Tänään on saavuttu Aputassu-joulukalenterin viimeiseen luukkuun. Huomenna jouluaattona minulla on teille erilainen yllätys.
Aatonaaton luukkuun säästin kenties huikeimman aputassutarinan; tänään tapaamme hengenpelastaja-avustajakoira Callen.
Calle on Suomen ensimmäinen avustajakoira jolle on myönnetty sankarikoiran arvonimi.
Lue koskettava tarina Callesta ja Arja-emännästä. Tämän tarinan myötä on hyvä rauhoittua joulun viettoon. ❤️
Kuva: Satu Nyström / @animalphotographer_satu
66-vuotias Arja Alho sairastaa keuhkovaltimoiden ylipainetautia eli PAH:ta sekä systeemistä skleroosia.
Kun Arja sairastui, hänelle annettiin vain vuosi elinaikaa. Näiden kahden harvinaisen sairauden yhdistelmään sairastuvat eivät sen hetkisen tiedon mukaan parane.
Arjan tuomiosta on nyt 19 vuotta. Hän sanoo, että pelastus on ollut ilman muuta koira.
”Calle on pelastanut henkeni itse asiassa kahdesti”, Arja kertoo. Ensimmäisen kerran Calle teki tämän tietämättään, jo ennen kuin se edes oli tavannut tulevaa emäntäänsä.
Kun Arja oli saanut sairausdiagnoosinsa, hänelle ei myönnetty kuntoutustukea, sillä siitä ei koettu olevan hyötyä. Arja vietti päivät kotonaan sairastaen masentuneena.
Eräänä päivänä hän näki TV:ssä ohjelman avustajakoirista, koki toivonpilkahduksen ja sai idean. Hän hakisi itselleen avustajakoiraa!
Mutta jotta Invalidiliitto hyväksyy koiran hakijan, on hakijan oltava riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa, että voi pitää huolta koirasta. Arja päätti alkaa jumppaamaan ja kuntouttamaan itseään vuoteestaan käsin, kohottaakseen kuntoaan edes sen verran, että hänet hyväksyttäisiin hakijaksi.
Oman nelijalkaisen aputassun mahdollisuus antoi Arjalle motivaation lähteä kuntouttamaan itseään vaikka hammasta purren ja yksin. Näin Calle pelasti Arjan ensimmäisen kerran. :)
Saatuaan hakemuksen läpi Arja ei joutunut odottamaan Callea pitkään. Toisilla käy hyvä onni, Arja kuului heihin.
Arja meni esittäytymään Axxell Brusabyn koululle ja puhumaan kouluttajien kanssa. Arjan poikkeuksellisen vaikea terveystilanne ja sisukkuus kuntoutumiseen vauhdittivat koiran saamista, ja tuona vuonna koiria valmistui Axxellista ennätysmäärä. Niiden joukosta löytyi Calle, jonka ominaisuudet sopivat juuri Arjan tilanteeseen.
Kuva: Veli-Matti Saukkonen
Callen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu kantaa Arjan happilaitetta, jota Arja tarvitsee jatkuvasti keuhkovaltimoiden ylipainetaudin takia. Calle tekee Arjalle mahdolliseksi esimerkiksi käydä uimassa; se kantaa happilaitetta Arjan vierellä altaan reunalla.
Calle myös reagoi, kun happilaite kaipaa täydennystä. Mikä mieletön taito jälleen kerran – koira aistii, kun hapen puutteesta käyttäjänsä hengitys muuttu liian hiilidioksidipitoiseksi.
Calle pelasti Arjan hengen toisen kerran, kun se oli ollut Arjalla kaksi vuotta.
Arjaa alkoi kotona huimata voimakkaasti ja hän lyyhistyi lattialle. Kun kaikki mustui jo silmissä, Arja komensi Callea hakemaan Jaffaa, tehtävä, jonka Arja oli opettanut Callelle huimauskohtausten varalle. (Jaffa kohottaa nopeasti verensokeria.)
Arja ihmetteli, kun Calle viipyi limsan haussa normaalia kauemmin. Lopulta Calle palasi, mutta sillä ei ollut mukanaan Jaffaa; se oli hakenut Arjan ison, yöllä käytettävän happilaitteen.
