Rutiinit tuovat mulle turvallisuuden tunnetta sekä järjestystä elämään. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän olen oivaltanut rutiinien merkityksen. Samalla lailla toistuvat asiat rauhoittavat minua ja ovat ikäänkuin "koti" siinä missä jokin fyysinen paikka tai läheisten ihmisten seura.
En tietenkään haluaisi koko elämän olevan yhtä Groundhog Day'ta, mutta tiettyjen arkisten asioiden toistuminen samanlaisina on minulle mukavaa ja tärkeää.
Tänään kirjoitan mun aamurutiinista, esimerkkinä tämän päivän aamu sunnuntaina 8. lokakuuta.
Vain kosmetiikkatuotteet vaihtuvat aamurutiinissa - eivätkä niistäkään kaikki. :)
Herään yleensä klo 6-7 välillä. Tänään heräsin 6.42.
Ensimmäisenä menen pesemään kasvot kylmällä vedellä. Se on tehtävä heti, silmät tuntuvat ihan "hiekkaisilta" ennen kuin kasvot huuhtelee.
Kasvojen huuhtelu on merkki keholle, että nyt herättiin ja päivä alkaa.
Jos olisi arkiaamu, elvyttäisin tässä vaiheessa myös kiharani suihkuttamalla hiuksiin suihkepullolla vettä ja kosteuttavaa hiussuihketta. (Tai kosteuttavaa kasvovettä, mulla on niin paljon kasvovesiä että käytän osaa myös hiusten hoidossa.) Vesisuihke herättää hiuksissa olevan Brunsin muotoiluvoiteen, ja yön aikana hattaroituneet kiharat asettuvat jälleen jäsentyneempiin kiharaosioihin. Koska on sunnuntai ja tiedän olevani koko päivän kotona, en elvyttele tänään kiharoitani.
Huuhtelun jälkeen suihkuttelen kasvoille kasvovettä. Tällä hetkellä käytän Moi Forestilta saamaani Forest Rain Mistiä johon olen ihan hullaantunut. Käytän nykyään paljon enemmän hajusteettomia ja minimalistisia kasvovesiä kuin ennen, koska tänä vuonna koetut ihoärtymyskohtaukset ovat tehneet minusta varovaisemman. Ylipäänsä käytän vähemmän tuotteita kuin ennen, enkä missään tapauksessa enää kokeilisi yhdellä kerralla kokonaista settiä uusia tuotteita.
Seuraavaksi levitän kasvoille Novexpertin C-vitamiiniseerumin, joka on yksi harvoista ihonhoitorutiinini tuotteista, joka ei muutu. Kesäisin vaihdan sen anti dark spot -seerumiin, mutta muuten mun aamuseerumi on aina tämä.
Sitten musiikkia soimaan ja kynttilöiden sytytys. Mun jokaiseen aamuun kuuluu kynttilänvalo syyskuusta toukokuuhun.
Tänä aamuna teki mieli kuunnella rauhallista klassista.
Menen keittiöön laittamaan kahvin tippumaan. Kello on 07.02.
Juon aamuisin 2-3 isoa mukillista kahvia ja kahvin täytyy ehdottomasti olla tummapaahtoista. Mitä tummempaa, sen parempaa.
Kahvikupillisesta jopa yli puolet on maitoa. Kahvimaitokin on rutiini: käytän soijamaitoa ja pienen tilkan kermaa. Lehmänmaito maistuu minusta liian maitoiselta, ja lisäksi pyrin kahvimaitovalinnallani tasapainottamaan kovien ja pehmeiden rasvojen saantiani. Syön runsaasti juustoa ja rasvaista jogurttia, joista saan jo riittämiin kovaa rasvaa.
Laitan samalla aamiaiskasvikseni lautaselle "oleentumaan", jotta ne olisivat huoneenlämpöisiä siinä vaiheessa kun syön aamiaista. En tykkää jääkaappikylmistä vihanneksista.
Syön joka aamu saman aamiaisen: kananmunia, juustoa ja kasviksia. Syön aamiaista vasta 2-3 tuntia heräämisen jälkeen, joskus vieläkin myöhempään.
Seuraavaksi laitan silmänalusille hydrogeelilaput sunnuntaihemmotteluna. (Okei, tämä ei ole rutiinia, vaan tätä teen harvemmin. Normaalisti seerumin jälkeen iholle olisi mennyt silmänympärysvoide ja kasvoöljy.)
Kirjoittelin hydrogeelilapuista muinoin blogiin, ne ovat ihan paras tuote tasoittamaan pussittavaa ihoa sekä silmänympärysjuonteita. Ikävä kyllä Kicks lopetti näiden myynnin. Hamstrasin näitä monta paketillista viimeisten joukosta. Nämä ovat muuten korealaisia, siellä ollaan mestareita hydrogeelinaamioissa.
