Hämmästyin, kun alkusyksystä korviini kantautui radioaalloilla uuden leipätuotteen mainos: Vaasan Feel Good Minihiilari.
Minihiilari? Taas..? (Tai: yhä..?)
Vaikka olen itse jäänyt elämäntapa"vähähiilariksi", en oikein tahdo pysyä perässä hiilaritrendin yleisessä aallokossa. Suurimman vähähiilihydraattisen ruokavaliobuumin hiivuttua 2010-luvun puolessa välissä päätään nosti kolmisen vuotta sitten sama asia ketoilun nimeen puettuna, mutta olen kuvitellut trendin rajoittuvan vain pieneen harrastajakuntaan. Siksi hämmästyin, kun yhtäkkiä mainstream-elintarvikemarkkinoille on jälleen tuotu minihiilarileipä.
Kysymys kuuluu: miksi? Onko tälle tuotteelle todella tilausta?
Ehkäpä minun pitäisi blogi-ihmettelyn sijaan osoittaa kysymys Vaasan leipomoille, mutta on näitä kiva ihmetellä ääneenkin :)
Minusta on 10-vuotisen hiilaritietoisen ruokavalioni seurauksena muotoutunut jonkin sortin vähähiilarileipäekspertti, ja kauppojen leipätarjonnan niukkahiilihydraattisimmat vaihtoehdot ovat meikäläisellä hyvin hallussa. Erityisesti alettuani viime vuosina syödä kauratuotteita, olen perehtynyt kauraleipien ravintoarvoihin.
Tässä otanta suosikeistani.
Huomautettakoon, että kauraleipävalintaani ei suinkaan yksin ohjaa hiilihydraattipitoisuus, eikä nykyisessä rennossa ruokavaliossani hiilareiden määrällä ole merkitystä, koska ateriamallini puitteissa ne jäävät joka tapauksessa vähäisiksi. En myöskään syö leipää päivittäin. Se millä on merkitystä on hiilihydraattien laatu, mikä tarkoittaa, että nopeat ja raffinoidut hiilihydraatit pysyvät yhä lautaseni ulkopuolella.
Ravintoarvojen tutkiminen elintarvikkeissa on kuitenkin päälle jäänyt tapa, ja niinpä kaikkien kiinnostavien tuotteiden hh-pitoisuudet tulee tsekattua automaattisesti :) Kauraleivästä valitsen aina 100% kauraa (viljaosuudeltaan) sisältävän leivän, ja suosikkejani ovat kauraa ja siemeniä yhdistävät tuotteet. Näissä hiilaripitoisuus on luonnostaan alhaisempi kuin muissa leivissä, kiitos siementen.
Ennen Vaasan Feel Good Minihiilaria, kaupallisten leipämarkkinoiden vähähiilihydraattisimpien leipien titteliä pitivät Fazerin Gluteeniton Siemenleipä (24% hiilaria), Pullapirtin Kaurarireskanen (25,4% hiilaria) ja Leivon Leipomon Pro Siemen & Kauraleipä (27% hiilaria). Kärkiviisikkoon mahtui vielä Vaasan toinen kauraleipä; Kaurasydän (28% hiilaria). Mikään näistä leivistä ei kuitenkaan markkinoi itseään vähähiilihydraattisena, vaikka kaikki sitä ovat; "tavallisen" leivän hiilihydraattipitoisuus on keskimäärin 50%.
Mikä sitten erottaa Vaasanin uutuuden markkinoiden muista vähähiilarileivistä?
Kurkkaus ravintoarvoihin kertoo, että hiilihydraattien osuus Feel Good-leivästä on vain 20%, eli se todellakin kurvaa niukkahiilihydraattisten leipien ykköseksi. Alhaisemmat luvut on tarjota vain Ahvenanmaan kaupoissa myytävällä ruotsalaisella Proteinbrödillä, jonka hiilari% on 7,5.
Koska vähähiilihydraattisuus ei kuitenkaan (ainakaan mun mielestä) ole valtayleisöä puhutteleva trendi tämän hetken Suomessa, on pakko ihmetellä, miksi tämä leipälanseeraus? Kenelle se on tarkoitettu?