Calle signaloi Arjalle, että emäntä tarvitsi nyt lisähappea, millään appelsiinijuomalla ei nyt pärjätty! Voimakkaissa kivuissaan Arja ei ollut huomannut, että käytössä olleesta happilaitteesta happi oli loppunut. Tajuntansa menettämisen viime hetkillä Arja sai kytkettyä Callen tuoman suuremman happilaitteen päälle.
Arja sai lattialla voimakkaan kipuhorkan ja Calle asettui Arjan kylkeä vasten lämmittämään emäntäänsä.
"Happi-express" Calle
Hengiteltyään happea jonkin aikaa Arjan vointi alkoi toeta ja hän kykeni kohottautumaan. Vasta tässä vaiheessa Calle kipaisi hakemaan emännälleen Jaffapullon…! Arjan muistikuvan mukaan hän oli maannut lattialla noin kaksi tuntia. Vielä tämänkin ajan jälkeen Calle siis muisti, mitä siltä oli alun perin pyydetty.
Calle oli valinnut olla tottelematon, sillä se ymmärsi, että emännän sairaskohtaus johtui happivajeesta.
Arjan pienempi, päivällä käytettävä happilaite, oli kohtauksen alkaessa tyhjä. Niinpä Calle tiesi lähteä hakemaan yöpöydän vieressä olevaa isompaa yöhappilaitetta ja irroitti yöpöydän nuppiin kiedotut happilaitteeseen kuuluvat happiletkut. Tehtävä oli vaativa mutta niin vain Calle suoriutui siitä, ja vielä ripeästi.
Calle on Meilahden sairaalassa tuttu vieras emäntä-Arjan kanssa
Sairaalassa Arjalle kerrottiin, että sairaskohtaus oli sen laatuinen, että ilman lisähappea hän olisi tajuntansa menettäneenä todennäköisesti kuollut. Arjan mies oli vielä tuona viikonloppuna matkalla, ja olisi löytänyt Arjan lattialta vasta kahden päivän päästä. Calle oli Arjan ainoa apu.
Arjalle ehdotettiin, että Callelle haettaisiin Kennelliitolta sankarikoiran arvon. Sankarikoiran arvonimen voi saada koira, joka on toiminnallaan pelastanut yhden tai useamman ihmisen hengen.
Callelle myönnettiin Sankarikoiran arvo vuonna 2012, ensimmäisenä avustajakoirana Suomessa.
Kuva: Satu Nyström / @animalphotographer_satu
Arja puhuu lämmöllä Callen kouluttajista ja Axxell Brusabyn koulusta, ja haluaa välittää arvostuksensa ja kiitoksensa Callen kouluttaneille Leena Rajalalle ja Reetta Räsäselle.
”Nämä naiset kouluttivat Callen niin motivoituneeksi avustajakoiraksi, että Calle auttaa minua silloinkin, kun se on itse sairaana”, Arja kertoo.
"Lisäksi Callen peruskoulutus oli laadittu niin varmaksi, että minun oli helppo lähteä jatkokouluttamaan Callea omiin erikoistarpeisiini." Arja on esimerkiksi itse opettanut Callen kantamaan happilaitetta.
Arjan puheessa korostuu myös koiran vaikutus psyykkiseen puoleen. Hyvä mieli on yksi parhaista lääkkeistä. Kuntoutuksena koira on yksi kokonaisvaltaisimmista avuista, sillä se tarjoaa sekä psykologisen että fyysisen puolen.
Eikä Callen vaikutus rajoitu vain Arjaan.
Missä ikinä Calle ja Arja liikkuvat, Arja saa kuulla Callen tuovan hyvää mieltä. Arja käy usein Meilahden sairaalassa, ja siellä hän saa välillä extrahyvää palvelua, kun Calle ilahduttaa sekä henkilökuntaa että muita potilaita.
Calle kävi vierailulla eduskunnassa ja luovuttamassa kansanedustaja Veera Ruoholalle lisäselvityksen avustajakoirien tilanteesta
Arja haluaa tuoda esiin, kuinka tärkeää olisi saada avustajakoirat yhdenvertaisiksi opaskoirien kanssa. Myös avustajakoiratoiminnan tulisi olla säännöllisen valtionavun piirissä.
Arja myöntää suivaantuvansa, kun Sosiaali- ja Terveysministeriössä puhutaan avustajakoirista vain arjen sujuvoittajina, Arjan mielestä se on avustajakoiran arvon alentamista. ”Koira on paljon enemmän, se säästää yhteiskunnan varoja."
