01.10.2026

Nämä brändit katosivat kaupoista - miksi?

Joskus kun kohtaan jonkin uuden kosmetiikkasarjan, ajattelen heti, ”Tämä ei todennäköisesti menesty". Ajatus ei millään tavoin liity tuotteiden laatuun – se liittyy niin kutsuttuun bränditarinaan.

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, ja muistan, ettei aihe oikein ottanut ”tuulta alleen” eikä herättänyt lukijoideni keskuudessa paljon keskustelua. Aihe saattaakin tuntua tavalliselle kuluttajalle vieraalta, eikä kuluttaja tietoisesti tätä välttämättä edes ajattele. Jokin saa kuluttajan tarttumaan tiettyyn tuotteeseen, oli ala mikä hyvänsä (elintarvike, sisustus, elektroniikka, kosmetiikka), ja hyvin usein valinnassa on mukana nimenomaan bränditarina.

Mikä ihmeen ”bränditarina”?

Kyseessä on markkinoinnin termi. Bränditarina tarkoittaa sitä, millä mielikuvilla tuotetta tai palvelua myydään. Mielikuvat syntyvät eri asioista; visuaalisista tekijöistä, muista sensorisista tekijöistä (kuten kosmetiikan kohdalla tuoksu), hinnasta, myyntikanavista, markkinointiväylistä (”glossy”-lehdet, TV vai vaikkapa some). Bränditarinaa voi rakentaa todella yksityiskohtaisesti, ja ihan kaikki vaikuttaa siihen, millä tavoin kuluttaja näkee tuotteen ja kiinnostuuko hän siitä. Kotimaisista sarjoista Laponie Of Scandinavia on esimerkki brändistä, jolla on vahva, hyvin spesifi ja onnistunut bränditarina.

Selkeimmällä tasollaan bränditarina on konkreettisesti sanoitettu kertomus; eli ”miksi kehitimme tämän tuotteen”. Suuret brändit kuten L’Oreal ja Beiersdorf harvemmin käyttävät henkilökohtaisia tarinoita, mutta pienemmille indie-brändeille tämä voi olla eniten käytetty osa bränditarinaa. Olette kuulleet versioita tästä tarinasta: tuotteen kehittäjällä on herkkä iho tai tietty arvomaailma, esim. vegaanisuus, ja kun hän ei löytänyt markkinoilta itselleen sopivia tuotteita, hän päätyi kehittämään ne itse.

Versioita miksi kehitimme -tarinasta voivat olla perustajan iho-ongelmien ohella myös:

🔬 Tieteellisyys; halusimme kehittää tietyillä kriteereillä tieteellisiin innovaatioihin perustuvia tuotteita (esim. Novexpert).

🇫🇮 Kotimaiset / alueelliset raaka-aineet; halusimme kehittää kosmetiikkaa juuri tämän alueen kukista ja yrteistä (esim. Frantsila).

🌺 Aromaterapia; halusimme kehittää tuotteita, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti niin ihoon kuin tuoksun kautta mielialaan rauhoittaen, piristäen, maadoittaen tai energisoiden (esim. Pur Eden).

Muita bränditarinan tärkeitä osa-alueita ovat:

🎁 Pakkausten ulkonäkö – visuaalisuus viestii sanattomasti monia asioita; trendikkyys, minimalismi, farmaseuttisuus, selektiivisyys, kohdeyleisön ikä.

💰 Tuotteiden hinta – luo vahvaa mielikuvaa laadusta, vaikka hinta ei välttämättä oikeasti kerro mitään tuotteen hoitavuudesta ja ihohyötyjen laadusta.

🏪 Myyntiväylä – myydäänkö tuotetta apteekeissa, tavaratalon kemppariosastolla, marketeissa, niche-putiikeissa, eko-myymälöissä, pelkästään verkkokaupassa… Myös tämä vaikuttaa mielikuvaan, tiedostimme sitä tai emme.

Bränditarina luodaan, jotta kuluttaja voi nähdä itsensä tuotteen sekä brändin maailmassa. Myymisessä on yksinkertaisimmillaan kyse siitä, että kuluttaja pääsee tuotteen kautta osaksi jotain, johon haluaa (hyvä iho, hemmoteltu tunne, arvokas olo), tai jossa hän jo on (tärkeät arvot kuten vegaanisuus, ympäristöasiat, lähituotteet, säästäminen / edullisuus).

Jos bränditarina on luotu heppoisesti, kuluttajan on vaikea samaistua tuotteeseen ja tuote jää ostamatta. Eikä tällä ole mitään tekemistä tuotteen konkreettisen hyödyn tai laadun kanssa. Tuotteen ainesosat saattaisivat olla asiakkaan iholle parasta koko kaupassa, mutta jos tuotteen "stoori" ei puhuttele, se jää hyllyyn.

Kuulen välillä ihmisten (niin alan toimijoiden kuin kuluttajien) ihmettelevän, miksi jokin ”niin hyvä tuote” ei menestynyt. "Siinähän oli tosi hyvät raaka-aineet ja se oli niin edullinen! Miksi se ei myynyt?" Minulle asia ei aina ole mysteeri. Tuotteen bränditarina on tällöin epäonnistunut.

