Tänään se alkoi. Mun uusi ruokavaliokokeilu.

Ja tämä on todellakin haastavampaa kuin osasin varautua.

Taustat lyhyesti, vaikka kyllähän te nämä jo tiedätte :)

- Olen noudattanut 4,5 vuotta vähähiilihydraattista ruokavaliota

- Voin ruokavalion kanssa erittäin hyvin. Mutta:

- Aloitettuani juoksuharrastuksen jouduin myöntämään, ettei ruokavalio tue tätä liikuntamuotoa parhaalla mahdollisella tavalla.

Ja siksi siis tämä kokeilu. Tarkoituksena ei ole vaihtaa kokonaan pois vhh:lta vaan lisätä hyviä hiilihydraattien lähteitä niin, että energiavarastot olisivat optimaaliset juoksun kannalta.

Valmennuspakettini ostin FitFarmilta, ja siihen kuuluu 3 kuukauden ravinto- ja treeniohjaus. Tarkoituksena on myöhemmin tänä vuonna käydä myös toisen lähestymistavan valmennus, sillä kiinnostuin vertailemaan eri tyyppisiä valmennustapoja. Olen nyt käynyt kummankin eri yrityksen valmentajan kanssa tapaamisessa, ja aloitan FitFarmilla.

Valmentajani FitFarmilla on Mikko Korpeinen.

Aloitustapaamisessa puhuimme siitä, millä tasolla olen hiilihydraatteja viime vuodet syönyt, ja hiilareita alettaisiin kuulema "ajamaan sisään" ruokavaliossani hyvin pienin askelin ettei kroppa mene ihan sekaisin.

Sain eilen ruokavalioni ja olin ihan monttu auki, tämäkö on "pienin askelin": hiilareiden määrä on treenipäivinä triplasti se mitä olen kohta viisi vuotta syönyt, ja treenittöminäkin päivinä tuplasti. Kyseenalaistin tämän, mutta minulle todettiin vain, että tällä lähdetään nyt kokeilemaan ja säädetään sitten jos kroppa reagoi ikävästi. No, Mikko on valmentanut satoja ellei tuhansiakin asiakkaita, joten mikä minä olen tähän murisemaan. Murina on oikeastaan sallittu vasta sitten, jos tulokset todellakin ovat huonot ja olo on kuukauden päästä ihan p*ska. ;)

Eli nyt siis vain kiltisti noudattamaan valmentajan ohjeita. Tästähän minä maksan joten pulinat pois ja kyseenalaistus-asenne kaappiin lukkojen taakse.

Kotiin päästyä ja ruokavalioon vielä hieman lisää perehdyttyäni alkoi seuraava haaste hahmottua: paperilla on ihan valtavasti ruokaa. Volyymillisesti valtavasti. Sopimus estää minua kertomasta ruokavalioni tarkkoja ainesosamääriä, mutta itse raaka-aineet saan kertoa ja sen, että aterioita on viisi päivässä. Senkin voin kertoa, että annoskoot ovat suunnilleen tuplat vhh-ruokavaliooni verrattuna.

Istuin tänä aamuna tuijottamassa ruokapaperia ja mietin, miten ikinä saan päivän aikana noin paljon ruokaa syötyä, ja noin tiheästi - ja jossain välissä pitäisi ehtiä salillekin.

Korostin tuossa juuri sanaa voolymi. Jep. Uusi ruokavalioni sisältää ruokaa enemmän volyymillisesti, mutta ei suinkaan energiallisesti vhh-ruokavalioon verrattuna. Vhh:ssa syödään paljon rasvaa esimerkiksi juuston, pähkinöiden ja öljyjen muodossa, uudessa ruokavaliossani rasvan määrä on tarkkaan kontrolloitu ja annoskoko on valtava hiilarin lähteen ja hurjan kasvisläjän ansiosta. Saadakseen saman määrän energiaa kuin pienestä palasta juustoa tai ruokalusikallisesta oliiviöljyä, täytyy syödä aikamoinen satsi kasviksia.

Katsokaapas tätä vertailua esimerkiksi. Tuollainen pieni juuston kyrsä on minulle suupala joka katoaa naamariin sen kummemmin asiaa edes rekisteröimättä. Saadakseni saman energiamäärän munakoisosta minun olisi syötävä sitä yli puoli kiloa! Voitte kuvitella että vatsassa on aikalailla erilainen täyteysaste pienen juustopalan tai puolen kilon munakoisolautasellisen jäljiltä.

Uusi ruokavalioni sisältää juustoa vain yhdellä aterialla proteiinin lähteenä. Muuten saan hyvästellä nuo täyteläiset herkut, joita olen tottunut käyttämään vapaasti pitkin päivää.

Lisää esimerkkejä ruoka-aineiden energiapitoisuuksista:

(Minulle vakkarivälipala.)

Öljyäkin lorautellaan vhh:lla ruokiin huoletta. Uudella ruokavaliolla ei.

Kuvat varmasti havainnollistivat, miksi vhh:lla on mahdollista saada enemmän kuin riittävästi energiaa pienemmillä annoksilla.

No, nyt nuo pienemmät annokset on hyvästelty ainakin seuraavan 3 kuukauden ajaksi. Tai sanotaan normaalin kokoiset annokset, uskoisin että melkein kenen tahansa peruspirkon silmään nuo FitFarmin pääaterioiden annoskoot ovat aika hervottomia. Treenin jälkeinen ateriakin piti syödä kahdelta lautaselta kun ei mahtunut yhdelle. Vatsani on tottunut kolmeen ateriaan päivässä, nyt olisi syötävä viisi - ja niitä jättiannoksia. Lähteeköhän tässä ihan vatsalaukku venymään... :D

Aamu alkoi mittailemalla eri ruoka-aineiden määriä päivän aterioille. FitFarmin ruokavalio on gramman tarkka. En itse ole yhtään innostunut punnitsemaan ruoka-aineita, toisin kuin jotkut ehkä luulivat induktion perusteella. Mutta induktio on vain lyhyt kahden viikon jakso kun taas normi-vhh:lla vaakaa ei tarvita mihinkään - juuri sekin on vhh:ssa minulle niin mieleistä. Saa syödä herkkuruokia miettimättä kaloreita tai annoskokoja. Nyt on vain opittava kokeilun nimissä tulemaan vaa'an kanssa kaveriksi.

FitFarm-ruokavalion aamiainen muistuttaa omaa lemppariaamiaistani sillä erolla, että öljyä tai rasvaa ei saisi juuri käyttää ja tonnikalankin on oltava öljytöntä. (Tämän aamuisessa oli vielä tonnaria öljyversiona. Mikko varmaan heristelee sormea mutta kaapeista vanhat varastot ensin pois.)

Aamiaiseen ei kuulu juustoa. Nyyh.

Tässä valmistuu päivän lounas, joka oli syötävä jo kello 12.00 (mielellään jo yhdeltätoista..!) että ehtii syödä kaikki päivän ruoat valveillaoloaikana.

Minulla on muutama valinnainen hiilihydraatin lähde: bataatti, kvinoa, kaura, ohra, tattari ja riisinuudeli. Tänään valitsin kvinoan, jota kätkin munakoiso-tomaatti-fetavuokaan. Pastan, riisin ja leivän pyysin jättämään ruokavaliostani pois, sillä ne ovat niitä "ikäviä hiilihydraatteja" joihin minulla on ollut riippuvuussuhde. Mieluummin otan hiilihydraatit jostain muusta kuin niistä lähteistä, joihin muodostuneesta addiktiosta niin taistelin päästäkseni eroon. Perunasta taas en ole ylipäänsä koskaan oikein välittänyt.

Mielenkiintoisesti, FitFarmin ravintoajattelun mukaan kasvikset bataattia ja perunaa lukuunottamatta eivät ole hiilihydraatteja, niitä ei siis lasketa aterioilla hiilariksi. Siksi saan vapaasti koostaa aterian kasvisosuuden mistä tahansa kasviksista, ja hiilarin lähde on erikseen. Aika jännä juttu. Etenkin, kun oli tarkoitus lisätä hiilaria päiviini pienillä portailla. Tottahan toki kasviksissakin on hiilihydraatteja, ja valituista vihanneksista riippuen aterioideni kasvisosuus tuo päivään 20 grammaakin lisää hiilihydraatteja varsinaisen hiilarin lähteen päälle. Mikä on todella paljon kun miettii, että elimistöni on tottunut noin 30-40 gramman vuorokausihiilihydraattimäärään.

Saas nähdä mitä mun kroppa tästä tykkää.

*

Tällä hetkellä, kello 17.30, on kolme päivän viidestä ateriasta syötynä. Plus palautusjuoma. Vielä olisi smoothie + manteliannos sekä maitorahkasta ja marjoista koostuva iltapala jäljellä. Olen aivan kylläinen. Mikko sanoi, että vedät iltapalan sitten vaikka kymmeneltä ennen nukkumaanmenoa. Eiiih.... Kaikkeen sitä lähtee mukaan.

