Mitä teille sanoo paikkakunta nimeltä Kemi?
Minulle ei paljonkaan - muuta kuin "siellä on se lumilinna".
Sumuinen Kemi
Suomessa on paljon paikkoja, jotka tunnetaan vain yhdestä tai kahdesta asiasta, ja muuten ne jäävät suhteellisen anonyymeiksi. Jos yrität kuvitella silmiesi edessä Kemin keskustan, mitä näet? En minäkään nähnyt mitään. Ennen kuin kävin hankkimassa materaalia muistoille ja vahvistamassa Kemin kuvaa päässäni :)
Se kannatti.
Tuntemattomasta kaupungista "siellä jossain pohjoisessa" löytyi yksi viehättävimpiä majataloja joissa olen eläessäni käynyt. Paikka jätti niin positiivisen jäljen, että voisin koska tahansa hypätä junaan ja palata sinne yöpymään ja syömään aamiaista tunnelmallisessa vanhassa rautatieaseman rakennuksessa.
Aivan mahtavaa, että tällaisia paikkoja - ja tällaisia satsauksia löytyy Suomesta! Onneksi ihmiset seuraavat haaveitaan ja ehkä hullujakin ideoitaan, niistä voi seurata jotain huikeaa!
Aloitetaan Kemin kierros siis ehdottomasti Ihanasta Majatalosta. Se on nimeltään Putiikkihotelli Kemi 1932.
Miten löysin tämän paikan? Kuulkaas, kyllä netin hakukoneista vain voi olla hyötyä..! :D
Etsin persoonallista ja tunnelmallista majapaikkaa, ja löin Googleen haun "boutique hotelli Kemi". (Ei sillä, että olisin etsinyt nimenomaan hotellia, mutta putiikkihotelli-termin alle menee muunkinlaista persoonallista majoitusta.)
Kappas, Kemistä sitten löytyikin ihan 'putiikkihotelli' -niminen paikka. Katselin netin arvosteluja, joita on vain vähän. Paikka onkin aika uusi, hotelli avautui kaksi vuotta sitten. Vähäiset arvostelut olivat kuitenkin ylistäviä, ja päätin varata yöpymiseni täältä.
Itse kutsuisin paikkaa majataloksi. Kahdessa eri rakennuksessa on tarjolla keittiöllisiä huoneistoja sekä huoneita, ja huoneet jakavat käytävällä olevat kylpyhuoneet ja wc:t. Päärakennuksessa sijaitsee suosittu Café Hertta, joka toimii myös hotellin vastaanottona.
Hotelli ja kahvila ovat saman yrittäjäperheen omistamaa kokonaisuutta, joka kulkee nimellä Kemin Asemapuisto.
Yrittäjä-äiti ja -tytär; Norma ja Katariina Seppälä
Seppälän perhe osti muutamia vuosia sitten Kemin rautatieaseman pihapiirin vanhat, kymmeniä vuosia käyttämättöminä seisseet rakennukset, joihin he alkoivat luoda yritystoimintaa.
Ensin syntyi Café Hertta, sitten Putiikkihotelli ja Juhlatila Ratapihan Ruustinna. Toiminta laajenee koko ajan pikku hiljaa. Perheellä ei ole kiire minnekään, ja he kunnostavat pihapiirin rakennuksia rakkaudella ja pieteetillä.
Kuka olisi voinut tietää, kannattaako tällainen projekti Kemin kaltaisessa pikkukaupungissa, jossa harva käy muilla turistiasioilla kuin Lumilinnassa. Se kannatti!
Kun katsoo aseman vanhaan ravintolarakennukseen kunnostettua kahvilaa ja sen yläkerran hotellihuoneita, voi vain ihastella työtä ja tunnetta, jonka Seppälät ovat historialliseen talovanhukseen laittaneet.
Ihan liikutun ajatuksesta, että 30 vuotta autiona ja hylättynä seissyt rakennus on herännyt eloon ja on taas hyödyllinen, tuoden iloa ja elämyksiä uudelle sukupolvelle <3
Alkuperäiset hirsiseinät tuotiin kunnostustöissä esiin, ja ne lämmittävät talon tunnelmaa. Hertasta onkin tullut Kemin suosituimpia kohtaamispaikkoja..! Siellä käydään niin aamiaisella kuin iltaa istumassa kaveriporukalla. Ajatelkaa, miten monenmoisia kohtaamisia pian 100-vuotiaat hirsiseinät ovat todistaneet...
