Montako kertaa päivässä te pesette käsiä?

Olen alkanut miettiä, liittyykö käsieni vuosi vuodelta paheneva kuivuus lopulta käsien pesemiseen. Pesenkö käsiäni liian usein? Mikä määrä on "liian usein"?
Minulla ei ole pöpömaniaa, eli tiheä käsienpesu ei johdu bakteerikammosta ja hygieniafriikkeydestä. (Minähän käytän vuosia vanhoja kosmetiikkatuotteita ja syön iloisesti ajat sitten parasta ennen -päivänsä ohittaneita elintarvikkeita eli bakteerikammoinen en tosiaankaan liene..! :D)

Mutta - en voi sietää pienintäkään tahmaa tai lian tunnetta käsissä.
Kun meikkaan, pesen kädet sen aikana parikin kertaa - ensin pesen peiteaineen ja silmämeikinpohjustusaineen jämät sormista, sitten luomiväreistä tai mineraalimeikistä pöllynneet jauheet ja kimalteet.
Kun teen ruokaa, huuhdon käsiä joka välissä; kun olen tarttunut oliiviöljypulloon, pilkkonut kasviksia, käsitellyt voipakettia, raastanut juustoa, kuorinut sipulia...
En käytä joka kerta saippuaa vaan joskus riittää pelkkä vesi, mutta jos lika on yhtään rasvaista käsi hakeutuu automaattisesti saippuan luo. Meillä kuluu käsisaippuaa todella paljon.
Tuntuisi ehkä järkevämmältä pestä kädet vasta sen jälkeen kun ruoka on laitettu ja kaikki tahmapullot, ruoka-ainekset ja kastikkeet käsitelty, mutta en pidä siitä, että tahmaisista sormistani jää likaa keittiön pintoihin kuten jääkaapin kahvaan ja kaappien oviin joita tulee auottua koko ajan ruoanlaiton aikana.
Onko tämä maniaa vai normaalia?
Olen alkanut oikeasti miettiä sitä.

En myöskään kestä sitä, että puhelimeen jää meikki- tai kosmetiikkalikaa. En tiedä pystyisinkö tarttumaan puhelimeen juuri rasvatuilla käsillä. En varmaankaan. Tämä ei ehkä ole normaalia.
Miten ihmiset ylipäänsä vastaavat älypuhelimeen jos kädet on juuri rasvattu..?
Eihän pyyhkäisynäyttö kai edes toimi jos sormissa on voidetta..? Tai jos ne ovat märät..? Hullua kyllä, nämä olivat ensimmäisiä ajatuksiani kun viime vuonna vihdoin liityin älypuhelinten omistajiin. Mietin, miten paljon helpompaa oli vastata näppäinpuhelimeen.. :D

Käsilaukussa kulkee jatkuvasti varastollinen Savetteja ikävien tahmatilanteiden varalle. Nekin varmaan kuivattavat...
Olen yrittänyt tänään laskea kuinka monta kertaa pesen käsiä. Luovutin 20+ pesukerran jälkeen... Peseminen on niin automatisoitunutta että en aina edes rekisteröi, että taas tuli käytettyä sormet hanan alla. Aamulla ennen töihin lähtöä kädet oli huuhdottu jo ainakin 10 kertaa (meikkaus, aamiaisen valmistus), töissä lounaalla viisi kertaa (! käsittelin öljyistä tonnikalapurkkia) ja kahvitauolla olin jo seonnut laskuissa.
Kuulostaako tämä normaalilta? Pesevätkö muutkin käsiään usein?
Ja onkohan käsieni kuivuminen osittain itseaiheutettua..?
Vielä kerran Amorgos ja Elysia!
Kakkososan julkaisu venyi kun odotin tämän videon valmistumista. Minäkin vilahdan parissa kohtaa :)
Koska kyseessä oli Elysian pilottitapahtuma, siitä kuvattiin pieni videofilmi tulevaisuuden markkinointimateriaaliksi. Voi että noita maisemia... <3 (Joogatyyppien asennot eivät ehkä lumoa minua ihan yhtä syvästi kuin saaren näkymät :D).
Video taitaa kertoa enemmän kuin mun kuvat yhteensä, silti aion vielä yrittää. Edellinen osa keskittyi joogaohjelmaan ja retriittikokemukseen, tässä jutussa haluan jakaa yleisluontoisemmin kauniita kuvia ja tunnelmia paikasta, josta tuli minulle niin merkityksellinen pala Kreikkaa.
En enää puuduta teitä pidemmillä teksteillä vaan tämä juttu puhuu kuvillaan.
En todennäköisesti itse enää osallistu tulevaisuuden Elysia-retriitteihin ellen sitten jossain elämänvaiheessani kohoa perehtyneemmälle joogan tasolle, mutta Amorgokselle ja Egialiin tulen palaamaan, toivottavasti jo syksyllä <3 Ikävä...!
.