Mutta kyllä tämä läpi vedetään :)

Väliaikaraportteja seuraa.

Tuotearvostelussa tänään liettualaisen Uoga Uogan mineraalimeikkejä.

Minulle tämä tulee aina olemaan ööga-ööga... ^_^ En tiedä miksi. Uoga on liettuaa ja tarkoittaa marjaa.

Sain Uogan meikkejä kokeiltavaksi Biodelly-verkkokaupalta. Tuotteet on valmistettu 100-prosenttisesti luonnollisista raaka-aineista, mutta eivät 100-prosenttisesti mineraaleista. Mineraalipuuterissa ja poskipunissa on mineraalien lisäksi ainesosia kuten riisijauhetta, allantoiinia ja magnesiumstearaattia.

Meripihka on Uoga Uogan erityisainesosa, jota en ole ainakaan vielä kuullut käytettävän muissa mineraalikosmetiikkasarjoissa. Uoga Uogan teettämien tutkimusten mukaan meripihkahappo on todella antioksidanttista, ja ilmeisesti jauhetussa meripihkassa, jota tuotteet sisältävät, on sama ominaisuus. Googlailin vähän ja meripihkahappoa käytetään hapettumisenestoaineena myös elintarvikkeissa. Lisäksi meripihkahappo on antibakteerista ja tulehdusta vähentävää. Uoga Uogan meikeissä käytetty meripihka on Itämerestä.

(En muuten päässyt täyteen selvyyteen siinä lasketaanko meripihka mineraaliksi, Wikipedian mukaan kyllä mutta monien muiden sivujen mukaan ei. No, ehkä selviämme ilman tätä tietoa :D)

Yleisesti sarjan herättämistä mielikuvista; ihastuttava ja persoonallinen. :)

Merkin on perustanut liettualainen naiskaksikko Jovita Vyšniauskienė ja Lena Sokolovska. Kuten naapurimaa-Viron Nurme ja Signe Seebid, Uoga Uoga on pieni perheyritys jossa kaikki tuotteet tehdään käsin. Pidän kovasti pakkausten ulkonäöstä sekä kielestä ja tyylistä, jolla sarja puhuttelee asiakkaitaan. Lukekaa vaikka About Us -sivun jutustelua merkin kotisivulta. Pakkauksien söpöt pikkurunot ovat Lenan ja Jovitan itse kirjoittamia.

Jovita ja Lena

Kuva: Kosmetikos dnr

Saamassani lahjapakkauksessa oli mukana saatekirje, joka alkaa näin;

"Hello. We can imagine you now staring at this little Uoga Uoga box and thinking, 'So what?' Well, while you're asking yourself that, some magic is happening inside the box. You can doubt it and that's ok. Everybody does that at first. But you know, believing in miracles never killed anyone."

:)

Sain testiin mineraalipohjan sävyssä 632 Champagne (kuvauksen mukaan "light, warm, yellowish shade") sekä näytteen sävystä 635 Captured Ray of Sun ("medium light, neutral shade").

Kuten swatch-vertailukuvasta voi nähdä, Champagne ei oikeastaan ole yhtään kellertävä verrattuna muihin lämpimiin sävyihin. Päinvastoin, se on muiden rinnalla jopa hitusen punertava. Sävysyvyydeltään se on tummempi kuin normaalisti talvella käyttämäni mineraalipohjan sävy (viime vuosina Flow Kosmetiikan Peach), mutta asettuu iholleni ihan nätisti vaikuttamatta liian tummalta. Captured Ray of Sunia en vielä kokeillut, koska se on selvästi päivettyneemmälle iholle.

Lily Lolon Warm Peach (lämmin) ja ennen niin pitkään käyttämäni Blondie (neutraali) ovat minulle nykyään liian vaaleita, ihoni muututtua pysyvästi tummemmaksi. BM:n Fairly Light'kin on vähän siinä ja siinä että näytänkö sen kanssa liian kalpealta.

(Näin käy kun pakkaa mineraalipurkin mukaan matkalle ja unohtaa sulkea purkin lävikön)

Uoga Uogan mineraalipohja on sekoitus mineraaleja sekä lisäaineita kuten allantoiinia, riisijauhetta ja magnesiumstearaattia. Inci kokonaisuudessaan: mica, titaanidioksidi, sinkkioksidi, magnesiumstearaatti, kaoliini, allantoiini, jauhettu meripihka, riisijauhe, silica, rautaoksidit (pigmenttejä).

Uogan mineraalipohja tuntuu ihollani kuivemmalta kuin muut mineraalipohjat. Arvelen, että kokemus johtuu puuterin kosteutta ja talia imevistä ainesosista (kaoliini, riisi, silica).

Uoga Uoga on kehittänyt mineraalipohjansa kaikille ihotyypeille sopiviksi, mutta incin perusteella ja oman ihoni kokemuksella sanoisin, että Uogan pohja sopii parhaiten hieman rasvoittuvalle ja kiiltelyyn taipuvalle iholle. Kun sekoituksessa on useampi absorboiva aine, sanoo tämän tädin maalaisjärki, että koostumus on pakostikin iholla kuivempi kuin sellainen koostumus, jossa niitä ei ole.

Myös poskipunissa on saman tyyppinen, kuivahko koostumus, ja jauhepohjakin on aivan sama. Poskipunan ja meikkipohjan inci eroaa vain käytettyjen pigmenttien osalta.

Sain kokeiltavaksi kaksi Uoga Uogan poskipunaa: viileän That Real Rose -sävyn (light, cold rose shade) ja lämpimän Peachy-sävyn (light, warm peach shade). Kuvassa kasvoilla Champagne-mineraalipohja ja That Real Rose -poskipuna. That Real Rose muistuttaa sävyltään hieman Lily Lolon lemppariani, klassisen kaunista ruusun punaa Ooh La La'ta, mutta Uogan koostumus jää kakkoseksi Lololle.

Uogan poskipunien kuivahko laatu Loloon verrattuna tulee mielestäni kuvassa hyvin esiin.

Mineraalikoostumukset ovat niin jänniä; ne ovat luonnostaan jauhemaisia, mutta kaikki eivät silti tunnu iholla jauhoisilta ja jätä kuivan näköistä pintaa. Uoga Uogan koostumukset tuntuvat olevan tätä jauhoisempaa laatua. Kun Loloa ottaa ripauksen hyppysiin ja hieroo ihoon, se ikäänkuin "sulaa" ihoon kun taas Uoga pyörii iholla jauhoisena. Jokin reseptiikassa tekee sen, ettei jauhe vain asetu iholle yhtä nätisti ja tasaisesti kuin toisten kokeilemieni mineraaliposkipunien.

Vaikka Uoga Uoga sympaattiselta merkiltä vaikuttaakin, niin omalla kohdallani on todettava, etteivät sarjan mineraalimeikkien koostumukset toimi ihollani ihan parhaalla mahdollisella tavalla. (Harmi ettei Uogan ihon- ja hiustenhoitosarjaa saa Suomesta, olisi ollut mukava esitellä merkkiä laajemminkin. Nyt arviosta jää negatiivinen kuva vain koska juuri meikit eivät olleet mun ihon juttu.)

Olisi kiinnostavaa kuulla kokemuksia rasvoittuvaihoisilta, josko Uogan mineraalipohja toimisi heillä paremmin kuin esimerkiksi Lily Lolo, Idun ja Flow, jotka eivät sisällä absorboivia ainesosia.

Tässä kuvassa iholla Peachy-poskipuna.

Purkissa kauniin heleältä näyttävä Peachy on ihollani aavistuksen tunkkainen ja kadottaa raikkautensa. Pigmenttiä on runsaasti ja koska koostumus levittyy helposti epätasaisesti, kannattaa annostelun kanssa olla tarkkana.

Kummassakin kuvassa huulilla Uoga Uogan Wind Catcher -huulikiilto, joka on sarjan suosituin huulikiilto. Persikkaisen beige sävy sopiikin varmasti monelle ja on superhelppo arkisävy neutraalien tai lämpimien meikkien kaveriksi.

Pidän huulikiillon kosteuttavasta koostumuksesta joka pysyy huulilla keskimääräistä paremmin - luonnonkosmetiikan huulikiilloilla on taipumus kadota huulteni pinnalta nopeasti, koska kuivat huuleni kirjaimellisesti imaisevat niiden hoitavan, kasviöljyihin pohjautuvan koostumuksen. Luonnonkosmetiikan huulikiillot eivät myöskään ole yhtä tahmeita kuin synteettiset, ja tahmeus edesauttaa kiillon pysymistä. Minkä miellyttävyydessä voittaa, sen yleensä kestossa menettää huulikiiltojen kohdalla.

Testipaketissa oli myös Uoga Uogan kabukisivellin.

Sivellin on mallia pitkävartinen, ja täytyy sanoa, että olen nykyään enemmän näiden pitkävartisten kuin "töppö"vartisten ystävä.