Talo rakennettiin vuonna 1932 Kemin rautatieaseman ravintolaksi. Siitä hotellin nimen vuosiluku.
Ratapihan pihapiiri on täynnä tunnelmaa.
Alkuperäinen rautatieaseman rakennus vuodelta 1903 on yhä käytössä. Café Hertta ja Putiikkihotelli sijaitsevat ihan sen vieressä. Kirjaimellisesti raiteella 1 :D Tähän kohteeseen voit nousta suoraan junasta..!
Putiikkihotellin rakennus.
Lähdetään sitten tutustumaan itse kaupunkiin!
KEMI, PÄIVÄ 1
Tähän kuvaan kiteytyy aika hyvin se, mitä Kemin kaupungista näin saapuessani sinne lauantai-iltapäivänä kolme viikkoa sitten. Kaupungin yllä lepäsi vahva sumu.
Se oli tavallaan tunnelmallistakin. Mitään ei juuri nähnyt, mutta se lisäsi salaperäistä tunnelmaa... Kemi verhosi itsensä ja viivytteli kasvojensa täyttä paljastamista. Kyllä se minulle sopi. Ei kiirettä, Kemi..! :)
Kävelin Lumilinnankatua Mansikkanokalle. Kemin kuuluisa Lumilinna sijaitsee siellä. Linna on rakennettu Kemin keskustaan yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Nykyisessä sijainnissaan Mansikkanokalla se on ollut kome vuotta, ja tämä on Linnan pysyvä koti.
Sisäjäälinna
Alueelle on rakennettu myös ympärivuotinen Experience 365-elämyskeskus, jonka sisällä on vuoden ympäri auki oleva pienoisjäälinna. Jep, Lumilinnan statuksesta kannattaa ottaa kaikki irti ;)
Lumilinnasta ei juuri näkynyt lauantaina mitään, ja päätin yrittää paremmalla onnella seuraavana päivänä.
Sain Experience 365 -henkilökunnalta ravintolavinkin; Puistopaviljonki Kemin Meripuistossa.
Puistopaviljonki sijaitsee Kemin vanhan Raatihuoneen tiloissa.
Oi, miten kutsuvalta kaunis puinen rakennus lämpimine valoineen näyttikään harmaan sumun keskellä..! Olin nähnyt ehkä kaksi ihmistä kävelylläni Lumilinnalta sisäsatamaan ja sieltä Meripuistoon. Ooo, elämää..! Muita ihmisiä..! Valoa..!
Ravintolassa on kaksi puolta, suosittu pizzeria sekä a la carte -ravintola. Vanhan ajan tunnelmaa henkivä sali tuntui kuin lämpimältä keitaalta hyisen sumu"erämaan" jälkeen.
Otin ravintolan aulasta mukaan päivän sanomalehtiä seuraksi ja tilasin paistettua kuhaa kasviksilla, bataattiranuilla ja sienikastikkeella. Aijjjai miten hyvää..! En tiedä kumpi lämmitti enemmän, ihana, rehevä ruoka vai rustiikkisen salin tunnelma iloisella puheensorinalla höystettynä.
Lähdin jatkamaan kävelyä ravittuna ja tyytyväisenä.
Ulkona valaistus oli muuttunut täysin, ja horisontissa hehkui jotain, jonka täytyi kaiketi olla auringonlasku. Aurinkoahan ei ollut koko päivänä näkynyt, mutta nyt se muistutti olemassaolostaan värjäämällä horisontin kultaoranssiseksi.
Näky vain korosti päivän mystistä tunnelmaa; sumupilvien alareuna roikkui oranssin taivaanrannan päällä kuin uhkaava verho jostain Sormusten Herran maailmasta. Jäin katsomaan valoilmiötä pitkäksi aikaa.
Kävelin merenrannan kautta ("Hei, tämä aluehan tuo mieleen Kuopion Väinölänniemen..!") Kemin ydinkeskustaan. Ohitin ravintola-baari Corner Inn'in Keskuspuistonkadulla. Onkohan tämä Kemin ykkösmenomestoja..?
