Mitä vuodesta jäi käteen? Lyhemmät hiukset, kaksoispuhdistus, ensimmäinen vierailuni Aasiaan, Chris Cornellin poismeno. Paljon mietiskelyä omaan elämään, elämäntapoihin ja prioriteetteihin liittyen. Mieheni saavutti muutamankin virstaanpylvään elämässään, joista iloitsin.
Tämä vuosi oli jälleen täynnä fantastisen kiinnostavia, kauniita ja inspiroivia asioita, mutta samalla mukana on kulkenut melankolian vire, jonka kehitys jää uuden vuoden tehtäväksi.
"Hiusgate". Muistan kuinka joinain öinä oli vaikea nukahtaa kun kommentit pyörivät mielessä ja tuntui, etten pysty millään puolustautumaan "hyökkäystä" vastaan. Mietin, mitä *elvettiä olin mennyt kirjoittamaan ja alkuun oli todella vaikea ymmärtää kohua. Hiusakatemia-vierailuni on varmaan eniten keskustelua aikaansaanut postaukseni tissi-postauksen jälkeen - ja lopulta keskustelu oli oikeasti myös tosi virkistävää ja silmiä avaavaa.
Rovaniemi vs. Las Vegas -juttukin nostatti kommenttilaatikossa tunteita kunnioittavasti, ja postaustani linkitettiin monissa paikallislehdissä. Osalla kiihkeästi kommentoineilla, arvatenkin paikallislehtien nettisivuilta blogiini päätyneillä, meni jutun ydinpointti koreasti ohi.
Pohdin fiiliksiäni bloggauksesta elämäntapana ja työnä. Ajatukset ovat siivittäneet koko vuotta ja ilokseni olen kyennyt keventämään joitain bloggaukseen liittyviä prosessejani.
Olen hidastanut tahtia ja tavoitteena on hidastaa edelleen tulevana vuonna. Blogi on intohimoni, elämäntapani - myös addiktioni. Viimeisimmän hallitsevaa vaikutusta haluan edelleen vähentää. Rakastan bloggausta mutta rakastan myös monia muita asioita joille haluan tilaa elämässäni. Vietän liikaa aikaa tietokoneella ja somessa ja se ei tee minulle hyvää; balanssin säilytys blogin ja muun elämän välillä on yksi keskeisiä ongelmia arjessani.
Kävin talven ja kevään aikana myös Optimal Performancen valmennuksessa ja tein vertailun sen ja FitFarmin välillä. Kummallakin oli puolensa.
Yksi vuoden parhaita muistoja ja kohokohtia oli reissu Posion Korouomalle. Viikonloppu kauniin talvisen luonnon keskellä vailla sähköä, kännyköitä ja tietotekniikkaa.
Muistot kodan kaminan ääreltä lämmittävät vielä pitkään.
Maaliskuussa kirjoitin yhden koko vuoden luetuimmista postauksista; hampaanvalkaisua hiilellä.
Hiilivalkaisu lienee nyt niin trendikästä että Google tuo jengiä tähän postaukseen, samaa totesi myös toinen aiheesta kirjoittanut kauneusbloggaaja.
Vietin kuukauden Kreikassa.
Kävin ensimmäistä kertaa joogaretriitissä, koin perinteisen kreikkalaisen pääsiäisen Paroksella, tutustuin erikoiseen "poppamieheen" Patmoksella ja vierailin ihastuttavalla, vulkaanisella Nisyroksella - josta en koskaan ehtinyt kirjoittaa suunnittelemaani pitkää juttua. Jäi harmittamaan. Ehkä jonain päivänä.
Minua haastateltiin verkkolehteen My Little Pony -harrastuksestani ja rohkaistuin leikkaamaan hiukseni "lyhyiksi". Havahduin tätä kirjoittaessani siihen, etten ole pätkäissyt niitä kertaakaan toukokuun jälkeen. Hiukset eivät enää olekaan niin lyhyet ja latvat alkavat hapertua. Mystinen lovi ei kuitenkaan (vielä) ole palannut näkyviin. Voi olla, että tämä pituus ja sakset ovat lopulta ainoa keino pitää se poissa.