Vastaus löytyykin Vaasanin sivuilta (eli ei tarvitse lähestyä heidän aspaansa kysymyksellä 😅). Valmistajan mukaan uusi Minihiilari Kaura on kehitetty treenaajien toiveesta.
"Uutuusleipä Feel Good Minihiilari Kaura on leivottu treenaajien toiveiden mukaisesti. Siinä on 14 % proteiinia, 51 % vähemmän hiilihydraatteja, runsaasti kuitua (11 %) eikä ollenkaan lisättyä sokeria. Mikä parasta, se myös maistuu herkulliselta." (Vaasanin sivuilta.)
Tuohon viimeiseen lauseeseen en voi oman kokemukseni puolesta yhtyä, mutta proteiinipitoisuus kieltämättä on ihan komea. Fazerin gluteenittomassa siemenleivässä se tosin myös on oikein hyvä; 13%.
Eli - jos totta puhutaan, markkinoilla oli jo olemassa niukkahiilihydraattinen ja runsasproteiininen leipä - jos nyt treenaajat juuri sitä olivat peräänkuuluttaneet. Fazerin Siemenleipä on ravintoarvoltaan hyvin lähellä Vaasanin uutta Minihiilaria.
Fazerin ja Vaasanin tuotteiden olennainen ero on käytännössä siemenissä: Fasun leipä sisältää 39% siemeniä, Vaasanin leivässäkin niitä on, mutta niin vähän, ettei määrää mainita. Koska Vaasanin leipä sisältää myös vehnää, voi oikeastaan todeta, että Fazerin leivässä on kokonaisuutena ravitsemuksellisesti paremmat raaka-aineet.
Treenaajat: voi olla, että toivomanne leipä siis jo oli saatavilla aikaisemminkin :)
Edit. Hyvä pointti kommenteissa; Vaasanin etuna Fazeriin nähden on hinta; Fazerin siemenleivän kilohinta on yli kaksinkertainen verrattuna Feel Good-minihiilariin. Auts...!
Mun mielipide Vaasanin uutuusleivästä?
Niille, jotka noudattavat hyvinkin tarkkaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, uutuus on varmasti ihan kiva juttu. Jos tykkää syödä leipää vhh:lla, eikä jaksa sellaista itse leipoa esimerkiksi mantelijauhoista, Vaasanin uutuus on näppärä valmis vaihtoehto. Vähän kyllä ihmettelen vehnäjauhon läsnäoloa minihiilari-tuotteessa. Miksi leipä ei olisi voinut olla 100% kaurasta..? Usein vehnäjauholla tai -gluteenilla haetaan tuotteeseen kuluttajan kaipaamaa sitkoisuutta, mutta oman kokemukseni puolesta en voi sanoa tällaista sitkoisuutta leivässä havainneeni.
Maku? Minusta se on tylsä ja kuivakka verrattuna moneen muuhun markkinoiden vähähiilarileipään. Esimerkiksi Vaasanin Kaurasydän on minusta selvästi maukkaampaa (se onkin 100% kauraleipä).
Summa summarum: tätä vähähiilihydraattista syöjää ei Vaasanin uutuus saanut fanikseen. Valitsen edelleen mieluummin 100% kauraleivän - jo maun puolesta.
Koska maku ratkaisee, jaan tähän loppuun vinkin ihan TÖRKEÄN herkullisesta kauraleivästä. Tästä on tullut mun ykkös-kauraleipä!
LAGOM 100% KAURASNÄKKÄRI.
Tämä osui kerran vahingossa silmiini gluteenittomien elintarvikkeiden hyllyllä. 'Vahingossa' siksi, että en noudata gluteenitonta ruokavaliota enkä yleensä tarkoituksella hakeudu gluteenittomien tuotteiden osastoille kaupoissa. No, onneksi tuote sattui silmiini, sillä se on ihan järjettömän hyvän makuinen!