Uogan sivellin on synteettistä materiaalia ja tiheydeltään juuri sopivan napakka. Harjapää on kooltaan aika pieni ja siro tehden siitä erinomaisen valinnan etenkin pienikasvoisille. :)

Tässä vertaus Idunin kabukiin, joka on kooltaan medium-luokkaa ja materiaaliltaan taklonia. Idunin kabuki on Uogaa pehmeämpi ja ylellisemmän tuntuinen. Uogan etu on napakkuus, eli sillä voi tarpeen vaatiessa "pakata" meikkipohjaa iholle peittävämmin.

*

Summa summarum:

- Peittävyydeltään keskivahva mineraalimeikkipohja, mielestäni suunnilleen samaa luokkaa kuin Lily Lolo

- Jättää ihon hyvin mattaiseksi verrattuna moniin mineraalipohjiin, vaikka micaa sisältääkin. Pienen hohteen erottaa kun jauhetta swatchaa kämmenselkään mutta kasvoilla tulos on mielestäni lähes täysin matta.

- Jos ihosi rasvoittuu helposti eivätkä kokeilemasi mineraalipohjat ole pitäneet ihosi kiiltoa kurissa, Uoga Uoga saattaa olla ratkaisu.

.

Hintatietoja:

Mineraalipohja 8 g / 24,90€. Näytekoko 0,7 g / 3,90€

Poskipuna 4 g / 16,90€

Huulikiilto 3 ml / 11,90€

Kabuki 16,90€

Viime viikonloppuna toteutui Suomessa ensimmäisenä laatuaan blogilukijamatka – Karkkipäivän lukijamatka Tallinnaan. Matkatoimisto Pohjolan Matka lähestyi minua idean tiimoilta viime keväänä, ja alun perin syksyksi suunniteltu matka ajoittui lopulta talvisesongille tammikuuhun.

Mukana meitä oli kauneusteemaisella matkalla lopulta 40 lukijaa + seuralaista, sekä minä ja Pohjolan Matkan Riikka.

Tänään vuorossa läjäpäin kuvia ja tunnelmia matkalta.

Juttu on pitkä, mutta lukekaa vaikka osissa viikonlopun aikana :) Pidän viikonlopun blogivapaata ja uutta matskua tulee sitten ensi viikolla.

Matkaan lähdettiin perjantaina Helsingistä M/S Baltic Queen –laivalla. Kokoonnuimme laivan yökerhoon nauttimaan tervetuliaiskuohuvat ja siinä vähän jutusteltiin ja tutustuttiin ja käytiin läpi matkaohjelmaa. Minua kiinnosti tietysti tietää mistä päin osallistujat olivat tulleet, ja kauimpaa saapunut lukija oli Oulusta. Skål pohjoiseen!

Lauantaiaamuna enemmän tai vähemmän hyvin nukkuneet karkkipäiväläiset kokoontuivat Tallinnan satamassa odottavaan Pohjolan Matkan bussiin. Meluisasta yöstä ja lyhyistä unista huolimatta tunnelma oli iloinen ja pirteä.

Kuskimme Markku ja Tallinnan paikallisoppaamme Riina toivottivat meidät tervetulleiksi.

Matkalaiset yllätettiin jo aamutuimaan virolaisilla lahjaterveisillä – NHS Oy lahjoitti Karkkipäivän lukijamatkalaisille ihanat Nurmen saippuat.

Penkeillä selailtiin Nurmen esitettä ja kuulin takaani pohdintaa hiussaippuasta – siitä minulla oli tytöille heti pitkät stoorit jaettavana.

Kosmetiikasta tuli todellakin höpöteltyä matkan aikana vähintäänkin tarpeeksi! :) Ajatelkaa mikä tilaisuus kosmetiikkafriikeille – koko viikonloppu samanhenkisessä seurassa eikä kukaan pyörittele silmiään kun intoilet käsikuorinnasta tai fiilistelet silmät ummessa jalkavoiteen tuoksua. Eräs osallistuja totesikin jo tervetulodrinkeillä, että hän on odottanut matkaa kuin kuuta nousevaa koska tuttavapiirissä ei ole ketään kenen kanssa jakaa kosmetiikkaintoilut. Tänä viikonloppuna oli lupa jauhaa purkeista ja voiteista niin paljon kuin sielu sieti. :) Mutta kyllä me paljon muustakin juteltiin. :)

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli ostoskeskus Solaris ja siellä viime keväänä avattu, pelkästään Virossa valmistetulle luonnonkosmetiikalle tai semiluonnonkosmetiikalle (Puhas Loodus, Natura Siberica) omistettu ihana Pillerkaar-myymälä.

Liikkeen omistaja Jüri Paltser toivotti meidät tervetulleeksi ja kertoi liikkeen edustamista merkeistä ja luonnonmukaisen kosmetiikan suosiosta Virossa.

Juuri Paltserilta sain kuulla, että Virossa on enää vain yksi ainoa normikosmetiikan valmistaja, kaikki loput kosmetiikkayritykset tuottavat luonnonkosmetiikkaa. Pelkästään Pillerkaarissa on yli 30 virolaista merkkiä myynnissä. (Natura Siberica on venäläinen merkki mutta osa sen valmistuksesta on lisensoitu Viroon, ja Pillerkaar myy näitä Virossa valmistettuja Natura Siberica –tuotteita.)

Värikkäässä myymälässä riitti hypisteltävää.

Pillerkaar-vierailun yhteydessä meille pidettiin myös maan suurimman luonnonkosmetiikkamerkki Joikin esittely.

Saimme kuulla, että Joikin tarina on alkanut aikoinaan soijavahakynttilöistä. Tänä päivänä Joikin valikoima kattaa niin kasvojen- kuin vartalonhoitotuotteet.

Erityistä ihastusta matkalaisissa aiheutti Joikin käsikuorinta, joka katosi hyllyistä sellaista vauhtia että Paltser joutui hakemaan varastosta lisää.

Pillerkaar vaikutti saavan lukijoiden varauksettoman ihastuksen ja jono kassalle oli pitkä…

Päädyimme myös Pillerkaarin Facebook-sivulle: "Hullud järtsud Pillerkaares" ^_^

*

Seuraavaksi bussimme suuntasi Kalamajan alueelle Telliskivi-keskukseen, jossa ohjelmassa oli vierailu Mimesis-liikkeeseen kera kahden tuotemerkin esittelyjen ja lounastauko.

Mimesis-liike vastaa tyyliltään suunnilleen Suomen Ruohonjuurta, eli myynnissä on niin kansainvälisiä kuin kotimaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä. Mimesiksen valikoimassa on virolaisten merkkien lisäksi mm. Cattieria, Dr. Hauschkaa ja Laveraa.

Valtava ryhmämme täytti puolitettunakin koko pienen Mimesis-liikkeen. Meidät oli jaettu kahteen ryhmään ja toisella puoliskolla oli vapaata aikaa tutustua Telliskiven pikku putiikkeihin samalla kun toinen puoli kuunteli esittelyjä.

TurBlissistä kerroinkin jo Tallinnan tuomiset -postauksessa, kyseessä on siis tuhanvuotiseen turpeeseen perustuva sarja jonka valikoimassa on ainoastaan kasvonaamioita ja hoitovesiä.

Kaikissa naamioissa on pohjana samaa turvetta, ja valituilla yrteillä ja uutteilla naamioihin on lisäksi saatu eri ihotyyppejä hyödyttäviä vaikutuksia, kuten ihohuokosia supistavia rasvoittuvalle iholle tai kiinteyttäviä ikääntyvälle iholle. Erilaisten yrttien vaikutuksista ihoon saimmekin kuulla hieman enemmän iltapäivän workshopissa.

Signe Seebid –merkin perustaja Signe valloitti suloisella olemuksellaan ja kertoi perheyrityksen työllistävän tällä hetkellä 5 henkilöä. Jokaisella on oma tehtävänsä: yksi pakkaa ja tarroittaa, yksi kuljettaa tuotteet jälleenmyyjille ja muutama valmistaa tuotteita. Kaikki tuotteet valmistetaan käsin pienessä tehtaassa Tallinnassa.

Sympaattinen tuotesarja koostuu erilaisista voiteista, saippuoista, vartalokuorinnoista ja kylpymaidoista. Myydyin tuote on appelsiinivartalokuorinta jonka tuoksu nosti heti veden kielelle.

Signen sarjassa aromaterapialla on tärkeä merkitys, ja tuotteiden tuoksut on tarkkaan mietitty tuomaan terapeuttisia elämyksiä. Sarjaan kuuluu myös puhtaita eteerisiä öljyjä. Kuvassa nuuhkuttelun kohteena kookosminttujalkavoide, jonka saimme Signeltä myös lahjaksi.

.

