelissa olisi voinut omistaa vähän enemmän sivutilaa otsikon aiheelle.
Artikkelin viisi ensimmäistä sivua keskittyvät kuvailemaan ihon ikääntymisen kahta eri muotoa ja niiden kliinisiä piirteitä. Ihon ikääntyminen voidaan jakaa kahteen muotoon, sisäiseen ja ulkoiseen. Tämä lienee monelle Karkkipäivänkin seuraajalle tuttua puuroa? :)
🔸Sisäinen eli kronologinen ikääntyminen tapahtuu kaikkialla ihossa ja on seurausta ihon luontaisten korjaus-, suojaus- ja kosteutusmekanismien hidastumisesta. Siihen ei juuri voida vaikuttaa. (Käytännössä voit vaikuttaa tähän eniten elintavoilla, eli tarjoamalla iholle hyvän pohjan ylläpitää normaaleja toimintojaan. Tupakoimattomuus, vähäsokerisuus ja monipuolinen, antioksidanttirikas ruokavalio tukevat ihon kuntoa.)
Kronologisen ikääntymisen aiheuttamia näkyviä muutoksia ihossa ovat kuivuminen, hienojakoiset juonteet, asteittainen ihon oheneminen sekä ihon löystyminen. Kronologisiin ikääntymisen merkkeihin kuuluvat myös kirsikkaluomet ja rasvaluomet. (Hep! Allekirjoittanut voi todeta ihossaan näitä kaikkia.)
🔸Ulkoinen ikääntyminen johtuu ympäristötekijöistä, joista tärkein on auringon UV-säteily. Muita ihon ikääntymiseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat mm. tupakointi ja ilmansaasteet.
Ulkoisen ikääntymisen merkkejä ihossa ovat syvemmät ja karkeammat rypyt, kimmoisuuden väheneminen sekä värimuutokset kuten punoitus, hyperpigmentaatio, lentigot eli maksaläiskät ja telangiektasia eli laajentuneet hiusverisuonet ihon pinnassa.
Ulkoista ikääntymistä voidaan ehkäistä, ja artikkelin "hyvä uutinen" oli myös se, että ulkoisen ikääntymisen aiheuttamia muutoksia voidaan jossain määrin myös kumota. 👏
Artikkelissa suurimman palstatilan ikääntyvän ihon hoidossa saa kuivan ihon hoito. Eikö ole kiinnostavaa? :) Kun media tai kosmetiikkateollisuus - tai me tyypit somessa - puhumme ikääntyvän ihon merkeistä, puhumme rypyistä, heleyden puutteesta, velttoudesta ja pigmenttiläiskistä. "Kuivuutta" harva liittää ensisijaiseksi ikääntyneen ihon huolenaiheeksi tavis-piireissä. Lääketieteessä se on kuitenkin merkittävin ikääntyneessä ihossa hoidettava asia, ainakin tämän artikkelin perusteella.
Voin kertoa, että 'heleyden puutteesta' ei artikkelissa mainita sanaakaan..! 😅 Tämä ilmaisu lieneekin ennen kaikkea kosmetiikkateollisuuden keksimä markkinoinnin tukena käytettävä termi. Toki iho oikeastikin muuttuu iän myötä vähemmän valoa heijastavaksi eli sameammaksi, mutta lääketieteelliseltä kannalta tälle "huolelle" ei ole tilaa. Ymmärrän tämän hyvin, eihän se varsinaisesti ole hoitoa vaativa asia, pelkästään esteettinen. Samasta syystä artikkelissa ei myöskään puhuta ryppyjen hoidosta.
✅ Ihoa kosteutetaan perusvoiteilla
✅ Jos iholla on ihottumaa ja punoitusta, käytetään kortisonivoidetta tai kalsineuriinin estäjiä
✅ Ihon pesutekniikassa tulisi suosia happamia ja alkoholittomia pesunesteitä
✅ Suosi viileämpiä suihkuja ja jos iho on oikein kuiva, harvempia pesuvälejä
✅ Lisää kotona ilmankosteutta
Artikkelissa ihon vesikosteuttaminen toteutuu levittämällä perusvoide pesun jälkeen kostealle iholle, jolloin voiteen sisältämät humektantit ja okklusiivit lukitsevat pesun jättämät vesimolekyylit ihoon. Eli ei mitään kasvovesiä, seerumeista puhumattakaan!
Hienoa, että vesikosteus ylipäänsä mainitaan artikkelissa edes tämän verran. Artikkeli ei puhu varsinaisesti 'vesikosteudesta' vaan siitä, että perusvoiteen sisältämä kosteus imeytyy ihoon paremmin heti pesun jälkeen. Tämä on aivan totta, mutta siinä siivellä ihoon tallettuu myös sen kipeästi tarvitsemaa vettä. Jos levittäisit aina voiteet kuivalle iholle, ihostasi jäisi uupumaan tärkeä kosteuden elementti.
Artikkelissa mainitaan happaman pH:n tärkeys kahdessa kohtaa: sivulla 2, kun puhutaan ikääntyneen ihon kuivumisesta sekä sivulla 7, kun annetaan suosituksia toimenpiteistä ihon kuivuuden lievittämiseksi.
Sivulla 2 kerrotaan, että iän myötä ihon kolesterolisynteesi vähenee (= ihon omien rasvojen tuotanto vähenee), ja mainitaan, että toimiakseen optimaalisesti lipidisynteesi tarvitsee happaman ympäristön. (Juuri siksi ihomme luontainen pH on noin 4,5).
"Lipidisynteesin enstyymien toiminnan kannalta paras pH-arvo on tyypillisesti 5". "Iäkkään ihon pH tyypillisesti suurenee, mikä altistaa ihoinfektioille ja johtaa ihon tulehdukseen."
Sivulla 7 suositellaan ihon pH:n tasapainon tukemiseksi "hieman happamia alkoholittomia ja mietoja hajusteettomia pesunesteitä".
Oppi, jonka tästä voi viedä käytäntöön: käytä vain happaman pH:n (lähellä vitosta) puhdistusaineita. Älä käytä saippuaa.
Extravinkki: vedettömillä puhdistustuotteilla kuten öljy- ja balmiputsareilla ei ole lainkaan pH:ta --> eivät kajoa millään tavoin ihon omaan, luontaiseen pH:hon. 👌
Artikkelissa ihon hoidon kulmakiveksi nostetaan perusvoiteet. Ja kyllä, ihon kosteuttaminen ON "anti-age-"hoitoa, sillä jo pelkästään hyvä kosteustasapaino auttaa hidastamaan ikääntymisen merkkejä kuten sameutta, kuivuutta ja pintajuonteiden erottuvuutta.
Siitä voidaan sitten olla montaa mieltä, millainen kosteutus on se tehokkain kosteutus, ja onko perusvoide sitä.
Mielenkiintoisesti, artikkelissa mainitaan, ettei "perusvoiteiden rasvojen ja keramidien tehon ihon kuivuuteen ole osoitettu olevan muita perusvoidepohjia parempi". En ole varma, mitä kirjoittajat tarkalleen ottaen tässä yhteydessä tarkoittavat 'perusvoiteiden rasvoilla' ja 'muilla perusvoidepohjilla', sillä jokaisessa perusvoidepohjassa on tietysti jotain rasvoja, jotta syntyy voide. Ehkä he kuitenkin tarkoittavat aitoja / ihoidenttisiä rasvoja vs. ei-aitoja rasvoja kuten rasva-alkoholeja.