Toukokuun suru-uutinen oli Chris Cornellin siirtyminen ajasta ikuisuuteen.
Pidin blogissa Lidl-teemaviikon jonka tähtituotteeksi kohosi Q10 Anti-Wrinkle -silmänympärysvoide.
Testasin anti-age-vaikutteista kollageenijauhetta ja olin havaitsevinani jotain myönteisiä tuloksia, ainakin itse kokeilu oli kiinnostava.
Juhannuksena keskityttiin jälleen hyviin ruokiin.
Kohtasin luonnonkosmetiikan tähänastisen parhaan ripsivärin ja pohdin kuinka moni ajelee käsikarvojaan. (Minä en.)
Hoitokoirat Totti ja Viivi ilahduttivat läsnäolollaan ja uppouduin tutustumaan Avonin meikkeihin hauskan yhteistyöprojektin merkeissä. Kuun lopussa pääsin jälleen vuoristoiseen satumaahani. Schynige Platten huikea maisemavaellusreitti jäi muistoihin Korouoman ohella vuoden upeimpana luontoelämyksenä. Kyllä maailma on kaunis.
Kerroin, kuinka päässäni lyö tyhjää ja moni samaistui. Älyvimpainten ja elektronisen viihteen luoman ärsykeympäristön kuormitus on aihe, josta pitäisi puhua yhä vain enemmän: viihdytämme aivomme muusiksi.
Olin varaamassa perinteistä syysmatkaani Kreikkaan, mutta kohde vaihtui hetken mielijohteesta ja HS:n otsikon inspiroimana Etelä-Koreaan. Päätin lähteä tutustumaan "maailman ulkonäkökeskeisimpään" maahan.
Etelä-Korea: ruokahaasteita ja ruokaonnea, maailman tylsin paratiisisaari ja loputtomiin jännää kosmetiikkaa. Söpöjen kangasnaamioiden pinnan alla Korean kauneuskulttuuri hämmensi ja suretti.
Upeiden palatsien, kansallispuistojen, bibimbapin, hi-tech-kosmetiikan, saasteiden ja järkyttävien itsemurhatilastojen täyttämä Etelä-Korea jätti minut ristiriitaisten tunteiden valtaan, mutta nyt kun matkakokemukset ovat saaneet levätä, on Korean matka kypsynyt yhdeksi elämäni kiinnostavimmista ja antoisimmista reissuista. Harva matka on antanut minulle yhtä paljon.
Pääsin vielä viettämään kuusi päivää rakkaassa Kreikassani yhdessä mieheni ja hänen perheensä kanssa. Ilostutti, kun hieman vastahakoisesti matkaan lähtenyt Appi Karkkipäivä inspiroitui Ateenan huippuravintolasta ja on jo valmistanut kaksi versiotaan kreikkalaisen Michelin-kokin taidonnäytteistä! :)
Totesin, että ikääntyminen voi olla jopa inspiroivaa ja odotan innolla kaiken maailman ryppyvoiteiden ja tuhkimotippojen testausta.
Kävin ei-niin-hyvin päättyneessä verisuonten laserkäsittelyssä. Vuoden ikävin tapahtuma.
Matkasin perhelomalle Yhdysvaltoihin. Kävin Chris Cornellin haudalla, katosin Max Factor -museon nostalgiaan, hurmaannuin jälleen Vegasista ja jumitin matkaseurani ärtymykseksi kosmetiikkaliikkeissä.
Blogissa oltiin hyväntekeväisyystunnelmissa ja juhlin Suomen 100-vuotispäivää Amerikansuomalaisten kanssa.
Vietin havun, pipareiden, kissojen ja koirien tuoksuisen joulun.
*
Kiitos kaikille lukijoilleni jälleen yhdestä vuodesta Karkkipäivää. <3 Ensi vuonna blogini viettää jo 9-vuotispäiväänsä.