Voi tuntua epäintuitiiviselta, että oikeasti hyvä ja taidokkaasti formuloitu tuote ei välttämättä menesty. Mutta näin se menee; pelkästään taidokas resepti ei myy, tuotteen ympärille rakennettu tarina myy. 

Totta kai huonon menestyksen taustalla voi ilman muuta olla myös se, että tuote on oikeasti huono, eikä tuo kuluttajalle lainkaan sitä hyötyä, mitä hän odotti. Mutta harvemmin on kyse tästä, etenkin, kun tuotteen taustalla on ammattitaitoinen valmistaja. Laadukkaan ja toimivan ihon- tai hiustenhoitotuotteen voi valmistaa hyvinkin edullisesti ja helpolla reseptiikalla, kyse ei ole arvauksiin perustuvasta toiminnasta.

Natuk ja Kinoko katosivat kaupoista

Hiljattain kaksi kotimaista, vain lyhyen elinkaaren kokenutta kosmetiikkasarjaa lopetettiin; Natuk ja Kinoko. Kummankin sarjan tuotteet olivat hyviä ja laadukkaita ja taustalla pitkän linjan valmistaja, jolta ei ammattitaitoa puutu. Mutta kunnollinen bränditarina uupui.

Toisen sarjan kanssa tein yhteistyötäkin: Kinoko. Tuotteet olivat oikein hyviä, mutta jo ensimmäisissä keskusteluissa brändin kanssa toin esiin ”huoleni” siitä, ettei brändillä ollut tarinaa tai mitään, mistä kuluttaja saisi kiinni. Kun Kinokon tuotteet tulivat myyntiin, sarjasta ei ollut saatavilla netissä mitään tietoa. Nimi sai ajatukseni ensimmäiseksi kulkeutumaan Japaniin, ’kinoko’ kuulostaa korvaani edelleen hyvin japanilaiselta.

Kun nettisivut viimein lanseerattiin, niissä kerrottiin ”maagisista ainesosista” ja visuaalinen anti vyörytti herkullista väripalettia ja kosmista symboliikkaa, mutta sivu ei vastannut siihen tärkeimpään kysymykseen: miksi. Miksi Kinoko? 👉 Mitä hyötyä Kinoko sinulle tuo, ja mitä ongelmia tai tarpeita se ratkaisee?

Tarinaa ei hiottu missään vaiheessa, ja brändistooriksi jäi lopulta se, että tässä oli joukko värikkäitä, ”maagisia” tuotteita, jotka sisälsivät kombuchaa. Testasin tuotteet ja kirjoitin niistä, toivoen ihmisten löytävän nämä hinta-laatu-suhteeltaan mainiot tuotteet. Itse koostumuksissa ei todellakaan ollut mitään vialla, mutta jäin pohtimaan, miten kuluttaja löytää Kinokon: miten hän näkee itsensä Kinokon maailmassa, minkä ratkaisun tai hyödyn Kinoko tuo asiakkaan elämään. Tuotteilla ei ollut tarinaa tai sellaista ratkaisua tarjolla, johon kuluttaja helposti pystyi samaistumaan.

Kolmea vuotta myöhemmin Kinoko lopetettiin.

Toinen lopetettu brändi on Bernerin kehittämä Natuk.

Natuk oli mielestäni vieläkin näkymättömämpi ja epäsamaistuttavampi kuin Kinoko. Jälleen: itse tuotteissa ei ollut mitään vikaa. Tutustuin Natukin inci-listoihin ja testasin kahta tuotetta, kummatkin olivat oikein hyviä. Tuotteet olivat edullisia ja hinta-laatu-suhde erinomainen. Mutta: mikä Natuk oikein oli? Se oli väritön, ”hajuton ja mauton” seinäruusunen.

Tämä voi nyt kuulostaa julmalta, mutta ottakaa tämä vain markkinointianalyysina. Berner on mahtava kotimainen kosmetiikka-alan toimija ja valmistaja, ja heillä on talossa loistavaa osaamista. Minulla on Berneristä vain myönteisiä kokemuksia, tässä analyysissa ei ole mitään henkilökohtaista. Natukin kohdalla epäonnistuttiin, ja voi vain miettiä, miksi. Osaamisen puutteen ei pitäisi olla syy.

Mitä minä näin Natukissa, oli juuri tuo näkymätön ja hiljainen seinäruusu, joka ei erottunut tapetista ja tuonut esiin vahvuuksiaan. Nimi oli kummallinen ja kuulosti vähän puolalta. Se toi lopulta mieleen välipalapatukan, ei kosmetiikkaa. Pakkauksissa oli meleeratut, vaaleat pastellisävyt, jotka sinällään voivat olla tyylikäs valinta, mutta yhdistettynä Natukin muuhun haaleuteen, pakkausdesign piti osaltaan huolen siitä, etteivät tuotteet pompanneet asiakkaiden silmiin.

Kinokolla oli sentään tarina ”maagisuudesta” ja ”kombuchasta”, mutta entä Natukilla..? Se oli ”kotimaista, kosteuttavaa luonnonkosmetiikkaa”. Ja tätähän markkinoilla ei jo ole riittämiin…?