Väitteen keramidien ym. tehosta kirjoittajat perustavat vuonna 2015 julkaistuun artikkeliin Clinical effectiveness of moisturizers in atopic dermatitis and related disorders: a systematic review.
Tämä nyt on vain ei-akateemisen ihonhoidosta jotain tietävän ihmisen näkemys, mutta ihmettelen, että yhden julkaisun perusteella todetaan jonkin "epärasvan" hoitavan ihon kuivuutta yhtä hyvin kuin ihoidenttisten lipidien. Edit. Kyseisen artikkelin katsaukseen oli sisällytetty 45 tutkimusta, eli tiedot eivät perustu vain yhteen tutkimukseen. Kiitän tarkennuksen tehnyttä lukijaa.
Lisäksi mieleni tekee huomauttaa, että kyseinen julkaisu käsitteli perusvoiteiden tehoa atooppisen dermatiitin hoidossa. Atooppinen ekseema ei sentään ole synonyymi kuivuuden kanssa, ja mielestäni tässä mentiin ehkä vähän sivuraiteelle, kun artikkeli kuitenkin käsittelee ikääntyvän ihon muutosten (kuten kuivuuden) hoitoa.
Tässä on apteekkiklassikon, Suomen varmasti myydyimmän perusvoiteen Aqualan L:n ainesosaluettelo. Se ei sisällä yhtäkään ihossa luontaisesti olevaa ainetta, poislukien humektantti glyseroli. Tämä voide voi kyllä pehmentää ihon pintaa sekä ehkäistä kosteuden haihtumista, mutta se ei vahvista ihon lipidimatriisia, ei hillitse ihon tulehdusta eikä tue ihon mikrobiomia. Se on vain ihon päälle levittyvä "laastari".
Minun on hyvin vaikea nähdä, miten tämän tyyppinen voide voi parhaalla tavalla tukea ikääntyvän ihon toimintoja.
Perusvoiteita on nykyään monenlaisia, ja onneksi tarjolla on myös Aqualania laadukkaampia tuotteita. Tätä nykyä perusvoiteillakin VOI siis saada monipuolisempaakin ihoa vahvistavaa hoitoa, kun valitsee oikein. :)
Itse lisäisin kuitenkin perusvoiteeseen aina vähintään linolihappo-pitoista kasviöljyä (Omega-6), sitä ei juuri perusvoiteissa näe. Linolihappo on erittäin tärkeä komponentti ihon suojamuurissa.
Mennään sitten siihen (ainakin meikäläiselle) kaikkein kiinnostavimpaan artikkelin osuuteen: eli miten ehkäistä ja korjata valovanhenemista. Juuri valosta (UV-säteilystä) johtuu suurin osa ulkoisista ikääntymismuutoksistamme. Myös tupakansavu ja saasteet vaikuttavat, mutta UV on kaikkein merkittävin.
Tylsää kyllä, tämä osuus artikkelissa oli kaikkein lyhin. Tulee houkutus päätellä, että ehkä lääketieteellisestä näkökulmasta valovanhenemisen ehkäisy todella on näin yksinkertaista ja keinot voidaan kiteyttää yhden palstan pituuteen. Ja ne keinot ovat: auringolta suojautuminen ja A-vitamiinivoide.
Yllä näkyvät tärkeimmät pointit.
⛱️ Suojaa iho auringolta varjolla, vaatteilla sekä vähintään SPF 50 -tason aurinkovoiteella
⛱️ Vältä solariumia, tupakointia ja ilmansaasteita
⛱️ Valovaurioita voidaan korjata tretinoiinivoiteella (reseptilääke), joka vähentää pigmenttimuutoksia ja lisää kollageenin määrää ihossa
⛱️ Ja: myös retinolin on osoitettu lisäävän kollageenisynteesiä luonnollisesti ikääntyneessä ihossa
Tuo viimeisin oli mielenkiintoinen lisä! Artikkelissa on erikseen mainittu, että myös retinoli (joka on miedompaa kuin reseptivahvuuden A-vitamiini) parantaa ihon kollageenisynteesiä. Muistan, että esimerkiksi Matti Hannuksela vielä torppasi retinolin vuonna 2009 julkaistussa kirjassaan, ja sanoi ainoastaan tretinoiinin voivan "nuorentaa" ihoa. Mitähän mieltä Hannuksela on nykyään? ☺️
🌞 Auringon aiheuttama ihon ennenaikainen vanheneminen johtuu siitä, että UV-säteily aktivoi iholla kollageenia tuhoavia entsyymejä (MMP:itä). Tämä tapahtuu kahta reittiä: UVA-säteet vaikuttavat ihon syvissä kerroksissa ja UVB-säteet ihon pintakerroksissa. Lopputuloksena ihon tukirakenne rappeutuu.
Jos muistissanne on vielä jotain mun antioksidanttijoulukalenterista, niin siellähän kerroin useankin antioksidantin kykenevän hillitsemään MMP:in toimintaa ja täten suojaamaan kollageenia. 🙂 Mutta Duodecimin artikkelissa antioksidanteilla ei ole minkäänlaista sijaa. Olisipa mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä artikkelin kirjoittaneet tohtorit todella ovat antioksidanteista ihonhoidossa.
Voihan olla, että antioksidanteilla ylipäänsä ei ole sijaa lääketieteessä..? 🤔 Jos tätä lukee joku ihotautilääkäri, saa kommentoida, onko näin. Tiedän, että teitä on myös seuraajissani. :)
Artikkelin kautta muuten opin viimein, mitä tarkalleen ottaen tarkoitetaan valovaurioilla (ainakin lääketieteellisesti). Tavanomaiset rypyt eivät kuulu valovaurioihin.
*Valoelastoosi (iho paksuuntuu, muuttuu kellertäväksi ja iholla esiintyy syviä ryppyjä)
*Solaarilentigot (pigmenttiläiskät)
*Favre-Racouchot'n oireyhtymä (komedoja silmien ympärillä)
*Civatten poikiloderma (epäsäännöllinen pigmentti ja telangiektasiat kaulan sivuilla ja rintakehän yläosassa)
*Aktiininen purppura (kämmenselkien ja ekstensorisen kyynärvarren mustelmat)
*Idiopaattinen hypomelanoosi (vaaleat, pigmentittömät läiskät ihossa)
Kuvia näistä on nähtävissä Duodecim-artikkelin pdf-versiossa.
Tajusinpahan samalla, että minulla on idiopaattista hypomelanoosia. Olen jo vuosia ihmetellyt, mitä ovat säärissäni olevat valkoiset laikut. Nyt ne saivat nimen. Ja selvisi, että niitä tulee lähes kaikille jossain vaiheessa.
Rypyt, joita pyrimme hoitamaan kosmetiikalla, voivat nekin totta kai olla UV-säteilyn vauhdittamia ja voimistamia, mutta varsinainen valovaurio on eri asia. Valoelastoosi, jossa iholla esiintyy syviä ryppyjä, näyttää aivan erilaiselta kuin "perusrypyt".
Tässä vielä artikkelin ydinasiat.
Lopulta aika selvää pässinlihaa useimmille meistä, eikö? :) Kosteutus, vahvistaminen ja UV-suoja ovat ihonhoidon peruskiviä, oli kyseessä sitten nuori tai vanha iho.
Se, millä ihoaan kosteuttaa (pelkkä perusvoide suihkunkostealla iholla vai kasvoveden, seerumin, öljyn ja elegantin, ihoidenttisiä lipidejä pursuavan voiteen yhdistelmä) onkin sitten oman debatin arvoinen aihe. 😊
Millaisia ajatuksia lääketieteellinen näkemys ihon ikääntymismuutosten hoidossa teissä herättää?