Mielenkiintoisesti, Virossa luonnonkosmetiikan sertifikaatit eivät nauti kuluttajien keskuudessa kovin suurta kiinnostusta, ja sertifikaatteja tärkeämpiä asiakkaille ovat eri mediatahojen tuotteille myöntämät palkinnot. Signe, samoin kuin Pillerkaar-myymälän Jüri, korostivat esimerkiksi Cosmpolitan-lehden antamien tunnustusten tärkeyttä, ja tällaisen tunnustuksen saaminen on virolaiselle kosmetiikkayrittäjälle suuri kunnia. Monista tuotteista löytyykin palkinnoista kertovia tarroja.

Lounas nautittiin hajaantuneena eri paikkoihin, itse liityin F-Hooneeseen suuntaavan seurueen kylkeen.

Ruoan laatu ei taaskaan pettänyt, ja hintataso on tosiaan jotain sellaista joka tekee suomalaisen hyvin onnelliseksi. Pöydässämme päiviteltiin mm. 5,80€ hintaista laskua isosta keittolautasellisesta ja tukevasta salaatista. Itse riehaannuin tilaamaan pöperöä peräti 11,80 eurolla jolla sain kaksi niin ruokaisaa annosta että jaksoin hädin tuskin syödä loppuun.

Seuraava kohteemme oli Harmoonikum-keskus Viimsin kartanossa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnan keskustasta. Harmoonikum on kylpylä-hoitola jossa järjestetään tilauksesta myös luonnonkosmetiikan työpajoja.

Odotin jostain syystä luokka- tai neuvotteluhuonemaista tilaa, mutta meidät toivotettiin tervetulleeksi kodikkaan olohuonemaiseen tilaan jossa takkatuli loimusi ja vanhanaikaisen näköiset sohvat ja nojatuolit kutsuivat istumaan ja rentoutumaan. Tarjolle oli katettu yrttiteetä ja voileipiä.

Harmoonikumin emäntä ja workshopin vetäjä Ene Lill valmistaa itse 100-prosenttisesti luonnon raaka-aineista valmistettua kosmetiikkaa jota myy Harmoonikumissa.

Keräännyimme pitkän pöydän ympärille ja saimme heti alkuun kuulla hieman pahoitteluja siitä, että opetustilanne on Harmoonikumille vähän haasteellinen ryhmämme ollessa niin suuri. Normaalisti workshopissa käy kuulemma maksimissaan noin 15 hengen ryhmiä.

Tulisimme valmistamaan yksinkertaisen kasvokuorinnan sekä kasvoöljyn, ja Ene demonstroisi meille hoitovoiteen valmistuksen. Emme voineet itse valmistaa voidetta, sillä sen valmistus vaatii lämpölevyn käyttöä eikä sellaisia olisi riittänyt kokoisellemme ryhmälle.

Ene aloitti kertomalla workshopiin valittujen öljyjen ja yrttien vaikutuksista. Tässä vaiheessa opetustilanteen haasteet kävivät selväksi, itse en harmillisesti kuullut puoliakaan mitä Ene puhui. Opetus myös eteni liian nopeaan tahtiin jotta kaikki olisivat ehtineet pysymään perässä siinä mitä kulloinkin oli tarkoitus tehdä.

Harmoonikumille jätettiinkin tästä jo palautetta ;)

Kuvassa valmistuu kasvokuorinta kaurahiutaleista, vehnäleseistä, riisijauheesta sekä neljän yrtin sekoituksesta: kehäkukka, laventeli, siankärsämö ja matara. Ainekset sekoitetaan luonnonjogurttiin tai rasvaiseen maitoon. Seosta voi käyttää sekä kuorintana että naamiona, naamiona se jätetään iholle 15 minuutiksi.

Olisin toivonut saavani workshopista enemmän irti ja syvällisempää tietoa vaikuttavista aineista, mutta oli tämä ”askartelupajakin” ihan mukava kokemus. :)

Jotain uuttakin siellä opin, kuten sen, että viinirypäleensiemenöljy on erinomainen pohjaöljy kasvoöljyille neutraaliutensa vuoksi. Aikaisemmissa yhteyksissä muistan jo kuulleeni, että viinirypäleensiemenöljy on pienimolekyylistä ja siten iholla miellyttävän tuntuista ja nopeasti imeytyvää.

Pellavansiemenöljystä kerrottiin, että sillä on voimakkaasti ihoa uudistava vaikutus, ja sitä on käytetty jo muinaisista ajoista palovammojen hoitoon. Porkkana- ja hampunsiemenöljy taas ovat vahvasti antioksidanttisia ja suojaavat ihoa vapailta radikaaleilta. Minun kasvoöljyyni tuli vaikuttavaksi aineeksi hamppua ja tuoksuksi valitsin appelsiinin ja geraniumin.

Workshoppiin osallistuneet: sain Riinalta hänen lupaamansa tiivistelmän workshopin sisällöstä resepteineen, se löytyy täältä.

Kasvovoide valmistui näin:

Voiteeseen valitut vaikuttavat aineet eli yrtit laitettiin hautumaan kuumaan veteen (kuin valmistettaisi teetä) eli niistä tehtiin uute.

Voidepohja muodostui mehiläisvahasta, jojobaöljystä ja kookosrasvasta, myös porkkanaöljyä lisättiin tuomaan antioksidanttista vaikutusta. Ene kertoi, että mehiläisvaha toimii myös emulgaattorina eli edesauttaa vesi- ja öljyfaasien sekoittumista toisiinsa. Mehiläisvahaa ei saa kuumentaa yli 60-asteiseksi tai sen bioaktiiviset aineet häviävät.

Osa yrttiuutteesta sekoitettiin rasvapohjaan (sekoitussuunta on pidettävä samansuuntaisena) ja seokseen lisättiin tuoksuaineeksi mintun ja greipin eteerisiä öljyjä. Sitten yksinkertainen voide oli jäähtymistä vaille valmis.

Seoksen jäähdyttyä ja saostuttua tulos oli tällainen:

Kiinnostavaa, tämäkin oli tavallaan uutta. Olen kuvitellut, että tämän näköiset jähmeät, vahamaiset voiteet ovat aina salvoja eli vedettömiä koostumuksia, mutta tässä seoksessa oli vettä kasviuutteen muodossa. Kyseessä on siis water-in-oil emulsio, yleisimpien kaupoissa myytävien voiteiden ollessa oil-in-water-emulsioita. Vaikka voide näyttää jähmeältä ja paksulta, se tuntui iholle levittäessä yllättävän raikkaalta ja ohuelta.

Workshopin päätteeksi tarjottiin vielä rahkapiirakoita, ei tällä matkalla ainakaan ihmisille päässyt nälkä tulemaan. :)

*

Harmoonikum oli päivän viimeinen viralliseen ohjelmaan kuuluva pysäkki, ja Viimsistä ajelimme takaisin keskustaan hotellillemme.

Tässä vaiheessa itselläni oli ollut suunnitelmissa lähteä ostoksille (en koko päivän aikana ostanut mitään kun keskityin kuvaamaan ja juttelemaan), mutta huoneeseen päästyä laiskotus otti vallan. Hain aulasta ilmaisen (!) kahvin ja vajosin nojatuoliin juttelemaan miehen kanssa puhelimessa.

Kello tuli pian 18 ja oli aika valmistautua illalliselle. Meikin fiksaus iltakuntoon: vedetään tummat sisärajaukset ja sutaistaan vähän varjostusta vanhan päälle :D Toimii aina. :)

Meitä lähti yhteiselle illalliselle 19 hengen poppoo. Ravintolaksi löytyi pitkällisen varauskarnevaalin jälkeen paljon kehuttu Von Krahli Aed.

(Tiedoksi suurille ryhmille: monet tallinnalaisravintolat eivät ota vastaan yli 10 hengen seurueiden varauksia, vaan näin suurten ryhmien varaukset täytyy varmistaa jonkun matkanjärjestäjän kautta. Tulipahan tämäkin opittua.)

Saimme Von Krahlin alakerrasta oman kodikkaan, tunnelmallisen nurkkauksen jossa ilta sujui rentoon tahtiin höpötellessä ja toistemme (ja omia) annoksia ihaillen ja syöden.

Ei voi kuin taas suoda kehut tällekin tallinnalaisravintolalle, kauniita ja maistuvia annoksia hintaan joka ei pahoita kenenkään mieltä.

Kyllä Tallinnaan vain kelpaa tulla niin syömään kuin kosmetiikkashoppailemaan!

Palasimme kauniin lumisen vanhankaupungin halki hotellille vatsat täynnä ja mielet lämpiminä. Ainakin itselläni oli tosi iloinen olo, sellainen kuin olisin juuri viettänyt iltaa vanhalla kaveriporukalla.

Välitän vielä kerran kiitokset kaikille matkalle osallistuneille, oli tosi mukava tutustua teihin ja kivaa että tehtiin päivästä yhdessä niin hauska ja onnistunut!

