Okei, olet onnistunut luopumaan perunasta, pastasta ja riisistä. Karkkipussitkin kierrät kiltisti kaukaa kaupassa.
Mutta leipä. Sen himosta et tunnu pääsevän. Huomaat aamu toisensa jälkeen kaipaavasi tuttua sämpylää jolle voisit kasata kinkkua, juustoa ja tomaattia. Munakkaat, jogurttipöperöt ja leikkelelautaset eivät vain tunnu korvaavan Vanhaa Kunnon Leipäalustaa jolla kuljettaa ne leikkeleet suuhun.
Ei hätää. Leivot itsellesi vähähiilihydraattisen leivän nopeammin kuin kahvi ehtii tippua valmiiksi.
(Täytteenä uudet kalaleikkeet joihin sorruin kaupassa, vaikka välttelen eineksiä....)
Nopein kaikista on Minuuttisämpylä, jonka valmistuminen mikrossa epäilyttävästä alkuliman näköisestä mönjästä (Mr. Karkkipäivän sanoin) on minulle joka kerta yhtä suuri ihme ja ilostus.
Minuuttisämpylän ohjetta käytin myös karppilaskiaispullissa. :)
Sulata voi ja sekoita muut aineet joukkoon. Kyllä, mönjä näyttää kaikkea muuta kuin leipätaikinalta. Kaada seos sopivan kokoiseen pieneen astiaan, esimerkiksi pieneen murokulhoon tai kahvikuppiin. Tönäise kippo mikroon ja lämmitä täydellä teholla yksi minuutti. Ja kas, ulos tulee kypsynyt sämpylä!
Anna leipäsen jäähtyä ja kuivua hetki ja kumoa se sitten lautaselle. Mikään maailman kaunein sämpylä tämä ei ole, mutta maku on oikein hyvä ja hämmentävän leipämäinen sämpylän kuivuttua.
Toinen vaihtoehto on kaikkien karppaajien tuntema klassikko eli Mantelileipä. Tämä teeleivän tyyliin valmistettava Ihan Oikean Sämpylän näköinen herkku valmistuu 15 minuutissa.
Yksinkertaisin ohje sisältää vain kananmunaa, mantelijauhoa, juustoraastetta ja leivinjauhetta, mutta itse tykkään enemmän tästä versiosta (n. 5 sämpylää):
Sekoita yhteen kananmunat ja maitorahka. Yhdistä kuivat aineet. Sekoita yhteen munarahka, kuivat aineet ja juustoraaste. Lisää maun mukaan porkkanaraastetta. Anna turvota hetki jos käytit psylliumia (ei välttämätön ainesosa). Itse lisään hieman soijamaitoa jos taikina turpoaa liian paksuksi. Muodosta taikinasta "kasoja" pellille. Paista 225 asteessa vajaa 10 minuuttia.
On hyvvee! :) Maku on miedompi kuin viljasämpylässä ja koostumus hieman kosteampi, mutta etenkin paahdettuna tätä leipää ei vehnäversiosta erota. Juustoraasteen voi luonnollisestikin jättää pois jos haluaa "kuivemman" leivän, mutta juuston tilavuus vähentää sämpyläkappaleen hh-pitoisuutta.
Kahden viikon induktiojaksoni olisi nyt sitten tullut päätökseen. Vai onko..?
Hommattuani tuoreen purkin Ketostixeja vahvistui, että en päässyt näillä pöperöillä ketoosiin. Edellisellä induktiolla ketoosin saavuttaminen oli helppoa. Aloin miettiä, mitä oikein tein tällä kertaa eri lailla. Vastaus on luullakseni maitotuotteissa. Ensimmäisellä kerralla rajoitin maitotuotteet yhteen ruokalusikalliseen maitoa (teehen) päivässä, nyt olen syönyt kreikkalaista jogurttia ja maitorahkaa - vaikkakaan en päivittäin. Ja muutamia cafe lattejakin on tullut hörpättyä....
Reaktio on tyypillistä meikäläistä; ärsyynnyin tästä "heikkoudestani" olla muka kykenemättä vastustamaan rakasta krekujogurttiani niin, että päätin jatkaa induktiojaksoa vielä yhdellä viikolla - täysin maidottomana.