Jutun kuvat ovat omiani sekä Unsplash-kuvapankista.
44 comments on “Lääketieteellinen näkökulma ikääntymismuutosten hoitoon”
Kiitos tämän artikkelin jakamisesta! En ehtinyt vielä tuota alkuperäistä artikkelia lukea, ja pitää lukea sunkin kommentit uudestaan ajatuken kanssa läpi, sen verran mielenkiintoinen aihe. Tieteellisissä artikkeleissa kuuluu aina pohjustaa aihe juurta jaksaen, ja usein tosiaan otsikko viittaa vain hyvin pieneen osaan artikkelista, mikä on kai vastoin sitä, mitä otsikoinnista opetettiin äikän tunneilla.
Mä ymmärsin ton kohdan "perusvoiteiden rasvojen ja keramidien tehon ihon kuivuuteen ole osoitettu olevan muita perusvoidepohjia parempi" että keramidien tehoa ei ole osoitettu, mutta ehkä siinä tarkoitettiin myös lisärasvoja. Todella surkeasti sanoitettu lause, ja ainakaan omasta mielestäni siinä ei ole oikein mitään järkeä, pitää katsoa onko siinä enemmän järkeä, kun lukee koko artikkelin.
Rehellisesti sanottuna mulle henkilökohtaisesti tulee tunne tästä koosteesta, että artikkeli on aika pintaraapaisu kuivan ihon hoitoon, ja korostaa mun kokemusta siitä, että lääkäreillä on joku ihmeen pakkomielle perusvoiteista, ja muu kosmetiikka on vaan turhaa hömppää, vaikka todella monilla ainesosilla on _tutkittua hyötyä_ sekä ikääntymismuutosten ehkäisyssä, että kuivan ihon hoidossa.
Toi idiopaattinen hypomelanoosi oli tosi kiva knoppitieto, oon kans ihmetellyt valkosia laikkujani!
No, tämä selittääkin.
Kyllä, sitä se todella on, ja siksi tuntuu vähän hassulta, että tässä ylipäänsä haluttiin korostaa kuivan ihon hoitamista.
Mä luulen, että lääkärien suhde perusvoiteisiin liittyy puhtaasti siihen, että valtaosa perusvoiteista myydään apteekissa ja on lääkefirmojen valmistamia (kuten Orion), ja ovat siksi muita kosteusvoiteita tutumpia lääkäreille. Marketeista löytää ihan saman laatuisia peruskosteuttavia voiteita, ja yhtä hyvin niilläkin voi hoitaa (ikääntynyttä) kuivaa ihoa.
Mulle tuli vielä mieleen, että Duodecimhan kun on lääkäreille suunnattu lehti, niin kyseessä on siis lääkäreille suunnattu ohje siitä, kuinka ikääntyvää(/kuivaa) ihoa tulisi hoitaa, ja mun tietääkseni Suomessa on aika vahva konsensus siitä että perusvoiteet on niitä ainoita "lääketieteellisesti hyväksyttyjä" hoitokeinoja. Yksi asiaan vaikuttava asia on varmasti myös se, että perusvoiteet ovat niitä tutumpia lääkäreille ja on mahdollisesti myös paine suositella lähtökohtaisesti lääkefirmojen tuotteita. Mulla itselläni on siis pieniä antipatioita perusvoiteita kohtaan, lähinnä sen takia, että niissä on harvoin mitään "oikeasti" hoitavaa, ja toinen syy, ja tää on siis nyt just minä, on se, että perusvoiteissa on todella, todella usein ihoa tukkivia ainesosia, tai ainakin mulle on jäänyt sellainen mielikuva niitä joskus käyttäneenä. Itse kyllä vetelisin mutkia suoraksi ja väittäisin, että marketista löytää jopa parempia voiteita.
Kyllä kyllä. :) Tämä varmasti pitää paikkansa. Tai; artikkeli ei ole "ohje", vaan katsaus, eli lääketieteellinen toteamus, että näin ikääntyvää ihoa hoidetaan.
Asiaan vaikuttaa varmasti myös se, että vain apteekin perusvoiteet ovat Kela-korvattavia. Ja koska tässäkin katsauksessa selvästi tarkasteltiin iho ikääntymistä "terveysuhkien" kautta, on hoitomuodoksikin nostettu lääkinnälliseksi katsottavia tuotteita.
Mä luen nyt tota Duodecimin artikkelia ajatuksen kanssa (ja aattelin ehkä kanssa vähän perehtyä sen lähteisiinkin), mutta huomasitsä ton kohan jossa sanotaan :"Perusvoiteiden ainesosat jäljittelevät ihon normaalin rasvakerroksen koostumusta ja sitovat kosteutta (30)."
"jäljittelevät ihon normaalin rasvakerroksen koostumusta" :D selvä
Joo, samaan kiinnitin itsekin huomiota. Hämmästyin tätä itse asiassa niin paljon, että mun piti ihan kysyä tekoälyltä, mitä tekoäöly arvelisi tällä tarkoitettavan (eli miten ihmeessä synteettinen voide voi mitenkään jäljitellä ihon rasvakerrosta). Vastaus avasi asiaa toiselta kantilta kuin itse rasvojen laatu; tekoäly vastasi, että perusvoiteissa usein hyödynnetään lamellaarista emulsiorakennetta, ja tuo lamellaarisuus jäljittelee ihon kerroksen rakennetta, eivät itse öljyt. Mulla on itse asiassa Formula Botanicassa käytynä kurssikin lamellaarisista emulsioista, ja totta tosiaan, sielläkin todettiin, että lamellaarinen emulsiorakenne imeytyy ihoon paremmin koska muistuttaa ihon rasvakerroksen rakennetta.
Sinällään tuo Duodecim-artikkelin lause toimisi paremmin muodossa: "Perusvoiteiden koostumukset jäljittelevät ihon normaalin rasvakerroksen koostumusta", ei "ainesosat". Ainostaan keramidit, karbamidi ja glyseroli ovat perusvoiteissa aineita, joita on ihossa luonnostaankin.
Mä luin ton Duodecimin artikkelin ja kesyin lukemaan vielä aiheeseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita, ja jaan vähän ajatuksia ja löytöjä, koska aihe on musta hirveen kiinnostava, ja tiedon jakaminen on kivaa. (toivottavasti tästä ei tule ihan kauheaa maratonkommenttia)
Ensimmäinen löytö oli, että ilmeisesti lääketieteessä perusvoide tarkoittaa myös marketissa myytäviä kosteusvoiteita, eli oikeastaan kaikkia voiteita, jotka ei ole lääkevoiteita. Tästä näkökulmasta artikkelissa on enemmän järkeä.
Tää duodecimin artikkeli on kuitenkin todella pintaraapaisu ikääntyneen ihonhoitoon, ja jopa yhdessä sitaattiartikkelissa on mainittu mm. niasiiniamidin ja AHA-happojen hyödyistä ikääntymismuutosten hoidossa.