Sitten hajuvettä. Laitan aina kotonakin hajuvettä, se on kuin asuste joka puetaan päälle kuten vaate tai koru.
Valitsen tänään Abelin Cobalt Amberin, sitä laitoin eilenkin. Sen tummuus ja mausteisuus sopii syksyyn.
Seuraavaksi siirryn tietokoneen ääreen kahveineni.
Tsekkaan blogikommentit ja laitan it-tukihenkilölleni viestiä blogin mobiilinäkymän ongelmasta.
Jos olisi arkipäivä, aloittaisin työt. Koska on sunnuntai, avaan HS:n sivun ja luen uutisia.
Käyn välillä poistamassa hydrogeelilaput silmien alta ja laitan silmänympärysvoiteen.
Luen uutissivuja kello 8.30 asti, sitten keskityn blogipohjan säädöksiin. On vielä paljon pieniä juttuja hienosäädettävänä, ja muutokset etenevät hitaasti, koska web design on minulle aivan uusi asia. Joudun koko ajan laittamaan viestiä it-tuelleni ja nolottaa.
Kymmeneltä minulla alkaa olla nälkä.
Lähden keittiöön paistamaan kananmunia. Teen senkin aina samalla tavalla: munien päälle Provencalen yrttejä, kurkumaa ja juustoa, ja sitten taitan kananmunan kolmiomaiseksi taskuksi. Keltuaiset saavat jäädä hieman pehmeiksi.
Muistan tässä vaiheessa laittaa kollageeni-jauheen liukenemaan vesilasiin. (Lisäravinne.) Yleensä teen sen heti aamulla laittaessani kahvin tippumaan.
Sitten aamiaista. En vain voi kyllästyä kananmuniin. Syön niitä myös keitettyinä tai kokkelina, mutta paistettuina ovat parhaita. (Tykkään muutenkin paistetusta ruoasta. Ehkä vähän liikaakin.)
Ruoan jälkeen palaan tietokoneelle ja jatkan blogisäätöjen tutkailua ja it-tuen kanssa sähköpostittelua. Kirjoitan sähköpostia myös äidille.
(Mun äiti ei tykkää soitella, vaan kirjoittelee useammin sähköpostikirjeitä kuin soittaa... 😅)
Kello 12 tienoilla totean, että mulla on taas nälkä, mutta ei ole vielä lounasaika (mulle). Valmistan mun kakkosaamiaisen, eli luonnonjogurttia pähkinöillä. Tänään joukkoon menee myös vähän kotimaista omenaa. (Suomalaiset omenat best.) Jogurtti-kakkosaamiainen on tyypillinen osa mun aamua, mutta en koskaan syö sitä samaan aikaan kananmunien kanssa vaan odotan, että tulee uudestaan nälkä. 🤷♀️
Näin on ilmeisesti hyvä mun aamu-sabluunassa.
Ja tähän hetkeen päättyy mun aamu(päivä). : )
P.S. Huomaan, että tänä aamuna en laittanut lainkaan kasvoöljyä..! Ohoh, poikkeama! 😄
P.P.S. Jos mulla on töitä heti aamusta muualla kuin kotona, otan aamiaisen mukaan töihin ja syön ekalla kahvitauolla. ☕️
16 comments on “Mun aamurutiini”
Hyvän mielen postaus. :)
Olisin kysynyt (ja olen tainnut tätä kysyä jo aiemminkin), että kumpikohan voisi olla tehokkaampi ärhäkkäälle finnille, Mossan Acne Act -minituubi vai Laveran samankokoinen täsmätuote? Minulle ilmestyi näkyvään paikkaan isohko finni, ja tuolla Mossalla ei ole lähtenyt puolessatoista vuorokaudessa minnekään.
Mä sanon oman kokemuksen perusteella Lavera. Se on ihan tautisen hyvä ja just taas rauhoitin sillä nenän varteen ilmestyneen finnin. Uskon, että Laveran tuotteen koostumuksessa salisyylihappo ja muutkin vaikuttavat aineet imeytyvät ihoon paremmin ja nopeammin kuin Mossassa, koska tuote on öljytön ja sisältää imeytymistä nopeuttavaa alkoholia.
Toinen hyvä tärppi on Mádaran Acne roll-on, sekin on öljytön (nestemäinen) ja sisältää enemmän salisyylihappoa kuin Lavera: sallitun maksimin eli 2%. Lavera ei kerro oman finnigeelinsä salisyylihappopitoisuutta mutta arvaan, että se on alempi kuin 2%.
