Huh huh hämmästystä, eipä voi muuta todeta tuohon rahkapostaukseni vastaanottamaan suosioon. :) Postausta on jaettu enemmän kuin mitään muuta artikkelia koko Karkkipäivän lähes 6-vuotisessa historiassa. Enpähän olisi osannut tuota odottaa kun perjantaina kaupassa käytyäni spontaanisti kirjoitin jutun - muuan katumainoksen herättämästä kimmokkeesta.

Näköjään maitorahka herättää suomalaisissa tunteita! :D

Koska aihe on nyt tapetilla, en mitenkään malttanut olla tekemättä rahkan ympärille kyselyä. ^_^ Ihan pakko päästä selvittämään kumpi voittaa, maustamaton vai maustettu rahka, ja mikä on Suomen suosituin rahka :)

Kyselyyn pääsee TÄSTÄ.

Sivupalkissa on yhden kysymyksen lyhytversio niille, jotka eivät jaksa vastata useampaan kysymykseen.

On ollut tosi kiinnostavaa lukea ihmisten kommentteja perjantain postaukseen. Vähän niinkuin deodorantti-keskustelussa, myös rahka jakaa ihmiset eri koulukuntiin. Toisten mielestä maitorahka on eri asia kuin rahka; jälkimmäisellä he ymmärtävät nimenomaan maustetun, sekoitetun jälkiruoka/herkutteluversion, kun taas 'maitorahka' -nimellä myytävä tuote on heidän silmissään leivontaan ja ruoanlaittoon kehitetty valmiste. Mielenkiintoista.

Yksinkertaisesti maitorahka eli lyhennettynä rahka on maidosta hapattamalla valmistettu, proteiinipitoinen raaka-aine, jota voi syödä sellaisenaan, käyttää ruoanlaitossa tai pohjana erilaisissa maitovälipaloissa ja -jälkiruoissa. Lainsäädännöllisesti rahka on tuorejuustoa. Ei ole olemassa erikseen ei-proteiinipitoista rahkaa ja proteiinirahkaa; on maitorahkaa joka on luonnostaan proteiinipitoista, ja sitä voi syödä joko sellaisenaan tai käyttää osana sekoituksissa.

Maustamatonta rahkaakin on erilaisilla "vahvuuksilla" ja koostumuksilla. Mitä itse asiassa itse ihmettelen. Ymmärrän pehmeät ja miedommat versiot, koska ne luonnollisestikin sopivat paremmin sellaisenaan syötäviksi kuin happamat ja tanakat. Mutta kysymys kuuluu: mihin noita happamia edes tarvitaan? :) Kun pehmeää ja mietoakin voi yhtä hyvin käyttää ruoanlaitossa, miksi valikoimassa pitää olla miljoona erilaista rahka-versiota?

Entäs sitten kaikki nämä laktoosittomat ja vähälaktoosiset? Don't even get me started, niiden ihmettelystä saisi jo oman postauksen. Eikö riitä, jos valikoimassa on laktoositon vaihtoehto? Mitä virkaa on vähälaktoosisella? Jos henkilö on laktoosille herkkä mutta ei suorastaan intolerantti, eikö hän voi hyvin syödä laktoositonta....?

Anoppia lainaten; "Kaupan hyllyt ovat nykyään niin täynnä laktoosittomia tuotteita että meille laktoosia sietäville alkaa jo olla työn takana löytää joukosta normaali versio..."

Minulle henkilökohtaisesti on ihan sama onko kaupan hyllyllä 50 vai 500 versiota samasta tuotteesta, vaikka ymmärrän anopin pointin ja joillain varmasti menee hermo kun alkuperäistä tuotetta saa nykyään hakemalla hakea. Ihmettelen asiaa lähinnä kannattavuuden kannalta. Onko oikeasti myynnillisesti kannattavaa valmistaa samasta tuotteesta kolme eri versiota? Onko kaikille tarpeeksi ostajia? Mietityttää myös milloin kaupoista loppuvat hyllymetrit... Varmaan nyt jo ollaan meijeriosastoilla helisemässä.