Mun suosikki(tai inhokki) virke on toi "Perusvoiteiden rasvat ja keramidit parantavat ihon läpäisyestettä, lisäävät ja korvaavat ihon rasvakoostumusta sekä ehkäisevät ihon kosteuden haihtumista. Näiden kliinisen tehon ihon kuivuuteen ei kuitenkaan ole osoitettu olevan muita perusvoidepohjia parempi (34)". Mä en pääse lukemaan tota lähdeartikkelia, koska se on maksumuurin takana, mutta jo sen abstraktissa sanotaan, että asiaa ei olla tutkittu tarpeeksi. Ja toki atooppinen ekseema on ihan eri asia ku ikääntymisen kuivuus, mutta mä löysin myös useita artikkeleita, joissa oli havaittu, että keramidivoiteet auttaa atooppisen ekseeman hoidossa. Tuolta duodecimin artikkelin lähteistä löytyi myös atooppisen ihon Käypä hoito -artikkeli, (mä en sitä jaksanut vaivautua lukemaan (oon sen joskus kyllä lukenut, atooppista oireilua kun löytyy)), mikä on aika jännä, koska atooppinen iho on hyvin eri asia kuin vain ikääntyessä kuivunut iho.
Musta tossa artikkelissa oli myös hyvin jännä toi, että aloe vera on luokiteltu herkistäväksi ainesosaksi, kun taas mentolia suositellaan vähentämään kutinaa. Silmään pisti myös se, että ensin sanotaan että vaseliinipohjaiset voiteet vähentää kuivuutta heti, mutta pari virkettä myöhemmin sanotaan, että voiteen suuri rasva- tai öljypitoistuus vähentää TEWLiä, mutta ihon kosteuden palautumiseen menee aikaa.
Artikkelissa on paljon hyvää, ja musta tuntuu, että mä vaan dissaan sen maanrakoon, mutta sanon nyt suoraan, se olisi voitu tehdä paremmin. Toi mun suosikkilause on täysin järjetön. Muitakin kohtia on mun mielestä selitetty vähän huonosti, mutta pitää jälleen muistaa, että kohdeyleisö on lääkärit, ei kosme-entuusiastit :)
Kiitos vielä kerran tämän jakamisesta! Oli tosi ilo tehdä kevyt pulahdus kosmetiikan tieteen maailmaan
En käytä enää ns perusvoiteita lainkaan. En ole huomannut niillä mitään lisäarvoa iholle. Täysin mitään sanomattomia. Juurikin niin kuin mainitsit, ne ovat vain laastari iholle.
Mielenkiintoinen artikkeli, mutta eipä yhtään yllätä lääketieteen lähestymistapa ikääntymismuutoksiin. Itse kärsin podista, ja oon huomannut että hoitoloiden kosmetologeilla, ihotautilääkäreillä ja luonnonkosmetiikkaan perehtyneillä ammattilaisilla on kaikilla täysin erilainen lähestymistapa tähänkin. Itse alotin aikanaan hoitamaan podia Laponilta saamillani vinkeillä, kun ajattelin että testaan eka ”kevyempää” lähestymistapaa ennen reseptivoiteisiin siirtymistä. Lisäksi luonnonkosmetiikkaa pitkän aikaa käyttäneenä tuntui kamalalta ajatukselta siirtyä käyttämään ihotautilääkärin suosittelemaa perusvoidetta😅 Sain silloin podin rauhottumaan Laponien tuotteilla, niitä on käytössä edelleen ja palaan heidän yksinkertaistettuun rutiiniin jos pod alkaa temppuilemaan :)
Voin hyvin kuvitella..!
Siksi pulmaan kuin pulmaan kannattaisi aina pyytää "second" tai "third" opinion eikä vain luottaa ensimmäisen asiantuntijan sanaan.
Lääketiede auttaa monessa asiassa, mutta se ei _aina_ tuo parasta apua esimerkiksi iho-ongelmiin, ja iho-ongelmissa kysyisin aina apua myös muilta, holistisemman näkemyksen omaavilta tahoilta. Toki on ihosairauksia, joihin avun todellakin tuo vain lääke.
Ollaankohan meillä vielä niin jälkijunassa ihotautien hoidossa, että antioksidantit eivät kuulu lääkärien kiinnostuksen piiriin..? Pakolliset opinnot taitaa painottua tautien puolelle, ei ihon hyvinvointiin..
Amerikkalaisten dermatologien taas näkee usein puhuvan eri vitamiinien (C,E..) tehoista sekä ihon suojamuurin korjaamisesta keramidien, öljyjen, ektoiinin ym. ainesosien avulla. Tosin taitavat olla enimmäkseen nuorehkoja, somessa postaavia ammattilaisia ..
Sukupolvien kuilu?
Apteekit sentään jo tarjoavat jos jonkinlaista vaihtoehtoa ihon suojamuuria korjaamaan pelkkien klassisten perusvoiteiden sijaan ..
Tämä kiinnostaisi minuakin, todella.
(Oma lääkäriystäväni ei tiedä ihonhoidon antioksidanteista suunnilleen mitään... Hän tosin ei ole dermatologi.)
Itselle on tehty rintasyöpäleikkaus ja sairaalasta annettiin ohje rasvata haavaa Aqualanilla. No siitä ei ollut mihinkään ja kun menin johonkin vertaistukiryhmään, siellä sai neuvoja mitä rasvaa kannattaa oikeasti käyttää. En nyt enää muista mitä käytin mutta kyllä siinä oli jotakin ainetta joka sai haavan paranemaan. Ryhmässä ei yhtään tajuttu mikä tämä ikuinen Aqualan -suositus on. No, kuten tiedetään, lääkeyhtiöt järjestävät lääkäreille kaikenlaisia tärkeitä seminaareja oheisohjelmineen…Itse pääsin jo 70-luvulla ystäväni lääkäri-isän ansiosta kylpylään ja se oli silloin iso juttu. Lääkäripäivät siis järjestettiin kylpylässä.
On kyllä outo ohje, Aqualan kun ei ole edes kovin okklusiivinen voide, eikä sisällä yhtäkään oikeaa rasvaa joka voisi ihoa korjata. Sen paksuus syntyy rasva-alkoholeilla ja emulgaattoreilla. Aqualan on kyllä yksi karuimmista perusvoiteista, täytyy sanoa. Todellinen "epärasva", vähän niinkuin se mun tretinoiinivoide. Ihan hullua, että Aqualania vielä määrätään asiakkaille, kun tarjolla on niin paljon parempiakin ja oikeasti hoitavia perusvoiteita.
Olen itse opiskellut farmaseutiksi, eikä opinnoissa käsitelty juuri lainkaan erilaisia ihonhoitotuotteita. Oppi tuli opintojen ulkopuolen koulutuksista, joita voimakkaimmin järjesti Orion. Uskoisin, että lääkäriopiskelijoilla on sama tilanne. Niinpä tutuimmiksi tulevat nuo Orionin perusvoiteet. Muuten jäi aika paljon oman kiinnostuksen ja harrastuneisuuden varaan, kuinka paljon tuotteisiin ja ainesosiin perehtyy ja millaisia tuotteita osaa suositella. Nuo perusvoiteet ovat myös varmaan siinä mielessä lääkäreille "helppoja", että ne ovat lääketehtaiden nimen alla valmistettuja ja siksi ne mielletään turvallisiksi ja tehokkaiksi.
Kyllä, ne ovat varmasti formulointinsa puolesta turvallisia ja yleensä ei-ärsyttäviä.. mutta atoopikkona tiedän ihmisten reagoivan niihinkin yksilöllisesti ( atopiafoorumeilla aikoinaan sain lukea kokemuksia ja käydä keskustelua näistä ikuisista lääkärien hoito-ohjeista)... Monesti voi käydä niin, että jokin pitkään toiminut voide lakkaa jossain vaiheessa toimimasta ja iho alkaa 'hylkiä' sitä.