Kyseessä on näkkärinomainen tuote, mutta ei kuitenkaan ihan perinteinen näkkäri - minusta Lagomin "snäkkäri" on olemukseltaan vähän kuin kuivatettua rieskaa. Se on paksumpaa kuin näkkäri ja kun katsoo sen rakennetta, se näyttää enemmän rieskalta kuin perinteiseltä näkkileivältä.
Parasta Lagomin leivässä on syvän paahteisen kauran maun ohella uskomaton rapeus - näin onnistuneeseen rapeuteen en ole törmännyt missään leivässä. Snäkkäri on murenevan kuivaa, mutta ei kuitenkaan ihan yhtä kuivaa kuin perinteinen näkkileipä. Sanoisin, että tässä on aistittavissa jopa ihan kevyesti sitkoa.... Makuelämystä ja rapeutta ei voi kuvailla muilla sanoilla kuin koukuttava ja todella maukas. 🤩
Ehkä vähän liiankin koukuttava - tässä saattaisi olla vaarana leipäaddiktio-tunteiden paluu, mutta toistaiseksi tällaiset tuntemukset ovat syvästä herkuttelunomaisesta tyytyväisyydestä huolimatta pysyneet aisoissa.
Lagomin kaurasnäkkärissä on vain täysjyväkauraa (jauhona ja hiutaleina), vettä, rypsiöljyä, hiivaa, suolaa ja psylliumjauhetta. Hiilareita leivässä on 28%, joista sokereita vain 0,6%.
Mikähän lienee sen vastustamattoman rapean koostumuksen salaisuus....
Ainiin joo, onhan tässä leivässä yksi huono puoli: hinta. Kuten gluteenittomilla erikoistuotteilla on tapana, myös tämä on kallis: neljän näkkärin pussilla (200 g), on hintaa 3,35€.
*
26 comments on “Ihmettelen: onko minihiilari-leivälle yhä tilausta + vinkki parhaasta kauranäkkäristä”
Syön pääsäntöisesti 100 % kauraleipää, koska se sopii vatsalleni parhaiten ja maistuu hyvälle. Omia suosikkeja on Vaasan kaura & tattari-leipä sekä saman firman 100 % kaura. Kokeilin myös tuota minihiilari uututtaa, mutta en tykännyt siitä kuten myöskään en kaura sydän-leivästä. Tuo kaurasnäkkäri kuullostaa just mun herkulta, pitääpä kokeilla! Viikonloppuisin herkuttelen Prisman paistopisteen 100 % minikaura leivillä ja jos oikein revittelen niin ostan ehkä kerran vuodessa ranskan leipää, se on NIIN hyvää ja samalla niin pahasta mun suolistolle ja närästykselle. :(
Itse seuraan leivissä pelkästään ravintokuitujen määrää, koska saan kuituni pääosin leivästä, varsinkin talvella olen niin huono syömään kasviksia, kesällä taas on ihan toisin. En tajua miksi en saa pidettyä kasviksia talvilautasellani, yhtäkkiä niistä tulee niin "hankalia" valmistaa..
Mun mielestä maultaan ihan paras kauraleipä (siis pehmeä sellainen, snäkkäri on vielä ykkösempi..!) on Vaasan Kauraverso. Sekin on aika vähähiilihydraattinen, mutta syön sitä vain hyvin harvoin, koska huomaan sen maun herättävän vähän liian paljon vanhoja leipäaddiktion tuntemuksia. Se on kuitenkin 100% kauraa viljaltaan. :)
Höh, no voihan kasvis. Entä lämpimät juurekset kuten paahdettu bataatti, punajuri, porkkana ja palsternakka..? Nehän olisivat oivallista talvruokaa. Ja kai niissäkin on hyvin kuitua...? Viehän paahtaminen tietysti enemmän aikaa kuin tuoreena syöminen... Mä teen joskus niin että paahdan kerralla parikin pellillistä juureksia ja pakastan osan nopeampaa käyttöä varten :)
Kasvisten paahtaminen uunissa toimii viikonloppuna, mutta talvella kaipaan sitä kesän "mitä ruoaksi" ja het kohta on grillattu vaikka broileria ja kasviksia tai pyöräytetty salaatti siihen rinnalle. Mun ongelma on se, etten tykkää pakastaa ruokaa tai ylipäätään lämmittää kasviksia uudelleen, niistä menee maku :( Mutta eilen löysin (olisko ollut KasvisHovi) 700 g paketin raastesalaattia kaupasta kohtuulliseen hintaan ja menee kokeiluun et saisko siitä helpon kasvislisukkeen työeväisiin itselle ja miehelle!