31 comments on “Karkkipäivän ja Sannin vuosi 2017”
Tämän blogin parissa on hyvä jatkaa matkaa myös ensi vuonna! <3
<3 Hyvää uutta vuotta :)
Kiitos tästäkin vuodesta :). Olen ollut harmissani puolestasi, sillä olen huomannut herkkyytesi ja sen miten ärhäkät kommentoinnit ovat vaikuttaneet juttuihisi. Tiedän, ettet ikinä kirjottaisi mitään loukataksesi muita, mutta koska et tietenkään halua saada epäkunnioittavia kommentteja, kirjoitustyylisi on mielestäni neutraalimpi kuin ennen. Ymmärrän kuitenkin täysin syyn <3. Luen edelleen yhtä mielelläni kirjoituksesi, vaikka kommentoin harvemmin (puhelin ja etusormella näpyttely...).
Omassa vuodessani on myös ollut melankolian virettä. Mitään etityisen ikävää ei ole sattunut, vaan kyse on enemmänkin omasta fiiliksestä. Jätän siis mielelläni hyvästit tälle vuodelle ja toivotan tervetulleeksi uuden. Toivon, että tulen paremmin toimeen 2018 kanssa ;).
Loppuun vielä yksi kosmetiikka - asia, jonka olen halunnut kertoa :D. Olen vihdoin löytänyt korvaajan bepanthenille. Mielestäni 20% kuusenpihkavoide toimii loistavasti kun tottuu sen tuoksuun. Sitä ei tarvitse laittaa kuin muutaman kerran päivässä (samoin oli bepanthenin kanssa). Huulet pysyvät pehmeinä ja voi käyttää värillisiä huulituotteita.
Ihanaa uutta vuotta Sanni!
Kiitos Anu <3 Olen kyllä tunnustettavasti herkkä ja ahdistun jos koen että minut väärinymmärretään, mutta se lienee tuttua monellekin bloggaajalle - tai muillekin. Väärinymmärryksiä tai omista tarkoitusperistä poikkeavia tulkintoja ei tietenkään voi estää joten niiden kanssa on vain löydettävä "rauha" ja antaa olla. En ole tietoisesti pyrkinyt kirjoittamaan kuluneena vuonna neutraalimmin kuin ennen, mutta ehkä oma yleinen, vähemmän energinen mielentila on vaikuttanut aiheiden sävyyn ja tyyliin.
L
Mahtavaa, luonnollinen vaihtoehto Bepanthenille :) Tämähän oli hyvä vinkki :) Pihkavoide on varmaan kuitenkin paljon tahmeampaa kuin Bepanthen..? Tai ehkä se riippuu käytetystä voidepohjasta. Minkä merkkistä pihkavoidetta käytät?
Tähän voin muuten omalta osaltani todeta että todellakin ymmärrän; kaksi vuotta älypuhelimen kanssa ei ole millään hionut taitoani hallita viestien kirjoittamista kosketusnäytöllä vaan se on luurin rasittavin asia ja vältän pidempien viestien kirjoitusta viimeiseen saakka, usein laitan Whatsapp-viestitkin ääniviestinä kirjoittamisen sijaan. En kertakaikkiaan ymmärrä miten toiset pystyvät kirjoittamaan järjellistä tekstiä kosketusnäytöllä ilman että joka kolmas sana täytyy korjata :D Mun puhelin ei esimerkiksi tahdo ymmärtää sanaa 'ja', vaan korjaa sen aina muotoon 'JS' (!!!) tai 'ha'.
Oikein hyvää uutta vuotta Anu :) Toivottavasti se on sinunkin kohdallasi vähemmän melankolinen.
Kiitos :)! Pihkavoiteen metkki on Donna Taponero.