Nappasin muuten tässä uoden alussa Orionin uuden kaura-perusvoiteen mukaan, ja se on aidosti hoitava ja tehokas :)
Vastaa koostumukseltaan Dermosilin erinomaista Sensitive käsivoidetta, jota olen käyttänyt parinkymmenen vuoden aikana jo monta tuubia..
Samaten tilasin YAlta putkilon Dermalog-merkin paksumpaa salvaa erinomaisten arvioiden houkuttamana .. on ollut joillekin hyvä jalkapohjien apu.
Mutta hei, Aqualan L on myös kelpo tuote tietyissä käyttötarkoituksissa..! Pesuvoiteena ja jopa intiimialueen kosteuttajana, ellei mitään laadukkaampaa ( ja kalliimpaa..) löydy kaapista..
Tämä on NIIN kummallista. Farmaseutin työpaikka kun on tyypillisesti apteekki, jossa puolet myytävistä tuotteista on ihonhoitotuotteita. Kai siinä ammatissa tarvitsee yhtä lailla myös ihonhoitotuote-tason osaamista..?
Tunnen yhden proviisoriksi opiskelleen, ja hänen koulutuksessaan taas oli paljon asiaa ihonhoitotuotteista, ja opintoihin kuului myös kosmetiikan valmistusta.
Millainen aurinkorasva on paras pienille arville ja onko aurinkorasva tehokkaampi meikin päälle laitettuna vai meikin alle? Mulla poistetaan kasvoista muutama arpi. Ainakin töihin laitan meikkivoidetta ja puuteria, onko riittävä suoja jos meikin päälle laitan arpien kohdalle aurinkorasvaa?
Sanoisin fysikaalinen, ja bonuksena sävytetty. Arpikudos on alttiimpaa hyperpigmentaatiolle kuin terve kudos, ja väripigmenttejä sisältävä aurinkovoide suojaa ihoa vielä paremmin pigmenttimuutoksilta kuin sävyttämätön aurinkovoide.
Aurinkovoidetta on hyvin hankala levittää meikkivoiteen tai meikkipuuterin päälle siten, että tulos olisi siisti, joten tyypillisesti meikki levitetään vasta aurinkovoiteen jälkeen. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että meikki voi verottaa aurinkovoiteen tehoa, ja meikin levityksessä tulee noudattaa varovaisuutta. Minulla on aiheesta oma postaus:
https://karkkipaivablogi.com/2025/03/meikki-ja-aurinkovoide-kuinka-ne-yhdistetaan-oikeaoppisesti/
Nyt talvella en näe paljonkaan ideaa aurinkovoiteen laittamisesta, etenkään töihin (toki eri asia jos teet ulkotyötä). Suomessa UV-indeksi on 0 koko talven, ja nousee ykkös-tasolle tyypillisesti vasta maaliskuussa. Tuolloinkaan ei ole aihetta huoleen, ellet oleskele auringossa ulkona tuntikaupalla.
Ihon suojaaminen UV-säteilyltä on Suomen olosuhteissa relevanttia vasta, kun UV-indeksi nousee lukemaan 3, ja oleskelet paljon ulkona.
Mikäli oleskelet sisällä, ei aurinkovoide etenkään tähän vuodenaikaan tuo mitään lisähyötyä.
Itse asiassa myös meikkivoide ja puuteri tuovat fyysistä suojaa UV-säteilyä vastaan.
Kiitos!
Moikka, ja kiitos tosi mielenkiintoisesta jutusta!
Haluaisin huomauttaa, että kun tekstin alussa käsittelet julkaisua Lindh JD, Bradley M. Clinical Effectiveness of Moisturizers in Atopic Dermatitis and Related Disorders: A Systematic Review ja kirjoitat näin "Tämä nyt on vain ei-akateemisen ihonhoidosta jotain tietävän ihmisen näkemys, mutta ihmettelen, että yhden julkaisun perusteella todetaan jonkin "epärasvan" hoitavan ihon kuivuutta yhtä hyvin kuin ihoidenttisten lipidien.", et huomaa, että kyseinen artikkeli on systemaattinen katsaus, jossa seulottiin 595 julkaisua ja joista 45 sisällytettiin analyysiin ja edelleen artikkelin tuloksiin. Toki sinulta tosi hyvä pointti on, että kyseinen systemaattinen katsaus käsitteli atooppista ekseemaa ja siihen liittyviä sairauksia, ei pelkkää kuivaa ihoa. Ihon kuivuminen toki on osa atooppisen ekseeman taudinkuvaa.
Kiitos tarkennuksesta, joka oli tärkeä. :)
Vaikka materiaalina oli useampia tutkimuksia, en kuitenkaan näen atooppisen ekseeman hoitoa käsitteleviä tutkimuksia kovin relevantteina artikkelissa, jossa käsitellään ikääntyneen ihon muutosten hoitoa ja yleisesti kuivuneen ihon kosteutusta. Atooppisen ekseeman hoito on vaativuudeltaan aivan eri tasoista, kuin "pelkän" kuivan ihon hoito. Lisäksi, atopia on ihosairaus, ikääntynyt iho ei. Hoidettaessa atopiaa, hoidetaan myös ihon tulehdusta, mikä tulee ottaa huomioon tuotevalinnoissa. "Pelkkään" kuivaan ihoon ei liity tulehdusta, joten kuivan tai ikääntyneen ihon oireita voidaan hoitaa menestyksekkäästi eri tyyppisillä voiteilla kuin atopiaa.
Olisivathan artikkelin kirjoittajat voineet halutessaan nostaa artikkeliin ikääntyneen ihon hoitomenetelminä sekä kuivan että atooppisen ihon hoidon ja tarkastella perusvoiteiden tehoa kummassakin tapauksessa.
Mä luulen, että noi perusvoiteet on vaan siksi, että he uskaltaa sanoa niitä, kun kaikki muu on tuntematonta ja toki on totta, että jokin ainesosa voisi sitten olla haitallinen, vaikka onhan ne perusvoiteetkin joillekin haitallisia. Tämä siis vain omaa mutua siitä, miksi jokainen lääkäri näitä suosittelee ainakin potilaille. Ehkä valistuneet lääkärit ohjeissaan potilaille uskaltaa sanoa epävirallisesti asioita, jotka on fiksumpia. Itse ainakin törmäsin lääkäriin, joka sanoi, että ei voi suositella näitä asioita virallisesti, mutta on kuullut että tämä on auttanut joitakin ja luetteli erilaisia asioita, jotka ovat muita potilaita auttaneet.
Mutta nuo perusvoiteet on kyllä veemäisiä silloin, kun et tiedä näistä kosmetiikka-asioista ja lääkärit niitä tuputtaa. Muistan nuoruudessani, että ostettiin Humektania johonkin vaivaan, koska se kuulemma auttaisi. Isot purkit, ja puolet ehkä sain käytettyä kunnes totesin, että ei tilanne juuri muuttunut.
Hei, mitkä perusvoiteet ovat niitä parempia ainesosiltaan?
Orionilta ainakin Carbalan Plus, Probicare sekä uusi Oatcare, näistä erityisesti Oatcare on ihan fantastinen. Se sisältää reilusti aitoja rasvoja ja öljyjä kuten MCT:tä, rapsiöljyä ja sheavoita, korkean pitoisuuden glyserolia sekä kutinaa rauhoittavaa kaurauutetta sekä kosteuttavaa ja antibakteerista ksylitolia.