Natukin viestintää:

”Kotimaisen FI-Natura-sertifioidun luonnonkosmetiikkasarjan sydämessä on kokonaisvaltainen, tehokkaasti kosteuttava ihonhoitorutiini, jonka käyttö on nautinnollista niin iholle kuin mielelle. Ihonhoitotuotteiden voima piilee villinä kasvaneissa ja luomulaatuisissa suomalaisen metsän antimissa."

Jos brändin ainoa juttu on olla kotimaista luonnonkosmetiikkaa, jossa hyödynnetään suomalaisten metsien antimia, täytyy sen kuitenkin erottua kilpailijoista omalla twistillään. Kaupan hyllyssä on jo monta muuta, kuluttajalle tuttua sarjaa, jotka myös hyödyntävät Suomen metsien ainesosia kuten koivunmahlaa. (Josta on hyvää vauhtia tulossa suomalaisten ihonhoitosarjojen käytetyin ainesosa.) Brändin tulisi aina ajatella, millä ME erotutaan.

Natuk ei yksinkertaisesti erottunut kilpailijoista eikä tuonut kuluttajille mitään uutta. Paitsi edullisen, luonnollisen ja marketeista löytyvän retinal-tuotteen, mutta sen tunnuin löytäneen vain minä..!

*

Oletteko te löytäneet helmisarjoja, joiden tarina on jäänyt lyhyeen?

40 comments on “Nämä brändit katosivat kaupoista - miksi?”

  1. Toden totta nämä kaksi olivat hajuttomia ja mauttomia. Kaupan hyllyillä kyllä näin nämä, en ottanut edes käteen kun ajattelin näiden olevan vain peruskamaa, ei mitään erityistä. Harmillista sinällään.
    Alima Puren lopetusta SUREN SUURELLA SYDÄMELLÄ. Ihan parasta, vieläkin toivon, että tuotteet ilmaantuisivat uudelleen, vaikka uuden toimijan tuomana.
    Siitä tulikin mieleeni, että heidän poskipunansa sävyssä Blossom on aivan ihana, en tiedä miten pärjään ilman sitä sen loputtua. Osaisitko neuvoa mikä olisi vastaava sävy toiselta merkiltä.

    Vastaa

    0
    1. Alima ei hävinnyt Suomesta siksi, ettei sitä enää kukaan tuo tänne. Se lopetti toimintansa ihan kokonaan.

      Vastaa

      2
    2. Juurikin näin, SUREN Aliman lopetusta ja toivon uutta toimijaa. Olisivat mieluummin myyneet konseptin kuin lopettaneet.

      Vastaa

      1
    3. Alima Puren lopetusta SUREN SUURELLA SYDÄMELLÄ

      Minä myös. Oli kyllä todella odottamaton loppuminen, brändi oli toiminut niin pitkään ja olin siinä uskossa, että tuotteet nauttivat kansainvälistä suosiota. Mikähän ihme lopetuksen taustalla oli..? Jos yrittäjät itse eivät enää jaksaneet vetää Alimaa, olisivathan he voineet myydä yritystoiminnan.

      Siitä tulikin mieleeni, että heidän poskipunansa sävyssä Blossom on aivan ihana, en tiedä miten pärjään ilman sitä sen loputtua. Osaisitko neuvoa mikä olisi vastaava sävy toiselta merkiltä.

      En ikävä kyllä. 😔

      Vastaa

      2
    4. Aliman perustaja Kate O'Brian kuoli ALS:iin 2019, minkä jälkeen hänen tyttärensä johti liiketoimintaa. Kenties olosuhteet kävivät liian raskaiksi jatkaa ja yhtiön toiminta lakkautettiin.

      Vastaa

      0
  2. mulla on vähän eri mielipide natukista (tai kokemus) muhun noi pakkaukset vetoaa ihan täysillä ja ostin alkuun kai kaikki tuotteet, enkä tykännyt yhdestäkään. toki mä olen vain yksi kuluttaja, mutta muistaakseni tuotteissa ei ollut oikein mitään, mikä olisi inspiroinut ostamaan uudelleen, ja ainakin osa tuotteista kai haisi vielä aika pahalle. Myöhemmin ostin vielä sarjaan myöhemmin tulleen sy-voiteen eikä siitäkään jäänyt oikein mitään mieleen (paitsi aivan upea pakkaus) Kun huomasin sarjan hävinneen, ensin vähän harmitti, mutta todellisuudessa mua harmittaa vain kauniiden pakkausten poistuminen, niitä tuotteita ei loppujen lopuksi jäänyt ikävä. Natukin nimestä kuitenkin olen samaa mieltä, se on vähän outo

    Vastaa

    0
  3. Niin ja Kinokosta jäi vähän sellainen olo, ettei tiennyt haluaako se olla kissa vai kala: kasvovesi oli kai lähinnä epäpuhtaalle iholle, mutta putsari ennemmin kuivalle iholle? Seerumi ja voide oli sitten kaikille ihotyypeille kai, ja ne oli ainakin musta ne ihan parhaat tuotteet

    Vastaa

    2
    1. Niin ja Kinokosta jäi vähän sellainen olo, ettei tiennyt haluaako se olla kissa vai kala: kasvovesi oli kai lähinnä epäpuhtaalle iholle, mutta putsari ennemmin kuivalle iholle?

      Kyllä, hyvin sanottu. "Kissa vai kala", tosiaan. Tuotteiden ihotyyppijako oli epäjohdonmukainen. Ensin sarjassa oli hyvinkin stydi vaahtoputsari, joka ei sopinut lainkaan Kinokon mikrobiomia vaalivaan teemaansa (siitäkin kun he puhuivat markkinointiviestinnässä). Vaahtoputsari sopi siis rasvoittuvalle iholle, ja muut tuotteet normaalista kuivalle iholle. Kommentoin heti yhteistyömme alussa, ettei voimakas vaahtopuhdistus oikein mene yksiin mikrobiomiajattelun kanssa. Sitten vaahtoputsari korvattiinkin jo seuraavana vuonna hellävaraisemmalla, kuivalle iholle ihanteellisella balmiputsarilla - mutta samaan aikaan he lanseerasivat rasvoittuvalle ja sekaiholle soveltuvan hamamelis-pitoisen kasvoveden. Eli valikoima oli edelleen epätasapainossa.

      Kinokon suunnittelussa moni asia meni mönkään. Harmi, sillä tuotteet OLIVAT hyviä (vaahtoputsari poislukien, se oli liian vahva). Ideointi vain oli jäänyt puolitiehen, eikä kukaan brändin takana tuntunut oikein hahmottavan, millaista kokonaisuutta ja millaisiin tarpeisiin Kinokoa haluttiin myydä. Jos tuodaan myyntiin vain pieni, yhden ihonhoitorutiinin kokoelma (putsari-kasvovesi-seerumi-voide), silloin kaikkien tuotteiden tulee "vetää samaa köyttä" ja soveltua samaan tarpeeseen.

      Vastaa

      3
  4. Itse tykkäsin tosi paljon Sapienic-tuotteista, jotka tietysti Karkkipäivän kautta löysin! Vähitellen siirtyivät kuitenkin alelaareihin eikä niitä kai valmisteta enää.

    Vastaa

    1
    1. Itse tykkäsin tosi paljon Sapienic-tuotteista

      Kyllä, tämä oli tosi hyvä sarja! 💯 Mutta idea valitettavasti liian erikoinen, liian niche. Sapienicinkin kohdalla aavistin heti, ettei se tule myymään Suomessa.

      En tiedä, onko sarja yhä olemassa kotimaassaan Etelä-Afrikassa.

      Vastaa

      3
  5. Jää kyllä ikävä Kinokon loistavaa seerumia. Mua kiinnostaa tosi vähän brändien tarina. Ehkä koska musta tuntuu, että jokaisella on sama tarina vähän muunneltuna niin se ei vaan jaksa kiinnostaa. Toki jonkun pitää saada mut tarttumaan tuotteeseen mutta koska yleensä valitsen tuotteet suositusten perusteella niin muulla on kovin väjän merkitystä. Jos tuote on hyvä, toimiva ja tykkään siitä niin ostan toistekin.

    Vastaa

    7
    1. Jää kyllä ikävä Kinokon loistavaa seerumia.

      Jep. Se oli yksi kaikkien aikojen parhaita suomalaisen luonnonkosmetiikan seerumeita. 🙏🏻 Suoritus, ihofiilis ja hinta-laatu-suhde ihan mielettömät! 🏆

      Vastaa

      1
  6. Natukin jonkin tuotteen testasin ja se oli hyvä mutta ei muuten jäänyt ollenkaan mieleen. En olisi nimeä edes muistanut ellei sitä olisi mainittu. Sama Kinokon kanssa; tuotteet kiinnostivat, mutta merkkiä ei ehkä myyty niissä nettikaupoissa, joita käytän ja siksi jäi kokeilematta.
    Minulle ei kadonneista merkeistä tule mieleen kuin Bybi, mutta sehän ei kai ole lopettanut vaan maahantuonti Suomeen loppui. Ostin Lyosin sy- voiteen suosittelusi perusteella Bybin tilalle ja se on hyvä, mutta Bybin brändissä on varmaan vain jotain mikä minua viehättää enemmän, koska itse sy-voiteet ovat hyvin samanlaisia...

    Aiemmin kuvittelin, että olen jotenkin immuuni markkinoinnille ja brändeille, koska en ole koskaan ollut kovin kiinnostunut merkkituotteista. Olen kuitenkin huomannut näiden postaustesi perusteella, että luonnonkosmetiikka on minulle se juttu ja siellä ei aina hyvä tuote riitä vaan tietty brändi saa ostamaan tuotteita sen lisäksi, että tuote tottakai on hyvä.

    Minusta tämän aihepiirin postaukset ovat kiinnostavia, koska ala on minulle kuitenkin melko vieras lukuunottamatta kuluttajaroolia ja saavat katsomaan markkinointia ja esim. kosmetiikkateollisuutta eri tavalla.

    Vastaa

    1
    1. Minulle ei kadonneista merkeistä tule mieleen kuin Bybi, mutta sehän ei kai ole lopettanut vaan maahantuonti Suomeen loppui.