Kävin kyselyä varten läpi kaikkien Suomessa myytävien tunnetuimpien valmistajien maitorahkatuotteet. Löysin yhteensä 29 maustamatonta maitorahkaa. On siinä rahkaa kerrakseen. Voi vain miettiä, onko tarpeen pitää hyllyillä kymmenittäin lähes identtisiä tuotteita... Melkein joka merkillä on vähintään perus- ja laktoositon versio.

Oli myös kiinnostavaa panna merkille rasvattomuuteen liittyvät pakkausmaininnat. Kirkkaasti valtaosa Suomessa myytävistä rahkoista on rasvapitoisuudeltaan 0,3%. Muistelen kuulleeni joskus, että rasvattomuuden rajana pidetään juuri tuota 0,3:a, eli jos arvo on sen tai alle, saa tuotetta kutsua rasvattomaksi. Epäloogisesti, usean valmistajan rasvattomaksi nimetty rahkatuote sisältää saman verran rasvaa kuin saman merkin perusrahka. Eli sen 0,3 prossaa. Toisessa halutaan korostaa rasvattomuutta, toisessa ei, vaikka arvot ovat samat. Miksi...?

Nyt tämä menee jo ihan jaaritteluksi, mutta pakko lisätä vielä yksi vähähiilihydraattisuuteen liittyvä havainto niille keitä se kiinnostaa. :) Lindahlsin meijerin maitorahka on vähähiilarisin Suomessa myytävä rahka arvollaan 2,9 g / 100 g. Normaalisti rahkassa on 4-4,5 % hiilihydraattia. Ja yllättävästi kakkossijalle kiri.... Danone! En edes tiennyt, että sokerisista herkkurahkoistaan tunnetulla Danonella on valikoimassaan myös yksi maustamaton rahka. Vitalinea Pro -rahkan hiilariarvo on 3 g / 100 g. Kiitos kysely-taustatyön, olen jälleen viisaampi. :)

Lopuksi.... oma erikoisuutensa, Skyr.

Skyr-tuotteet ovat hapatettuja, rahkamaisia maitotuotteita mutta eivät lainsäädännöllisesti rahkaa.

Jos joku osaa kertoa miksi Skyrit eivät ole rahkaa, vaikka koostumus (ja mun mielestä makukin) on ihan samanlainen, niin saa valaista :) Olen utelias.

Kuvat: Pirkka, Maitokolmio, FreshFoods, Danone, Lindahls ja Skyr.

Taas on niin kiinnostavaa keskustelua kommenteissa! :) Olette te kyllä mahtavia lukijoita kun osallistutte niin aktiivisesti :)

Vastailen tämän ja huomisen päivän aikana.

Niinhän se taas meni että tämä talvi oli yhtä kuin tammikuu. (Ainakin eteläisemmässä Suomessa.) Floridasta palatessa odotin kovasti pääseväni vielä nauttimaan hangista ja pienestä pakkasesta edes muutaman viikon, mutta turha toivo. Kotona odotti harmaampi ja kuraisempi maisema kuin saatoin muistaakaan talven kykenevän Suomessa olemaan. Voi turistien iloa, jos sattuvat tänne tähän aikaan vuodesta saapumaan.

Harva asia saa minut yhtä pahantuuliseksi kuin harmaa, ruma sää. Olen voimakkaasti neljän vuodenajan ihminen, ja kalenterin näyttäessä talvea haluan mieluusti ulkonakin olevan talvi. Haluan laittaa toppatakin ja villamyssyn päähän ja tuntea pienen nipistelyn poskilla. Kuulla lumen narskuvan kenkien alla.

No, tänä talvena ei auttanut kuin luovuttaa. Ja kalenterin juuri heilahdettua kevään puolelle tänään taitaa olla virallinen päivä tehdä se.