ACOlla on mielestäni kautta linjan parhaimmat koostumukset kaikista apteekin perusvoiteista, sillä ihan kaikissa ACOn perusvoiteissa on vähintään yksi kasviöljy = tarkoittaa, että voide sisältää myös ihon suojakerrokselle erittäin tärkeitä omega-rasvahappoja. (Monissa perusvoiteissa ei ole yhden ainutta aitoa rasvaa, vaan rasvapohja muodostuu mineraaliöljystä tai, heaven forbid, rasva-alkoholeista ja emulgaattoreista. 😱) ACOlta tosi hyvä perusvoide on Canoderm Duo, jossa on mm. karbamidia, niasiiniamidia, rypsiöljyä ja shea-uutetta.
Tuo Orionin Oatcare ansaitsee silti multa suurimmat pisteet, siinä on aivan poikkeuksellisen luonnollinen ja ihoa ravitseva koostumus. Siinä iho pystyy hyödyntämään valtaosan aineksista, eivätkä aineet jää vain "sadetakkina" makaamaan ihon päälle.
Kiitos perusteellisesta vastauksesta 🥰
Oatcaren ostinkin jo viime viikolla kun näin jossain sinun sitä kehuneen. 😘
Geriatrian erikoislääkäri täällä kommentoi. Arvostan tätä(kin) moniammatillisuutta. Muille kuin ihotautilääkäreille ei juuri kouluteta tai markkinoida ihonhoitoon mitään muuta kuin mitä reseptille kirjoitetaan ja mitä Kela korvaa. Esimerkiksi silmän kostutustippojen osalta kuitenkin moni ei-reseptivalmiste on jopa parempi kuin peruskorvatut Pharmaca Fennican valmisteet, mutta raha ratkaisee... Aika usein saa kehoitella sitä ihon pesuaineen pH:ta katsomaan ja kun en parempaakaan ole keksinyt, usein suosittelen Lactasydiä. Tulee käytettyä myös varmaan sinulta napattua tuplarasvausvinkkiä: Xyliderm alle, odotellaan tovi ja sitten päälle tömäkämpi perusvoide. Hyvin toimii. <3 Se ei pidä paikkaansa, että lääkärit vain Orionia määräisivät. Hyviä ikäihmisille ovat mm. ikiaikaiset Apobase oily creme ja Decubal clinic creme ja vähän uudempaa sorttia Canoderm. Vähän riippuu tilanteesta mitä kellekin tulee reseptille valittua.
Tuo on jännä, miten eri yksilöiden iho reagoi saippuaan.. Oma lähes ysikymppinen, kuivaihoinen äitini on tottunut peseytymään suihkussa saippuapalalla - hänen omien sanojensa mukaan 'suihkugeelit kuivattavat, eivätkä pese kunnolla'..! Yritän hänelle ehdotella pH-tasapainotettua pesunestettä (hankin hänelle ison pullon hajustamatonta LactoLinea, saa nähdä, jääkö mun käytettäväksi lopulta..).. mutta tottumusta on vaikea muuttaa..
Onneksi hän käy suihkussa vain kerran, pari viikossa, joten saippuapesun aiheuttamat vauriot jäävät aika vähäisiksi..
Kiitos kun osallistut keskusteluun 🙏🏻
Voin hyvin kuvitella, että asia on juuri näin. Kela-korvattavat tuotteet tulevat (ihan perustellusti) tutuimmiksi.
👏 Jess, kaksoiskosteutus rules! Ja sillehän on myös täysin biologien peruste. 💪
Mielenkiintoista :) Tosi kiva, kun avasit lääkärin näkökulmaa tähän. :)
Tuo Xyliderm on ihmeaine. Sain kerran reseptillä (kortisonin lisäksi), kun oli ihottumaa ja kutinaa. Imeytyy ja jättää ihanan suojapinnan ihoon. Mutta kuluu nopeasti, eikä ole ihan halpa.
Olipa kiinnostava juttu! Jotenkin kyllä jäin ihmettelemään miten valtava kuilu lääkäreiden ja kuluttajien välillä on. Toki jutussa mainittiin myös A-vitamiini, mutta olettaisin, ettei kovin moni kosmetiikkaa ”harrastava” tai siitä tietävä rakentaisi anti-age-ihonhoitorutiiniaan Aqualan L:n varaan… 😅
Retinol vaikuttaa olevan ihonhoidon ihmeaine, mutta osaatko arvioida kuinka paljon sen käyttämättä jättäminen vaikuttaa mikäli tavoitteena on ikääntymisen merkkien ehkäiseminen? Oma ihoni on todella herkkä ja olen kaksi kertaa yrittänyt kokeilla retinolia (välissä taisi olla kolme vuotta). Molemmilla kerroilla otsaani puhkesi akne, jonka paranteluun meni/menee (on siis päällä nytkin) puolesta vuodesta vuoteen. Tosi korkea kynnys kokeilla uudelleen, mutta toisaalta tuntuu, että jää parhaat tulokset saamatta.
Niinpä :) Tämä todella kiteyttää kuilun lääkäreiden ja kuluttajien välillä.
(Oman, lievästi paradoksaalisen sivujuonteensa tuo se, että lääkärit keskuudessaan kyllä kirjoittavat toisilleen reseptivahvuuden tretinoiinia sekä estrogeenivoiteita hoitamaan ryppyjä ja kiinteyden puutetta. 😊 Monilla heistä on siis kiinnostusta sekä tietämystä ihon ikääntymismuutosten muustakin hoidosta kuin vain kosteutuksesta ja kutinan hillitsemisestä, ja he soveltavat tätä tietoa henkilökohtaisessa ihonhoidossaan. Julkisissa, virallisissa yhteyksissä kuitenkin puhutaan vain perusvoiteista ja kortisonista. 😁)
Valitettavasti mahdoton sanoa, koska ikääntymisen merkit ilmenevät eri yksilöillä niin eri tavoin; eri aikaan ja eri vahvuudella. Esimerkki: perimästä ja elintavoista johtuvista syistä jonkun iho voi olla veltto ja ryppyinen jo 35-vuotiaana, toisella nämä merkit ilmaantuvat vasta 65-vuotiaana. Erot ikääntymisen merkkien ilmenemisessä ovat todella suuria.
Minulla on lähipiirinkin esimerkki: tutustuin hiljattain naiseen, joka on tasan saman ikäinen kuin minä. Hän ei sanojensa mukaan ole mitenkään valtavasti vältellyt aurinkoa, mutta ei ole vasiten grillannutkaan itseään. Hän ei ole käyttänyt kosmetiikan anti-age-aktiiviaineita kuin pari viimeistä vuotta, eikä hänellä käsittääkseni edelleenkään ole käytössä retinolia tai muita järeämpinä pidettyjä anti-age-aktiiveja. Tällä naisella on täysin sileä iho. Siis täysin. Ei silmänympärysryppyjä, ei otsaryppyjä, ei pigmenttimuutoksia. Hänen ihonsa on suorastaan hämmästyttävän näköinen. Oma ihoni taas on merkittävästi rypistynyt silmien ympäriltä ja otsalta, ja silmien ympärillä on runsaasti pigmenttiläiskiä. Olen käyttänyt retinolia ja kollageeni-ravintolisiä pian 10 vuotta.