”Sanotaan, että opaskoira on käyttäjänsä silmät, mutta omalla kohdallani, hätätilanteessa avustajakoira on jopa käyttäjänsä keuhkot."
Kuva: Satu Nyström / @animalphotographer_satu
Arja myös peräänkuuluttaa ammattikoulutetun avustajakoiran tärkeyttä. Itsekoulutusprojektista puhutaan paljon ja se on erinomainen vaihtoehto niille, joilla on resursseja ja motivaatiota kouluttaa koira itse, mutta moni hakija on vaikeasti vammainen eikä voi kouluttaa avustajaa itse. Heidän ei pitäisi joutua odottamaan jonossa vuosikausia.
Calle on nyt 12-vuotias ja eläkeikä on lähellä. Arja toivoo, että hänkin voisi vaikuttaa koiransa kouluttamiseen jo pennusta alkaen, jos vain hänen terveydentilansa sen sallisi.
Kuva: Veli-Matti Saukkonen
Tässä on nainen, jonka piti 19 vuotta sitten elää enää vuosi. Ja tässä hän on yhä, käy uimassa koiran ja happilaitteen kanssa ja kotikuntoisuutensa säilyttäneenä osallistuu aktiivisesti elämään. Kiitos ammattinsa huippuedustajan, Calle avustajakoiran.
Elämä on ihmeitä täynnä.
Hyvää joulua kaikille!
Kuva: Satu Nyström / @animalphotographer_satu
LAHJOITA AVUSTAJAKOIRATOIMINTAAN.
Lahjoita Invalidiliiton Avustajakoiratoiminnalle täällä.
Lahjoita Avustajakoirayhdistyksen itsekoulutusprojektiin täällä.
Kiitos kun lahjoitat. ❤️
38 comments on “JOULUKALENTERI 2019 - LUUKKU 23”
Ihana Calle 😘. Kyyneleet valuivat silmistäni kun luin Arjan ja Callen tarinaa. Hyvää joulua heille ja sinulle Sanni 💓. Kiitos kun kirjoitit koirista, heidän omistajistaan ja koirien koulutuksesta.
❤️
Kiitos tästä kiinnostavasta ja koskettavasta Aputassu-kalenterista!🐾 Se on antanut paljon uutta ja syvempää tietoa toiminnasta minulle ja varmaan monelle muullekin. Jossain vaiheessa kuuta päätin, että lahjoitan, ja äsken tein lahjoituksen molempiin.
Hyvää joulua ja levollista loppuvuotta, Sanni! 💖
Kiitos Teija 🙏🏻❤️
Hyvää joulua sinulle. :)
Kiitos, kun nostit tärkeän aiheen esiin. Tarinat toivat kyyneleet silmiin useasti - minulle koirakammoiselle joka kiertää lenkillä ojan pohjia jottei koirat vaan pääse liian lähelle. Nyt tiedän, että joku koirista voi olla tärkeässä tehtävässä.
Mukavaa joulua sinulle ja läheisillesi.
❤️
Hyvää joulua Piia@
Kun irtisanoo salijäsenyyden, voi alkaa kuukausilahjottajaksi :D
Ei vitsit, meinasin kans käydä itkemään kun luin tätä. Jostain syystä kaikki sankarikoira-uutisetkin saa mun kyynelkanavat aina auki.
❤️
Kiitos tästä poikkeuksellisen ihanasta kalenterista ❤️ monta kertaa herkistynyt, miten hienoja eläimiä koirat osaakaan olla. Tein itsekin lahjoituksen 🐶
❤️ Kiitos Nasse ❤️🙏🏻
Kaiken kaikkiaan liikuttava Aputassujoulukalenteri. Tämän sankarikoiran teot saavat silmäkulmat kostumaan. Super-Calle!
Koirat ansaitsevat superlatiiveja, näin on ❤️
Miten koskettava tarina, tämä joulukalenteri on ollut aivan omaa luokkaansa. :)
Hyvää joulua Sanni!
