Tänään esittelyssä tuote, joka on hauskasti vähän niinkuin parin viime viikkojen postauksen sisältämän tuotteen mix: Slow Agessa puhuttiin antioksidanteista ja Dermosil-jutussa ihasteltiin loistavaa suojakertoimellista pohjustajaa.
Näistä saamme yhdistettynä antioksidanttipitoisen primerin. :)
Australialaisen Silk Oil Of Moroccon tuotteessa ei ole suojakerrointa, mutta siihen on pakattu läjä antioksidantteja ja se hoitaa ja kosteuttaa kuin kosteusvoide. Olen saanut tuotteen merkin PR-toimistolta.
Kun Dermosilin kesä-primer sopii ihanteellisesti rasvoittuvalle, herkästi kiiltelevälle iholle, sopii Aussi-kaunokainen kuivan ihon meikinpohjustajaksi.
Molemmat ovat monitoimituotteita: Dermosilin pohjustaja käy myös aurinkovoiteesta ja Antioxidant Primeria voi käyttää kosteusvoiteena. Nyt kun ajattelen, niin nämä kaksihan riittäisivät jollekulle kivasti hoitamaan koko kesän ihonhoidon ja meikin pohjustuksen ^_^
Ja siis... miten kaunis pakkaus..! Hemmetin vaikea kuvata, kylläkin ^_^ Voimakkaasti valoaheijastava muovihylsy kätkee sisäänsä helmiäisenhohtoisen maidonvaalean sisäpakkauksen. Päällä vielä kultaisena hohtava teksti. Niin paljon valonheijastusta että kamerani oli pulassa. :)
Silk Oil Of Moroccon Antioxidant Primerin speksit pähkinänkuoressa:
Huvitti, kun googlasin tuotteen nähdäkseni oliko joku muu bloggaaja jo kirjoittanut siitä, ja törmäsin Keyword:Love-Jonnan arvioon jossa sanottiin suunnilleen täsmälleen kaikki ne asiat mitä olin itse Silk-primerista kirjoittamassa.... ^_^ Our minds think alike :)
Jonnan tapaan minäkin tuon esiin vertauksen Zuiin mainioon primeriin. Se on hyvin samantyyppinen Australian kaverin kanssa, sillä erolla että Zuii on luonnonkosmetiikkaa ja Silk Oil Of Morocco "normi"kosmetiikkaa. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että Silk Oilissa on myös synteettisiä ainesosia kuten silikonia. Siinä tosin kokemukseni poikkeaa Jonnasta, että en kokenut Antioxidant Primerin sisältämän silikonin tekevän iholleni blur-efektiä, edes pientä. Toki se jättää sisältämänsä dimethicone-yhdisteen puolesta silikoneille ominaisen silkkisen sileän pinnan jollaista luonnonkosmetiikka ei tee. Voiteessa ei kuitenkaan ole sellaista tyypillistä silikoninliukasta tuntua vaikka dimethicone on incissä korkealla, tuntuma on enemmänkin raikas ja lähes vesimäisen ohut. Vedetöntä ja silikonipohjaista, kuivakan tuntuista perus-primeria tämä ei muistuta millään lailla.
Täytyy sanoa, että tykkään kovasti tästä koostumuksesta :) Ja pakkauksesta..!
Antioxidant Primerilla on hintaa 42€ / 30 ml ja sitä voi ostaa ainakin maahantuojan verkkokaupasta, muita jälleenmyyjiä Silk-tuotteille en toistaiseksi tunne (kohta varmaan tulee päivitys PR-toimistolta..? :D) Edit. Ja niinpäs tulikin :) Olin missannut listan jälleenmyyjistä maahantuojan sivulla.
Luonnonkosmetiikan käyttäjät ohjaan tutustumaan tarkemmin Zuiin primeriin josta kirjoittelin täällä.
Kosteuttavia, kuivalle tai pintakuivalle iholle sopivia meikinpohjustajia ei edelleenkään ole markkinoilla mitenkään tungokseksi asti. Jännä juttu kyllä. Voisin odottaa, että nyt vallitsevan suuren blur-aikakauden jälkeen seuraava trendi voisi olla kosteuttavat ja hoitavat pohjustajat :)
Onko kuivaihoisilla muuten heittää omia pohjustaja-suosikkejaan? Toimivatko teillä myös "tavalliset", lähes pelkkään silikoniin pohjautuvat perus-primerit?