Siikamurekeburger pestolla voidellulla minuuttisämpyläpohjalla, paistettuja tofukuutioita ja uunikasviksia.
Lisäksi minua häiritsee ihan pikkuisen tuo Atkins-patukoiden hiipiminen viikottaiseksi snackiksi... No okei, siitähän se tietysti johtuu kun tilasin niitä iHerbistä laatikkokaupalla ja nyt ne oikein kerjää tulla syödyiksi. ^_^ (Ennen hain Atkins-patukan ehkä kerran kuussa työpaikan lähikaupasta, kotona mulla ei ollut niitä koskaan.)
Jos lukijoiden joukossa on keto-vhh:laisia, niin olisi kiinnostavaa kuulla miten teillä maitotuotteet on vaikuttaneet ketoosiin. Osaako joku sanoa, mikä maitotuotteissa mahdollisesti jarruttaa ketoosia jos niiden sisältämät hiilihydraatit kuitenkin mahtuvat päivän 20 grammaan...?
Lopuksi: halukkuutenne adoptoida Revlonin Brazen yllätti minut täysin, enpä arvannut että neljän dollarin yksinkertainen luomiväripaletti saisi aikaan noin paljon kiinnostusta yhden päivän aikana. ^_^
Random.org arpoi tällä kertaa voittajaksi nimimerkin orkidea. Vauva odottaa innolla pääsyään parempaan sijaiskotiin. :)
Lukijatoiveena meikki Revlonin Brazen-paletilla.
Ostin paletin USAsta ja nyt voidaan taas miettiä, että mikähän järki tässäkin oli... ^_^ Ihan kuin minulla ei olisi jo sadassa eri kombossa kauniin kuparisia, kultaisia ja ruskeita luomivärisävyjä. :P Luomiväripalettien "ansa" piilee siinä, että vierekkäin laitettuna tavallisistakin sävyistä saa yhdessä houkuttavamman harmonian kuin yksinään. Siksi niin monet luomivärifriikit retkahtavat nimenomaan paletteihin.
Brazenissa on kalpea kulta, vaalea persikka, pronssi ja tummanruskea. Kulta ja persikka ovat heikohkopigmenttisiä, pronssi ja ruskea taas erittäin pigmenttisiä.
Näitä kuvia ottaessani tulin siihen päätökseen, että paletti saa lähteä adoptioon. :) Meikkasin tällä useamman kerran Jenkeissä mutta luulen, että tällä kotona se jää parempilaatuisten, vastaavansävyisten luomivärien varjoon.
Eli jos sinua, Karkkipäivän lukija, kiinnostaa antaa koti Brazenille, niin hihkaise kommenttilootaan. Palettia on käytetty sen verran kuin kuvassa näkyy. Mukana tuleva vaahtomuoviapplikaattori on pesty.
Meikissä kullan sävyä koko luomella (ei juuri näy kun jäi muiden sävyjen alle), persikkaa kullan päällä liikkuvalla luomella, pronssia luomivaossa ja tummanruskeaa ulkonurkassa.
Jos adoptiointoisia on useampia, suoritan arvonnan halukkaiden kesken tänä iltana (14.1.) klo 21.00. Illalla olisi tarkoitus laittaa vielä ravintopostauskin.
Tänään ihan vain tällainen fiilispostaus talvisesta lempiharrastuksestani eli avantouinnista. Pääsin eilen vihdoin starttaamaan vuoden avantokauden.
Ensimmäinen pulahdus 2013. Kyllähän siinä aina henki meinaa salpaantua kun pitkän tauon jälkeen taas kävelee hyiseen veteen. :)
Avantouinti tekee hyvää niin kropalle kuin sielulle. Kun katse lepää jäätynen järven luomassa hiljaisessa, seesteisessä maisemassa ei voi kuin olla kiitollinen siitä että saa asua tällaisessa ympäristössä.
Nouset vedestä ihon höyrytessä pakkasessa ja lämpö leviää kroppaan.... se on se paras tunne. Jokainen solu oikein kihelmöi hyvää oloa.
. . .