Huomasin tykkääväni kaupungin tunnelmasta. Ei täällä mitään erityistä ollut, mutta... ei kokemus mistään 'erikoisesta' aina olekaan kiinni, vaan monen, ihan abstraktinkin tekijän kokonaisuudesta. Tänä lauantaina kaupunkia peitti sankka sumu, mikä yhdistettynä illan jännään valoilmiön loi lumen peittämille kaduille omalaatuisen tunnelman. Kemi-noir.
Keskuspuistonkadulla sijaitsee myös tämä upea muraali. Se oli jotenkin yllättävä näky lappilaisessa pikkukaupungissa. En tiedä miksi. Mutta todellakin pidin siitä.
Kävelin Valtakatua takaisin kohti rautatieasemaa ja majapaikkaani. Valtakadun ja Meripuistokadun risteyksessä seisoo Kemin "pilvenpiirtäjä", kaupungintalo. Olin saanut vinkin vierailla sen kattokerroksessa sijaitsevassa kahvilassa, korkeista näköalapaikoista kun niin tykkään.
Suureksi harmikseni kahvila on tällä hetkellä kiinni.
No, syy tulla Kemiin uudestaan :D ...jos ihana Putiikkihotelli ei jo sitä tekisi...! ;)
Kun pääsin huoneeseeni, saatoin jälleen vain ihastella sen tunnelmallisuutta - ja tuuriani, että Google oli avustanut minua löytämään tällaisen helmen. Huone maksoi vain 89€...! Mitä luksusta tähän hintaan...!
Tassuttelin alakerran kahvilaan syömään iltapalaksi salaatin, ja join lasillisen siideriä. Brittiläistä ja viiniin tehtyä (eli ei aitoa). Opastin Normaa ja Katariinaan antamaan mahdollisuuden myös ranskalaiselle siiderille, jota meidän aidon siiderin ystävien iloksi saa nykyään jo lähimarketeistakin. "Kemissä ei ehkä olla vielä päästy tähän trendiin", Seppälät arvelivat. No, he voisivat olla tiennäyttäjiä ^_^
KEMI, PÄIVÄ 2
Sää oli vähän kirkastunut, mikä tarkoitti lähinnä sumun hälvenemistä, mutta se teki jo paljon. Talojen ääriviivat näkyivät tänään selkeinä, ja lähdin tarmolla kohti Lumilinnaa.
Matkalla ohitin Kemin hätkähdyttävän kauniin kirkon. Wow..! Ja mikä väri..!
Lumilinnalle päästyäni totesin, että oli jo käytännössä lounasaika. Päätin kokeilla Experience 365 -keskuksen Lumihiutale-näköalaravintolaa. Sen mainittiin olevan korkeatasoinen.
'Näköala' on yhtä kuin meri, jonne kakkoskerroksessa sijaitsevan ravintolan suuret ikkunat antavat. Talvella siellä näkyy tietysti vain luminen aava.
Ravintola itse osoittautui aika viileätunnelmaiseksi, jonkin konferenssikeskuksen ruokailutilaa muistuttavaksi suureksi saliksi, jossa pöydät ovat pitkissä riveissä. Hmm, tänne en tulisi millekään kynttiläillalliselle...
Buffet-tyyppinen lounas oli hyvää peruskamaa. Ehdin juuri täyttää lautaseni, kun salin täytti valtava ryhmä aasialaisturisteja. Söin nopeasti ja valmistauduin viimein kohtaamaan Kemin ykkösnähtävyyden: The Lumilinnan.
Astuin elämyskeskuksesta Lumilinnan pihaan. En tiedä mitä olin odottanut näkeväni, mutta en sitä epämääräistä lumikasaa, jossa näytti olevan oviaukko.
Missä olivat kaikissa kuvissa näkyvät komeat tornit? Eikö tämä ollut linna..? Tämähän oli... lumikasa!
Kävelin sisään lumikasan oviaukosta. Käytävän päässä häämötti jotain lupaavampaa.
Vierailijaa tervehtii ensimmäisenä baaritiski.
Sen takaa avautuu linnan ravintolasali. Baaritiskiltä oikealle lähtee käytävä, jonka varrella on Lumihotellin huoneita. Paitsi että tänä vuonna hotelli ei avautunutkaan. Sain pian kuulla, mistä lumilinna"kasassa" oli kysymys.