      Bybille kävi näin: sen perustajat myivät sen sijoitusyhtiölle, joka ikävä kyllä sössi brändin kanssa totaalisesti, minkä seurauksena Bybin toiminta käytännössä pysähtyi kokonaan yli vuodeksi. Tästä ei hiiskuttu mitään ulospäin, kunnes yritys viimein viime keväänä tuli asian kanssa julki. Nyt Bybillä on uusi omistaja, ja toiminta aloitettiin kokonaan alusta.

      Bybi tuo pikku hiljaa vanhoja tuotteitaan takaisin markkinoille hieman uudistettuina. Toiminta on hyvin hidasta, ja toistaiseksi vain kaksi tuotetta on palannut myyntiin; Bakuchiol ja Strawberry Booster. Tällä hetkellä ei ole tietoa, tuleeko Bybi vielä takaisin Suomeen. Luulen, ettei tuon viime vuoden katastrofin jälkeen moni maahantuoja ole mitenkään hurjan innoissaan ottamassa Bybiä taas portfolioonsa. Ja nyt kun kokoelmassa on vain kaksi tuotetta, ei kukaan maahantuoja ole näin pikkuisesta sarjasta edes kiinnostunut. (Maahantuonnissa työskennelleenä tiedän, että sarjassa pitää olla vähän enemmän kokoa, jotta sitä on kannattavaa tuoda maahan.)

      Ostin Lyosin sy- voiteen suosittelusi perusteella Bybin tilalle ja se on hyvä

      LYOSilla ei ole silmänympärysvoidetta, tarkoitatko NOBEa?

      Vastaa

      1
    2. Juuri näin; minulla jää heikosti brändien nimet mieleen, jos ne ovat minulle uusia tuttavuuksia. 😄 Brändin mielenkiintoinen ilme on helpompi muistaa.
      Monesti palaan blogiisi, kun muistissa on, että suosittelit jotain hyvää tuotetta, mutta en muista mitä. Nytkin minulla on se etanavoide tarkoituksena ostaa talveksi ja samoin se joku sauna kasvovesi vaikutti kiinnostavalta. Blogisi merkitys on siis tärkeä monessa mielessä! 🙏🏻

      Vastaa

      2
    3. Monesti palaan blogiisi, kun muistissa on, että suosittelit jotain hyvää tuotetta, mutta en muista mitä. Nytkin minulla on se etanavoide tarkoituksena ostaa talveksi ja samoin se joku sauna kasvovesi vaikutti kiinnostavalta.

      🤗🤗

      Vastaa

      1
  7. Välillä harmittaa vietävästi se, että olen vissiin vääränlainen kuluttaja, kun muhun vetoaa kirkkaat värit ja "lapselliset" pakkaukset. Tiedän kyllä, ettei suurin osa niistä sovi keski-ikäisen iholle ja on suunnattu pikemminkin teineille ja parikymppisille.

    Vastaa

    1
    1. Oletko testannut Djusieta? Siinä on niiiiin ihanat värit ja sopii hyvin aikuisemmallekin iholle. Pakkaukset on kyllä niin upeaa väriterapiaa!

      Vastaa

      0
    2. muhun vetoaa kirkkaat värit ja "lapselliset" pakkaukset.

      Minä olen myös tällainen kuluttaja! Ja kuten Johanna, minäkin liputan Djusien pakkaus-designin puolesta! 😍 Erittäin onnistunutta väri-ilottelua!

      Vastaa

      2
  8. En ole erityisen kiinnostunut brändien tarinoista positiivisessa mielessä, mutta tarinan aktiivinen esilletuominen erityisesti brändin perustajan kautta voi vähentää kiinnostustani. Usein koen hieman rasittavaksi sen iänikuisen stoorin, että perustaja kärsi iho-ongelmista tai ei löytänyt kaupoista haluamaansa tuotetta, joten päätti itse valmistaa tuotteen ja perustaa brändin. Tästä välittyy helposti mielikuva, ettei kyseessä ole mikään kosmetiikka-alan pitkän linjan ammattilainen vaan henkilö, joka on pöllähtänyt alalle lähiaikoina, koska kiinnostui aiheesta oman ongelmansa kautta ja luulee nyt olevansa asiantuntija.

    Nykyään on myös hyvin hankala ottaa todesta selitystä, ettei ylitsepursuavan runsailta kosmetiikkamarkkinoilta muka jo löytynyt ratkaisua, vaan oli ihan pakko ryhtyä itse tekemään.

    Tyypillisesti ostankin korealaista kosmetiikkaa, enkä tiedä mitään käyttämieni korealaisten brändien tarinoista. Kiinnostun, jos tuote on saanut hyviä arvosteluja ja INCI näyttää hyvältä.

    Vastaa

    16
    1. Usein koen hieman rasittavaksi sen iänikuisen stoorin, että perustaja kärsi iho-ongelmista tai ei löytänyt kaupoista haluamaansa tuotetta, joten päätti itse valmistaa tuotteen ja perustaa brändin.

      Minä myös. Tämä stoori on kuultu niin monesti, että vaikka se olisi brändin kohdalla tottakin, se vain alkaa olla markkinoinnillisesti aivan ylikulutettu ja voi aikaansaada päinvastaisen reaktion kuluttajassa, joka on jo väsynyt tämän tarinan kertautumiseen.