Erityiskiitokset matkan ideoinnista vastanneelle Pohjolan Matkan Piialle! <3

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukijamatka vol. 2 olisi hyvinkin toteutumassa jonain kauniina päivänä. ^_^

P.S. Jotkut osallistujat kysyivät saako minulta matkalla otettuja kuvia - laittakaa minulle sähköpostia niin laitan teille linkin Dropbox-kansioon josta saatte kaikki kuvat :)

P.P.S. Mun mobiililaajakaista ei toimi tällä hetkellä kunnolla Ahvenanmaalla ja siksi kommentteja on jäänyt jonkun verra odottamaan. (Tämänkin postauksen jouduin kirjoittamaan Maarianhaminan kirjastossa...) Katsotaan suostuuko yhteys toimimaan edes muutaman minuutin illalla niin saisin parit kysymykset vastattua :)

Täytän tänään kolmekymmentäseitsemän vuotta ja minulla on hyvä olo! :)

Ikääntyminen on kiinnostava taival, johon kaikeksi onneksi ei välttämättä liity vanheneminen sanan ikävässä merkityksessä, kuten tuossa joku aika sitten juteltiin. Vuodet karttuvat, sitä ei voi estää, mutta missään ei sanota että mielen täytyisi muuttua tai olemuksen vakavoitua.

Kauneusbloggaajana huomaan seuraavani ikääntymisen merkkejä ihan eri tavalla kuin tekisin ilman blogia. Olen kuvannut itseäni blogiin viikottain viimeiset kohta seitsemän vuotta, ja tämän kautta tulee väkisinkin tarkkailtua itseään tarkemmin kuin ehkä keskivertoihminen. Kuviin dokumentoituvat syvenevät uurteet, oheneva iho, kasvoille piirtyvät läiskät, silmäluomien veltostuminen ja jopa ihon sävyn ympärivuotinen tummuminen.

Olen iässä, jossa kronologisen ikääntymisen merkit kiihtyvät joka vuosi. Jossain vaiheessa ajattelin, että asian seuraaminen olisi masentavaa, mutta nyt yhä lähemmäksi neljän kympin rajapyykkiä lipuessani voin todeta, että ei se olekaan. Ruttuja ja pigmenttiläiskiä enemmän minussa aiheuttaa melankoliaa elämän kuluminen. Elämä on niin hauskaa että täällä viettäisi mielellään vielä 100 vuotta. <3

Minä olen 37-vuotias joka:

* Innostuu helposti vaikka mistä eikä osaa kätkeä sitä

* Ei osaa piilottaa muitakaan tunteitaan

* Ei ole oppinut näin monen vuoden aikana laittamaan hiuksiaan eikä enää piittaa siitä

* On nuorempana samaistunut Daria Morgendorfferiin mutta nykyään enemmän johonkin myönteisempään hahmoon

* Kokee arvot kuten terveys ja läheisten hyvinvointi tärkeämpinä kuin minkään muun

* On iloinen kun ympärillä on iloa

* On vieläkin yhtä hulluna shampoiden ja hoitoaineiden fiilistelyyn kuin 13-vuotiaana

* On todennäköisesti lapsellisempi kuin 16-vuotiaana :)

Kuvitus aiheuttaa varmaankin taas jotain porua. Kroppaansa esittelevä on aina liian laiha, liian läski tai liian omahyväinen. Minä en ole mielestäni mitään noista, vaan tasapainossa itseni ja kaveri kroppani kanssa. Komplekseja ja ahdistuksia liittyy jokaisen naisen ja miehen elämään ja kasvuun, ja jos jossain vaiheessa voi todeta olevansa itsensä kanssa ihan sujut niin se on minusta hyvä juttu ja sen voi näyttää olematta itsetunto-ongelmainen huomion kerjääjä.

.

37-vuotias Sanni on tällä hetkellä matkalla Ahvenanmaalle jossa juhlii viikonloppuna omia ja sisarensa synttäreitä tunnelmallisessa Björnhufvudissa. Tämä Sanni harkitsi pitkään koneen jättämistä Tampereelle.

37-vuotias bloggaaja-Sanni taas on revetä innostavien blogijuttujen keskellä ja haluaisi kirjoittaa vaikka heti jutut Korresin voiteista, Uoga Uogan meikeistä, juureksista, Tallinnan lukijamatkasta, ravinto- ja liikuntavalmennuksen etenemisestä, Idunin persikkaisesta luomiväristä, EkoPharman puhdistusvaahdosta, RMS Beauty -tuotteista, vadelmaetikkahiushuuhtelusta ja jakaa videon sydämen särkevästä koirasta. No, viimeinen ei aikaa vie: Disabled dog given another chance in life. <3

Ahkera arpoja täällä taas hei. Olisi taas eteenpäin laitettavaa - kuka haluaa setin kauneusravintolisiä?

Minulle pätkähti Vivania-tuotesetti jonka laitan mieluusti saman tien eteenpäin tilaa viemästä, koska en aio itse kokeilla näitä. Beauty Shot -kollageenijuoma sisältää vieläpä sokeria, joten en välitä testailla.

Kauneusravintolisät ovat oikein perusteltu lisä ihonhoitorutiiniin, sillä sisäisesti nautittuna vitamiineilla ja muilla ravintoaineilla on moninkertaisesti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ihomme kuntoon (ja hiuksiin ja kynsiin) kuin ulkoisesti käytettävillä tuotteilla. Tykkään itse käyttää esim. aurinkokapseleita (todettuani niiden ilmeisen myönteisen vaikutuksen) ja kynsi- ja hiusravinteita, mutta jostain syystä tällaiset anti age -ravintolisät eivät ole koskaan innostaneet. Arvaan, että monia muita kuitenkin kiinnostaa, joten jakoon. :)

Vivania Beauty Shot -juoma sisältää nestemäistä kollageenia, hyaluronihappo ja c-vitamiinia. Tuote lupaa "edistää ihon kauneutta ja elinvoimaisuutta ravitsemalla ja lisäämällä ihon kosteutta sisältä päin, edistämällä ihon kiinteyttä ja kimmoisuutta sekä ylläpitämällä ihon tervettä rakennetta". Hyvien tulosten saavuttamiseksi juomaa suositellaan nautittavan 50 ml päivittäin 4-8 viikon ajan, parhaaseen tulokseen 12 viikon yhtäjaksoista käyttöä.

Pullossa on 500 ml eli se riittää 10 päiväksi. 12 viikon kuuri nielee täten 8 ja puoli pulloa.

Minulle tulee tällaisista tuotteista aina mieleen että mitä sitten? Mitä sen jälkeen kun kuuri on ohi? Jos iho on kokenut jonkun muutoksen parempaan, niin jääkö se tähän nuorentuneeseen olomuotoonsa pitkäksikin ajaksi..? Suuri osa minussa sanoo, että ei varmastikaan. Ja ei kun uutta pulloa kehiin. Toisaalta, jos kuuri todellakin saa selkeitä ja mieluisia tuloksia aikaiseksi, niin ehkä 9 x 19,50€ ei ole monelle suuri hinta sellaisesta ilosta vaikkapa parin kuukauden välein toteutettuna. Kuka minä olen sitä sanomaan :)

Tästä pullo kokeiluun ja käykääs sitten raportoimassa onko nassu alkanut siliämään! ^_^

Vivania Ceramide Anti-Aging -kapselit sisältävät keramideja ja c-vitamiinia ja ne on tarkoitettu kuivalle, herkälle ja ikääntyneelle iholle. Pakkauksessa on 60 kapselia.

Tuoteseloste kertoo: "kapselit sisältävät patentoitua Ceramosides-uutetta, joka on luonnollinen yhdistelmä vehnästä peräisin olevia keramideja ja glykosfingolipidejä. Uute ei sisällä lisäaineita eikä gluteenia. Nopeavaikutteisella Ceramosides-uutteella on voimakas kosteuttava ja anti-aging -vaikutus suun kautta nautittuna johtuen sen fytokeramidien ja digalaktosyylidiglyseridien yhdistelmästä."

Tämän vaikutukseen on helpompi uskoa kuin kollageenijuoman. Ravintolisillä ja ravinnon mukana nautituilla rasvahapoilla voi todellakin lievittää kuivan ihon oireita ja vaikuttaa suotuisasti ihon kuntoon.

.

Jos kauneusjuoma ja -kapselit kiinnostavat, huikkaa jotain sen suuntaista kommenttilaatikkoon. :) Arvontaan saa osallistua huomiseen eli keskiviikkoon kello 24.00 saakka. Jätäthän kommenttiisi myös sähköpostiosoitteesi.

Edit. Vivaniat voitti Sennu, onnittelut :)

Tallinnan matkan kosmetiikkatuomiset jäivät lopulta aika vaatimattomiksi. Mutta mitäpä tuosta, hyvä vain. Tajusin juuri, että touko-kesäkuun interreil-reissulta tuomani Alterra- ja Alverde-tuotesäkit odottavat nekin edelleen lähempää tuttavuutta kanssani ;)

Tää oli pakko. Teenkö jotain kolmella Natura Siberican tyrnishampoolla? En tietenkään, mutta haluan selvittää mitä eroa noilla on. Tuo oranssitekstinen "For normal and dry hair" -versiohan oli yksi viime vuoden suosikkituotteitani ja ihanimpia shampoolöytöjä vuosikausiin.