Lumilinnan jääveistostaide yllätti minut tyylillään. Ennen kuin sain kuulla taiteen teemasta, ja sen tarkoituksellisesta kantaaottavuudesta, myönnän lievästi hämmentyneeni.
Pääkalloetanalla ratsastava kivääriä pitelevä vauva...? Tuotanoin... tällaista Lumilinnaa en ollut odottanut.
Jääkappeli oli herkkä ja kaunis. Mutta todella pieni, kooltaan kuin Rovaniemen Lumilinnan jääkappelin "eteinen"..! Pian sain kuulla siihenkin selityksen.
Lumihotellin huoneet olivat tyyliltään aivan erilaisia kuin Rovaniemellä. (En sano että niiden samanlaisia tulisi ollakaan.) Mutta - - nämä huoneet olivat pelottavia. En tiedä haluaisinko nukkua Tappajahain tai jonkun kyborgin tuijottavan silmän alla..? Vaeltelin lumihotellin käytävällä hämmentyneenä. Onpas... jännä paikka tosiaan.
Baaritiskillä aloin jututtaa Lumilinnan työntekijää, ja nyt sain kuulla, miksi näin sitä mitä näin.
Lumitilanne oli todella huono vielä tammikuun alussa myös Kemissä. Tilanne oli niin kriittinen, että alkoi näyttää siltä, että lumilinna ei valmistuisikaan ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen.
Lopulta lunta saatiin kasaan viikon aikana riittävästi, että linna saatettiin toteuttaa - mutta lähes puolet pienempänä kuin tavallisesti. Ei torneja tänä vuonna, ja minimaalinen kappeli.
Myöskään hotellia ei pystytty avaamaan, koska huoneet valmistuivat niin myöhään, ettei niihin enää ehditty laittamaan turvallisuuteen liittyviä sähköelementtejä. Niitä ei voi asentaa enää jälkeenpäin, baaritiskin nainen kertoi, koska työt estäisivät linnan muun vierailukäytön. Tammikuun puolessa välissä kemiläisillä oli jo kiire saada linna auki.
Niinpä hotellihuoneet ovat tänä vuonna vain "showroom"-tyyppisiä, eli niitä voi katsella, mutta niissä ei voi majoittua.
Lumilinnan jääveistosten teema vaihtelee vuosittain, ja tämän vuoden teemoja ovat kurkistus tulevaisuuteen, "Windows to the Future", sekä kestävä kehitys. Niinpä linnan taiteessa on tulevaisuuden visioita ja innovaatioita.
Myönsin linnan työntekijälle, että en tässäkään valossa ymmärtänyt kivääriä pitelevän vauvan sanomaa. Nainen kertoi, että tämän vuoden teokset ovat hätkähdyttäneet muitakin vierailijoita, ja harva on oivaltanut vauva-veistoksen viestiä. Tarkemmin katsottuna pääkalloetanalla ratsastava sotilas-vauva piteleekin lelupyssyä, ei oikeaa asetta. Veistoksella halutaan sanoa, että annetaan lasten olla lapsia ja leikkiä lelupyssyillään, sen sijaan että heistä kasvaa terroristijärjestöjen lapsisotilaita.
Hmmm. Saatan olla yksin mielipiteeni kanssa, mutta koen, että tällainen sanoma tuntuu silti aika erikoiselta välitettäväksi Kemin Lumilinnan tyyppisen matkailukohteen kautta - ystävällisen perhekohteen odottaisi lähtökohtaisesti pyrkivän luomaan vierailleen lämmintä ja satumaista tunnelmaa.
Sinänsä tietysti virkistävän erilaista, että Kemi tällaisen perinteisen nähtävyyden kautta haluaa ottaa näin vahvasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.
Lumilinna oli nyt koettu, ja seuraavaksi otin suunnan Hotelli Merihoviin. Tämä oli toinen lumilinnalaisilta saamani kohdevinkki Kemissä, kun kyselin historiallisesti kiinnostavia rakennuksia ja ravintoloita.
Hotelli Merihovi on rakennettu vuonna 1949, ja oli aikoinaan Kemin hienoin hotelli.
Hotellin ensimmäinen leikekirja on yhä tallella, ja se kertoo Merihovin värikkäästä historiasta ja nimekkäistä vierailijoista. Presidentti Urho Kekkonen kuului hotellin vakioyöpyjiin käydessään Lapissa kalareissuilla, ja avaruuslentäjä Juri Gagarin on hänkin yöpynyt hotellissa.