Kiitos Julpsu, samoin sinulle :)
Kiitos upeasta ja todella mielenkiintoisesta kalenterista! Tämä on ollut joulukuun aamujen kohokohta. ❤️
❤️
Kiitos Sanni jälleen kauniista ja mut ihan kyyneliin liikuttaneesta kirjoituksestasi. Tämä on ollut avustuskoiratoiminnalle varmasti mitä parhainta tietoisuuden nostatusta. Kyllä koirat ovat uskomattomia❤
Koirat ovat. ❤️
Kiitos Sanni tästä kalenterista ❤
❤️
Kyllä halusin mukaanarvontaan!❤️ Mieheni ottaisin mukaan, emme ole matkustelleet paljon missään, tämä olisi ihana yllätys meille molemmille!
Tämä ei ole arvontapostaus. Arvonta on luukussa 24.
Olipas tämä huikea tarina :) Uskomattomia taitoja koirilla (kuten muistakin luukuista on paljastunut) ja huippua, että taidot on valjastettu ihmisten avuksi.
Paras ikinä kokemani joulukalenteri! Kiitos sinulle kuin jaoit nämä koskettavat tarinat jotka kaikki kertovat arjen sankareista ja urheudesta & sinnikkyydestä jota valitettavan usein meidän yhteiskunnassaa ei tuoda tarpeeksi esille.
❤️
Tämä oli kyllä niin koskettava tarina että itken täällä silmät päästäni. Ihana joulukalenteri ja tärkeä aihe, kiitos tästä todella paljon! On ne koirat ihmeellisiä otuksia.
Koirat on ❤️
Mulla muistuu avustajakoirista mieleen, kun olin nuorempana huoltsikalla töissä ja siellä hälinässä kävi toisinaan avustajakoiria treenaamassa. Piti aina koittaa muistaa olla mahdollisimman neutraalisti, kun koira on töissä, mutta olihan se ihan sydämen sulattavan hellyyttävää, kun koira ojentaa sulle kuonollaan maksukortin, että harjoittelee maksaan kouluttajan ostokset 😄❤
Aawwww ❤️ Voin vain kuvitella 😙
Oi, Kreikka on ihana! Kreikkalaisista lämpimiä muistoja, ovat kovin vieraanvaraisia <3
Eli mukana arvonnassa! Jos voitan, toivoisin palkintoni ohjattavan nimimerkille SYLVIKKI. Tuli lämmin olo, kun hän kertoi kommentissaan lahjoittaneen joulukalenterisi kohteelle.
Ihanasti ajateltu, Lavis ❤️ (..vaikka kommentti tulikin väärään postaukseen.)
Ihana kalenteri ollut tämä, ehkä paras mitä netistä löytyy. Koirajuttuja on vain ollut hieman vaikea kommentoida viime aikoina. :,(
Sitten kosmeasiaa. Pakko kahua Benecosin ihanaa, pieneen violettiin putkiloon pakattua ripsiväriä. Pienellä harjalla saa levitettyä ripsiväriä tosi huomaamattomasti, eikä harja ole kova. Toinen hyvä tai oikeastaan todella hyvä tuote on Mádaran peitevoide. En malttanut odottaa juttuasi aiheesta, kun oma vanha peitevoiteeni oli loppumaisillaan. Tuotetta voi kerrostaa, raaka-aineet ovat hyvät ja se jättää mukavan kostean lopputuloksen (ei siis sellaista rumaa ja kuivaa, juonteista pintaa). Tuotteen levittämiseen menee kuitenkin hieman kauemmin aikaa kuin normikosmetiikan peiteaineiden kanssa, sillä tuote ei levity iholle yhtä jouhevasti. Tämä ei itseäni kuitenkaan haittaa lainkaan, sillä on tosi mukavaa käyttää silmänympärysihollakin luonnonkosmetiikkaa. Sävyjä saisi olla vaaleassa päässä kuitenkin vielä ainakin yksi lisää.
Sitten vielä pompula-asiaa. Olen tehnyt empiiristä tutkimusta omien hiusteni ja Invisibobble-tyylisten pompulaiden kanssa. Taustoitettakoon, että pidän hiuksia poninhännällä vain liikuntajuttujen aikana, koska poninhäntä näyttää näin ohuthiuksisella tosi huonolta. Olen yrittänyt tykätä noista muovipompuloista ja olenkin testannut niitä laajalla otannalla, mutta päädyin nyt siihen lopputulokseen, että hiuksilleni vain sopii parhaiten froteiset pikkupompulat. Nuo muoviset ovat liian painavia ja saavat hiukseni näyttämään tosi ohuilta, kun hiukset menevät monien kierteiden sisään pompulassa. Olen siis luopunut muovipompuloista.