Tän kasvisruoka asian suhteen odotan vain, että lapset muuttais pois kotoa niin sais alkaa valmistaa just sellaista ruokaa, mistä itse tykkää eli kasvisvoittoista joka päivä, mies onneksi syö ihan kaikkea. Nyt teen siis kahdet ruoat, jos haluan itse kasviksia mukaan ja siksi jää.. salaattia onneksi teinit tykkää syödä, mutta koen tosiaan et talvella liian "kevyttä". Toinen teini ilmoitti jo 2-vuotiaana selkeällä artikulaatiolla, että m-i-n-ä e-n s-y-ö k-a-s-v-i-k-s-i-a eikä ole syönyt muuta kuin raakoja kasviksia (+marjoja ja hedelmiä) siitä lähtien (onneksi edes niitä!) mutta talvella kaipaa lämmintä ruokaa.. :D
Ymmärrän, näinhän se tosiaan on, pakaste ei koskaan maistu yhtä hyvältä kuin tuore. (Siksi mä aina hukutan pakastevihannekset öljyyn… )
Meinasin jo olla kirjoittamassa että ”onpa outoa etteivät lapsesi syö kasviksia, mutta samassa muistinkin, että en itsekään syönyt niitä - hädin tuskin vielä parikymppisenäkään… Mä en syönyt edes salaatteja, mun ainoat vihannekset olivat kurkku ja tomaatti leivän päällä… 😞 Eli joo, vaikka kasvikset nyt muodostaa varmasti 80% mun ruokavaliosta, mun ei pitäisi yhtään nostella kulmia ihmisille, jotka ei ”rehuja” tykkää syödä. Itsekin kun olin sellainen todella pitkään.
No, sitten kun lapset muuttavat, pääset kasvisgurmeen pariin..! 😊 Sulla on varmaan siihen mennessä kerättynä monta kansiollista ihania kasvis-herkkureseptejä jotka vain odottavat toteuttamistaan..!
Eikö tuon Fazerin siemenleivän kilohinta ole melko korkea, ainakin verrattuna Vaasan minihiilariin? Treenaan suht kovaa säännöllisesti, en varsinaisesti välttele hiilareita, mutta jos vhh-vaihtoehto on olemassa järkevään hintaan, valitsen sen :) Kiitti siis vinkistä, minihiilari menee kokeiluun :D
Hyvä pointti; todellakin on korkea..! Huh..! En kyllä käsitä mikä tuossa gluteenittomassa koostumuksessa niin maksaa....
Ei se hinta tule pelkästä koostumuksesta, vaan koska gluteenittomien tuotteiden valmistuksessa ne eivät saa olla kosketuksissa vehnään. Eli silloin pitää varmistaa että eri työvaiheissa tuotteet eivät kontaminoidu, mikä tuo lisäkuluja jos pitää olla vaikka erilliset tilat niiden valmistukseen.
Ok, tämä selventää 🙂👍
Tuo S-ryhmän siemennäkkäri on jotain aivan huippua: se on nykyään vakiona ruokavaliossani, ja syön sitä lähes joka päivä :)
Täytyypä kokeilla mainitsemaasi kauraleipää. Rakastan rouskuvia ja ravinteikkaita näkkiksiä :)
Se on kyllä hyvä ja edullisimmasta päästä siemennäkkäreissä..! 🙂👍
Tää uusi minihiilari sisältää vehnäjauhoa varmaan just hinnankin takia. Ainakaan itse en oo valmis maksamaan Fazerin siemenleivästä 17,51 €/kg, jos itselle sopivaa saa 6,50 €/kg hinnalla (K-Supermarket Kuninkaankulman hinnat Tampereella). Vehnän ravitsemuksellisesta huonommuudesta voi olla montaa mieltä. Jos vehnä vaan sopii, valitsisin myös ravintosisällön takia Minihiilarin; esimerkiksi kuidun määrää per 100g on siemenleivässä 8,3g ja Minihiilarissa 11g.