      Ainoa kerta, kun olen todennut tällaisen tarinan ihan "aikuisten oikeasti" toimivaksi, on Laponien kohdalla. Perustaja-Kian useaan kertaan tavanneena ja hänen kanssaan monet keskustelut käyneenä olen voinut todeta (omin silminkin), että Kialla oikeasti on todella haastava iho. Kia ja kemisti-Jaana ovat aivan täydellinen duo luomaan ihonhoitotuotteita supervaikealle iholle joka ärtyy melkein kaikesta. Kialla ei ole kemistin taustaa, eikä hän yrittänytkään lähteä itse formuloimaan tuotteita, joihin hänellä ei ole ammattitaitoa, mutta Jaanalla tuo ammattitaito on.

      Vastaa

      8
    2. Vähän ohis, mutta käyttääkö Kristiina myös nimeä Kia vai onko mulla nyt Laponien perustajalle väärä nimi? Yhtä kaikki, sarja, joka on kaikinpuolin muuten niiiiiin täydellinen, mutta ei vaan aina sovi mun kukkarolle, heh.

      Vastaa

      1
    3. käyttääkö Kristiina myös nimeä Kia

      Kyllä. Kristina käyttää itse nimeä Kia ja häntä puhutellaan tällä nimellä. Itsekin hämmennyin ensialkuun, kun virallisissa yhteyksissä hänen nimensä on aina muodossa Kristina.

      Vastaa

      1
  9. Kinokossa just noi villit pakkaukset kuoseineen ja väreineen herätti heti mun huomion, ja ostin lähes kaikki tuotteet Ruohonjuuresta isolla alella. Täytyy kylläkin todeta, ettei kiinnostus olisi riittänyt tuotteiden hankkimiseen normaalihintaisina, enkä olisi niitä varmaan edes harkinnut jos en olisi lukenut sun suositusta sarjalle.

    Balancing toner aiheutti mun ihossa punoitusta ja ärsytystä (mikä on todella harvinaista mun iholla), mutta rakastan Kinokon seerumia! Se jättää ainakin omalle iholle Glass skin-fiiliksen tavalla, mihin mikään muu seerumi ei oo pystynyt. Tosi harmi kuulla, että ovat lopettaneet kokonaan - olisin todellakin jättänyt ko. seerumin mun vakkarituotteisiin!

    Vastaa

    1
    1. Balancing toner aiheutti mun ihossa punoitusta ja ärsytystä

      Voi johtua taikapähkinästä (hamamelis). Se on yksi niitä kosmetiikan ainesosia, jotka ovat fantastisen hyviä mutta myös haastavia: yhden iholla taikapähkinä on rauhoittava, supistava ja epäpuhtauksia sekä punoitusta vähentävä, toisen iholla se taas voi aiheuttaa aivan päinvastaisen reaktion ja iho ärtyy ja punoittaa. Joidenkin ihmisten iho ei siedä taikapähkinää lainkaan, toisille se on unelma-ainesosa.

      Vastaa

      1
  10. Kiinnostava postaus, ja myös aika karmeaa tajuta, miten sitä onkaan todella huomaamattaan aika voimakkaastikin markkinavoimien manipuloitavissa! Vaikka miten yrittäisi olla asiasta tietoinen, mutta kun eipä noilta mainosärsykkeiltä ja muilta vaan VOI välttyä.

    Kinoko oli kyllä todella hämmentävä brändi! Ja siis nimenomaan brändi. Muutamia tuotteita testasin ja niistä kyllä tykkäsin, paitsi yhdestä, joka oli jokin kasvovesi ja itselleni tosi kiristävä. Mua Kinokossa hämmensi ja suorastaan ärsytti, että se tuntui olevan outo sekamelska viittauksia moderniin henkisyyskulttuuriin josta oli mielestäni otettu paljon symboleja ja kuvastoa (yritettiinkö tällä vedota sellaisiin tarot-kortteja tulkitseviin nuoriin naisiin..?). Toiseksi kauhean vahvat assosiaatiot 60-luvun psykedeelikulttuuriin värimaailmasta, pakkausten fonteista ja sitten puhutaan taianomaisuudesta. Mutta sitten verkkosivuilta tai yhtään mistään ei saa tietoa, että mikä juttu se on! Jos kyseessä olisi ollut vaikka nuorten yrittäjien intohimoprojekti ja heillä olisi esimerkiksi jokin oikea kiinnekohta psykedeelikulttuuriin, koko muu brändi olisi ollut helpompi niellä, mutta nyt se jäi vaan ihan äärettömän hämäräksi ja ehkä jopa laskelmoiduksi. Edelleen haluaisin tietää ja ymmärtää, mikä ajatus on ollut ottaa tuollaiset mielleyhtymät osaksi kosmetiikkabrändiä :') Ymmärtääkseni sieniäkin käytetään kosmetiikassa, jotenka ehkä Kinokon olisi pitänyt sitten lähteä rohkeasti vaan taianomaisten sienten tielle..? :D En tiedä analysoivatko keskimääräiset kuluttajat brändejä ihan tällä tasolla (tuskin!), mutta en silti voi olla ainoa, joka on kokenut hämmennystä tuon kuvaston kanssa. Vaikka sinänsä hienoa että tehdään jotain erilaista ja harmi tietysti toki aina jos kelpotuotteita valmistava brändi loppuu.