Onneksi nämä ovat halpoja ja perhepiiristäkin löytyy iloisia vastaanottajia tyrniherkuille :) Tällä kertaa tuli selvitettyä myös Kaubamajan ja Rimin välinen hintaero: Oblepikha-shampoo maksaa Kaubamajassa 6,90€ ja Rimissä 5,49€. Rimissä (ainakin siinä sataman vieressä olevassa) tosin on todella suppea Natura Siberica -valikoima, joten jos halajaa suorittaa perusteellista NS-shoppailua, se kannattaa hoitaa jossain muualla kuin Rimissä.

White Cedar -shampoo sujahti sekin ostoskoriin koska a) rakastan seetrin tuoksua ja b) mulla on tällä hetkellä meneillään kova hinku testailla erilaisia volyymishampoita. Ja c) nää on halpoja, kuten sanoin. White Cedar maksoi 5,70€.

Vihdoin pääsen tutustumaan myös Joik'iin.

Greippi-mandariinivartalovoiteen ja pienen balsamipurkin saimme Joik-esittelystä, Ruusunmarja-vehnänalkiokasvovoiteen ja tyrnikasvoveden ostin itse. Tuo Tyrni-vesi vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta, siinä on aika runsaasti öljyä (eikä lainkaan alkoholia) joten se voisi olla potentiaalinen hyvä hoitovesi; kuin kasvovesi + kasvoöljy yhdessä. Raporttia seuraa kuten voitte arvata. :)

Mimesis-liikkessä meille pidettiin kahden merkin esittelyt, ja saimme kummaltakin merkiltä kotiinviemisiä.

TurBliss-tuotteet pohjautuvat tuhatvuotiseen virolaiseen turpeeseen ja yksinkertainen sarja sisältää vain turvenaamioita ja muutaman hoitoveden. Saimme lahjaksi hoitoveden ja valinnaisen naamion. Mielenkiintoisesti; tämä naamio ei saa kuivua iholla, sillä kuivuminen estää vaikuttavien aineiden, joista mainittavimpana humiinihappo, imeytymisen. Tämän vuoksi naamion pintaa on kostutettava vaikutusajan aikana kasvosuihkeella (pelkkä vesikin käy) jos naamio uhkaa kuivua liikaa. Jännä juttu. Yleensähän turve- ja savinaamioiden annetaan kuivua kauttaaltaan.

Meille kerrottiin, että Viron maaperän turpeen humiinihappopitoisuus on yli 40%, kun Suomessa se on vain jotain 20% kieppeillä, vai olikohan 12%. Siksi Viron turve on kuulema kosmeettisessa käytössä tehokkaampaa kuin Suomen. Itse kuulin koko humiinihaposta nyt vasta ensimmäistä kertaa. Sarjan edustajan mukaan happo stimuloi mm. kollageenin tuotantoa ja on yleisesti ottaen "nuorentava", solujen uusiutumista buustaava ainesosa.

Signe Seebid (Signen saippuat) -merkiltä, jonka sympaattinen perustaja oli itse paikalla kertomassa sarjasta, saimme lahjaksi heidän suosituimman tuotteensa eli appelsiinivartalokuorinnan sekä kookosminttu-jalkavoiteen.

.

Sain muuten kuulla hurjan mielenkiintoisen faktan Viron kosmetiikkateollisuudesta: Virossa on enää vain yksi (!!) ns. normikosmetiikan valmistaja (Orto) ja kaikki muut paikalliset kosmetiikkayritykset, joita on runsas 40 jos nyt oikein muistan, valmistavat luonnonkosmetiikkaa...! Mieletöntä! :) Meillä on Suomessa melkein päin vastoin. En nyt tietenkään sano että "normikosmetiikan" valmistuksen kuuluisikin vähentyä, mutta trendi Virossa vain on sangen mielenkiintoinen.

Luonnonkosmetiikan suosio on ajanut sen viimeisenkin normikosmetiikan valmistajan muokkaamaan tuotevalikoimaansa luonnolliseen suuntaan, ja Orton sarjoihin kuuluu teidänkin monen tuntema Puhas Loodus. Puhas Looduksen luonnollisuusprosentti on tällä hetkellä kuulema n. 95%, ja Orton tavoitteena on tehdä sarjasta jossain vaiheessa sertifioinnin kriteerit täyttävä.

Miehellekin tuli tällä kertaa tuliainen. En juuri koskaan muista mies-ressua kun olen kosmetiikkashoppailemassa vaikka kyllähän hänkin ilahtuu uusista puteleista. Kunhan ne kuuluvat hänen hyväksymiensä merkkien piiriin...! :D ^_^ Tigi on yksi niistä.

Entäs tämä... Hahhah. Vähän pitää taas nauraa itselleen. Mun on pitänyt jo tosi pitkään ostaa Lushin Seanik-palashampoo testiin, ja nyt sen sitten olisi saanut Virosta halvalla. Ja tiedättekö - mä en jaksanut lähteä Tallinnan Foorumiin sitä hakemaan. Voi hyvää päivää. Lauantai-iltana teki mieli vain levätä hotellihuoneessa pitkän ja ohjelmantäyteisen päivän jälkeen, kun illalliseen oli vain tunti aikaa. Hyvin olisin hotellimme vieressä sijaitsevaan Foorumiin ehtinyt, mutta ei vain jaksanut.

Sunnuntaiaamu oli varattu shoppailulle - ja en mä sitten ehtinyt enää Foorumiin kun halusin lähteä aamulla samoilemaan vanhankaupungin kujille ja melkein tuli kiire Kaubamajaankin.

Kun palattiin eilen Helsinkiin marssin sitten Asematunnelin Lushiin ja ostin Seanikin kalliilla Suomen hinnalla. Prkl. 13,50€.

Tällaisia tuliaisia Tallinnan reissulta. Raportteja käyttökokemuksista seuraa.

Virosta pähkinöihin :)

Pääsin mukaan Indiedaysin ja Anyday Nutsin kampanjaan, jonka teema oli kuin mulle tehty: kertoa miksi pähkinät on niin hyviä! Miksipäs pähkinähullu ei haluaisi tällaiseen mukaan? :D

Blogin ravintojuttuja lukeville on varmaan tullut tutuksi mun rakkaus pähkinöihin. Syön niitä päivittäin ja niitä kulkee aina mukana käsilaukussa ja treenikassissa. Olen erityisen hulluna hasselpähkinään, se on suosikkini mantelin, pekaanin ja saksanpähkinän ohella. Käytän pähkinöitä tosi monipuolisesti; rouhin niitä aamupalalla jogurttiin, teen niistä mysliä, heitän wokattujen kasvisten sekaan tai ripottelen murskattuina uunikalan päälle.

Käsilaukussa kulkeva pähkinäpussi on minulle niin ehdoton että tarkistan joka kerta ulos lähtiessä ettei pussi ole päässyt tyhjenemään. Pähkinät eivät paljon paina ja ovat helpoin tapa saada nopeasti energiaa jos joudun tilanteeseen, jossa ateriavälit venyvät. Mikä parasta, pähkinät eivät pilaannu ihan hetkessä eikä niiden kanssa voi käydä ”kassiin muusaantunut banaani” –vahinkoja :D Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavalle pähkinät ovat mitä parhain pikaenergian lähde, ja muillekin terveellisempi vaihtoehto kuin se suklaapatukka, totta kai ;)

Paahdettuina pähkinöiden aromi on herkullisimmillaan ja tietysti ne ovat extrarouskuvia. Paahdan melkein kaikki ostamani pähkinät ennen käyttöä, mutta Anyday on tehnyt sen jo puolestani – kaikki Anydayn pähkinät ovat kuivapaahdettuja. Se tarkoittaa, että ne on paahdettu ilman öljyä parhaan rapeuden takaamiseksi. Nams!

Anydayn valikoimassa on kaksi erilaista pähkinäsekoitusta sekä pussit mantelia ja cashewia. Osassa tuotteista on ripaus suolaa, osa on kokonaan ilman. Kaikkia pakkauksia saa 140 g ja 60 g koossa. Isompi keittiön kaappiin, pienempi käsilaukkuun!

DRY ROASTED ALMOND MIX sisältää kuorellisia ja kuorettomia manteleita ripauksella merisuolaa.

DRY ROASTED CASHEW NUTS sisältää pelkkiä paahdettuja cashew-pähkinöitä, ei suolaa.

DRY ROASTED NUT MIX sisältää sekoituksen kevyesti suolattuja casheweita, maapähkinää, mantelia ja hasselpähkinää.

DRY ROASTED NUT SELECTION sisältää sekoituksen cashewpähkinää, mantelia ja pekaania, ilman suolaa.

.