Tosin 100% kauraleivät on munkin lemppareita! Joko oot maistanut rieskoja? Niitä on parillakin eri merkillä!
Mä sain vinkin Ketoinen-leivästä, joka on viljaton. Yllättävää kyllä, se on tosi hyvää, hiilaria siinä on reilu 3g/100g! Se on kuopiolainen tuote ja täällä Pohjois-Savossa hyvin saatavilla, mutta en tiedä muiden alueiden saatavuutta 🤔
Aa, tämä onkin ainesosiensa perusteella ihan "true"-vhh-leipä (tutustuin)! 👏 Mielenkiintoista, että se myydään pakasteena, mutta toisaalta tuon tyyppinen tuote ei tuoreena säilykään kovin pitkään. Hienoa, että Kuopiossa valmistetaan näin dedikoituneita vhh-tuotteita!
Itsekin tulin juuri katsomaan, onko kukaan kommentoinut tästä leivästä. Kings Crown ravintolan yrittäjän leipä. Heillähän on Keskon kanssa sopimus, eli K-kaupoista pitäisi saada ympäri Suomen.
King's Crown, tuttu paikka ☺️
Mä luulen, että tällainen erityistuote on liian erikoinen ainakin mun lähi-K-kauppoihin täällä Tampereella, ja Cittarissa en autottomana käy oikein koskaan. Täytyy muistaa katsoa Kuninkaankulman K-Supermarketin pakastealtaat kun seuraavan kerran tulee käytyä siellä päin. :)
Turtolan cittariin paasee nykyaan ratikalla, samoin Kalevan prismaan. Tuli vaan mieleen kun oot joskus ennenkin maininnut etta on hankala paasta automarketeihin.
Tässä taitaa kuvaan astua myös motivaation puute; jaksan kyllä pyöräillä vaikka minne, mutta jostain syystä ruokakauppa-asiat haluan hoitaa nopeasti ja tehokkaasti 😆 En vain siis yksinkertaisesti jaksa lähteä liikennevälineen vaativan matkan päähän vain ruokakauppaan. 😀
K-ruoka -sivustolta voi muuten kurkkia kauppojen valikoimaa! Tätä pitäis olla Kuninkaankulmassa :)
Ai, mä itse asiassa katsoin juuri, enkä löytänyt. 😕
Tällä hetkellä kauraleipä ja sokerittomat tuotteet ovat todella suosittuja. Ainakin pääkaupunkiseudulla. Itse syön vain kauraleipää ja tuo Kaurasydän on oma suosikkini, mutta se on todella usein loppu. Ainakin viikonloppua vasten sitä pitää lähteä hakemaan aamupäivällä, sillä se ja valtaosa muistakin kauraleivistä loppuvat perjantaisin. Alkuillasta niitä on enää turha etsiä ainakaan meidän lähikaupoista.
Tällä hetkellä markkinoille tulvii kauratuotteita. Myös ihan älyttämiä sellaisia. Yksi esimerkki näistä on Kauraspagetti.. Pakkauksessa lukee isolla kauraspagetti, mutta kun katsoo tarkemmin, niin tuotteen jauhosta on 20% kauraa, loput 80% on vehnää. :) Ylipäätään Kauratuotteiden kanssa pitää katsoa tuoteselosteita tarkasti. Ilmeisesti Kaura-sanaa saa käyttää tuotteen nimessä varsin vapaasti.
Samoin sokerittomat tuotteet ovat ilmeisesti tosi suosittuja. Tällä hetkellä on useampikin jogurttimerkki, jotka ovat sokerittomia. Tosin näissäkin pitää olla tosi tarkka, sillä joissakin on sen verran paljon "hedelmien omaa sokeria", että hyöty häviää. Vain hedelmien omaa sokeria -lause tarkoittaa usein, että tuotteeseen on lisätty tiivistettyä hedelmäsosetta tai -mehua, jolloin sokerien määrä nousee korkeaksi. Jos tuotteessa lukee sokeroimaton, niin ilmeisesti silloin sitä ei ole makeutettu edes hedelmätiivisteillä. Näin olen ainakin itse todennut, tosin voin olla väärässäkin.
