Vuosi 2013 ei todellakaan ollut Sannin kynsien vuosi.

Kynteni olivat viime vuoden jostain syystä aivan hurjan hauraassa kunnossa ja katkeilivat tuon tuosta. Syksyyn mennessä olin vaipunut niin syvään kynsimasikseen etten jaksanut edes vilkaista lakkapulloon moneen kuukauteen.

Mutta nyt...! Kynnet ovat taas pitkät ja vahvat! (Ja yhtä ruman muotoiset kuin ennenkin, I know I know :))

Vasemman käden (kuvassa) pikkurillin kynnen jouduin leikkaamaan joku aika sitten kun sen reuna oli lohjennut, mutta kaikki muut kynnet ovat pysyneet ehjinä.

Vielä marraskuun lopulla kynnet olivat näin lyhyet.

Oikea käsi.

Kynteni ovat aina kasvaneet vinoon, ja pisimmillään ne ovat muodostaneet korkkiruuvin. Pahimmin vääntyvät etu- ja keskisormen kynnet. Vinoon kasvun aste kuitenkin mielenkiintoisesti vaihtelee, ollen joskus selkeämpää ja välillä maltillisempaa. Ilmeisesti kuiva ilmasto saa kynnet käpristymään pahemmin kun taas kostea ilmasto pitää ne suorempina, kuten tämä Kreikassa syksyllä 2012 otettu kuva osoittaa:

Ollapa aina noin suorat kynnet...!

Kynnet näyttävät kuin levenevän ulospäin, kun useimmilla kynsi päin vastoin kapenee kasvettuaan sormenpään yli. Geneettisiä juttuja - kaikilla meidän perheen naisilla kasvavat kynnet näin.

Kuulen taas mielessäni kysymyksen; "Miksi et viilaa noita..?" No, näitä ON viilattu, mutta muoto leviää taas viikossa.

Huomenna aikeissa tehdä vähän ronskimpi viilakäsittely. Olen vähän niinkuin säästellyt näitä että saan todenmukaiset kuvat kasvun kehityksestä. ;) *inhorealismia*

Mistä kynsien toipuminen sitten johtuu...? Varmaa vastausta ei tiedä kukaan, mutta lisäravinteiden syönti on auttanut ennenkin. En tiedä miksi ihmeessä aina unohdan niiden nappailun... Jonkun aikaa jaksaa aina säännöllisesti ja sitten ne vain jää. :/

No, nyt päätin taas tsempata ja jatkoin syksyllä biotiinin syöntiä. Marraskuussa sain blogin kautta Evonia Keratin -kapseleita, ja vaihdoin biotiinit niihin. Eräs PR-toimiston henkilö, joka ei edes edusta Evoniaa, suositteli minulle näitä kapseleita kun kerroin kynsieni surkutilanteesta. Evoniaa markkinoidaan ensisijaisesti hiusten vahvistajana, mutta nainen oli kuullut niiden olevan tehokkaita myös kynsien hoidossa. Nainen otti yhteyttä Evoniaan ja sieltä lähetettiin minulle testisatsi. (Joo, on se liikuttavaa kun kaikki lähetetään ilmaiseksi... Ei edes odoteta että bloggaaja saattaisi vaikka olla valmis ostamaan jotain kokeiluun itsekin..! :D)

Olen nyt syönyt niitä 3 kuukautta ja viimeisiä kapseleita viedään.

Päiväannos on kaksi kapselia, ja kuukauden pakkaus maksaa n. 15,90€.

Vaikea tietysti sanoa, olisiko biotiinilla ollut sama vaikutus kuin keratiinilla, mutta selvästi lisäravinteen syönti on vaikuttanut. Kynnet ovat nyt niin vahvat että voin vaikka raaputtaa niillä juuttuneet likatöhnät irti pinnoista. Pari päivää sitten raaputin niillä talit irti kynttilänalusesta. :) Sen kun olisi tehnyt vaikka syyskuussa niin kynnen pinta olisi lohjennut saman tien. Ovathan nämä nyt ihan eri kynnet kuin puoli vuotta sitten..!

Kun tämä liuska on lopussa niin käyn kyllä ostamassa lisää. 16 euroa kuukausiannoksesta ei ole paha verrattuna geelikynsien huoltoon..! ^_^

(Mutta milläs saisi vielä sen nätin muodon...? Siihen ei taida 15,90€ riittää.... :p)

P.S. Heh, unohdin ihan kokonaan mainita, että olenhan mä hoitanut lokakuusta saakka kynsiä myös tällä Trindin Keratin-duolla (maahantuojalta saatu). Taisin näistä jotain jo syksyllä blogiin kirjoittaakin.

Näissä on hydrolisoitua keratiinia, eli olen siis ollut viime kuukaudet todellisella keratiinikuurilla. Keratiinia sisäisesti ja ulkoisesti..!

Keratin Nail Restorer on öljytön emulsio jota hierotaan paljaalle kynnelle. Se lupaa ylläpitää, kosteuttaa ja eheyttää kynsiä. Keratin Nail Protector sitoo Restorerin vaikuttavat aineet kynteen ja toimii suojaavana aluslakkana.

Näidenkin kohdalla on tietysti mahdoton sanoa, ovatko ne konkreettisesti vaikuttaneet kynsien kuntoutumiseen. Mutta näitä nyt kuitenkin olen säännöllisesti käyttänyt. Onko joku lukijoista saanut Trindin Keratin-tuotteilla tuloksia..?

Palashampootestikausi vol. 2 jatkuu yhtä epäonnisena kuin syksyllä. :(

Joudun myöntämään, että tässä välillä jo retkahdin - pesin hiukset kerran normishampoolla kun en vain kestänyt sitä tahmeutta. Kreikassa hiusten tilaa oli ehkä helpompi sietää, kun säät olivat lämpimät ja pää paljaana. Nyt talvisaikaan on eri juttu. Päässä on koko ajan myssyä ja huppua ja tuntuu jotenkin extraällöttävältä kun tahmatukka muhii siellä pipon alla. Näen jo sieluni silmin kuinka myssyynkin alkaa pikku hiljaa kerrostua saippuatahmaa…

Viimeisimmän Blondi-pesun jälkeen hiukset menivät niin takkuun että yksi takkupallo oli pakko leikata saksilla, se ei enää selvinnyt hoitoaineellakaan. Että johan tässä saa tehdä uhrauksia mokoman saippuan takia..! Murr.

Saksiepisodin jälkeen suutuin Blondiin sen verran, että vaihdoin tilalle Flow’lta saamani toisen saippuan, Kehäkukan. Blondin tavoin myös se on tarkoitettu normaaleista kuiville hiuksille.

Tuntuu hiuksissa ihan samalta. Ei muuta eroa kuin miellyttävämpi tuoksu.

Koska hiukset huovuttuvat huuhtelun aikana niin pahasti, kokeilin tänä aamuna jättää pesun vain yhteen vaahdotukseen & huuhteluun pahimman takkutilanteen välttämiseksi. Levitin Kehäkukka-hoitoainetta myös ihan tyveen saakka sillä ajatuksella, että jospa se hoitiksen sisältämä viinietikka liuottaisi saippuakerrostumaa (ehm, no, eihän se kyllä toiminut Kreikassakaan..). Tulos: tyvi jäi likaisen tuntuiseksi ja lässähtäneeksi. Huokaus.

Hiukset tuntuvat saippuapesujen jälkeen jonkin verran tuuheammilta kuin normishampoon jälkeen, mutta Kreikassa koettua tuuheustasoa en ole enää saavuttanut. Kyllä ilmastolla taisi olla selkeä osuutensa asiaan. En kuitenkaan ihan vielä luovuta. Yritän saada 10 pesua täyteen jotta saan ainakin kumottua sen "tahmeus helpottaa 1-10 pesukerran jälkeen" -väitteen.

*

No, jotain mukavaakin tähän loppuun. Kuulin, että Maarianhaminan ihana ekohoitola- ja kampaamo Lustans on laajentunut, ja pistäydyin kurkkaamassa miltä paikassa nyt näyttää. Tila on nyt yli tuplaantunut, ja uusi puoli on sisustettu omstajapari Ninan ja Thomaksen tyylille uskollisesti antiikkisilla huonekaluilla.

Piano on noin vuodelta 1915 ja toimii edelleen. Kuulema joku työntekijöistä aina välillä soittaakin sillä asiakkaiden iloksi..! :)

En edelleenkään tiedä mitään toista kauneushoitolaa jossa olisi näin ihana tunnelma..! Ja kuinka ilahduttavaa, että Lustansilla menee niin hyvin että se on saattanut jopa laajentua..! Ekohoitolat ovat kuitenkin loppujen lopuksi pienemmän asiakaskunnan niche-paikkoja, tai niin ainakin luulisi. Ehkä Ahvenanmaalla trendi on toinen..? Joka tapauksessa työn iloa Ninalle ja Thomakselle! Jatkakaa samaan malliin! :)

Kylläpäs minä nyt olen hurahtanut näihin seerumeihin..! :)

Ihan huvittaa miten paljon asenteeni on muuttunut sitten neljän vuoden takaisen Seerumi schweerumi -postauksen, jossa ihmettelen mitä seerumeilla ylipäänsä tekee. No, en nyt edelleenkään voi väittää että näkisin niissä jotain anti age -vaikutuksia, mutta olen ylipäänsä ihastunut seerumien koostumukseen ja ihofiilikseen. Nämä ovat minun juttuni! :)

(Hehheh, vähän naurahdin kun luin tuosta schweerumi-postauksesta, etten vuonna 2010 kokenut että kasvoillani vielä oli ikääntymisen merkkejä... No, neljässä vuodessa tilanne on kyllä muuttunut ;))

Viimeisin seerumikaverini on Logonan Age Protection -sarjaan kuuluva Hydro-Lipid Balance. Luonnonkosmetiikasta siis taas kyse. Sain tuotteen Logonan maahantuojalta.

Sain Hydro-Lipid Balancesta vinkin jo ajat sitten muuan kuivaihoiselta tutulta, taisi olla viime keväisen 4 x kosteusseerumi -jutun yhteydessä kun kirjoitin silikonittomista seerumeista.

Logona on niitä luonnonkosmetiikan merkkejä joista en ole paljon kirjoitellutkaan. Merkillä on jostain syystä vähän vaatimaton imago, se on Santen tapaan jotenkin hyvin arkinen ekosarja. Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että ainesosat olisivat vaatimattomia..! :) 35 vuotta sitten toimintansa aloittanut Logona tulee Saksasta ja sillä on BDIH- ja NaTrue- sertifikaatit.

Tiesitkö...? Logonan nimi oli alunperin Lorien, mutta se joutui oikeuden määräyksestä vaihtamaan nimensä koska alkuperäinen nimi muistutti liikaa L'Orealia. Voihan Lorkku...

Hydro-Lipid Balance on kaksifaasinen seerumi, jossa öljy- ja vesimäinen osa tulee sekoittaa toisiinsa ravistamalla.

Tuotteen erikoisuus on sen annostelumekanismi - enpä ole ennen tavannut suihkutettavaa seerumia. Annostelu tapahtuu kuitenkin kämmenten kautta, ei suoraan nassuun suihkimalla. :)

Hydro-Lipid Balancen koostumus on todellakin melkein kuin vettä, ja se tuntuu iholla raikkaalta öljyfaasista huolimatta. Olin varautunut siihen, että seerumi olisi minulle liian rasvaista (kun sitä tosiaan suositteli erittäin kuivaihoinen henkilö), mutta ei tämä ole ollenkaan rasvaista. Toki, se jättää ihon ravitumman tuntuiseksi kuin vähemmän öljypitoinen seerumi, mutta öljy imeytyy samantien ja iho jää vain sileän ja pehmeän tuntuiseksi. Ai että mä tykkään tällaisisista kasvotuotteista jotka syväkosteuttavat mutta eivät kuitenkaan jätä pintaan mitään rasvaista, tahmeaa tai kalvomaista tunnetta..!

Seerumi vahvistaa nimensä mukaisesti ihon hydrolipidikalvoa eli sen luontaista suojavaippaa. Kasviöljyt pehmentävät, glyseroli, sorbitoli ja sodium pca kosteuttavat ja valkoinen teeuute ja tyrnimarja tuovat antioksidanttista suojaa.

Nyt pakkasten tultua olen annostellut Hydro-Lipid Balancea joinain aamuina kaksikin kerrosta, yhden kerroksen jälkeen iho on jäänyt vielä hitusen janoisen tuntuiseksi. Kahden annostelun jälkeen en ole tarvinnut enää päivävoidetta päälle. Kuivalle iholle toki suosittelen voidetta päälle.

Incin alussa on veden ja soijaöljyn jälkeen alkoholia, joka osaltaan vaikuttaa tuotteen imeytyvyyteen ja siihen, ettei se jätä rasvaista jälkitunnetta. Oletan, että se toimii myös säilöntäaineena (tyypillistä luonnonkosmetiikalle). Alkoholia ihonhoidossaan karttelevat eivät tietenkään ilahdu tästä ainesosasta, mutta luonnonkosmetiikassa tähän ainesosaan törmää jatkuvasti. Siitä, kuivattaako alkoholi lopulta ihoa ollessaan osa öljypitoista tuotetta, ollaan montaa mieltä.

Inci: aqua, soybean oil, alcohol, jojoba seed oil, glycerin, tricaprylin, sorbitol, sodium pca, sea buckthorn fruit oil, broccoli seed oil, sodium lactate, camellia sinensis leaf extract, sea buckthorn fruit extract, tocopherol, lactic acid, sunflower seed oil, palm oil, beta carotene, parfum (from essential oils), linalool, limonene, citral, geraniol, coumarin.

(Alkoholin lisäksi toinen tiettyä kuluttajaryhmää luonnonkosmetiikassa arveluttava seikka on hajusteet - tästäkin tuotteesta löytyy  viisi hajustetta jotka ovat niiden eniten allergisoivan 26 hajusteen listalla, jotka täytyy mainita tuoteselosteessa. Etenkin linalool ja limonene tuntuvat vilahtelevan vähän kaikkialla - mutta sama homma taitaa olla normikosmetiikankin puolella... Kiinnitättekö te paljon huomiota tuotteiden hajusteisiin?)