Ero meidän ihoissa juontaa genetiikkaan sekä elintapoihin; minä olen nuoresta saakka varta vasten hakeutunut aurinkoon ja viettänyt todella paljon aikaa UV-säteilyssä. Retinoli ei ole tätä voinut pelastaa, korkeintaan se on hidastanut ryppyjen kehittymistä yhdessä kollageeni-ravintolisän kanssa. Retinolistakin huolimatta ihoni ikä on ryppyanalyysin mukaan biologista ikääni vanhempi.
Vaikea sanoa, olisiko ihoni sileämpi, jos olisin aloittanut retinolin käytön jo 3-kymppisenä. Epäilen, ettei paljon olisi. Se, etten olisi viettänyt niin paljon aikaa auringossa, olisi kaikkein parhaiten hidastanut ihoni rypistymistä.
Sen verran voi kuitenkin varmuudella sanoa, että retinoidien säännöllinen käyttö pitää ihon paksumpana ja vahvempana. Siinä mielessä retinolin käyttämättä jättäminen altistaa ihon voimakkaammin ohentumiselle. Se, että retinoli ohentaisi ihoa, on siis urbaani legenda; retinoidit tekevät ihossa päinvastaista. Ne lisäävät kollageenin tuotantoa, ja lisääntynyt kollageeni tekee ihosta paksumman ja vahvemman.
Viime kesänä ihotautilääkäri suositteli eräässä hyvinvointilehdessä ikääntyneelle naiselle tretinoiinivoiteen säännöllistä käyttöä perustellen sitä juuri sillä, että tretinoiini pitää ihon vahvempana ja hyödyttää näin ollen ihon toimintoja.
Siis käytetäänkö estrogeenivoidetta ihonhoidossa? Minulla alkoivat tässä hiljattain esivaihdevuodet ja iho on alkanut löystyä ja olen vanhentunut vuodessa enemmän kuin kymmenessä (minua luultiin parikymppiseksi vielä neljänkympin kieppeillä). :(
Kyllä, se on nouseva "trendi", voisiko sanoa, ja lääkäreiden keskuudessa ollut tunnettu jo pidempään. Estrogeenivoiteista anti-age-hoitotuotteina näkee paljon juttuja ulkomaisessa somessa. Ennustan, että on vain ajan kysymys, koska tämä rantautuu suuremmin Suomeenkin.
Tästä muuten varoittaa jo moni asioihin perehtynyt - esim. Michelle Wong. Estrogeenivoiteita ei ole suunniteltu kasvoja silmälläpitäen, ja niiden vaikutuksia pitkällä aikavälillä ei voi tietää.. Jo niiden voidepohja on tarkoitettu limakalvoille, ja muilla keho alueilla imeytyminen on täysin eri asia.
Tylsän kuuloista varoitella, mutta ihmisen keho on kuitenkin herkkä organismi. Joidenkin keho kestää hyvinkin suuria hormonipitoisuuksia, joillakin voi tulla ei-toivottuja vaikutuksia..
(Itsehän en voi käyttää estrodiol-tuotteita edes sallittuja annoksia, koska pieni määräkin limakalvoilla saa aikaan outoja eritteitä ja munasarjojen mylläystä.. )
Moikka! Täysin postaukseen liittymätön asia, mutta yksi blogitekstiehdotus: Vauvojen kylpyöljyt.
Tausta: Olemme ostaneet vauvalle (nyk taapero) öljyä sillä ajatuksella, että kaikki vauvoille markkinoidut tuotteet ovat kohtuullisen turvallisia. Meillä on käytössä nyt tämä öljy https://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/NATUSAN-BABY-HOITOOeLJY-200-ML
Esittelytekstistä ote: "Monikäyttöinen öljy hierontaan, ihon hoitoon ja kylpyöljyksi "
Käytämme tuotetta kylpyöljynä.
Nyt vasta tuli lukastua takaetiketistä seuraava teksti: "Säilytä lasten ulottumattomissa estääksesi tuotteen juomisen tai vahingossa henkeen vetämisen, mikä voi aiheuttaa vakavan vamman. Hengitysongelmien ilmaantuessa ota välittömisti yhteys lääkäriin."
Siis mitä! Kylpyvauvat- ja taaperot loiskivat kylvyssä aika tavalla, jolloin varmasti nielevät kylpyvettä missä tätä on, tai vetävät henkeen. Oletan että tämä varoitus tarkoittaa tilannetta jossa tuotetta juodaan suoraan pullosta, mutta varoitus on silti hämmentävä.
Mikä olisi paras ja TURVALLISIN valinta pienen ihmisen kylpyöljyksi? Missä myrkyssä lapsemme nyt kylpee?
Tulkitsen itse, että tämä teksti voisi olla painettuna minkä tahansa vauvoilla käytetyn nestemäisen ihonhoitotuotteen kylkeen. Kaikki kosmetiikka - no, mikä tahansa neste - voi olla vauvalle vaarallista, jos vauva vahingossa juo ja vetää sitä henkeen. Ja kyllä, vauvahan voi tukehtua myös kylpyveteen. Mutta tulkitsen, että kosmetiikkatuotteen valmistajalla on velvollisuus kirjoittaa tällainen teksti nestemäiseen vauvatuotteeseen. Teksti on siis oletukseni mukaan puhtaasti laki-pohjainen. En ole perehtynyt vauva-tuotteita koskevaan kosmetiikan lainsäädäntöön, mutta en hämmästyisi, jos siellä on tiukemmat vaatimukset varoitusteksteille kuin aikuisten kosmetiikassa.
Mitä tulee Natusan-öljyn mahdollisiin riskeihin nieltynä, se sisältää parafiiniöljyä, isopropyylipalmitaattia ja hajustetta. Vaikka nämä eivät ole terveydelle haitallisia aikuiselle (jos sattuu nielemään), ne voivat aiheuttaa vauvalle mahdollisesti vatsanväänteitä tai ripulia. Hajusteitahan ei muutenkaan suositella vauvoille. Aikuisellakin parafiiniöljy johtaa ripuliin, jos sitä nielee paljon, muistaakseni sitä on käytetty ulostuslääkkeenäkin.
Jos haluat täysin luonnollisen ja oikein hyvän kylpyöljyn, osta puhdasta manteliöljyä. :) Myydään esimerkiksi Ruohonjuuressa. Itse valitsisin mieluummin tällaisen öljyn sekä itselleni että lapselleni.
Itse en luota Johnson & Johnson tuotteisiin.
https://www.drugwatch.com/news/2025/10/08/johnson-johnson-hit-with-massive-966-million-verdict-over-talc-lawsuit/
Asbesti ei todellakaan kuulu vauvantalkkiin.
:-(
Mielenkiintoinen juttu! En ole lääkäri, mutta kuitenkin lääketieteestä julkaissut tutkija. Ensimmäisenä mieleen tuli, että artikkelin näkökulma on vahvasti sairaudenhoidollinen ja sairautta ehkäisevä, eli ideana ei ole ihon kauniina pitäminen tai "optimaalinen" ihonhoito, vaan puhtaasti terveydellisestä näkökulmasta lähdetään liikkeelle. Esim. ihon kosteutus on tärkeää, jotta iho ei pääse kuivuudesta johtuen tulehtumaan.
Lisäksi artikkeli on suunnattu lääketieteen termein ikääntyneelle eli yli 60v iholle. Kolmevitosellakin voi tietty jo olla ikääntymismuutosta kasvoissa, mutta lääketieteen kielessä heitä ei sanottaisi ikääntyneiksi :)
Kolmanneksi kun kyseessä on lääketieteellinen julkaisu, on myös uskottavia, hyvämaineisista lääketieteen lehdistä julkaistuja lähteitä vaikeampi löytää jutun taustaksi. Useiden kosmetiikkavalmistajien tutkimuksia joko ei julkaista vertaisarvioidusti ollenkaan, tai ne julkaistaan lehdissä joita ei välttämättä pidetä akateemisesti kovin uskottavana.