Kiva että olet tykännyt Mádaran peiteaineesta, ei se ole hassumpi minustakaan. Testiin saamani sävy ei vain ole itselleni ihan paras.
Benecosin minimaskarasta en tykkää, harja ei ole lainkaan makuuni ja ripsarin massa liian vetistä.
Itse taas tykkään, että Benecosin miniripsivärillä saa parhaimman luonnollisen lopputuloksen, kun sitä voi levittää niin ohuesti. :)
Olen muuten löytänyt hyvän ja edullisen tuotteen kuiville käsille: Erisanin käsivoide C:n.
Käytössäni on nyt Kivvin Pigmentation Spot Reducing -seerumi. Uskallan käyttää tuota vain yöllä (ja vain talviaikaan). Mitä mieltä olet, tarvitseeko kasvot puhdistaa aamulla misellivedellä (en tee tuota normaalisti), ettei seerumia enää olisi päiväsaikaan iholla vai ehtiikö se imeytyä yön yli? Käyttäisitkö tuota seerumia pelkästään iholla vai laittaisitko sen päälle yöllä jotakin muutakin? Ennen kuin levitän tuota jotakin muuta (eli kosteusvoidetta), pitääkö seerumin antaa imeytyä hyvin? Ongelmaksi muodostuu kosteusvoiteen levittämisessä se, että jos annan seerumin ja sen alla olevan kasvoveden kuivua ennen kasvovoiteen levittämistä, voide ei tahdo imeytyä ihoon, joten joutuisin lisäämään uuden kerroksen kasvovettä, jonka pelkään taas vievän tehoja pois itse seerumilta...
Miksi uskallat käyttää seerumia vain yöllä ja talviaikaan..? C-vitamiini ei tee ihosta valoherkkää. Muistan että ollaan keskusteltu tästä joskus aiemminkin :) C-vitamiininhan on päin vastoin todettu antavan iholle lisäsuojaa UV-säteilyn vapaita radikaaleja vastaan. A-vitamiini herkistää ihoa UV-säteilylle, C-vitamiini ei.
En ole varma ymmärränkö kysymystä, siis miksi seerumia ei enää saisi olla iholla päiväsaikaan..? Jos kyse on siitä että oletat sen tekevän ihon herkemmäksi UV-säteilylle, niin (jos siis kuvitellaan että se tekisikin niin) C-vitamiinin vaikutus lakkaa nopeasti kun sen on levittänyt iholle, joten ihollasi ei enää ole C-vitamiinia kun aamulla heräät. :) (Myös Kivvin omat ohjeet neuvovat levittämään seerumia kasvoille aamuin illoin.)
Riippuu ihan ihotyypistä, jos seerumi riittää kosteuttamaan yksinäänkin niin päälle ei ole tarvetta laittaa muuta, mutta minusta tuo Kivvin seerumi on sen verran ohutta ja vesivoittoista, että itse laitoin sen päälle myös kosteusvoiteen. C-vitamiinin vaikutus ei häiriinny päälle tulevista voiteista. Toki sen kannattaa antaa imeytyä hetki ennen voiteen lisäämistä.
Kasvovesi ei vie pois seerumin tehoa :) Sinuna kuitenkin levittäisin voiteen suhteellisen nopeasti seerumin levittämisen jälkeen. Käsitykseni mukaan C-vitamiini ei häiriinny päälle tulevasta voiteesta. Jotkut valmistajathan (kuten Paula's Choice) jopa neuvovat sekoittamaan C-vitamiiniseerumin voiteeseen, jos seerumin C-vitamiinipitoisuus on iholle liian voimakas.
Tsemppiä uuden seerumikaverin kanssa!
Aa, hyvä tietää. Olit tulkinnut kysymyksen oikein. Olen tosiaan ylivarovainen kaikkien tehoseerumeiden suhteen, kun pelottaa aurinkoaltistus. Mutta hyvä, että tätä uskaltaa käyttää. Tuote kyllä vaatii päälle lisäkosteutta.
Uskaltaako tätä käyttää silmienympärysiholla, jos kerran vahvistaa ihoa? Tai kysymys toisin muotoiltuna: miksei tätä voisi käyttää silmänympäryksillä?
Voi käyttää silmänympäryksillä jos iho ei reagoi mitenkään :) Ei ole syytä miksi ei voisi käyttää.