Mieheni houkutellessa minua mukaan kaksi talvea sitten minulla oli avantouinnista se kuva, että sitä harrastavat lähinnä seniorikansalaiset. Sanalla sanoen olin rankannut koko homman "mummolajiksi". Hämmästykseni ei olisi voinut olla suurempi, kun saunalle saapuessa kuulin jo kaukaa nuorten äänien iloista puheensorinaa ja mummujen verkkaisen kylpyhetken sijaan kohtasin nuorekkaan, kansainvälisen tunnelman.
Vieressäni lauteilla voi hikoilla nuorukainen Unkarista tai kaveriporukka Nicaraguasta. Tai sitten se tuttu vakiokävijä hellyttävässä saunamyssyssään. Avantouinnissa löylyjen sosiaalinen osuus on minulle yhtä tärkeää kuin vedessä käynti. En aina halua jutella saunassa kenellekään, mutta pidän lauteiden avoimesta, iloisesta tunnelmasta ja rentoudun kunnellessani keskustelunpätkiä sieltä täältä. Siinä on jotain vaikeasti sanoiksi puettavaa taikaa kun ison saunan lauteilla istuu kylki kyljessä toisilleen vieraita, hyväntuulisia miehiä ja naisia kaikista ikäluokista, sallinette klisheisen ilmaisuni, kuin yhtä suurta perhettä. Tunnelma on jotain aivan toista kuin julkisten uimahallien kolkoissa saunoissa joissa vaiteliaat vierustoverit välttelevät toistensa katsetta. Avantosaunassa hyvä mieli tarttuu - sitä ei voi estää. :) Tuntuu kuin meitä yhdistäisi "salaisuus" - kokoonnumme täällä pimeyden keskellä, saavumme ehkä kireinä ja totisina, kävelemme jäiseen veteen - ja lähdemme keho endorfiineista hyrräten, hymy kasvoilla viipyillen.
Löytyykö lukijoiden joukosta muita avantouintiin koukuttuneita?
Osa teistä halusi nähdä Oonan myös lämpimässä nudemeikissä ja ihmetteli, miksi ylipäänsä teen malleilleni "kovia", "erikoisia" meikkejä enkä pelkästään pehmeitä ja luonnollisia kauneusmeikkejä. Vastaus on se, että ne luonnolliset meikit ovat (ainakin tämän blogin konseptissa) pitkän päälle tylsää katseltavaa. :)
Toki, kuka tahansa näyttää kauniimmalta kasvojen omia varjoja ja sävyjä jäljittelevässä, niin luonnollisessa meikissä kuin mahdollista, mutta Karkkipäivän idea ei ole koskaan ollut toimia kilttien perusmeikkien äänenkannattajana. Koko blogi on alunperin lähtenyt värileikeistä, joten siksi näitä konservatiivisia, kaikille sopivia beige-linjan meikkejä tullaan edelleenkin näkemään täällä harvemmin.
Mutta tässä siis Oona yleisön pyynnöstä pehmoisena versiona, olkaa hyvä. :)
Näistä kuvista olen kyllä sitä mieltä että Oona on kaikkein söpöin ilman mitään meikkiä...! ^_^
Meikit "sponsoroi" ystäväni Mili jonka luona meikkailin Oonan samassa sessiossa kuin Mili minut.
Silmämeikkiin käytettiin sävyjä Diorin Crush Glow - ja Earth Reflection -paleteista.
Kasvomeikissä pääsin kokeilemaan Max Factorin uutta Facefinity All Day Flawless 3 in 1 -meikkivoidetta. Mililtä löytyy sävy Nude, joka sopi Oonalle oikein hyvin. Meikkivoiteen "3 in 1" tulee siitä, että se lupaa yhdistää meikkivoiteen, peiteaineen ja pohjustusvoiteen. Kestävästä ja peittävästä meikkivoiteesta pitäisi siis olla kyse.
Ja Oonan meikattuani voisin todeta, että Facefinity lunasti nämä lupaukset. Meikkivoide oli ohutta ja helposti työstettävää ja peitti oikein kiitettävästi. Pohja kesti kauniisti koko päivän.
Sävyä kasvoille luotiin L'orealin aurinkopuuterilla (en muista sävyä), Lily Lolon poskipunalla Beach Babe ja Estee Lauderin hohdeaurinkopuuterilla. Huulten omaa sävyä vaalennettiin peitevoiteella ja päälle tuotiin kiiltoa Estee Lauderin Starlet Peach -huulikiillolla.
Mitäs tykkäätte? Onko tämä parempi kuin siniturkoosi keijukaismeikki?
Koen nyt ihan asiakseni purkaa tänne ällötykseni myymäläämme juuri ilmestyneen tuoksun pakkauksen ulkomuodosta. Varmastikin erittäin tarpeeton ja informaatioköyhä postaus kaikin puolin, mutta oikeasti.
Justin Bieberin uuden (no, Suomessa uuden) tuoksun pullo. Kuvat eivät tee tälle rumilukselle oikeutta, sen karmeutta ei pysty tallentamaan kameran keinoin. Niin muovinen. Niin mauton. Niin epäkäytännöllinen (kaatuu erittäin helposti). Niin - - halpis. Pompahtelevan muovikierukan sisällä on sydämen muotoinen pullo. Voi kuinka söpöä. Not.
Kuva lainattu tästä blogista.
Ymmärrän, että Bieberin tuoksut on suunnattu teiniyleisölle, mutta miksi teinien makua loukataan näin raa'asti? Jos olen teini, tarkoittaako se että minua viehättävät halvat, 70-luvun neuvostoliittolaiselta lelulta näyttävät muovirimpulat? Vai onko nämä sittenkin suunniteltu leikki-ikäisille...?
Kertokaa te olenko mä nyt jotenkin outo vai onko tämä pakkaus vain kertakaikkiaan järjettömän ruma?
(Believe me, pakkaus näyttää kuvissa 50 kertaa paremmalta kuin livenä.)
No esimerkiksi kookosinkiväärikalaa! :) Pakasteseitistä valmistuu juustolla, kermalla ja kasviksilla höystettynä älyttömän näppärästi "äitien tekemän" näköistä ruokaa. (Tämä siis sellaisen kokkaus-uusavuttoman ihmisen suusta, jolle kuvan simppeli annos vielä 2 vuotta sitten näytti suunnilleen talouskoulun paperit vaativalta taidonnäytteeltä! ^_^)
Perussettiini kuuluu laittaa seitin seuraksi freesattua sipulia, tuoretta tomaattia ja pippuria ja kuorruttaa hoito juustoraasteella ja tilkalla kermaa ja tarjoilla höyrytetyn kukkakaalin kera. (Kun kermaan sotkee vielä vähän sinappia niin aijjai.... Slurps!) Kalan kylkeenhän sopii oikeastaan mikä tahansa kasvis, makua saa sitruunamehulla ja niillä kalorinlaskijan vihollisilla eli juustolla ja kermalla. :D Tämän reseptin löysin Hidasta Elämää -blogista. Lisukkeena tarjosin höyrytettyä pinaattia (lisätty vuokaan jälkikäteen, ei ollut uunissa).
Suikaloi kiinankaali ja sipuli ja silppua inkivääri. Freesaa ainekset pannulla voissa. Levitä seos vuoan pohjalle ja asettele päälle pilkottu seiti (tai valmiit palat jos ostit paloina). Kaada päälle sitruunamehu ja sirottele pinnalle silputtu valkosipuli, chili ja suola. Lisää lopuksi kookosmaito ja ripottele päälle juustoraastetta jos siltä tuntuu.
...tai ehkäpä kokeilet supertäyttäviä, viljattomia tortilloja..?
Nämä maukkaat pötkylät menevät kuin kuumille kiville myös ei-karppaaville tarjottuna. ^_^
Näistä aineista valmistuu vehnätortillan vähähiilihydraattinen haastaja. Kukkakaali on kyllä mieletön aine, se taipuu moneksi!
(reseptistä tulee n. 6 tortillalettua)
Raasta kukkakaali ja sekoita raaste, munat ja juusto kulhossa "taikinaksi".