Pitkästä aikaa arkinen ruokaresepti yhdellä lempiraaka-aineellani (jos pilvimunia ei lasketa, mutta voiko sitä yksinkertaisuudessaan edes kutsua reseptiksi..? ^_^).
Tiedän että tonnikalareseptit ovat nykyään kyseenalaisia enkä sano, että haluan kannustaa ketään syömään tonnikalaa, mutta monille se on jo talouden asettamien rajoitusten puitteissa yksi keittiön ja nopeiden, täyttävien ruokien kulmakivistä.
Itse käytän edelleen tonnikalaa aika paljon, vaikkakin tietoisuus lajin ylikalastuksesta on jonkun verran vaikuttanut sen käyttöön. Pyrin ostamaan MSC-tonnikalaa mutta ilmeisesti paras vaihtoehto olisi olla ostamatta kokonaan.
Tässä kuitenkin yksi vähän erilainen variaatio arkisesta tonnikalaruoasta. Persoonallisen ja maukkaan lisän ruokaan tuo paahdettu kukkakaali. Kannattaa nähdä paahtamisen "vaiva" (15 minuuttia uunissa), paahdettu kukkakaali saa todella hienostuneen makuvivahteen. Ei ihme että sitä ja kukkakaalipyrettä käytetäänkin paljon ns. paremmissa ravintoloissa lisukkeena.
Tarvitset:
Sydänsalaattia
Tonnikalaa
Majoneesia (voi jättää poiskin jos ei tykkää)
Kermaviiliä tai ranskankermaa
Punaista paprikaa
Kukkakaalia
Oliiviöljyä
Suolaa ja pippuria
(Sitruunan mehua)
.
Sekoita yhteen tonnikalaa ja pieni määrä majoneesia ja kermaviiliä tai ranskankermaa niin että saat tahnamaisen täytteen. Pilko paprika pieniksi kuutioiksi ja sekoita tonnikalatahnaan. Mausta suolalla, pippurilla ja halutessasi sitruunan mehulla jos kotoa sattuu löytymään sitruunaa.
Annostele tonnikalatäyte sydänsalaatin lehtiin. Sydänsalaatti on rakenteeltaan jämäkkää ja pienen veneen muotoiset lehdet toimivat ihanteellisina alustoina täytteelle. Sydänsalaatti kestää jopa kevyttä grillaamista tai uunissa paahtamista.
Pese ja paloittele kukkakaali ja sivele palaset oliiviöljyllä. Laita pellille paahtumaan 225 asteiseen uuniin noin 15 minuutiksi tai kunnes kukkakaali on saanut väriä.
Tarjoile sydänsalaatti-tonnikalaveneet paahdetun kukkakaalin kanssa.
Pienen kukkakaalimäärän paahtaminen uunissa kuluttaa tietysti vähän turhan paljon sähköä, mutta voit paahtaa samalla vaikka kokonaisen kukkakaalin (tai kaksi..! ^_^, ja heitä saman tien joukkoon muitakin vihanneksia :) :) ja käyttää loput vaikka kukkakaalisosekeittoon. Nams!
Sydänsalaatti on hauska monitoimiveijari joka taipuu vaikka minkälaisiin ruokiin tukevan ja rotevan rakenteensa puolesta. Käytän sitä paljon salaattipohjissa mutta myös alustana erilaisille täytteille.
Olen aiemmin julkaissut blogissa reseptit sydänsalaatista tuorejuustomunavoitäytteellä sekä uunissa paahdettuna kera fetan, manteleiden ja chilijogurttikastikkeen (kuvat alla). Toimii esimerkiksi kivana alkuruokana.
Reseptit näihin sydänsalaatteihin löydät täältä.
Salaatista on muuhunkin kuin vain... salaattiin..! :)
.
Kaikki reseptini eri kategorioihin lajiteltuina löydät RUOKA-osiosta.
Muovit ja niiden ympäristövaikutukset ovat monia askarruttava aihe. Mutta muoveihin liittyy myös toinen suoraan terveyteemme liittyvä seikka, jonka myönnän itse käytännössä jättäneeni kokonaan huomiotta: muovikemikaalien sisältämät hormonihäiritsijät. Olen ollut niistä tietoinen, mutta pakko myöntää, että en ole jaksanut ajatella niitä sen syvemmin omassa arkielämässä.
Sain pitkästä aikaa pienen muistutuksen aiheesta, kun minulle lähetettiin testattavaksi - - terveellisempiä juomapulloja. Kyllä, kauneusbloggaaja saa välillä sellaisiakin pr-lähetyksiä, jotka eivät liity kosmetiikkaan. Pullot kuitenkin liittyvät löyhästi teemoihin joista kirjoitan, kuten terveys ja kemikaalikuorman vähentäminen (luonnonkosmetiikan kautta).
Miten näitä nyt testaisi..? Katselin pulloja. Toinen valmistettu lasista, toinen ruostumattomasta teräksestä. Kyllä niistä varmaan vesi maistuu ihan samalta kuin siitä kuluneesta vissypullosta jota kannan aina mukanani. Taas sysäsin mielestäni perusteen niiden takana: ne pahat muovikemikaalit.
Pullot seisoivat viikon toimettomina lattialla keittiön pöydän alla. Jep, joskus pöydän alunenkin toimii testituotteiden säilytyspaikkana... Ne muistuttivat olemassaolostaan osuessaan aika ajoin jalkoihini ja vieriessään kolisten ympäriinsä. Eräänä päivänä vihdoin googlasin "muovikemikaalit juomapulloissa".
Muutaman artikkelin luettuani minulla oli kutakuinkin tällainen tiivistelmä päässäni: hormonihäiritsijöinä pidettyjä ftalaatteja ja BPA:ta eli bisfenoli-A:ta ei käytetä virvokejuomapullojen (PET-muovia) tai treenijuomapullojen (PE-HD tai PE-LD-muovia) muoveissa. Nämä ovat niitä juomapulloja joita itse käytän eniten. Saksalaistutkimuksen mukaan PET-muovistakin kuitenkin liukenee jonkin verran estrogeeniä matkivia aineita.
Oli tavallisten virvoke- tai treenijuomapullojen ksenoestrogeeniriski merkittävä tai ei, kysyntä muovittomille juomapulloille on kasvanut viime vuosina koko ajan, meidän kosmetiikkamyymäläänkin tuli sellaisia vuosia sitten. Jo tuolloin mieleeni iskostui, että olisi fiksumpaa vaihtaa lasiseen tai teräksiseen juomapulloon. Minulle lähetetyt vaihtoehtopullot ovat nekin tulleet Ruohonjuuren valikoimaan nimenomaan asiakkaiden toiveesta; pullojen perään oli kyselty niin paljon, että Ruohonjuuri pyysi lopulta Nordic Health Systemsiä alkamaan tuoda niitä maahan. Tässä muuten aika hyvä konkreettinen esimerkki siitä, kuinka asiakastoiveilla ja -palautteella todellakin on merkitystä. Jos jotain haluaa valikoimaan, kannattaa oikeasti sanoa siitä kauppiaalle eikä jäädä ääneti harmittelemaan päänsä sisällä.
Pullojen kaatuiltua keittiön pöydän alla tarpeeksi kauan otin ne lopulta käyttöön. Miksipä en ottaisi..? Kai sitä voi pelata varman päälle..? Ja onhan tällainen pullo nyt kivemman näköinen pöydällä kuin Pirkan kivennäisvesipullo (jota olen tähän saakka aina täyttänyt uudelleen, pidän vesipulloa koko ajan näkyvillä että muistan juoda tarpeeksi). Nämä ovat myös käytännöllisemmän muotoisia mukanakannettaviksi.
Päivän kysymys ja suuri uteliaisuuden aiheeni kuuluu:
Kuinka moni teistä huomioi muoviastioiden kemikaaleja?
Onko moni vaihtanut juomapullonsa tai keittiön muoviastioita muovittomiin vaihtoehtoihin?
NHS:n teräksiset ja lasiset juomapullot ovat Ruohonjuurissa toukokuun loppuun saakka tarjouksessa: lasipullo 15,95€ (norm. 17,95€) ja teräspullo 17,95€ (norm. 21,95€).