On hyvä muistaa, että vaikka jokin asia olisi tieteellisesti julkaistu, voi se silti olla hirveän huonoa tiedettä ja ns. julkaistu roskalehdessä (predatory journal). Akateemisilla lehtiä löytyy hyviä ja huonoja, ja aina kun tieteelliseen julkaisuun perehtyy, on hyvä nopeasti googlettaa millainen lehti on julkaisualustana, esim nopea googletus "is lehden nimi a predatory journal".
Tämä siis suuremmin kirjallisuuteen perehtymättä.
Hyviä pointteja, Vivi. :)
Tähän liittyen haluan nostaa artikkelissa tehdyn maininnan kaurasta. Vähän hätkähdin, sillä lause vaikutti erikoiselta kauran hyötyjen tarkastelun kannalta. Artikkelissa lukee: "On viitteitä, että kauran beetaglukaani voi vähentää kutinaa estämällä tulehdussytokiinien vapautumista." Lähteenä tässä on vuonna 2016 julkaistu artikkeli Itch Management in the elderly.
Itse asiassa tieteenkin tarjoaman tiedon valossa avenantramidit ovat se yhdiste, joka kaurassa vähentää kutinaa. Eikä kyseessä ole mikään "viite", vaan yhdeksi kauran kosmeettiseksi toimintamekanismiksi tunnistettu asia. Asia on jopa niin yleisesti tiedossa, että se mainitaan USA:n FDA:n kauraa koskevissa tiedoissa. FDA:han luokittelee kolloidisen kauran terapeuttiseksi aineeksi, "Skin Protectant", johon saa liittää terapeuttisia väitteitä OTC drug -tuotteissa. Mun omissa kosmetiikkaopinnoissa myös opetettiin, että kauran avenantramidit ovat se kutinaa vähentävä aine. Beeta-glukaanin vaikutus sen sijaan on ennen kaikkea kosteuttava.
Tässä yksi tieteellinen julkaisu kauran avenantramideista, eikä varmaankaan mistään roskalehdestä (itse etsin tutkimukset aina PubMedista tai Google Scholarista):
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18461339/
Jos Duodecim-artikkelin kirjoittajien ainoa lähde kauran vaikutusten suhteen on tuo Itch Management, niin pidän sitä vähän heikkona. Niin laajasti tunnettu on tuo avenantramidien vaikutus. Ihan hurjasti tohtorit eivät siis vaikuta perehtyneen siihen, millä tavoin kaura vähentää kutinaa.
Hei Sanni, mitä mieltä olet, onko Essen (spf 30) meikkivoiteen aurinkosuoja riittävä keväällä/kesällä? Vai kannattaisiko suoraan ostaa esim. Patykan spf 50 värillinen aurinkovoide.
Etsin iholleni tuotetta jokapäiväiseen käyttöön. Vai olisiko aina parempi käyttää aurinkovoidetta spf 50 ja sen päällä meikkivoidetta? Tuleeko värillistä meikkivoidetta siis laitettua tarpeeksi. Haluaisin siis korkean suojakertoimen tuotteen jota voisin käyttää meikkivoiteen tapaan.
Esse onkin minulle jo tuttu ja se on kyllä ihana tuote. Mutta mietin ovatko kaikki fysikaaliset tuotteet sellaisia että ne tukkivat herkemmin ihoa, ja sen takia niiden käyttäminen päivittäin aamusta iltaan ei olisi niin hyväksi?
En oleskele koskaan auringossa ”turhaan”, mutta tietenkin keväällä ja kesällä säteilylle altistuu. Lisäksi olen miettinyt että pitäisikö iho suojata myös siniseltä valolta kun töissä on koneella paljon.
Kiitos jo etukäteen vastauksestasi 💕
Kyllä se on, jos:
*Ihosi ei kuulu herkästi palavaan ihotyyppiin
*Levität sitä SPF:n vaatiman määrän (eli noin 1/4 teelusikallista kasvojen koosta riippuen)
*Lisäät sitä parin tunnin välein, jos vietät auringossa yli 2 tuntia.
Totuus on, että aniharva kuluttaja levittäisi koskaan meikkivoidetta 1/4 teelusikallista kerralla, se on valtava määrä.
Mikäli haluaa käyttää meikkivoidetta aurinkosuojana, tulee ymmärtää, että sitä täytyy laittaa kasvoille paljon enemmän, kuin mitä normaalisti laittaisin.
Yksi vaihtoehto on ostaa SPF50+-meikkivoide, jolloin saat jo pienmmällä määrällä jonkinlaisen UV-suojan. :)
En ole itse asiassa koskaan kuullut, että fysikaalinen aurinkovoide tukkisi ihoa herkemmin kuin kemiallinen.
Jos et varsinaisesti oleskele suorassa auringonpaisteessa eikä ihosi ole superherkkä auringolle, uskoisin, että pienempikin määrä meikkivoidetta kuin 1/4 teelusikallista riittää suojaamaan ihosi siltä UV:lta, jolle altistut :)
Oletko jutellut AI:n kanssa ihonhoidosta? Minulle se totesi, että suomalaiset apteekin perusvoiteet ovat aika turhaa ja vanhanaikaista tavaraa ihonhoidon kannalta. Usein suosittelee minulle ceravea tai vastaavaa, mutta ei niinkään luonnonkosmetiikkaa, ellen erikseen pyydä. Kysyin miksi, niin vastaa mm näin:
” Tärkeä ero: ravitseva vs. korjaava
Luonnonöljypohjainen voide = enemmän emollientti (pehmentää).
Dermatologinen perusvoide = enemmän barriäärinkorjaaja (rakentaa).
Olen kyllä, mutta en juuri perusvoide-terminologialla. Olen jutellut AI:n kanssa paljon synteettisistä öljyistä ja kasviöljyistä, ja minulle se on sanonut samaa, minkä jo itsekin tiedän; eli kasviöljyjen vitamiinit ja rasvahapot hoitavat ihoa syvemmältä ja ovat "biologisesti ihon saatavilla ("bio-available"), kun taas synteettiset öljyt ja rasvat eivät ole ihon hyödynnettävissä vaan ainoastaan neutraalisti suojaavat ja pehmentävät ihoa, ja lukitsevat kosteutta.
Mielenkiintoinen tuo vastaus, jonka sinä olet saanut. Luulen, että AI on nyt "dermatologisella perusvoiteella" ajatellut ennen kaikkea keramidivoiteita - keramidithan toki vahvistavat suojabarriääriä. Mutta keramidi on vain pikkiriikkinen osa perusvoidetta, keramidi on aktiiviaine jota käytetään tyypillisesti alle 1% pitoisuudella. Kun tarkastellaan/analysoidaan perusvoidetta, tulee tarkastella itse voidepohjaa. Synteettisessä perusvoiteessa keramidit voivat ilman muuta parantaa suojabarriääriä, mutta 99% voiteen muusta koostumuksesta ei, paitsi epäsuorasti okkluusion kautta. Luonnonöljypohjaisessa perusvoiteessa kasviöljyjen sisältämät ihoidenttiset rasvahapot sujahtavat vahvistamaan ihon lipidimatriisia, ja kasviöjyissä on tyypillisesti myös keramidien esiasteita.