Muodosta mössöstä ohuita tortillalettuja uunipellille. Kaksi saa mahtumaan kerralla aika hyvin. Laita pellille kaksi leivinpaperia.
Paista lettuja uunissa 225 asteessa 10 minuuttia, ja käännä ne sitten heilauttamalla päällimmäinen leivinpaperi ylösalaisin. (Ei ole välttämätöntä, ovat kypsiä ilman kääntöäkin mutta näin saa kummallekin puolelle kauniin paistopinnan.)
Valmiit lettuset.
Ja sitten ei kun täyttämään tortillat suosikkitäytteilläsi!
Me teemme miehen kanssa aina itse guacamolen ja sen lisäksi vakiotäytteisiin kuuluvat lohisuikaleet, jääsalaatti, yrttimarinoidut herkkusienet, pehmeäksi paistettu sipuli ja silputtu kurkku, tomaatti ja paprika. Karppitortillaletut ovat huomattavasti perinteisiä tortilloja täyttävämpiä ja itse jaksan syödä vain yhden kerrallaan, miehenikin vain puolitoista. :)
* * *
Loppuun vielä ateriataulukot.
En ole enää edellisen induktion jälkeen laskenut syömiäni hiilareita tai muitakaan arvoja, mutta aloin nyt taas tiistaista lähtien syöttää aterioitani Kiloklubiin jotta saisitte jotain käsitystä siitä miten makroravinteet induktioruokavaliolla jakautuvat. Tiistain lukemat: hiilihydraattia 11,3g, rasvaa 111,7g ja proteiinia 82,7g. Keskiviikko: hiilihydraattia 14,2g, rasvaa 142g, proteiinia 96g.
Ketostixini eivät sitten toimineetkaan, vaikka parasta ennen -päiväys on lokakuu 2013. Olin unohtanut, että pakkauksen avattua tikut pitää käyttää 6 kk:n sisällä. Ja minun pakkaukseni on avattu kesällä 2011... Täytynee ostaa uusia. Ketoosin mittaaminen Ketostixeillä ei siis ole millään lailla välttämätöntä, useimmat käyttävät tikkuja lähinnä uteliaisuudesta tai laihdutukseen pyrkivät kannustimena.
Jotenkin koen, että en mahdollisesti ole ketoosissa vaikka induktiota on takana jo 10 päivää. Päättelen tämän välipalojen tarpeesta. Ketoosissa kolme ateriaa päivässä riittää useimmiten vallan mainiosti, mutta nyt ruokahaluni on selvästi runsaampi. Enkä sano etteikö se olisi ok. :) Välipalojen tarve voi johtua lisääntyneestä energian tarpeestakin, kun keho yrittää totutella melkein 4 kk:n tauon jälkeen intensiiviseen liikuntaan. Ketoosia tai ei (se ei ole minulle itsetarkoitus), induktio on hyvä tapa nollata rönsyilemään päässeet ruokailutottumukset ja palata hyvää oloa tuottavaan ravitsemukselliseen tilaan. :)
Mikäs kokoomalista vielä puuttuikaan edellisvuodelta? No tietysti loppuun kulutetut putelit! :D
Hassua, kun listausvuosina 2009 ja 2010 loppui kumpanakin 43 tuotetta, ja vuosina 2011 ja 2012 kumpanakin 61 tuotetta. :) Tasaista menoa. Edit. Paitsi että viime vuoden luku nousi 62:een, unohdin yhten hoitoaineen. :p
Hiustuotteet
Puhdistustuotteet
Kasvotuotteissa lista oli ihan hilkulla täydentyä vielä yhdellä päivävoiteella, nimittäin Madaran Deep Moisture Fluidilla. Se oli minulla reissuvoiteena yhdessä Bare Mineralsin Purely Nourishingin kanssa, ja kumpiakin oli matkaan lähtiessä jäljellä vajaa kolmannes (Madara 50 ml purkki, BM 30 ml). Täytyy sanoa että ihan hämmästytti että en saanut sitä loppuun, vaikka käytin sitä aamuin illoin. Luvut vahvistavat jälleen sitä, miten todella vähän mun iho imee voidetta. :) Olen käsittänyt että yksi 50 ml purkki kestää keskivertonaisella päivittäisessä käytössä ehkä 2-3 kk, minulla menee siihen melkein vuosi.