Rakennusta on vuosien saatossa moneen kertaan kunnostettu ja uudistettu, mutta jotain alkuperäistä on vielä jäljellä, kuten muotoilija Paavo Tynellin luomat hohtavat kattolampetit. Myös alkuperäiset ravintolasalit katutasossa ja toisessa kerroksessa ovat yhä paikoillaan
Alakerran Bar Ankkuri oli aikoinaan maankuulu taiteilijakapakka, ja siellä voi yhä aistia menneen ajan boheemia tunnelmaa.
Suureksi harmikseni Ankkuri on suljettu sunnuntaisin, mutta hotellin ystävällinen vastaanottovirkailija avasi baarisalin minulle ja sain istuskella siellä respasta ostamani juoman kanssa. <3 Kirjoitin muutaman postikortin ja fiilistelin salin tunnelmaa. Ai että olisin tullut tänne mielelläni syömään. Listalta löytyi jopa - voitteko uskoa - salaatinlehteen kääritty Naked Burger, myös kasvisversiona. 👍
Kävelin hämärtyvässä illassa takaisin kohti majapaikkaani, ja summasin Kemi-kokemustani.
Ei todellakaan huono. Itse asiassa yllättävän mukava vierailu, kaupungista löytyi paljon kiinnostavaa ja omintakeista tunnelmaa, Putiikkihotellista puhumattakaan.
Keskusta oli jopa suurempi mitä odotin, jotenkin... eh, kaupunkimaisempi. :)
Kaupungintalon näköalaterassi, Merihovin Bar Ankkurin burger, komea kirkko sisältä.... Minullahan on useampi syy palata tänne :)
"Kemi on kesäkaupunki, silloin sinun kannattaa tulla!" sain kuulla.
"Ai, eikö Lumilinna ja talvisesonki olekaan Kemin ykkösjuttu..?"
"Ei, talvella täällä on aika kuollutta.
Tule kesällä. Satama on täynnä väkeä ja tunnelmaa. Se Kemi kannattaa kokea, et tunne paikkaa samaksi!"
Selvä :) Kai se on tultava - vähintään tarkistamaan, pitävätkö merituulet hyttystilanteen siedettävänä Meri-Lapissa ^_^
Kiitos Kemi! ❤️
Näin paljon maksoi matka Tampereelta Kemiin (Rovaniemen kautta)
LUE MYÖS MUUT JUTTUNI LAPIN MATKAILUKOHTEISTA:
38 comments on “Kemi paljasti yllättävän vetovoiman - tänne tulen uudestaan”
Kiva kun kirjoittelet Suomi-kohteista, ja vielä talvikaudelta! Itse olen tosi vähän lomaillut kotimaassa, mutta voisi kokeilla useamminkin.
Suomessa on jännä matkailla :) Etenkin kohteissa, joihin ei ole mitään erityisiä odotuksia tai ennakkoasenteita ja joista ei tiedä oikein mitään - silloin voi on kaikkein avoin vastaanottamaan eri paikkojen omaa henkeä :) (Tai no - on mulla ehkä lievä ennakkoasenne; että monet Suomen kaupungit on tosi tylsiä... ehkä mä tavallaan lähden haastamaan sen asenteen. Mutta kun ei ole odotuksia, voi usein yllättyä positiivisemmin kuin hurjilla ennakko-odotuksilla..!)
Olipa ihana juttu Kemistä, laitoinkin silloin instagramin kautta että olit mun kotihuudeilla😊 Kannattaa tosiaan tulla kesällä uudestaan, sisäsatama ja meri on vaan <3
Olisi kyllä tosi kiva tulla :) Meillä on Lapssa sukukokoontuminen kesäkuussa, aion yrittää ujuttaa Kemi-visiitin samaan reissuun :)
Samaa mieltä edellisen kanssa. Juurikin nuo tältä reissulta jääneet jutut kannattaa kokea sekä kesäisen kemin sisäsatama! Kiitos kauniista kotikaupunkini kuvauksesta. Tunnistin omani ja onneni.
<3
Tämän perusteella tykkäisit varmaan Langin kauppahuoneesta Raahessa 😊 Kannattaa tutustua, historiallinen majoituspaikka, ihanat huoneet.