Ihanan levollinen aamu ja tuo tapa sytyttää kynttilä on ❤️. Hitaat aamut ovat parhautta ja onneksi tässä elämäntilanteessa pystyn minäkin niistä aika usein nauttimaan. Pitäisikin laittaa kynttilä keittiön pöydälle, niin sen voisi muistaa sytyttää🥰
🕯️❤️
Todellinen hyvän mielen postaus. 😊
Tästä taas huomasin, että sinun aamusi on kuin minun iltani. Aamut ovat hektisiä monestakin eri syystä. Ilta on minulla rutiinien ja hiljaisuuden aikaa. Silloin kun muu perhe nukkuu.
Teen kaikki kasvojenhoitorutiinut illalla ja osan niistä viimeisenä ennen nukkumaan menoa. Juuri ennen tätä syön iltapalan. Rauhallisessa hämärässä ja hiljaisuudessa. Joskus saatan katsoa leffaa, mutta yleensä katselen vain nukkuvaa koiraa ja kuuntelen sen tuhinaa. Iltapalan jälkeen teen muistiinpanot seuraavalle päivälle. Teen ne aina paperille. Ja siksi teen ne vasta iltapalan jälkeen, että yleensä syömisen aikana tulee mieleen aina useampikin työasia, mikä pitää tehdä. Kun ne on saanut listattua, niin ne eivät pyöri enää mielessä.
Näiden jälkeen on ihanaa mennä nukkumaan. 😊
Mullakin olisi varmasti toisin jos olisi perhettä. ❤️
Sun iltarutiini kuulostaa ihanalta! ☺️
Mä tykkään myös illan rauhasta, mutta pää on siinä vaiheessa (kuten esim. just nyt, kello on 22.21 😀) jo ihan "levinnyt" ja on vaikea keskittyä kunnolla mihinkään. Aamuisin koko keho on rauhan vallassa. Illalla rauha on ympäristössä mutta ei enää mun kehossa tai päässä.
Kiva postaus :) Kysyisin, että riittääkö aamulla pelkkä kasvojen vesipesu? Ettei tarvi pestä puhdistusöljyllä tai misellivedellä tmv? Jostain jäänyt itselle se olo, että tarvisi pestä tuotteella, mutta oma iho hiukan nyt herkistynyt jostain, niin tekisi mieli kokeilla pelkkää vesipesua nykyisen Madaran misellivedellä pyyhkimisen sijaan. Mulla siis jäänyt mielikuva että yöllä kasvoista voi erittyä talia ja olla iltakasvotuotteiden jäämiä, jonka vuoksi pesu tuotteella olisi tarpeen, tähän toivoisin selkeytystä ja sinun tietoihin, Sanni, luotan 🙏
Monille, ehkä jopa useimmille, varmasti riittää :) Mä näkisin, että putsaripesusta aamuisin hyötyvät vain he, joilla on erittäin rasvoittuva iho eikä yön aikana erittynyt ylimääräinen tali poistu vesipesulla.
Mun mielestä aamupesu puhdistusaineella heijastelee kulttuurimme taipumusta ylihygienisyyteen. (En ole ainut tämän mielipiteen kanssa.) Meille on iskostunut, että hikikin on likaa josta pitää päästä eroon, vaikka hiki on ihan luontainen asia iholla. Aamuisin iholla on yleensä vain hikeä, yövoiteen jämiä ja tyynystä tarttunutta nöyhtää, ja nämä kaikki huuhtoutuvat kyllä pois vedellä.
Puhdistusainetta tarvitaan oikeastaan vain poistamaan iholta meikki, aurinkovoide, saastepartikkelit tai muu lika (jos työskentelee vaikka kaivosolosuhteissa), tai ylimääräinen tali jos iho erittää tarpeensa yli talia. Nukkuessamme iho ei altistu näille tekijöille ihotalia lukuunottamatta tietyillä ihotyypeillä.
Ihon normaalia talineritystä ei ole tarpeen poistaa iholta, vaan päin vastoin se kannattaa pitää iholla.
Liiallinen talineritys on eri asia, ja jos kasvot suorastaan kiiltävät rasvasta aamulla, ne voi puhdistaa miedolla pesuaineella. Mutta jos iho on vain hikinen ja tyynyliinainen (😀), vesihuuhtelu riittää. Hikikin on vesiliukoista. ☺️
Kiitos. Haluan ehdottomasti testata ainakin tuota Laveran näppyainetta. Nyt on jo ihan selvää, että Mossan tehot ovat hyvin heikot. Ei ole tosiaan kivaa olla päivä tolkulla patti otsassa. Aiemmat synteettiset finniaineet olisivat tehonneet jo tällä käyttäajalla. Harmi vain, että tuota Laveran ainetta täytyy tilata nettitietä, jolloin se ei ole käytössä akuuttiin tarpeeseen (kaupoissa ei tullut Laveran osastoilla vastaan eilen eikä toissapäivänäkään).