Amorgos on todellakin patikoitsijan paratiisi... Tämä ihastuttava reitti Tholarian kylästä Langadaan jäi minulta syksyllä väliin mutta huhtikuussa pääsin vaeltamaan sen kevään upeassa kukkaloistossa.

Elysialaiset pitävät edelleen yhteyttä Facebook-ryhmän kautta, nyt siellä jo puhutaan ensi kevään tapahtumasta ja kuka osallistuu...
Muuten, yksi seminaarin harvoista minun kaltaisistani "ulkopuolisista", ei-jooganharrastaja-osallistujista, lontoolainen Nina Millns, kirjoitti omasta Elysia-kokemuksestaan aivan hulvattoman hauskan blogikirjoituksen. Nina on ammatiltaan näyttelijä, käsikirjoittaja ja tuottaja mikä näkyy tekstistä, bloggaajana voin vain haaveilla tuollaisen tekstin tuottamisesta. Ninan kertomus on viihdyttävää lukemista vaikka ei olisi yhtään kiinnostunut joogasta tai Kreikasta.
(Hahah, juuri kirjoitin tuohon ylemmäs että en enää puuduta teitä tekstillä, mutta heti huomaan, että tekisi mieli tarttua tähänkin rönsyyn kirjoittamisesta ja kertoa eräskin muisto Santorinilta johon liittyy lukijani ja kirjoituskurssi... Terkut Outille <3 Ei tällä luonteella näköjään voi luvata jättää blogipostausta pelkkien kuvien varaan ^_^)

Chozoviotissan luostari kuuluu Kreikan kauneimpiin ja postikortti-kuvatuimpiin.

Meditaatiotauko retkellä.

Minun puuni Langadassa :)
.

Ei ole liioiteltua todeta, että useampi retriittiläinen lähti kotiin muutamalla lisäkilolla varustettuna, siitä pitivät Aegialis-hotellin ällistyttävät noutopöydät huolen...
Minullekin, joka en ruokavalioni puolesta syö lihaa tai vilja- ja sokeripitoisia ruokia, riitti niin paljon houkuttavia erilaisia ruokalajeja että valinnat olivat positiivisen tuskan takana..! ^_^ Saatoin vain arvata millaisia haasteita kohtuudessa pysyminen toi kaikkiruokaisille..
Kun päivän jokainen ateria aamiaisesta illalliseen tarjoillaan viiden päivän ajan buffetista, niin arvaahan sen miten siinä käy... ^_^

Tehoaamiainen: tuplakahvit ja työskentelyä.

Näköalat ravintolan ikkunasta olivat kirsikka kakun päällä.

.

Kuten jo monesti todettua, voisin mennä Aegialis-hotelliin lomalle ja pitää oman "retriitin" pelkästään hotellin terassilla. Minulla on nyt virallisesti lempiterassi Kreikassa <3
Maisemassa ja tilassa on jotain niin rauhoittavaa ja lämmittävää että en pysty sitä sanoiksi avaamaan. Tiedän vain, että kun olen tuolla terassilla, minulle tulee hyvä olo ja pystyn rauhoittumaan vaikka ympärillä olisi hälyä. Katselen Egialinlahtea ja vuorten ja Nikuria-saaren muodostamaa siluettia ja... voin vain pysähtyä siihen. En kaipaa muuta.
Aamulla terassi kylpee kirkkaan pirteässä valossa joka herättää, illalla se tarjoaa lempeää hämärää ja auringonlaskunäytöksen joka vetää parhaimpina iltoina kauneudessaan vertoja Santorinillekin.

