Maskuliininen meikkilook on näkynyt tänä syksynä monien lehtien sivuilla, ja minäkin inspiroiduin siitä.
Tein kylmän ja kovan gentle-woman-meikin pariksi pehmeän ja sensuellin meikin. Kontrastit ovat kiinnostavia.
Klikkaa isommaksi. Jos haluat.
Maskuliinisessa lookissa meikkipohjana Barefaced Beautyn mineraalipohja sävyssä Whisper. Varjostukset Dr. Hauschkan aurinkopuuterilla. Luomilla kahta ruskean sävyä; MACin Mystery ja Urban Decayn Buck. Huulilla Laveran Purple Red -huulipuna (vanhasta linjasta).
Sensuellissa lookissa meikkipohjana Guinotin Youth Time -meikkivoide sävyssä 01 (tästä tulossa arvostelua myöhemmin). Poskilla MACin Pleasantry ja Lily Lolon Candy Girl -poskipuna. Silmämeikissä vaaleanpunaisen ja violetin sävyjä Cliniquen Eyes To Go -paletista. Huulilla Natural Coden Mauve Rose -huulipuna ja Lily Lolon Whisper -huulikiilto.
"Behind the scenes". Mr. Karkkipäivä nappasi minusta tämän kuvan kun yritin kuvata sensuellia lookkia. Miksi käytän peiliä? :) Se oikaisee objektiivin polttovälin tuomia perspektiivivirheitä kasvojen lähikuvissa.
Kerronpa jotain. Meikkikuvien ottaminen on pain in the ass. Minulla on kulmikkaat ja oudot kasvot, jotka eivät suoranaisesti ole fotogeeniset. Saadakseni ne muutamat ihan hyvät "freimit", otan jokaisesta meikistä kymmeniä kuvia. Näistä lookeista otin yhteensä toista sataa kuvaa, että sain nämä kuusi postaukseen päätynyttä otosta. :/ Kuvien läpikäyminen on erittäin tylsää ja aikaavievää, ja saa minut tuntemaan oloni turhamaiseksi. Enkö voisi vain ottaa viisi kuvaa ja julkaista jonkun niistä? Miksi minun pitää välittää siitä, miten kulmikkaalta tai vähemmän kulmikkaalta naamani kuvissa näyttää? :( Lisäksi yritän aina valita kuvia, joissa näytän mahdollisimman vähän itseltäni (jolloin en ole ihan suoraan tunnistettavissa).
Saan usein lukijakommentteja siitä, miksi en joka meikkikuvapostauksen yhteydessä julkaise kokokasvokuvaa. Tässä syy. En jaksa nähdä sitä vaivaa.
Jos minusta ei kohta enää kuulu mitään, se voi johtua tästä kirjasta: Perfumes: The A-Z Guide. Saatan kadota näiden kansien väliin.
Kirjan ensimmäinen versio ilmestyi jo vuonna 2008 eli mistään uutuudesta ei ole kysymys. Minun tietoisuuteeni se ponnahti kuitenkin vasta viime kesänä Trendi-lehden suosituksissa. Minulle tyypillisellä hitaudella sain kirjan tilattua vasta lokakuussa, ja opus saapui luokseni viime torstaina. Sen jälkeen olen ahminut kirjaa suurella hartaudella, ryöpsähtelevällä innostuksella sekä "Hahaa! Vitsi että mulla on hyvä tuoksumaku!" -huudahdusten säestämänä.
Oppaassa on yli 1800 tuoksuarvostelua ja sen ovat kirjoittaneet tunnetut tuoksuekspertit Luca Turin ja Tania Sanchez. Kirjan alussa on yleistä tuoksutietoutta mielenkiintoisten artikkeleiden ja hauskan "usein kysyttyjä kysymyksiä" -osuuden muodossa. Kirja on viihdyttävä, kriittinen, asiantunteva ja äärimmäisen koukuttava. Esimerkiksi tuoksujen kemiallisen rakenteen analysoinnin ei tarvitse olla kuivaa! Näillä tuoksuasiantuntijoilla on todellakin huumorintajua, eivätkä he pelkää sanoa ääneen täsmälleen sitä mitä mieltä ovat. Todennäköisesti pidät tästä kirjasta, vaikka et edes pitäisi hajuvesistä.
Selasin kirjasta tietysti ensimmäisenä omien suosikkituoksujeni arvostelut. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun lähes kaikki olivat saaneet neljä tai viisi tähteä! :)
Viime maaliskuussa ostamani Guerlainin Aqua Allegoria Pamplelune arvosteltiin parhaana greippituoksuna koskaan. ^_^ Enkös minä niin sanonut? :P
Tämä oli ehkä yllättävin löytö: Tocade!
Tämä vanhin omistamani hajuvesi, hullun halpiksen näköiseen lasipulloon kätkeytyvä vaniljapommi on Perfumes-kirjassa nostettu viiden tähden masterpiece -luokkaan, kirjoittajien mielestä maailman parhaimpien tuoksujen joukkoon. Woo-haa!
Kun Luca Turinilta Now Smell This -sivun haastattelussa kysyttiin, mitkä hänen mielestään ovat maailman parhaat ruusutuoksut, hän vastasi: Rive Gauche, Knowing, Nahema, Vent Vert ja Tocade. :)
Suuri rakkauteni Hypnotic Poison oli saanut neljä tähteä.
Tsekkasin myös tuoksuja, joiden suosiota en ole koskaan ymmärtänyt. Meidänkin liikkeen ehdoton bestselleri, Versacen ah-niin-mieto-ja-mitäänsanomaton-kaikille-sopiva-kukkaistuoksu Bright Crystal on saanut Turinilta yhden tähden ja kahden sanan arvostelun: "Hideously screechy". ^_^ Viktor & Rolfin supersuosittu Flowerbomb saa sekin yhden tähden. "Post-Angel sweet-tooth fantasia that smells like a shop where you buy gummies by the pound". Diorin flagship-tuoksu J'Adore saa kolme tähteä. "Today's J'Adore is a perfectly nice peachy, soapy rose floral with none of its former late-afternoon glow. It smells like its own knockoffs". Mitähän Turin ja Sanchez tykkäisivät jälleen kerran uudistetusta J'Adoresta? EdT-versiohan uudistettiin (taas) tänä vuonna.
Sanonpa muuten vielä sanasen tuoksujen säilyvyydestä. Valtaosa ihmisistä, jopa monet ammattilaiset maahantuojista lähtien, ovat sitä mieltä että tuoksut säilyvät avaamisen jälkeen vain muutamia vuosia. Jos edes sitäkään, säilytysolosuhteista riippuen. Niinpä minunkin Tocade-paljastukseni saa kuulijat yleensä katsomaan minua vähän oudosti. (Oma Tocadeni on siis ostettu vuonna 1995.)
Turin ja Sanchez vastaavat kysymykseen näin: "Hämärässä tai pimeässä säilytetty hajuvesi voi säilyä 200 vuotta." "A small number of perfumes seem to take a turn for the worse after a couple of years, but the majority we have collected seem to have no expiration date."
Näin! :)
Voi että, voisin jatkaa kaikkien herkullisten detaljien esiinnostamista kirjasta loputtomiin, mutta eiköhän tämä saa riittää. Kirjaa ei muuten tietääkseni myydä Suomessa, ja omani tilasin Amazonista.
P.S. Anteeksianteeksi... pakko vielä jakaa tämä: Issey Miyaken kouluttaja nauroi minut kerran kumoon kun sanoin, että L'Eau D'Isseyssä tuoksuu mielestäni vesimeloni. Kouluttaja puisteli päätään ja sanoi, etten enää saa väittää asiakkaille näin, sillä L'Eau D'Isseyssä ei todellakaan tuoksu meloni. Hyvä on sitten.
Perfumes: The A-Z Guide -kirjassa L'Eau D'Isseyn karaktäärikuvaus on: melon floral. Pitäisiköhän lähettää kopio Miyaken maahantuojalle? ^_^
Yksi tämän hetken myydyimmistä anti-ageing-tuotteista kauneusmarkkinoilla on kiistatta Lancômen Genifique-seerumi. Se on lanseeraamisensa jälkeen ohittanut kaikki muut Lancômen anti-ageing -tuotteet, ja on muidenkin merkkien "nuoruustuotteisiin" verrattuna todella suosittu. Muistelen Lancômen kouluttajan kertoneen, että Genifique-seerumia myydään nykyään maailmalla yksi pullo joka toinen minuutti.
No, minähän kuulun tunnetusti niihin skeptikoihin, jotka eivät ihan helpolla "ihmeputelien" lupauksiin usko, ja ammatillisestikin tiedän ettei useimpia lupauksia ole edes mahdollista lunastaa. (L'orealhan muuten tuomittiin viime vuonna Ruotsissa miljoonan kruunun sakkoihin harhaanjohtavasta mainonnasta - mutta yhtiö on muutama viikko sitten tulleen uutisen mukaan jatkanut samaa markkinointia. Saa nähdä päätyykö firma uudelleen oikeuteen naapurimaassamme... Ruotsissa sentään näköjään puututaan kosmetiikan käsistä riistäytyneeseen mainontaan..!)
Genifique -seerumi on kuitenkin onnistunut saamaan minutkin vakuuttumaan. Ei omien kokemusten pohjalta, sillä itse en ole seerumia testannut kuin pari satunnaista kertaa, vaan asiakkaiden palautteiden ansiosta. Kosmetiikkamyyjänä voin kertoa, että aniharva asiakas jaksaa oma-aloitteisesti kertoa mitään käyttökokemuksiaan, mutta lähes kaikki Genifique -seerumin ostajat kommentoivat spontaanisti kuinka aine todellakin on muuttanut heidän ihoaan. Asiakkaat käyvät ostamassa tuotetta pullo toisensa jälkeen, ja kuvailevat kuinka iho on "selvästi kirkastunut ja pehmentynyt", "muuttunut tasaisemmaksi ja sileämmäksi" ja on kaiken kaikkiaan "silminnähden hehkuvampi".
Olen kuullut tuon palautteen nyt niin monta kertaa, että väkisinkin on uskottava, että Genifique ilmeisesti oikeasti toimii huomattavan monilla ihmisillä.
Kiinnostuitko tästä taikaseerumista? Voit ostaa sen myös alle kahdella kympillä. :)
Ei liene mikään salaisuus, että Lancômen omistaja L'oreal tuo aika ajoin markkinoille edullisempia versioita selektiivisistä hittituotteistaan L'oreal Paris -brändin alla. Blogissa olen aiemmin vertaillut Lancômen Platineum-voidetta ja L'oreal Parisin Age-Perfect Pro-Calcium -voidetta. Nyt tein saman vertailun Genifique- ja L'oreal Parisin Youth Code -seerumeille.
Tulos: Youth Code ja Genifique ovat 90-prosenttisesti samaa ainetta. Inceissä on vain kuuden raaka-aineen ero, joista neljä on tuotteen vaikutuksen kannalta merkityksettömiä (eli siis lisäaineita kuten hajuste, emulgaattori ym.), ja kaksi on itse asiassa Youth Coden hyväksi. Inci-vertailun näette alla. Resepteille yhteiset ainesosat ovat punaisella.
Viisi ensimmäistä raaka-ainetta ovat samassa järjestyksessä, loppujen järjestys vaihtelee hieman - mutta ei merkittävästi. Youth Coden eduksi luettavat ainesosat ovat peptidit Palmitoyl Oligopeptide ja Palmitoyl Tetrapeptide-7 (tunnetaan yhteisellä kauppanimellä Matrixyl 3000). Peptidejä käytetään yleisesti anti-ageing -tuotteissa ja niitä pidetään hyvänä vaikuttavana ainesosana.
Genifiquen reseptissä ihmetystä aiheuttaa säilöntäaine fenoksietanolin sijoittuminen kymmenen ensimmäisen ainesosan joukkoon. Säilöntäaineiden pitoisuus kosmetiikkatuotteessa on suhteessa pieni verrattuna vaikuttaviin ainesosiin, joten incissä säilöntäaineen jälkeen tulevilla raaka-aineilla ei juurikaan ole enää vaikutusta tuotteen tehoon.
Kummassakin tuotteessa on tärkeimpänä vaikuttavana aineena bakteeri nimeltä bifida ferment lysate (jos joku tietää tälle suomennoksen niin kertokaa! :) "Fermentoidun bifida-bakteerin lysaatti"? :p), joka sattumalta on myös Estee Lauderin kulttituote Advanced Night Repair -seerumin pääraaka-aine. Bifida ferment lysatesta ei kuitenkaan ole mitään tutkimuksia jotka tukisivat sen vaikutuksia iholla.
Jos minä katsoisin näitä incejä tietämättä mistä tuotteista on kysymys, sanoisin, että Youth Coden inci näyttää peptidien ansiosta vielä Genifiqueta paremmalta. Olen selaillut netistä Youth Coden arvosteluja ja vertailuja Genifiqueen, ja moni on sitä mieltä että tulokset YC:lla ovat aivan yhtä hyvät kuin Genifiquella. (No, miksei olisi kun ainesosat ovat käytännössä samat? ^_^) Selkein käytössä havaittava ero on kuulema tuoksussa. (Itse en ole päässyt Youth Codea haistamaan kun meillä ei ole siitä testeriä.) Ja tuntuuhan ero myös lompakossa. ;)
Kyllä kosmetiikan maailma vain on sitten mielenkiintoinen.
Edit. Kun kommenttilaatikossa on tästä jo useasti kysytty, niin lisätään tämä nyt tännekin: Youth Code on tarkoitettu 30+ -vuotiaille (L'orealin mukaan 35+). Lisätietoa Youth Codesta täältä.