Kasvotuotteet
Vartalotuotteet
Meikkituotteet
Muut tuotteet
------------------------------------------------------------
Yhteensä 62 tuotetta
Mitenkäs teidän listat? :) Tiedän että siellä joukossa on muitakin putelinlistaajia..! ^_^
P.S. Sivupalkissa kysely merkkiuskollisuudesta!
Meikkailen aina kavereitani, mutta nyt laitoinkin kaverin meikkaamaan mut! :)
Blogistakin tuttu lapsuudenystäväni Mili on meikäläistäkin pahempi meikkifriikki, ja Mili-landiasta löytyy loputtomat kosmetiikka-aarreaitat. Siellä on aina ihana käydä penkomassa! ^_^
Mili olisi halunnut meikata minut Urban Decayn Naked2-paletilla, ("Blääh, liian turvallista..! ^_^), mutta minä halusin lookin joka Milillä itsellään oli ollut aiemmalla viikolla. Harmi ettei näissä kuvissa (kiitos jälleen sinisen, pilvisen talvivalon) näy meikin upea kimallus.
On aina kiinnostavaa seurata miten eri lailla ihmiset kokoavat meikin. En tiedä havaitsetteko te eroa minun ja Milin varjostustyylissä.
Poskipunankin Mili laittaa vähän eri kohtaan kuin minä, hieman alemmas.
Tykkäsin meikistä, se oli hyvin minun tyyliseni mutta kuitenkin erilainen! :) MACin luomivärisävy Brash oli parasta meikissä, onneksi omistan Coppering-sävyn joka on hyvin lähellä..! :p
Meikkiin käytetyt tuotteet:
Silmät näyttivät punertavan luomivärin vaikutuksesta taas ihan yliluonnollisen sinisiltä. Ei ole parempaa sävyä saada sinisyyttä pomppaamaan kuin kupariset punaiset..!
* * * *
ESTELLE & THILD Lily -naamio on nyt arvottu! Ihohuokosiaan syväpuhdistamaan pääsee lukija nimimerkillä sini! (Heh, mikä sattuma, juuri kun puhuin sinisestä... :)) Arvontavelhona toimi Mr. Karkkipäivä. Onnittelut sinille!
Katsotaanpa sitten viikon ateriat torstailta lauantaille. Annan myös muutaman vinkin helppoihin ja maukkaisiin pääruokiin jotka ovat myös varsin ns. opiskelijaystävällisiä. :)
Perjantain aamiaismunakkaan kyljessä itsetehtyä piimäjuustoa, jäävuorisalaattia, kurkkua ja retiisiä.
Kasvikset ovat suuressa roolissa vhh-ruokailussa, mutta tuoreena myös suhteellisen kalliita. Jos budjettisi sallii, osta mieluusti tuoretta, mutta muutoin ystäväsi on kaupan pakasteallas. Itse pidän pakkaseni aina täynnä ruusukaalia, pinaattia, parsakaalia ja kukkakaalia. Parsa/kukkakaali/porkkanamixejä saa kilon pakkauksissa erittäin edullisesti Rainbow'lta ja Euroshopperilta.
Pakastealtaasta löytyy myös kiireeseen tai vaikka työpaikan lounaaksi sopivia kalamurekepihvejä. Pakasteet ovat vähemmän jatkokäsiteltyjä kuin ei-pakastetut einekset, joten käytän näitä ihan hyvällä omallatunnolla. Lisäksi ne ovat suhteellisen edullisia. Jos edellisen päivän illallisesta ei ole jäänyt mitään lounaaksi, on aamulla ennen töihin lähtöä kätevää ja nopeaa paistaa pari kalapihviä ja keittää pakastevihanneksia evääksi. Vie alle 15 minuuttia, testattu on lukemattomat kerrat! ^_^ Ja kermaviilipurkki mukaan, sinappia ja pippuria lisäämällä siitä saa maailman nopeimman ateriakastikkeen! :)
Yksi suosikkiresepteistäni; samettinen kukkakaalisosekeitto katkaravuilla.