    Mukavia reissuja ja syksyä!

    Vastaa

    5
    1. Mua Kinokossa hämmensi ja suorastaan ärsytti, että se tuntui olevan outo sekamelska viittauksia moderniin henkisyyskulttuuriin josta oli mielestäni otettu paljon symboleja ja kuvastoa (yritettiinkö tällä vedota sellaisiin tarot-kortteja tulkitseviin nuoriin naisiin..?). Toiseksi kauhean vahvat assosiaatiot 60-luvun psykedeelikulttuuriin värimaailmasta, pakkausten fonteista ja sitten puhutaan taianomaisuudesta. Mutta sitten verkkosivuilta tai yhtään mistään ei saa tietoa, että mikä juttu se on!

      Tiivistit tässä äärimmäisen hyvin sen, mitä itsekin ajattelin Kinokon markkinointiviestinnän "sekamelskasta". Mitä tällä kaikella haluttiin sanoa? Kinokoon oli kaadettu kaikkea värikästä, taianomaista ja tosiaan psykedeelistäkin, soppaan sekoitettiin kombuchaa, ripoteltiin mikrobiomiystävällisyyttä ja viimeisteltiin japaninkielisen kuuloisella nimellä. Ilman että missään oli punaista lankaa. Todella hämmentävä sekamelska. Jonka keskellä oli neljä oikein hyvin formuloitua ihonhoitotuotetta, jotka hukkuivat huonosti rakennettuun stooriin.

      Vastaa

      2
  11. Itken Natukin retinal seerumin perään, mistä sille edullinen korvaaja :( Siitä oli iso apu hormonaalisen aknen hillitsijänä talviaikaan, ja nyt viikko sitten rupesin kaipailemaan uutta purkkia, mutta olikin ehtinyt hävitä..

    Vastaa

    2
  12. Ostin Kinokon seerumin ja voiteen ja tykkäsin kummastakin. Rakastuin seerumiin, kun oli tuubissa eikä pulloissa kuten kaikki muut. Mutta. Tuotteiden tyhjennyttyä unohdin täysin koko brändin pitkäksi aikaa ja kun vihdoin muistin seerumin erinomaisuuden, huomasin koko brändin kadonneen. Että on sulla tässä ihan selkeä pointti :D

    Vastaa

    1
    1. Rakastuin seerumiin, kun oli tuubissa eikä pulloissa kuten kaikki muut

      Tuo seerumi oli sarjan ehdoton tähtituote, NIIN hyvä!!

      Vastaa

      1
  13. Natukilta kokeilemani yksinkertaisesti ei sopinut iholleni, kasvosuihke teki ja tekee punaiseksi.. Öljy on yhä testaamatta.
    En itse kaipaa mitään tarinoita ihonhoitobrändiltä, mutta kovin eksoottiset tarinat ennenmin karkottavat kuin vetävät puoleensa..

    Kinoko tuli vastaan somessa, ja siksi se heti epäilytti (mikähän kestotilaushuijaus tämäkin, tuli mieleen.. niitä nimittäin terveys-ja kauneustuotteiden markkinoilla on..).. En ehtinyt koskaan kokeilla, kun brändi jo haihtui pois. En mitään kohdeyleisöä ollutkaan.. LV Derma on enemmän oma juttuni :)

    Vastaa

    0
  14. Hei, saanko kysyä postaukseen liittymätöntä neuvoa? Yritin etsiä erinäisin hakusanoin blogistasi neuvoja ilmeisesti tukkeutuneiden ihohuokosien kanssa, jotka vaivaavat molemmissa poskissa (mutta eivät muualla). Iho hiukan kuiva, n. 30v ikää. Tyynyliina vaihtuu ja hajusteeton pesuaine siinä. Luultavasti jokin hyvä (edullisemman pään) putsari voisi olla kokeilun arvoinen ratkaisu mutta millainen? Oletko kirjoittanut asiasta?

    Vastaa

    1
    1. Yritin etsiä erinäisin hakusanoin blogistasi neuvoja ilmeisesti tukkeutuneiden ihohuokosien kanssa, jotka vaivaavat molemmissa poskissa (mutta eivät muualla).

      Tarkoitatko, että huokosissa on mustapäitä tai komedoja? Tällöin BHA eli salisyylihappo on paras aine. Se on puhdistava, tulehdusta lievittävä ja antibakteerinen aine, ja rasvaliukoisena se kykenee menemään huokosta tukkivan rasvamaisen aineen kuten talin läpi, toisin kuin muut hydroksihapot (AHA, PHA). BHA:n säännöllinen käyttö auttaa pitämään huokoset puhtaina ja vähentää tai (epäpuhtauksien laadusta riippuen) jopa poistaa epäpuhtaudet kokonaan.