Suosikkini Anydayn pähkinäpusseista ovat suolaton cashew-manteli-pekaani-sekoitus ja suolattu manteli-mix. Ensin mainittu sopii yleisesti ruoanlaittoon, leivontaan, myslisekoituksiin tai käsilaukkuun energiantankkaukseen. Suolatut versiot, joista etenkin mantelit on mun suosikkeja, sopii illanistujaisiin terveelliseksi snackiksi sekä tietysti myös ruoanlaittoon. Kokeilkaas suolattuja manteleita vaikka pizzassa, niin kuin minä tein pari viikkoa sitten. Tai kastikkeessa - törkeän hyvän makuista romesco-kastiketta maistaneet tietävät, että maku on kaiken vaivan arvoinen!

Moni varmaan tietääkin, että pähkinät ovat todellisia terveyspommeja; niissä on huimasti hyödyllisiä ravintoaineita kuten tyydyttymättömiä rasvoja, kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Jos natustelet perunalastuja, et saa mitään terveydellistä hyötyä, kun taas rapeilla pähkinöillä ja manteleilla herkutellessa saat kaupan päälle läjän suojaravintoaineita. Miltä kuulostaa lataus kalsiumia, e-vitamiinia, rautaa, magnesiumia, mangaania, fosforia, sinkkiä, riboflaviinia ja niasiinia? Joo, aika vakuuttava kattaus terveyttä edistäviä aineita. Niitä löytyy mantelipussista.

Jauhettu manteli on myös yksi vähähiilarisen leivonnan perusraaka-aineista. Ja pähkinöistähän voi myös valmistaa vegaanista juustoa! Kenellä on vielä muistissa mun viime talvena jakama yllättävä ohje mantelista tehdystä, uunissa paistetusta kotijuustosta?

Ei ihan heti uskoisi että kuvassa on mantelista paistettu, fetalta maistuva "juusto"! Pähkinöistä on moneksi! :)

.

Tässä vielä ohje mun pähkinämysliin. Siemennäkkärin tavoin valmistan tätä heti uuden satsin kun edellinen loppuu, tätä on aina oltava kaapissa.

Normaalisti paahdan mysliin tulevat pähkinät mutta Anydayn pähkinöitä käyttämällä jää yksi aikaavievä vaihe pois :)

Sannin viljaton pähkinämysli

Anyday Nuts Dry Roasted Nut Selection - pähkinöitä (manteleita, pekaaneita ja casheweita)

(murskaan pähkinät veitsellä)

Soijahiutaleita

Fibrex-hiutaleita

Chia-siemeniä

Kookoshiutaleita

(Jauhettua vaniljaa)

Lopuksi aivan vastustamaton lukijakilpailu, jossa voi voittaa itselleen koko setin Anyday Nutsin herkullisia rouskuvaisia! Who wants nuts? :D

Osallistut kilpailuun kertomalla, missä tilanteessa söisit Anyday Nuts –pähkinöitä.

Liitä kommenttiin sähköpostiosoitteesi sille tarkoitetulle riville. Osallistumisaikaa on maanantaihin 25.1. kello 24.00 saakka.

Pähkinäherkut voitti: Outi. Onnittelut :) Voittajaan on otettu yhteyttä.

Päivän look. Näyttää vähän kalpealta, huulipunaa kiitos. (Ja väriä tyveen kiitos!!! Värjäysaika maanantaille :))

Hiukset ylös. Välillä ihmettelen miksi olen niin kiintynyt pitkiin hiuksiini kun haluan aina pitää ne kiinni.

Luomilla sävyjä Cliniquen Plum Seduction -paletista sekä MACin Beautiful Iris ja Seedy Pearl. Violetissa rajauksessa E.l.f.in tummaa liilaa ja Meksikosta saamaani vaaleaa hohtavaa liilaa + pieni turkoosi efekti Essencen Crystal eyelinerilla.

Epätarkentunut kuva kynsistä :p Joiden violetti osuus meni pilalle koska päätin hetken mielijohteesta vaihtaa jo valitsemani Rimmelin violetin hippulakan Color Clubin lastulakkaan. En ole käyttänyt sitä yli vuoteen ja koostumus oli mennyt ihan mönjäksi. Paksu, hitaasti kuivuva mömmö liuotti alla olevan värilakan ja lastut levittyivät totta kai kaikkea muuta kuin tasaisesti ja niinpä olen nyt Tallinnan matkalla kevyesti ruttuisilla möykkykynsillä. :) Noo, kukas niitä läheltä katsoo :)

Essien Mint Candy Apple, Color Clubin Covered In Diamonds, Rimmelin Sparkle Every Day jota mun piti laittaa ja Natural Coden Fairy Tale.

.

Lukijamatkatunnelmia:

Hei - täältähän löytyy hengenheimolaisia :)

.

Istuin junassa matkalla Helsinkiin kun äidiltä tuli viesti:

"Jos voit, tuo mulle Virosta Nurmen jalkaraspisaippua ja vihreä huopasaippua. Maksan takaisin. Innostuin blogisi perusteella! :) Kivaa lukijamatkaa sulle + muille."

Äiti... ^_^

Nyt: hyvää yötä.

...ehkä unen kannalta haasteellinen yö edessä käytävältä kuuluvan möykän tason perusteella... Onneksi sain yhdeltä matkalaiselta korvatulpat. ;)

*

Tänään esittelyssä Nurme, pieni virolainen luonnonkosmetiikkaa valmistava perheyritys.

Sopii hyvin tunnelmiin kun huomenna suuntana on Tallinna! :) Törmäsin Nurmeen viime keväänä Tallinnan Telliskivi-keskuksessa sijaitsevassa myymälässä ja panin tuotteiden söpön habituksen heti merkille. Kuinka ollakaan, viime syksynä sain kuulla Laveran maahantuojalta NHS:ltä, että he ovat ottaneet Nurmen talliinsa. Nyt Nurmea saa siis myös Suomesta.

Nurmen konstailematon tuotevalikoima rakentuu saippuoiden ja öljyjen ympärille, ja mukana on myös muutama voidemainen ja vesimäinen tuote. Kaikki tuotteet on käsintehty.

Nurmen perustaja Marit Tiits summaa merkin filosofiaa näin: "Nurmen arvot ovat fyysistä ja henkistä tyytyväisyyttä sekä elämistä sopusoinnussa luonnon kanssa. Uskomme, että voidaksemme elää onnellista ja aktiivista elämää, on kuunneltava kehoa. Hyvä terveys alkaa huolehtimalla itsestään, nauramalla paljon ja nauttimalla elämästä! Ja se on juuri sitä, mitä haluan tarjota kaikille Nurme-tuotteiden kautta."

Voin kyllä allekirjoittaa tuon hyvän terveyden reseptin, ei pidä olla vakava! Kannattaa nauraa paljon, itselleenkin! ^_^ Tai tehdä jotain sellaista joka saa muut nauramaan :)

Nimi 'Nurme' tulee viron sanasta nurm, niitty.

Sain NHS:ltä valtavan tuotesetin testattavaksi. Settiin kuuluu kamomillakasvovesi, mango- ja kookos -body butterit, greippivartalokuorinta, greippivartaloemulsio, avokadoöljy ja saippuoita.

Aloitetaan vartalonkosteuttajista: Mango Body Butter ja Coconut Butter For Hair And Body.

Mango-vartalovoi (22,90€ / 200 ml) on se marmeladi, jonka kuvaa vilautin blogissa joulukuussa. Jos tämä ei näytä syötävältä niin en tiedä mikä näyttää ;) Koostumus tosin sulaa lämpimässä kylpyhuoneessa pian juoksevammaksi.

Mangovoi tuntuu iholle levittäessä juuri siltä miltä näyttää - kuin hieroisi ihoonsa marmeladia. Yllättävästi tuote on lähes tuoksuton. Purkin avatessa oikein odottaa jotain runsaan hedelmäistä tuoksua mutta ei. Mango Body Butter ei sisällä pelkästään mangoa vaan on sekoitus mangonsiemenvoita, aprikoosiöljyä, manteliöljyä, oliiviöljyä, auringonkukansiemenöljyä ja beetakaroteenia, joka tuo voille keltaisen värin.

Mangovoi osoittautui ihotyypilleni aivan liian raskaaksi öljycocktailiksi, minkä vuoksi tuntuu hömöltä ylipäänsä kirjoittaa siitä arvio. Jos arvostelee täysin ihotyypilleen sopimattoman tuotteen, niin eihän tuotteen "haukkumisessa" ole oikein järkeä. Minun iholleni mangovoi ei imeytynyt käytännössä lainkaan, ja sitä oli vaikea levittää. Muruinen koostumus vaati kunnon työstämistä ennenkuin se edes näennäisesti katosi ihoon, mutta lopputulema oli se, että sain lopulta pyyhkiä parin tunnin kuluttua ylimääräiset voit pois ihon pinnasta koska se ei imeytynyt mihinkään. Sanoisin siis, että Nurmen mangovoi sopii aivan erityisen rutikuivalle iholle.