(Sinun kommenttiin vastaaminen ei muuten onnistu.)
Kiitos kun huomautit, testasin itsekin eikä blogin puolella vastaaminen suoraan yksittäisiin kommentteihin onnistu. Täällä hallinnan puolella onnistuu.
Laitan tästä viestiä it-tuelleni.
Kiitos kattavasta vastauksesta! Nyt kyllä jätän testiksi miselliveden ja huuhtelen pelkällä kylmällä vedellä 💪
👌🙂
Kiinnostaa muuten, kun olet useaan otteeseen vertaillut voiteiden 'kosmeettista miellyttävyyttä' ja eleganssia.. ja olen ymmärtänyt koostumusten olevan sinulle tärkeitä. mutta silti mieluummin käytät vaihtelevia öljy-kasvovesi-komboja, joissa ei ole mitään hienosteluainesosasia, kuten emulgaattoreita tms 😃
Tämä vain tuli mieleen joskus öljyistä, koostumuksista ja kosmetiikasta keskusteltaessa. ☺️
Hyvä kysymys :)
Se, minkä koen ihanan tuntuiseksi iholla, varmaankin poikkeaa valtayleisön kokemuksesta. Silikoniyhdisteet ovat tästä varmaan havainnollisin case. Hyvin moni kuluttaja pitää silikonin luomasta sileydestä ja todella helposta levittyvyydestä, minkä voi ymmärtää tosi hyvin, minua silikonin tunne taas ei ole koskaan miellyttänyt, ei edes aikoina, jolloin en tiennyt luonnonkosmetiikasta mitään ja käytin vain normikosmetiikkaa. Se, että Aqualan L oli vuosikaudet suosikkivoiteeni, kertoo paljon.
Mieltymykseni kosmetiikan ihotuntuman suhteen on kultivoitunut vuosien saatossa. Tänä päivänä mieltymykseni on ihan erilainen kuin vaikka kahdeksan vuotta sitten. Aistit myös herkistyvät niille koostumustyypeille, joita käyttää eniten. Aikaisemmassa elämässä en olisi huomannut muuta eroa öljyissä kuin että ovatko ne iholla paksun vai ohuen tuntuisia. Nyt kun käytän pelkästään öljyjä, erotan niissä valtavasti nyansseja. Sama juttu kasvovesien kanssa. Vaikka niissä ei ole tekstuurin muokkaajia kuten voiteissa ja emulsioissa, niiden komponentit vaikuttavat siihen, miltä ne tuntuvat iholla. Öljyjen rasvahapot luovat todella erilaisia ihofiiliksiä rasvaisesta silkkiseen, samettiseen ja kuivaan.
Tällä hetkellä ihonhoitotuotteiden elämyksellisyys ja eleganssi muodostuvat minulle edelleen ihofiiliksen ja tuoksun kautta. Ihoni vain aistii tuotteen nyt eri tavalla kuin voiteiden valtakautena. Öljy voi olla yhtä lailla todella hienostuneen tuntuinen, samalla tavalla kuin koin voiteet ennen. (Ja toki yhä koen myös eron voiteiden välillä! ☺️ Preferenssi vain on muuttunut suosimaan öljyn jättämää pehmeyttä, joka on aivan eri luokkaa kuin taitavimminkaan formuloidun voiteen jättämä tunne.)
Joo, ilman muuta öljyissä on eroja ( kuten seerumeissa, kasvovesissä etc)
Muistan hyvin, ettet pidä silikonin tunnusta iholla (enkä itsekään..), mutta blogisi on useaan otteeseen käsitellyt luonnonkosmetiikan kehitystä ja kuinka esim. Patykan ja Madaran voiteissa on jo normikosmetiukankun mittapuulla elegantteja koostumuksia.
( Hieno juttu, mutta paikkansa on myös 'vanhanaikaisilla' luonkos-voiteilla, kuten Taika sensitive ja Lavera Neutral.. 💙)
Niin on. :) Ennen kuin hurahdin öljyihin nautinkin suuresti näistä sileämmistä (mutta ei silikonin liukkaista 😄) ja mukavammin levittyvistä koostumuksista. Mutta tiedätkö tässäkin tapahtui taas muutos, tehdessäni postausta kotimaisesta luonnonkosmetiikasta viime vuonna huomasin Frantsilan ja Laponien "old school" -tyyppisten simppeleiden emulsiokoostumusten vetoavan minuun enemmän kuin pitkälle hiottujen. Weledan vanha mantelivoidekin tuntuu nykyään tosi hyvältä! :) (Vaikka ei tietenkään hakkaa öljyjä...)