      Oma suosikkini on Kicksissä myytävä Beauty Act sinkki + BHA-kasvovesi:

      https://karkkipaivablogi.com/2025/08/nain-kaytan-happoja-ihonhoidossa/

      Jos haluat luonnonkosmetiikan vaihtoehdon, niitä on vähemmän tehokkaina versioina. Salisyylihappo on sallittu luonnonkosmetiikassa, mutta jostain syystä valmistajat ovat vähän arkoja käyttämään sitä. Maksimipitoisuus eli 2% salisyylihappoa on saatavilla luonnonkosmetiikan puolella ainoastaan Maádaran Acne-linjan kahdessa täsmätuotteessa, löydät ne esiteltyinä täällä;

      https://karkkipaivablogi.com/2024/08/teinin-ihonhoito-murrosikaisen-ihonhoito/

      Vastaa

      1
  15. Äh, tuo kinokon seerumi oli erinomainen. Kun olisi tämän lopetuksen osannut ennustaa, niin olisi voinut jemmata seuraavan tuubin. Nyt ei taida enää mistään saada. Osaatko vinkata jotakin vastaavaa tuotetta? :)

    Vastaa

    1
    1. Osaatko vinkata jotakin vastaavaa tuotetta? :)

      Mossan ja Mádaran jellyt. :) Mossa on hinnaltaan lähempänä Kinokoa. Silloin kun Kinoko tuli myyntiin, iloitsinkin, että nyt oli markkinoilla vähän kuin kotimainen vastine Mádaran ja Mossan ihanille jelly-seerumeille (Mossa + Mádara ovat saman valmistajan).

      Mossan ja Mádaran jellyt esitelty täällä:

      https://karkkipaivablogi.com/2021/08/mossa-juicy-jelly-kosteuttaja/
      https://karkkipaivablogi.com/2021/04/tapaa-madara-rose-jelly/

      Vastaa

      1
  16. Mahtaako sama käydä korealaiselle Siorikselle? Tilasin kolme tuotetta alkukesästä kirjoituksesi jälkeen. Silloin niille ei ollut tarvetta kuin kokeiluluontoisesti, mutta nyt kun otin ne käyttöön, niin aloin miettimään asiaa. Edelleenkään niitä ei ilmeisesti myydä kuin maahantuojan verkkokaupassa ja Sokoksella.

    Vastaa

    0
    1. Mahtaako sama käydä korealaiselle Siorikselle?

      Toivon kovasti, että ei. Sioriksen haasteena on suora kilpailu Whamisan kanssa (ainoat korealaiset luonnonkosmetiikkabrändit Suomessa), ja tämän kilpailun hävisi jo aiemmin Urang, sekin aivan fantastisen hieno brändi. Sioriksen etu Urangiin nähden on edullisempi hintataso, joten Sioriksella saattaa olla paremmat mahdollisuudet kuin Urangilla (Urangilla tosin oli paljon parempi ja vahvempi bränditarina). Olen aavistuksen skeptinen Sioriksen suhteen, Whamisan asema luonnonkosmetiikan K-Beauty-sarjana on niin ylivertainen, eikä Sioris tuo kuluttajalle mitään olennaisesti uutta Whamisaan verrattuna. Tuotteethan ovat aivan mielettömän laadukkaat, muten kuten todettua, laadukkuus yksinään ei auta sarjaa menestymään. Pidän kuitenkin ilman muuta peukkuja Siorikselle ja toivon, että moni kuluttaja löytää ne! Sioriksen upea kaksifaasinen kasvosuihkehan on tällä hetkellä ainoa laatuaan Suomen luonnonkosmetiikka-markkinoilla!

      Vastaa

      2
  17. Jäin kaipaamaan Kinokon seerumia ja voidetta, ja pakkausten ulkonäkökin miellytti.
    Taidan olla vähän tylsä kuluttaja, kun brändien tarinat eivät yleensä kiinnosta. Mulle merkkaa tuotteen miellyttävyys, hinta ja helppo saatavuus eniten, kotimaisuus iso plussa, samoin jos on luonnonkosmetiikkaa. Visuaalisesti tykkään "rauhallisista" pakkauksista, mutta jos tuote on muuten hyvä niin ihan sama vaikka olisi miten riemunkirjavassa paketissa 😄

    Vastaa

    1
    1. Mulle merkkaa tuotteen miellyttävyys, hinta ja helppo saatavuus eniten,

      Myös hinta ja saatavuus ovat osa bränditarinaa, kaikki aspektit ovat osa sitä. :) Hinta = luo mielikuvaa, vaikuttaa siihen, onko tuote kohderyhmälleen sopiva, saatavuus = vaikuttaa löydettävyyteen; onko tuote myynnissä kohderyhmän kannalta oikeassa kanavass jne.

      Vastaa

      1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


  • Sanni

  • Arkisto

    • ▼2026 (108)
    • ►2025 (146)
    • ►2024 (124)
    • ►2023 (149)
    • ►2022 (174)
    • ►2021 (178)
    • ►2020 (227)
    • ►2019 (203)
    • ►2018 (227)
    • ►2017 (298)
    • ►2016 (284)
    • ►2015 (343)
    • ►2014 (389)
    • ►2013 (400)
    • ►2012 (214)
    • ►2011 (226)
    • ►2010 (287)
    • ►2009 (206)
  • Avainsanat