Päiväsaikaan terassi toimii erinomaisena työhuoneena :)

Myös kämppikseni Veronika siirsi "toimistonsa" hotellihuoneestamme terassille :) Olimme Veronikan kanssa ainoat Elysia-osallistujista jotka teimme retriitin aikana myös töitä, muiden ihmetellessä miksi kökötämme välillä tuntitolkulla nenä koneessa.
Veronikalla on jännä ammatti; retreat organiser. Hyvinvointiretriitit ja -tapahtumat ovat iso bisnes, ja niitä järjestämässä on ihan oma ammattikunta. Retreat organiser auttaa ryhmiä ja yksilöitä löytämään toiveiden mukaiset parhaat lokaatiot ja ohjelmaa ja räätälöi vaikka koko retriittipaketin.
Veronika asuu Balilla ja on erikoistunut Balin tarjontaan, mutta buukkaa paikkoja myös muualla, käytännössä ympäri maailmaa. Hän kiertää työkseen erilaisia hyvinvointipalveluista tunnettuja kohteita ja tarjoaa niitä asiakkailleen. Amorgoksella hän oli yhdistänyt työn ja vapaa-ajan intressit; Veronika harrastaa joogaa mutta oli hotellilla myös hoitamassa asiakkaansa tulevaan retriittiin liittyviä järjestelyjä kuten varmistamassa ruokavalioita ja tilojen toimivuutta.
Kaikenlaisia kiinnostavia ammatteja sitä onkaan..!
.




Kylpylän allasosasto toimii myös joogatilana.
.
Loppuun vielä tunnelmia Elysian päättäjäisillasta:

Ylhäällä vasemmalla rakkaat ystäväni hotellilta, Elysian ideoineet ja järjestäneet Mat ja Melina. <3
On se vain hauska kontrasti kun "karhea", tatuoitu ja hyperaktiivinen skotti järjestää joogaseminaarin...! Mat'illahan ei ollut Amorgokselle töihin tullessaan minkäänlaista joogataustaa. Vuosi saarella kuulema muutti hänen elämänsä totaalisesti.
Sellaista sattuu :)

Until we meet again..!
No niin, nyt sitten asiaan kun eilen illalla juttu venähti vähän sivuraiteelle.. :)

Urban Decayn tämän kesän limited edition -kokoelma on kunnianosoitus 1970- ja 80-luvuilla vaikuttaneen avantgardistisen graffititaiteilijan Jean-Michel Basquiatin taiteelle.
"Basquiat oli erityinen artisti, joka Urban Decayn tavoin uskalsi haastaa totutun ja käyttää värejä enennäkemättömillä tavoilla. Hänen rohkeat graffitimaalauksensa ja tapa, jolla hän sekoitteli värejä, kertoo samasta rohkeudesta, jolla hän otti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Siksi Basquiatin mallisto on Urban Decaylle mitä inspiroivin kunnianosoitus taiteelle ja väreille", Urban Decayn tiedote kertoo.

Basquiat-kokoelma on jälleen mitä parhain osoitus siitä Urban Decayn esteettisestä vetovoimasta, josta eilen kirjoittelin. Olen kiinnostunut taiteesta ja muotoilusta, ja kosmetiikkapakkauksetkin voivat olla omansalaista taidetta - ja tällä kertaa ne ovat sitä aivan konkreettisesti Basquiatin maalauksilla kuvitettuina. Ai että mä rakastan näihin limited edition -kokoelmiin liittyvää luovuutta ja ideoita..! Se saattaa jopa kiinnostaa minua nykyään enemmän kuin itse meikit... ^_^ Koska niitä minulla riittää. Jokainen uusi teemakokoelma on pieni jännitysmomentti; mitähän ne ovat tällä kertaa keksineet..?
Olen saanut tuotteet Urban Decaylta.
Basquiat-kokoelma tulee myyntiin keskiviikkona 7. kesäkuuta ja on saatavilla Turun, Tampereen, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän Sokos-tavarataloissa sekä sokos.fi-verkkokaupassa.
Kokoelma:

Luomiväripaletit yllättivät mattavoittoisella koostumuksellaan.
Pigmentti ja koostumus ovat jälleen moitteetonta laatua, jopa mattaiset sävyt levittyvät todella kauniisti ja silkkisesti ilman monille matta-sävyille tunnusomaista kuivaa jauhomaisuutta.
Vähän niinkuin kasvisruoat ja niihin panostus on mielestäni yksi merkki ravintolan tasosta, mattasävyjen laatu on mielestäni loistava indikaatio luomivärivalmistajan laadusta ^_^

Paletit on pakattu kanvaasiin, johon on painettu Basquiatin taidetta.
Pakkauksissa on takana pienet ripustimet, joiden avulla pakkaukset voi halutessaan ripustaa seinälle ja luoda oma pieni Basquiat-galleria :) Niin söpöä..!

Huulipunista laitan kaksi sävyä arvontaan :) Saatatte arvata minkä sävyn pidän näistä itse - Exhibition <3
Epigram-sävy on neutraali tiilenpunainen, Abstract-sävy on nude-beige.
Jos Basquiat limited edition -huulipunasävyjen adoptointi kiinnostaa, huikkaahan kommenttilaatikossa. Yksi sävy per osallistuminen, osallistut kertomalla kummanko sävyn haluaisit voittaa: Epigram vai Abstract.
Osallistumisaikaa on perjantaihin 9.6. kello 24.00 saakka.
Edit. Arvonta suoritettu. Epigram-huulipunan voitti nimimerkki Ansu ja Abstractin Judd. Onnea :) Voittajiin on otettu yhteyttä.
*
Sitten swatcheja:

Poskipunapaletti Gallery

X-Rated - hento pinkki, mattainen. Iholla vaaleampi kuin miltä sävy näyttää paletissa.
Now's The Time - voimakas kulta-shampanja-shimmer, korostukseen.
Noho - vahva marjainen malvapinkki, mattainen
Jawbone - lämmin aurinkopuuterisävy, mattainen. Sävy on runsaspigmenttinen ja siinä on lämmintä punertavuutta, ei sovi ihan vaaleanviileille.


Luomiväripaletti Tenant:
Studio - vaalea mattaroosa
1960 - kirkas matta pinkki
Neo - munakoisovioletti mattapohjalla ja hentoisella mikroshimmerillä (joka hädin tuskin erottuu iholla)
Les - hiilenmusta (tai mustanharmaa, miten sen haluaa nähdä) himmeästi kuultavalla satiinikoostumuksella
Graffiti - hohtava syvä metsänvihreä
Exu - hohtava kirkkaanvihreä
Boom - matta syvä turkoosi
Untitled - erittäin voimakaspigmenttinen matta syvä sininen


Luomiväripaletti Gold Griot:
Enigma - ihonsävyinen matta-nude
Levitation - astetta tummempi mattainen nude, ihana varjostussävy oikein nudeen meikkiin vaalealle iholle
Not For Sale - mattainen punaruskea tiilensävy
Suckerpunch - lämmin tummanruskea shimmer-sävy, sisältää mikrokimalletta
Influence - hohtava, kaakaoinen kullanruskea
BK - satiininen (eli himmeästi hohtava) tummanharmaa. UD:n omassa kuvauksessa lukee matta, mutta sitä tämä ei ole (kun vertaa oikeisiin mattasävyihin kuten Enigma ja Levitation joissa ei ole hitustakaan kuultoa)
Pseudonym - syvä laivastonsininen mattapohjalla (ja olen näkevinäni tässäkin aavistuksen ihan pientä mikroshimmeriä)
Crown - voimakkaan metallinen kulta
*
Nämä kaunokaiset siis saatavilla Suomessa keskiviikkona 7.6. alkaen.