Coconut Body Butterin (19,65€ / 200 ml) koostumus on aivan erilainen. Se on purkissa kiinteää, niinkuin käsittelemätön kookosrasva aina on noin alle 25 asteen lämpötilassa. Kun kookosvoita ottaa käteen, se lähtee sulamaan ihon lämmön vaikutuksesta ja on pian ihan nestemäistä. Kookosöljy levittyy iholle notkeasti ja helposti ja imeytyy paljon paremmin kuin mangovoi. Se tuntuu mangovoita huomattavasti ohuemmalta.

Hiuskokeilut kookosvoin kanssa ovat vielä kesken ja niistä tulee erikseen juttua. Olen aiemmin käyttänyt vain fraktioitua kookosöljyä joka on koostumukseltaan erilaista kuin käsittelemätön kookosöljy.

Greippi-sokerikuorinta (18,65€ / 250 g) on rakenteeltaan yllättävän kuivaa. Kun sitä ottaa lusikalla purkista tuote tuntuu kuin hiekalta. Se sisältää öljyjä niinkuin sokerikuorinnat yleensäkin, mutta Nurmen kuorinnassa öljyä on todella vähän ja sen tuntee vasta kun tuotetta huuhtelee iholta. Levityksen helpottamiseksi kuorinta kannattaa sekoittaa kämmenellä ensin veteen tai öljyyn, jos haluaa vielä hoitavamman kuorinnan.

Vaikka sokerirakeet tuntuvat iholla aika karkeilta, on kuorintatulos lopulta miedon tuntuinen. Sokerirakeet tietysti myös sulavat iholla lämmön ja veden vaikutuksesta, jolloin niillä ei ylipäänsä ehdi "hinkata" ihoa niin pitkään että kuoriva vaikutus olisi voimakas. Öljyt jättävät iholle hieman rasvaisen tunteen josta kaikki eivät varmasti pidä, mutta ei huolta, öljy imeytyy ihoon nopeasti kun on pyyhekuivannut ihon ja iho tuntuu hoidetulta ja kosteutetulta. Pakkauksessa suositellaankin, ettei ihoa enää kuorinnan jälkeen pestäisi saippualla että öljyt saisivat jäädä iholle vaikuttamaan.

Yleinen huomio purkkiin pakatuista vartalotuotteista: purkit ovat toki kauniin näköisiä ja totta kai myös tarkoituksenmukainen pakkausmuoto paksuille tai ei-nestemäisille tuotteille, mutta on ne kyllä hankalia käyttää. Annostelu on pakko tehdä lusikalla (itse en ainakaan kynsien puolesta saa kunnolla kaivettua purkeista tavaraa, ja se tuntuu epähygieniseltäkin), ja sokerimuruja ja voilänttejä on ympäri kylppäriä.

Kannet pitää mielellään myös aina pyyhkiä vedestä suihkun jälkeen, sillä purkkiin sisälle päässyt vesi nopeuttaa tuotteen pilaantumista.

Grapefruit Body Lotionissa (18,75€ / 150 ml) on ohut koostumus, joka kuitenkin on sen verran rasvainen että riittää kosteuttamaan kuivaakin ihoa. Voiteiden koostumuksia on välillä tosi vaikea kuvailla, mutta tätä kuvaisin ilmaisulla ei-samettinen. Tiedätte, kun monia vartaloemulsioita sanotaan samettisiksi, jolloin yleensä puhutaan täyteläisestä, kuohkeasta koostumuksesta. Nurmen greippivartalovoide on ohut ja jopa litkumainen, mutta silti rasvainen. Jännä. Ehkä tässä kohtaa voisi jopa sanoa, että koostumus "kotitekoisen" tuntuinen. Mikä voi olla myös symppis juttu ;D

Voide jättää ihon pinnan hieman tahmeaksi. Arvelen, että kuivemmalla iholla sellaista ei ole havaittavissa.

Voiteen "latvatuoksu" (jos nyt vartalotuotteiden tuoksuistakin voi tällaista ilmaisua käyttää) on raikkaan hedelmäinen, mutta pohjatuosu "paksumpi" ja yrttisempi. Sellainen perinteisen luonnonkosmetiikkamainen.

Avokadoöljyn (16,35€ / 100 ml) kerrotaan sopivan erityisesti ikääntyneelle, karhealle ja kuivalle iholle ja hoitamaan auringonpolttamaa ihoa. Öljy on täyteläisehköä, ja jättää selvästi rasvaisemman tunteen iholle kuin esimerkiksi Ceridalin öljy.

Avokadoöljyä voi käyttää myös hiusten ja päänahan hoitoon. Aion talven ja kevään aikana testailla ison läjän erilaisia öljyjä ja teen joskus loppukeväästä öljyille omistetun postauksen. Avokadoakaan en ole vielä ehtinyt hiuksiin kokeilla.

Vuohenmaitosaippua (7,35€ / 100 g) - todella miellyttävän tuntuinen, vaahto on pehmeää ja kermaista. Saippua itsessään on tarpeeksi jämäkkä että sitä on miellyttävä käyttää (vs. ylipehmeät löllösaippuat jotka kuluvat tosi nopeasti). Selvästi vähemmän kuivattavan tuntuinen kuin normisaippua. Tykkään! Tuoksu hyvin mieto, hädin tuskin havaittava.

Supervaahtoava kookossaippua (7,35€ / 100 g) - rakenteeltaan kovempi kuin vuohenmaitosaippua ja todellakin vaahtoaa runsaammin kuin saippuat keskimäärin. "Raskaan lian irrotukseen", pakkauksessa lukee. Ihan mitään moottoriöljykäsiä en ole päässyt saippualle näyttämään joten en pysty ottamaan kantaa kunnon lian irrotukseen. ;) Ihana perussaippua runsaan vaahdon ystäville!

Entäs nämä! Niin söpöt!

Huopasaippuan (13,60€ / 60 g) idea on se, että saat saippuan ja "pesusienen" samassa paketissa. Huopakuoren ansiosta saippuan voi myös käyttää loppuun saakka, yleensähän kukaan ei jaksa enää niitä pieniä loppumuruja ja lituskoja ja heittää ne menemään.

Pinta on huovutettua saarenmaalaista lampaanvillaa. Kun saippua on kulunut loppuun, huopakuoren voi käyttää vaikka kasvosienenä tai keittiön pintojen pyyhkimiseen.

Myönnän, että itse olen suihkugeelien käyttäjä, mutta olisihan palasaippua tietysti kaikkein ympäristöystävällisin valinta. Miettikää mikä määrä muovijätettä tulee suihkugeelien pakkauksista... Niin kuin tietysti kaikesta kosmetiikasta. Luonnonkosmetiikkaa ostamalla tulee sentään ostaneeksi kierrätetyistä ja/tai maatuvista materiaaleista valmistettuja pakkauksia.

Kuoriva jalkasaippua (10,50€ / 150 g), eli itse asiassa lempeä jalkaraspi ja saippua yhdessä! :)

Tämä on hauska idea; saippua on koostumukseltaan niin jäykkä että sillä voi raspata jalat! Karheaa kuorimapintaa tuovat maahohkakivi ja mantelinkuorijauhe.

Ainoa kokeilemani Nurmen kasvotuote on Kamomilla-kasvovesi   (tai joo, avokadoöljyä voi myös käyttää kasvoille mutta se on iholleni liian raskasta siihen tarkoitukseen.)

Kamomilla-kasvovesi (11,45€ / 100 ml) on ihana. Jättää ihon tosi mukavan ja raikkaan tuoksuiseksi vailla tuotetuntua. Alkoholiton. Olen käyttänyt tätä niin paljon että pullo on kulunut jo puolilleen kuvan otosta. Tykkään käyttää tätä myös silmien aamuraikastajana ihanan Liz Earlen Eyebrightin loputtua. (Jep, varmasti mikä tahansa kasvovesi sopisi tähän hommaan mutta jostain syystä toiset silti tuntuvat silmän alueella miellyttävämmiltä kuin toiset. Joku psykologinen juttu kenties. En jaksa analysoida, suihkin vain tyytyväisenä :))

Nurmen valikoimaan kuuluu myös ihania, miedosti tuoksuvia soijavahakynttilöitä (24,70€). Soijakynttilä palaa 30-50 % kauemmin ja 90% puhtaammin kuin parafiinikynttilä. Nurmen kynttilöiden paloaika on 30-40 tuntia.

Nurmen käsintehdyt kynttilät sisältävät tuoksuaineena eteerisiä öljyjä, ja kerrankin voi todeta, että tuoksuainetta on laitettu todella miedosti. Nurme-kynttilöiden tuoksu on hyvin hienovarainen, "Lush"-tason tuoksuvahvuuden diggarit eivät varmaan haistaisi mitään... ;)

*

Taas on vastaamattomia kommentteja odottamassa. Koitan ehtiä vastaamaan ripsaripostauksen kommenttien kysymyksiin illan aikana. Tiedätte että vaikka joskus menee aikaa, mä vastaan aina kommentteihin jätettyihin kysymyksiin. Ja jos unohtuu / jää välistä niin saa hihkaista ja muistuttaa :) Tarkoituksella en jätä kenenkään kysymyksiä huomiotta.