Näyttääpä ihanalle..! 😍 (Muistaakseni joku vinkkasi tuosta paikasta minulle myös Instassa kun ihkutin Kemin majapaikkaa :))
Ihana moni-ilmeinen kaupunki. Täynnä tunnelmaa ja sitä mitä ei joka paikasta löydä. Historian havinaa ja uutta aikaa sekoittunut suloisella tavalla. Sinne täytyy päästä sekä talvella että kesällä.❤️
Kun katsoin kuvaa tuosta Kemin putiikkihotellista, niin luulin katsovani oman synnyinkyläni asemaravintolaa toisessa todellisuudessa. Wow. Siis täsmälleen sama malli (VR:llähän on kaipa tyyppirakennuksia eri tarkoituksiin) ja voin kuvitella, että on upea hotellina (tahtoisinpa nähdä livenä, pitää pitää Kemi siis mielessä). Oman kyläni vastaava toimii edelleen asemaravintolana ja on harmillisen karussa kunnossa, viereinen asemarakennus onkin sitten ihan homeinen (äitini oli siellä töissä, kunnes joutui jäämään sairaseläkkeelle), taisi olla viime vuonna myynnissäkin, lieköhän kukaan sitä ostanut.
Onpa hauska kuulla :) Täytyykin muuten seuraavalla kotikaupunkini Kuopion visiitillä käydä kurkkaamassa Kuopion aseman ravintolaan, josko sielläkin näyttää samalta..!
Ihanan analyyttisesti kirjoitettu matkakokemus taasen! Tykkään ennen kaikkea siitä että osaat havainnoida kaikenlaisia pieniä tunnelmia ja yksityiskohtia. Kuljeskella Kemin sumuisilla kaduilla - tuntui että olen hypännyt jonkin romaanin pariin! Suomi on pullollaan talvessa uinuvia tavallisia pikkukaupunkeja, olisi ihanaa jos kaltaisesi matkailijat ja kirjoittajat löytäisivät enemmän tällaisia kohteita. No okei Kemissä oli lumilinna, mutta juuri kaikki muu (ja tuntematon) kiinnostivat oikeastaan enemmän. Niin ja onhan lähimatkailu kasvussa, ehkä luemme tämänkaltaisia juttuja enemmänkin tulevaisuudessa, niiden instahypetettyjen kohteiden sijaan :).
Ajattelen ihan samoin, ja haaveenani on jo pidempään ollut lähteä koluamaan pienempiä ja tuntemattomampia Suomen kyliä ja kaupunkeja. Olen välillä kysellyt lukijoiltakin vinkkejä piilossa uinuviin helmiin, mutta aika vähän on kukaan lähtenyt (suostunut? :D) helmiään paljastamaan. Suomessa on varmasti lukemattomia ihan mielettömiä paikkoja jotka vain odottavat vaivaa näkevää löytäjäänsä.
Lähimatkailu ei varmasti tule ainakaan laskemaan tämän hetken kohonneen ympäristötietoisuuden valossa. Ja sillähän on vaikka mitä muitakin positiivisia vaikutuksia kuin vain ympäristöystävällisyys - kun useampi matkailisi omassa kotimaassaan, se on hyväksi myös maan taloudelle! 👍 Lisäksi pieniä yrittäjiä tulisi tukea entistä enemmän, täällä on paljon idearikkaita ruohonjuuritason toimijoita jotka tekevät paljon kotiseutunsa elävöittämisen ja kehittymisen suhteen. Heille kaikki tuki ja kunnia! <3
Hienoa ja samaa mieltä! Kyllä kohteita löytyy, kysyt vaan vinkkejä jatkossakin. Jos ei muuten niin netti ja paikalliset auttavat kuten tässäkin jutussa. Olisi hauskaa tosin lukea myös paikasta, jossa "ei ole mitään" ja johon ei kannata vaivautua vierailulle (käsittääkseni Suomesta löytyy näitä aika monta :D). Sinä ainakin löytäisit kauneuden joistain rakennuksista ja pilvistä, jos ei muusta ;).
☺️🌷☁️
Näkyykö sulla jossain tarkemmassa kuvassa, mitä toi sininen juoma on baaritiskillä? ^_^
Se on Laplandia Mint Shot :)
Olen innokas vierailemaan Suomessa. Mielestäni se on erittäin kaunis. Haluan matkustaa mahdollisimman pian, ja mikä tärkeintä, olen tyttöystäväni kanssa.Paivi❤
Okei 😀 Go Hamdi & Päivi!
