Otin tänä aamuna kylpyhuoneessa kuvia hiuksistani. Tein niille kansion, Aamu 23.11. Samalla löysin tietokoneelta kaksi muuta kuvakansiota nimellä 23.11., vuosilta 2016 ja 2017.
Sain spontaanin ajatuksen jakaa kuvia tältä aamulta eri vuosilta.
Selasin kaikki kuva-albumini vuoteen 2013 saakka - se on tämän koneen ensimmäinen kokonainen vuosi. (Edellinen kone kuvineen katosi varkaan mukaan Lissabonissa marraskuussa 2012.)
*
*
Santa Parkissa joulutunnelmissa.
Muistan mitä toivoin Pukilta. :)
(Se ei toteutunut.)
*
Kirjoittamassa joulukortteja Joulupukin Postikonttorissa.
Meidän oli tarkoitus tehdä Rovaniemen vierailusta jokavuotinen pikkujouluperinne. Sekään ei toteutunut. Ainakaan toistaiseksi.
*
Tätini Irmelin etupihalla. Olemme juuri saapuneet. (Sisareni ei halua näkyä blogissa.)
Tämä oli upea hetki. Olin edellisen - ja ainoan - kerran vieraillut tätini luona Yhdysvalloissa 12-vuotiaana, vuonna 1991. Keittiöön astuessani muistot palautuivat heti. "Tässä luin Bryan-serkulle englanninkielistä kirjaa jossa oli lampaita."
Ainoa minusta otettu kuva 23.11.2017. Ruokaostoksilla Oremissa.
*
High Rollerissa sisareni kanssa.
Olimme lähdössä seuraavana päivänä jälleen Utahiin tätini ja serkkujemme luokse. Tapasimme Irmeli-tädin viimeisen kerran. Hän kuoli seuraavana keväänä.
Ostin 23.11.2017 trikooasun Vegasin GAPista. (Joku toinen shoppailisi Vegasissa ehkä muuta...) Nuo leggarit ovat olleet päälläni siitä lähtien joka viikko. Vieläkin hyvässä kunnossa.
*
Viime vuodelta ei ole kuvaa 23.11., lähin on otettu 25. päivä.
Kuvaan tiivistyy hyvin sen aikainen tunnelma. Kasvokuvia ei minusta juuri tuolta ajalta ole.
*
Aamuhetki.
Irmeli-tädiltä saamani viimeinen joululahja, Joulupöllö, katsoo minua kynttilän takaa. Pidän sitä esillä vuoden ympäri, jotta se muistuttaisi minua Irmelin viisaudesta ja lämmöstä. Niin se tekeekin. ❤️
Hammastahnasta ja käsisaippuasta läikikäs peili ja Sannin vastaheränneet hiukset. Kuva, jolla halusin vain kertoa, että kiharat pysyvät jälleen yönkin yli.
Tänä marraskuisena aamuna 2019.
Kuvasta tulikin nostalgiamatka, eikä vailla haikeuttakaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille <3
8 comments on “23. marraskuuta läpi vuosien”
Oli kiva lukea tällainen "hyvän mielen" postaus, vaikka haikeuttakin mukana. Välillä tuntuu että nuo menneet lähivuodet olisivat hirmuisen kaukana jo. Ilmeisen mieleenpainuvia päiviä tuona ajankohtana, monille marraskuu tuntuu edustavan sitä tylsintä ja harmainta aikaa (en kuulu tähän joukkoon). En voinut olla kiinnittämättä huomiota myöskään viimeisen kuvan huppariin..niin, haikeutta.
Niin. ❤️😥
Huimaa, muistan tuon sun ekan joulupukki-postauksen, kuin se olisi ollut kuukausi tai pari sitten 🙂 Samoin ärsytyksen ja surun sun koneen katoamisesta. Näin se aika menee. Kiitos kun bloggaat edelleen.
❤️❤️
Kun haluan päästä joulutunnelmaan näin niin kuin jo etuajassa, niin lueskelen sun vanhoja postauksia joulukuulta tai siinä tienoilla. Sun jouluaiheisista postauksista - niin uusista kuin vanhoistakin - välittyy niin aidon ihana tunnelma....sitä on vaikea kuvailla... Joka tapauksessa ne on niiiin ihania! Eli paljon joulupostauksia tänne kiitos :)
Voi miten ihana kuulla 😊🤗
Minäkin muistan ihan selvästi sun koneen varastamisen, harmitti sun puolesta! Leuka tippui tätä lukiessa: onko siitä jo 7 vuotta?? Karkkipäivä on kyllä jo ihan instituutio... sen verran sitoutuneita me pitkäaikaiset lukijat taidetaan olla :D
Tykkään ihan superpaljon näistä nostalgia/tunnelmointipostauksista.
Ihanaa joulunodotusta Sanni <3
❤️❤️🤗
Ihanaa joulunodotusta myös sinulle Momo :) Minua ilahdutti valtavasti kun eilen työhuoneen tiloissa oli laitettu jo joulukuusi esiin <3