Aaa, eli se sama jota käytän itsekin :) Pitääpä kokeilla huulille seuraavan kerran kun on rohtumaa, ihme että en ole aiemmin tullut tätäkään käyttötapaa ajatelleeksi kun kuitenkin kaikenlaiset pikkunirhaumat tällä hoidan :)
Tuo on helposti korjattavissa näin:
Asetukset - > Yleiset - > Näppäimistöt - > Tekstin korvaus
Sinne voit syöttää tuon JS:n kohtaan oikotie ja sanontaan "ja", tällöin puhelin korjaa näpyttelyvirheet jos aina tulee samoja. :)
Kiitos :) Kokeilen!
Suuri kiitos myös sinulle Sanni!
(Etenkin noista Kreikka- sekä muista matkapostauksistasi ja niihin liittyvistä upeista valokuvistasi ?....... huippuna Amorgos ❤️ :)
Hyvää uutta vuotta sinulle ja koko perheellesi Jukka :) <3 Ihan mahtavaa kun minulla on yksi aktiivinen mieslukijakin :)
Sinulle kaikkea kaunista ja Hyvää Uutta Vuotta 2018.
Samoin sinulle pauliinas :)
Voi että. Harmi, että 'Hiusgate' kommentteineen tuntui hyökkäykseltä, joka vei yöunetkin. :(
Itse koin aiheen sen verran tärkeäksi, että kritiikki ja ko. hoitomenetelmän tieteellisten taustojen kyseenalaistaminen oli aivan paikallaan ja asiallista... Ymmärsit varmaan, että monille kuluttajille tärkeää on *myös* faktapuoli, ei pelkkä elämyksellisyys (joka tietysti on täysin validi ja tärkeä osa kauneudenhoitokäsittelyjä, sitä ei kukaan kyseenalaistanut!)..
Harmi, jos se keskustelussa terävästi esiintullut 'totuudenetsintä' tuntui henkilöön menevältä.
Toivottavasti jaksat edelleen ottaa esiin kiinnostavia ja näkemyksiä jakavia aihepiirejä, etkä tyydy pelkkiin 'vaarattomiin' aiheisiin backlashin pelossa...
Voimien mukaan tietysti, terveyteen ja jaksamiseen liittyvät aiheet kuumentavat yleensä aina tunteita.
Nimenomaan ymmärsin, ja tästä kokemuksesta kumpusi "gaten" viimeinen postaus, Viimeinen puheenvuoro.
Keskustelu oli kokonaisuudessaan erittäin hyvää ja silmiäavaavaa, mutta ennenkuin kommenteissa alettiin paremmin avaamaan minulle kritiikin perusteita, olin rehellisesti hyvin hämmentynyt ja yllättynyt. Fiilikseni olivat varmasti ihan perusteltujakin, kun katsoo osan kommenteista sävyä joka ei ihan ollut rakentavan kritisoivaa vaan pelkästään tylyttävää. Kritiikin voi esittää monella tapaa ja jos kokee että kirjoittajalta on mennyt jotain todella oleellista ohi, sen voi myös kertoa vailla aggressiivista sävyä. Tällöin sanomakin menee paremmin perille.
"Toivuin" kyllä hiusgatesta nopeasti eikä se jäänyt mitenkään (ainakaan tietoisesti) vaikuttamaan vuoden postaustyyliini, enkä usko sen vaikuttavan tulevaisuudessakaan. Kenties Hiusakatemia-postausten vaikutukset ylikorostuivat tässä Vuosi-katsauksessani, kun ne olivat vuoden alussa ja heti ylimpänä tammikuussa.
Jos jotain, ainakin postauksesta jäi käteen se, millaisia odotuksia lukijoillani on minua kohtaan ja myönnän, että se aiheuttaa paineita. Olen onnistunut luomaan kuvan itsestäni asioihin perusteellisesti paneutuvana, kyseenalaistavana tyyppinä, mitä olenkin, mutta lopulta minullakin on paljon rehellistä sinisilmäisyyttä, tiedon puutetta ja halua uskoa asioista ja ihmisistä hyvää silloinkin kun olisi syytä kyseenalaistaa. Minäkin "menen halpaan", kuten Viimeisessä puheenvuorossa kirjoitin, ja tämä aiheuttaa pettymystä lukijoissa.