Tekstisi: "Selvä :) Kai se on tultava – vähintään tarkistamaan, pitävätkö merituulet hyttystilanteen siedettävänä Meri-Lapissa ^_^"
Täällä ei todellakaan ole hyttysiä merenrannan läheisyydessä, ei edes omalla rivitaloterassillani kesäisin, vaikka asun Tervaharjulla, pari kilometriä merenrannasta. Eli niitä ei kannata pelätä! 🙂
Sisäsatama on meidän kemiläisten hieno olohuone.
Tervetuloa uudelleen!
Kiva juttu Kemistä, nykyisestä kotikaupungistani! Kiitos!
Hei, loistavaa kuulla! :) Toivoinkin, että meren läheisyys lievittää hyttystuskaa..! :D Nimimerkillä "Aika-paljon-Lapissa-syöty" ^_^
Hauska miten erilaisen Kemin löysit kuin itse parikymmentä vuotta sitten siellä kaksi vuotta opiskellessa :D Ehkä itsekin pitäisi siellä joskus piipahtaa ja katsoa kaupunkia vähän eri silmin.
Minäkin näin oman kotikaupunkini Kuopion ihan eri silmin kun asuin toisaalla vuosia (ja joo, asunhan mä edelleen toisaalla :D). Vaati kunnolla etäisyyttä että näin kaupungin uudella tavalla ja opin arvostamaan <3
Tämä ei liity mitenkään tähän postaukseen mutta haluaisin kysyä sinulta mielipidettä :)
Kävin kosmetologilla ja tuli puheeksi c-vitamiiniserumit. Hän haukkui kaikki halvat seerumit (mm. Ordinaryn) ettei niissä voi olla toimivia ainesosia ja myi minulle kalliin oman tuotteensa. Kysymys siis voiko myös edullisesti saada maksimaalisen hyödyn vitamiineista ihoon? Kiitos :)
Helppo vastaus: todellakin voi :) Totta kai kosmetologi haluaa myydä omia sarjojaan, joten ei varmasti ole hänen etunsa mukaista myöntää, että myös halpa The Ordinary tuo tuloksia ;)
Ihana postaus! :) Ite oon todellakin rakastunut Kemiin mutta osasyy siihen on se että sukulaisia on asunut siellä ja Keminmaalla, niin on tullu käytyä Kemissä lapsesta asti. Ja moni ei ymmärrä Kemin hienoutta kun aika moni tuntuu Lumilinnan kautta arvostelevan kaupungin. Ja hei sellainen vinkki, että käy Kiikelissä, näät Kemin eri suunnasta. :) Ja kirkko on hieno myös sisältä, kannattaa käydä!
Kiitos, palaan näihin vinkkeihin seuraavalla Kemin vierailulla :)
Kirkoissa käyn aina ihastelemassa interiööriä jos vain ovat auki, mutta Kemin kirkko oli kiinni kun menin tempomaan ovea sinä sunnuntaina.
sanni! oliko sulla tänään se kulmien laminointi? en oo ikinä odottanut mitään blogipostausta niin innolla kuin siitä toivottavasti pian tulevaa :D
Joo, se on tänään illalla 😀 Itsekin tässä lasken tunteja!
Kiitos, ihan mukava kirjoitus Kemistä. Kemissä on hyvin vähän hyttysiä. Nykyään ilmeisesti ennemminkin punkkeja. Kannattaa ehdottomasti tulla kesällä! Paljon tapahtumia melkein koko kesän, esim Easy Living ja Satama Open Air. Naapurikunnissa on myös paljon nähtävää eikä Ruotsikaan ole kuin kivenheiton päässä. Voit siis viipyä huoleti vähän pidempään :) Tervetuloa!
Jess, tämä vahvistaa haluani tulla kesällä ^_^ Niin upea kuin Lappi onkin, nuo inisijät voivat joskus tehdä pohjoisen vierailuista yhtä tuskaa...