Vaikka vähähiilarin ruokavalio tuntuu olevan enää harvojen puheissa, niin kauran ja sokerittomuuden suosio tuntuu olevan vahvoilla. Joku tuttu kertoi, että myös gluteeniton ruokavalio on monien käytössä, vaikka syytä siihen ei varsinaisesti ole. Ilmeisesti tää on Jenkeistä tullut trendi. Tämäkin on vain kuulopuhetta, itse en ole sen enempää perehtynyt asiaan. Kokeilin gluteenitonta ruokavaliota itsekin parisen vuotta sitten, juuri sokerin näkökulmasta, mutta en huomannut eroa olossa. Nykyään syön pääosin vain kauraa, mutta välillä sellaistakin leipää, jossa on hitunen vehnäjauhoja, mutta harvakseltaan. Sokeri on kyllä jäänyt pysyvästi pois ruokavaliosta ja sitä en ole edes kaivannut takaisin.
Joo, tämän olen huomannut, kauratuotteet täyttävät kaikki hyllyt ja sokeroimatonta rallatellaan joka tuutista. (Meni jo hermot siihen Valion "Ei lisättyä sokeria" -mainokseen....) Olet oikeassa siinä, että aina "sokeroimaton" ei kuitenkaan tarkoita terveellisempää vaihtoehtoa kuin lisätyllä sokerilla makeutettu tuote. Luulen, että valtaosa ihmisistä ei tiedä/ (ei halua uskoa...!), että hedelmän ja hedelmätiivisteiden sisältämällä sokerilla on suurina määrinä ihan samat huonot vaikutukset kuin sakkaroosilla. Toki hedelmissä on myös vitamiineja, mutta jossain hedelmätiivisteessä tai -mehussa niitä on todella vähän sokeripitoisuuteen verrattuna. Runsaasti hedelmäsokeria sisältävä tuote ei ole sen parempi vaihtoehto kuin runsaasti sakkaroosia sisältävä tuote - vaikka nyt fruktoosi imeytyykin hieman hitaammin. Joka tapauksessa se nostaa verensokeria ja tarjoaa meille vain tyhjää energiaa.
Mä en ole niin perehtynyt siihen, ovatko "sokeroimaton"-nimetyt tuotteet nykyään myös vailla hedelmämehutiivisteitä, mutta mielestäni aiemmin "sokeroimaton"-termi liittyi nimenomaan puhtaana lisättyyn sokeriin. "Makeuttamaton" olisi varmaan paras termi kuvaamaan tuotetta, jossa ei ole sokeria, fruktoosia tai muitakaan makeuttajia.
Tsekkasin parit sokeroimattomat jogurtit, Valion ja Juustoportin, ja niissä näytti olevan vain pelkkää hedelmää itseään, ei tiivisteitä 👍 Ehkä tässäkin on kuluttajien "kouluuntuminen" sekä tarkkaavaisuus muuttanut asiaa, ja ennen mehutiivisteillä makeuttaneet firmat ovat nyt jättäneet tiivisteet pois koska niillä on bad rep ja kuluttajat nykyään tunnistavat tämän jipon. 🤔
Mä olen kuullut monissa yhteyksissä samaa. (Ja Jenkeissä ollaan tosiaan paikoin ihan hysteerisiä gluteenin suhteen..!) Keliaakikot ovat asia erikseen, ja varmasti on myös aidosti gluteenille yliherkkiä ihmisiä, mutta ei niin paljon, kuin gluteenia "varmuuden vuoksi" vältteleviä. Aina jokin ainesosa saa pahiksen viitan harteilleen, ja nyt se on jo pitkään ollu gluteeni. (Markkinatalous iloitsee kalliiden erikoistuotteiden muodossa... ihan niinkuin vhh-buumin suurimpina aikoina...)