Sulata katkaravut. Freesaa silputtu sipuli pannussa. Keitä tai höyrytä kukkakaalit pehmeiksi kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä (höyryttäessä jäävät maukkaammiksi, olen hiljattain hurahtanut höyryttämiseen ^_^). Kaada osa vedestä pois ettei keitto jää litkuksi, itse jätän ehkä pari desiä. Lisää Koskenlaskija-juusto ja sipuli ja soseuta sauvasekoittimella tai yleiskoneessa. Joku saattaisi tykätä lisätä nokareen voita tai kermaa, itse en niin tee. Mausta valkopippurilla ja ripauksella suolaa.
Annostele keitto lautaselle ja lisää päälle sulaneet katkaravut ja ropsaus timjamia (jos tykkäät timjamista). Kevyt mutta yllättävän täyttävä ateria - ja niin namia!!
Keiton kuva täältä.
Kasvissosekeitot ovat yksi helpoiten syntyvistä aterioista, ja proteiinia niihin voi lisätä vaikkapa katkarapujen, grillatun tofun tai rapeiden pekonihiutaleiden muodossa. Tai improvisoida, kuten minä tein eilen - pilkoin lohipyöryköitä pieniksi paloiksi, paistoin pannulla rapeiksi ja lisäsin kukkakaalisoseen joukkoon! Neutraalin kukkakaalin kylkeen sopii melkein mikä tahansa! Myös pilkottu, keitetty kananmuna menisi varmasti seassa onnistuneesti.
Toinen vinkkini liityy myös kasviksiin ja aterioiden "tuunaamiseen" salaattivihanneksilla. Esimerkiksi munakas, vaikka runsasenerginen onkin, tuntuu ja näyttää lautasella yksinään vähän köyhältä ja voi johtaa kiusaukseen täydentää annosta vaikkapa voileivällä. Aivomme käsittelevät nälkää myös visuaalisesti, ja täyttämällä lautasen kasviksilla (suosi vihreää induktiovaiheessa) muuttuu munakas yhtäkkiä täydeksi ateriaksi. Vihannesten pilkkominen ja pureskelu vie myös hitusen kauemmin kuin pelkän munakkaan hotkaisu, ja tälläkin tavalla ateria muuttuu pidemmäksi ja tuntuu "kokonaisemmalta".
Samoin voi menetellä minkä tahansa aterian kanssa. Esim. juustolautanen, kylmäsavulohiviipaleet tai tonnikalamantelileipä muuttuvat välipalasta pääateriaksi kun heität kylkeen perussalaatin vihreistä lehdistä, kurkusta ja tomaatista (korvaa tomaatti vaikka vihreällä paprikalla induktioviikoilla). Salaattiin saa makua ja helppoa ruokaisuutta paahdetuilla siemenillä, ja oliiviöljy viimeistelee jokaisen vihreän annoksen.
Kuulostaa hölmön yksinkertaiselta vinkiltä, mutta se toimii! Salaatti ei niukkaenergisenä vie yksinään kenenkään nälkää, mutta sen visuaalinen merkitys aterian koostamisessa on yhtä tärkeä kuin sen ravintoarvo.
Raikas aamiaisvaihtoehto munakkaalle. Jogurttiseoksiin saa lisättyä proteiinia soijarouheella tai heraproteiinijauheella. Omassa peruscocktailissani rasva tulee kreikkalaisesta jogurtista ja proteiini & rakenne rahkasta ja raejuustosta.
Induktiovaiheessa maitoon tehdyn jogurtin hiilihydraatit saattavat kuitenkin olla liikaa. Vähähiilihydraattisemman vaihtoehdon tarjoaa maustamaton soijajogurtti, mutta se on myös vähärasvaista. Soijajogurtin niukkarasvaisuutta voi kompensoida sekoittamalla joukkoon vaikka kookosöljyä.
Lisää edullisia ja helppoja ateriavinkkejä ensi viikolla! :) Tänä iltana pääsen myös kotiinpalatessa tarkastelemaan ketoosin tilaa Ketostix-tikuilla, ja voin niiden kertoman perusteella muokata ruokailujeni koostumusta.