Kuten:
https://blogit.terve.fi/karkkipaiva/raivoa-kipua-ja-kauneutta-kevolla/
Minä olin Kemissä työkomennuksella. Talvella paukkupakkasilla je kesällä kauniilla säällä. Tykkäsin Kemistä erityisesti siksi, että siellä oli 1) tosi mukavia ihmisiä, ystävällisiä ja puheliaita 2) Kaunis vanha rakennuskanta on säilytetty ja uutta rakennettu vanhaa kunnioittaen 3) Kulttuuritarjonta pieneksi kaupungiksi aivan mahtavaa!
Ihanan inspiroiva postaus, Kemi alkoi kiinnostaa minuakin :-) Menit siis junalla Rovaniemelle, sieltà bussilla Kemiin ja Kemissà liikuit kàvellen? Riittààkò mielestàsi parin yòn pyràhdys?
Joo, menin ensin Rovaniemelle koska vierailin myös Rovaniemen Lumihotellissa :) Tietysti olisin voinut mennä junalla suoraan Kemiin, mutta halusin yhdistää Kemin ja Rovaniemen vierailun. :)
Kemin keskusta on sen verran pieni että kävellen pärjää mainiosti - ellei halua vierailla jäänmurtaja Sampolla, se on keskustan ulkopuolella. Pari yötä riitti minusta hyvin talvella :) Kesällä ehkä viihtyisi pidempään..?
Mietin tàssà jos yllàttàisin mieheni pienellà pyràhdyksellà Pohjoiseen ja tottakai Rovaniemellà pitàisi myòs poiketa siinà tapauksessa. Otitko siis makuuvaunun junasta? Oliko siisti? Tuntuiko matka pitkàltà? Paluumatka pàivàllà?
Otin makuuvaunun junasta, se on minulle tuttua hommaa :) Matkustan junalla paljon ja hyödynnän yöjunia (ja makuuvaunuja) aina Lappiin reissatessa, jotta säästää aikaa kun voi herätä aamulla kohteessa :) Matka taittuu siis todella nopeasti, kun sen viettää nukkuen :D
Kun makuuvaunun lipun varaa tarpeeksi ajoissa, sen voi saada todella edullisesti, kuten Tampere-Rovaniemi 49€ (normaalihinta taitaa olla lähemmäs 200€...)
Junien makuuvaunut ovat todella siistejä, VR on uusinut kaikki makuuvaununsa muutama vuosi sitten ja hytit ovat freesejä ja oikein siistejä. Ahtaitahan ne toki ovat, mutta eihän siellä muuta tehdä kuin nukuta :D
Päivämatka välillä Rovaniemi-Helsinki tuntuisi kyllä itselle vähän turhan pitkältä ja voisi olla aika puuduttava, mutta Rovaniemi-Tampere vielä menee (se on lyhimmillään vähän runsas 6 tuntia.)
Mielestäni reissut pohjoiseen on todella järkevää taittaa yöjunalla, kun silloin voi maksimoida perilläoloajan. Jos haluaa lähteä kokemaan Lappia pelkästään viikonlopuksi, voi hypätä perjantaina töiden jälkeen junaan ja herätä aamulla 7 jälkeen Rovaniemellä. Paluujunaan voi hypätä sunnuntai-iltana ja sitten herää taas maanantaiaamuna Helsingissä :) Kätevää!
Hei Sanni, vinkkasin juuri Facebookin matkailuryhmään tämän Kemi-postauksen ja jäin miettimään, palasitko ikinä kesäiseen Kemiin? Voi olla unta tai kuvitelmaa, mutta ihan kuin oisin Instagramin stooreissasi nähnyt pätkän sisäsatamasta ja ihan tänä kesänä vieläpä!
Kyllä, olin Kemissä kesäkuun alussa lyhyellä yhden päivän ja yhden yön pysähdyksellä :) Yövyin Putiikkihotellissa ja vieläpä samassa huoneessa ☺️ Oli kiinnostavaa tutustua kesäiseen Kemiin ja nähdä sisäsatama kesäisessä asussaan :) Istuskelin parissakin eri sataman kuppilassa pitkän tovin ja nautin maisemista ja auringonpaisteesta.
Kesät ovat tosiaan satama-alueiden aikaa, mutta jos mietin koko kaupungin tunnelmaa, pidin enemmän talvi-Kemistä :) Jotenkin se sumuinen tunnelma ja korkeat kinokset loivat elämyksen, joka teki syvemmän vaikutuksen. ❤️