Oma lemppari kauraleivissä on ehkäpä Tosi Ohut Kaura-Reissumies, siinä ei ole mukana rypsiöljyä. (tavallisessa Kaura-Reissumiehessä taas on.)
Vehnäjauhoa tuossa kylläkin on, joten ei sovi vhh- eikä gluteenittomaan ruokavalioon.. mutta mukavaa vaihtelua.
Olen pettynyt siihen, että useimpiin kauraleipiin työnnetään mukaan jotain öljyä, ilmeisesti kuohkeuden tuojaksi...? Itse vältän teollisia rasvoja, laitan itse valitsemani rasvat leivän päälle, eikä rypsiöljy kuulu niihin.. :)
Itse tykkään Kaurasydämistä, kuten moni muukin. Tykkään kauratuotteista, koska minulla on refluksiongelmia sekä muitakin vaivoja, joihin kauratuotteet sopivat paremmin kuin muut viljat.
Luulen, että pääkaupunkiseudulla tuollaiset tuotteet joissa käytetään hiilari-sanaa, menevät kaupaksi hyvin helposti, koska laihduttaminen on suosittua. Laihduttamista yritetään erilaisin keinoin ja hiilareiden vähentäminenhän on yksi tunnettu keino yrittää laihtua. En sano, että se järkevää olisi, mutta kun joka tuutista työnnetään ihmisille viestiä, että olet huono jos et laihduta, se saa meidät turvautumaan epätoivoisiin keinoihin, vaikka tarvetta laihtumiselle ei olisikaan.
Saatat hyvinkin olla oikeassa. PK-seudun ruokatrendejä en tunne, mutta yleisellä tasolla olen kokenut ”hiilari”-termin markkinaseksikkyyden hiipuneen täysin. Siksi tämän Vaasanin uutuuden nimi hämmästytti - se kuulostaa vuonna 2021 jopa vanhanaikaiselta.
Joka tapauksessa, ihmisten laihdutusherkkyyteen vetoava markkinointiviestintä on jollain tapaa surullista. Minusta Vaasan olisi hyvin voinut nimetä tämän leivän jollain mulla tapaa - miksi ei sitten vaikka korostaa leivän proteiinipitoisuutta, jos tuote nyt tosiaan on kehitetty treenaajien toiveesta..?
Tervehdin riemulla kun näin tuon mihihiilarin kaupassa ja olen ostanut sitä monesti. Kaipaan edellistä karppausbuumia ja kaikkia ihania leipiä joita silloin oli myynnissä. INHOAN karppaajien kamalia manteli- ym. leipiä, joiden tekeminen ei koskaan onnistu vaikka toisin väitetään. Tuo minihiilari sentään menee alas kurkusta, mantelisössöt ei mene enää...
Kauraleivät ovat myös ihania, en ole tiukkapipo. Suosikki on jälkiuunileipä kaurasta - siis törkeän hyvää.
Myönnän, että itsekin kyllästyin totaalisesti manteli-pohjaiseen leipään - ja sitä myöten aika lailla muutenkin pehmeään leipään. (Tässä oli toisaalta se hyvä puoli, että se viimeistään nitisti mun leipäaddiktiot.) Mä en voi sanoa kaipaavani niitä karppausbuuminkaan aikaisia vhh-leipiä, ne olivat kaikki enemmän tai vähemmän kuivakoita ja tylsän makuisia. Vasta kauraleivän myötä olen löytänyt maukkaan vhh-leivän. Silti, viehätys pehmeää leipää kohtaan on hiipunut ja valitsen lähes aina mieluummin kuivan näkkärityypin leivän. ❤️
Pehmeillä vhh-leivillä on paras funktio eväsyhteyksissä; kun pitää saada helposti mukana kulkeva ruoka mukaan vaikka vaellukselle, pitkälle automatkalle tai lentokoneeseen. 🙏🏻 Silloin on kyllä näppärää tehdä klassinen voileipä ja tunkea väliin paljon proteiinirikkaita täytteitä..! 😋