Odotuksiin vastaaminen on minulle niitä eniten stressiä aiheuttavia juttuja. Tästä olen blogissakin kirjoitellut aika ajoin. Alue, jossa kehittyäkseni saan varmasti tehdä töitä loppuelämäni.
Oli taas mukavaa viettää tää vuosi 2017 sun blogin parissa ^_^ Kiitos miellyttävästä luettavasta ja hyvää uutta vuotta 2018! :)
Kiitos Arlene :) Hyvää uutta vuotta sinullekin. <3
kiitos menneestä ja tavataan taas 2018!
Kiitos pauliina, hyvää uutta vuotta :)
Olen kyllä salaa kateellinen reissuistasi, vaikka matkustan itsekin paljon :) Tein viime vuonna uudenvuodenlupauksen, että jossittelun sijaan teen enemmän asioita joista haluan tehdä ja vuonna 2017 matkustelin enemmän, kävin keikoilla ja niin - aloitin pitämään blogia ensimmäistä kertaa elämässäni :) https://tyttoharmaasilmainen.blogspot.fi/
Toivon sinulle ja lukijoillesi ihanaa vuotta 2018! <3
Hei Saaga! Onnittelut blogin aloituksesta, toivottavasti se tuo paljon iloa :) Kävin lukemassa eleven-joulukalenteripostauksesi ja minullekin jäi tuotteista vähän "nojaa"-fiilis. Tosin itse en kuulukaan kalenterin tuotteiden kohdeyleisöön kun suosin luonnonkosmetiikkaa. Ainoa minulle tuttu ja jo käytössä ollut tuote eleven-kalenterista on Clarins Instant Light Lip Perfector, joka on kyllä yksi parhaita hoitavia huulimeikkituotteita jonka tunnen. :) Aijoo, olihan YSL:n Black Opium -tuoksukin minulle tuttu, tykkään siitäkin vaikkei lukeudu ihan lemppareihin makeiden tuoksujen joukossa. Ylipäänsä tykkään kyllä YSL:n tuoksumaailmasta.
Hyvää uutta vuotta ja bloggauksen iloa sinulle Saaga :)
Hyvää uutta vuotta!
Ja kiitos blogityöstäsi.
En muuten muista, minkä postauksen alle jätin joulutoivotukset. En nyt löytänyt, kun yritin selata postauksia taaksepäin... En siis tiedä, painoinko lopulta lähetä-painiketta.
Jouluntoivotukset olivat luukussa 22 :) Kiitos :)
Ihanaa uutta vuotta myös Jontulle :)
Kiittääpi. :)
Ai niin. Tuossa viikko sitten tapahtui varmaan jonkinlainen joulun ihme, kun vanhempani yllättäen pitivätkin minun ruuastani eli mustapapupihveistä. Lämmittivät ja söivät niitä ihan omaehtoisestikin. :)
Ohoh ^_^
Joulukalenteri oli kyllä mun mielestä sun tämän vuoden paras juttu! :) Todella ilahduttavaa tässä materialismin täyttämässä blogiskenessä.
Kiitos Maija :) <3
Oikein hyvää uutta vuotta sinulle ja ihanalle blogillesi! Mielestäni se on yksi kiinnostavimmista joita tiedän ja luenkin käytännössä aina kun jotain julkaiset. Pidän blogissasi perusteellisuudestasi, hyvästä kielen hallinnasta ja tietenkin aihealueet, joista kirjoitat kiinnostavat myös itseäni.
Toivottavasti se melankolian vire, jonka mainitsit, siitä ajan kuluessa kirkastuu ja / tai johtaa kuitenkin lopulta johonkin positiiviseen :)
Kiitos Johanna :) Elämä kulkee aaltoina ja välillä kuuluu olla melankoliaakin, näin mä uskon. Kun on liian pitkään onnellinen, täytyy tulla suruakin.
Niin sitä vierähti vuosi Karkkipäivän äärellä. Kiitos monipuolisista jutuista! Ja hyvää uutta vuotta!
Hyvää uutta vuotta Kukka :)