Kävin kuluneella viikolla taistoon maiseman harmautta vastaan pastellimeikkien voimin.

.

Silmämeikissä persikan ja pinkin sävyjä turkoosilla glitterrajauksella ja huulilla pehmennettyä korallia.

Meikkiin käytin: pohjustuksena MACin Paint Pot-luomiväriä sävyssä Rubenesque, koko luomella L'Orealin Natural Peach -luomiväriä, kulmaluulla ja poskipäillä Yves Rocherin Melon Nature -luomiväriä, luomivaossa Lumenen Helletuuli-luomiväriä ja rajauksena IsaDoran geelieyelineria sävyssä Turquoise* sekä Make Up Storen glitter-eyelineria sävyssä Kayo*.

Huulilla sekoitus Viva La Divan huulipunia Chill Out (koralli) ja Summer Queen (nude roosapersikka).

Kynsillä China Glazen Peachy Keen.

Poskilla sekoitus Benecosin Sassy Salmon* - ja Cliniquen Aglow -poskipunia, ja poskipäillä korostukset Yves Rocherin Melon Nature -luomivärillä. (Miksi sekoitan poskipunia? Sassy Salmon tuntui yksinään liian kirkkaan koralliselta tähän meikkiin, ja pehmensin sitä neutraalimmalla ja hohtavammalla Aglow'lla.)

Meikkipohjana Lumenen CC-meikkivoide sävyssä Medium.*

Taputtelin huulille ensin kerroksen Chill Out'ia ja sitten päälle ohuen kerroksen vaaleampaa Summer Queenia. Jotkut Viva La Divan huulipunista toimivat paremmin (eli jälki on kauniimpaa) sormin taputeltuna kuin suoraan puikosta vedettynä. Viimeistelynä Lumenen Wild Rose -huulikiiltoa sävyssä Kevät.*

(Kiilto jäi uupumaan tuotekuvasta.)

*) Saatu aikoinaan blogin kautta.

En käytä glitterrajauksia usein, mutta välillä niillä on kiva tuoda meikkiin pilkettä. Yksinään Kayo ei tekisi selkeää rajausta vaan se täytyy levittää toisen, vahvempipigmenttisen rajauksen päälle. Niinkuin melkein kaikki glitter-lainerit.

Voin kertoa että on ihan sairaan vaikeaa ottaa luontevaa kuvaa jossa näkyy sekä meikki että kynnet :D

Tuo Peachy Keen -kynsilakka... <3 Ah! En ole käyttänyt sitä tosi pitkään aikaan. Oikein ilahduin kun näin sen lakkalaatikostossani. Täytyy myöntää että pitkään jatkuneen kynsialakuloni ja lakkamasennuksen aikana ehdin unohtaa suuren osan kynsilakoistani... Kivaa kun nyt tekee "uusia löytöjä" varastostaan :)

Tässä vielä värikarttaa niistä tykkääville. Näköjään unohdin Make Up Storen Kayon.

Persikka + pinkki on liilan ja kullan ohella suosikkiyhdistelmiäni luomiväreissä. Sopii kevääseen aina. :)

.

Tämän päivän lakkaus:

Lumenen pinkkikoralli "Tulee kevät". Tämä oli pakko saada, niin ihana!!

Voiko olla keväisempää? :)

Mä olen niin sucker kaikille korallisille sävyille....

.

Harmaus - hus pois! :)

Talven aikana ei ole voinut välttyä PROTEIINISTA katukuvassa. Nyt meidän pitää kuulkaas syödä proteiinirahkaa. Eri valmistajien maitoprotskutuotteet ovat dominoineet katumainoksia syksystä saakka, tai siltä se on ainakin minusta tuntunut. Ehkä kiinnitän niihin sattuneesta syystä tavallista enemmän huomiota.

Vanha tuttu maitorahka on haluttu uudelleenbrändätä trendituotteeksi. Ei rahkaa vaan proteiinirahkaa. Vähän niinkuin sävytetyt päivävoiteet --> bb-voiteet.

No mikäs näissä PROTEIINIrahkoiksi nimetyissä tuotteissa on erona tavalliseen maitorahkaan? Maitorahkassahan on luonnostaan runsaasti proteiinia. Vähän sama kuin nimeäisi kinkun PROTEIINIkinkuksi.

Onko näissä trendirahkoissa nyt sitten enemmän proteiinia?

Ei. Ei niissä ole. Tavallisessa maitorahkassa on keskimäärin 10% proteiinia, proteiinirahkan nimellä kulkevissa tuotteissa ihan saman verran - tai vähemmän.

Valio korostaa markkinoinnissaan, että heidän ProFeel-rahkoissaan on kuitenkin enemmän protskua kuin muissa maustetuissa rahkoissa. Selvä. Tällä logiikalla siis kaikki maustamattomat rahkat ovat proteiinirahkoja ja pian ne varmaan BB-buumin tyyliin uudelleennimetäänkin tällä trenditermillä.

Pian kaupoista saa myös proteiinikalaa, proteiinijuustoa ja proteiinijauhelihaa. ;)

.

Otin tarkasteluun kolmen merkin tavallisen maitorahkan ja proteiinirahkan.

Valio. Tavallisessa ja proteiini-versiossa on saman verran proteiinia.

Arla. Arlalla digataan PROTEIN-sanaa. PROTEIN lukee purkin kyljessä isolla, ja sen alla vielä "pehmeä proteiinirahka", ja tuotetiedoissa "runsaasti proteiinia sisältävä pehmeänmakuinen proteiinirahka". Tuli selväksi, että tuotteessa on proteiinia.

Mutta miten luonnehtisitte "Arla Keittiö" -nimekkeen alla olevaa rahkaanne, jossa on ihan samat raaka-aineet mutta vielä PROTEIN-rahkaakin enemmän proteiinia?

Rainbow. Sateenkaarifirmakin on älynnyt, että PROTEIINIRAHKA kuulostaa myyvältä. Ei muuta kuin tekstiä purkin kylkeen. Tuotteessa on kuitenkin 2 %-yksikköä vähemmän proteiinia kuin lafkan perus-maitorahkassa.

.

Voi meijerifirmat, ystäväiset. Mitenkäs jos antaisitte niiden maustettujen "proteiini"rahkojen kulkea ihan sillä loogisimmalla nimityksellään; MAUSTETTU MAITORAHKA.

....Tätä kirjoittaessani syön lempparirahkaani eli Lidlin 4,3-prossaista. Siinä lukee ajan hengelle epämyyvästi vain Quark. Ja siinä on 10,5% protskua. ;)

Kuvat: Valio, Arla ja Rainbow.

P.S. Te jotka kommentoitte, ettei proteiinirahkaa voi verrata maustamattomaan maitorahkaan koska ne ovat "ihan eri asia" - olettehan huomanneet, että vertailussa on mukana myös maustamaton proteiinirahka? ;) = Yhtä kuin tavallinen maitorahka - mutta tässä tapauksessa saman firman perusrahkaa alemmalla proteiinimäärällä.

Kyllä on niin, että maitorahkalla on paljonkin tekemistä 'proteiinirahkojen' ja maustettujen rahkojen kanssa - nehän ovat maitorahkaa, mutta maustettuna, makeutettuna ja sakeuttamisaineilla tuunattuna...! 

Edit. Tarkkasilmäinen lukija hoksasi, että mulla oli käynyt kämmi Profeel-kuvan kohdalla. Olin epähuomiossa liittänyt sokeroimattoman Profeelin kuvan tavallisen Profeel-rahkan ravintosisältötietoihin. Proteiinia ja rasvaa kummassakin on saman verran, mutta sokereita tietysti eri määrä. Tässä oikea sokeroimattoman Profeel Persikan ravintosisältö: