Sain tämän kysymyksen eilen Noora Shingleriltä, ja jätin ensin vastaamatta.
(Tätä kirjoittaessani olen jo vastannut.)
Nooran kysymys liittyy European Natural Beauty Awards -seremoniaan, joka tapahtuu Pariisissa ensi maanantaina.
Minut on kutsuttu, kuten oli kutsuttu viimekin vuonna. Viime vuonna olin gaalan aikaan Kreikassa, nyt olisin periaatteessa päässyt lähtemään. Mietin osallistumista todella pitkään, mutta lopulta tunsin, että en peloltani pysty.
Olisi ihana lähteä, mutta en vain - osaa. En osaa lähteä tällaisiin tilaisuuksiin (enää, enkä aikaisemminkaan ollut niissä kotonani).
Tämä kuulostaa ehkä tosi oudolta. Siksi halusin kirjoittaa siitä. Aihe ei ole Karkkipäivässä täysin uusi.
Minulla on sellainen ongelma, että en osaa laittautua juhliin. Puhun nyt hienommista tilaisuuksista joissa on pukukoodi, valkoiset pöytäliinat, puheita, mahdollisesti jopa palkintokoroke jne, en perheen synttärikekkereistä. En myöskään osaa laittautua niihin henkisesti; olen fiineissä juhlissa yhtä kotonani kuin kala kuivalla maalla.
Tulen homssuisesta taiteilijaperheestä, jossa ei ole koskaan harrastettu hienoja juhlia. Olemme tyyliltämme arkisia ja "mukavia", ja juhlapuku on yhtä kuin vähän siistimpi pusero jouluaattona. Ehkä juuri tämä on vaikuttanut mun epämukavuuteen hienoissa tilaisuuksissa, tai sitten se on vain mun yksilöllinen ominaisuus ja luonteenpiirre. En osallistunut lukiossakaan vanhojen tansseihin, koska koin ne liian hienona ja pukeutumisen ahdistavana.
Normi-Sanni vs. juhla-Sanni
Opettelin pukeutumaan juhliin edellisessä parisuhteessani. Ex-avopuolisoni työhön liittyi aika ajoin juhlavia tilaisuuksia, ja minun oli löydettävä jostain myös se "laittautuneempi Sanni".
Mekkojen ja kampaajalla laitettujen kampausten kautta minusta taiottiin juhlakelpoinen versio, ja myönnettävästi aloin jopa ihan tykkäämään glamour-meikäläisestä. Se oli kuin rooli, jonka saattoi vetää ylleen puvun ja kampaajan avulla. (Itse en osaa laittaa hiuksia. Paras taidonnäytteeni on ikuistettu "tumpelon" kampaustutoriaaliin Karkkipäivän sivuille.)
Karkkipäivän pitkä menneisyys Indiedays-portaalissa toi sekin mukanaan erinäisiä arvokkaampia tilaisuuksia ja palkintogaaloja. Myös nämä aiheuttivat kestoahdistusta, etenkin, kun minut välillä myös palkittiin, ja jouduin nousemaan korokkeelle kaikkien eteen hakemaan palkintoa.
Kaikeksi onneksi sain avuksi ihanan kampaajaystäväni Leenan, jonka osa Karkkipäivän vanhemmista lukijoista saattaa muistaa blogin sivuilta. Leena oli minulle henkilökohtainen juhla-support-henkilö, joka laittoi hiukseni ja tarvittaessa lainasi puvunkin. 🩷 Leena oli korvaamaton hahmo tekemään gaalailloista paniikin sijaan iloisia tilaisuuksia.
Hienoin hetki koettiin lopulta Leenan omissa häissä - joissa Leenan sijaan mun hiukset sentään laittoi toinen kampaaja! ☺️
Kun katson kuvia minusta Leenan häissä, en melkein tunnista henkilöä. Tuolloin olin - varmaan paljolti myös Leenan ansiosta - mukavuusalueella. ❤️ On ihanaa palata näihin hetkiin ja muistaa, että olen myös osannut viihtyä tällaisessa lookissa. Kun olosuhteet ovat olleet oikeat.
Mutta näistä ajoista on nyt kauan aikaa. Nykyisessä elämäntilanteessani juhlatilaisuudet ovat jääneet tyystin pois, enkä oikeastaan edes muista, milloin olen viimeksi ollut juhlapuvussa. Tai edes pikkumustassa.
Tämä on minua mukavuusalueella.
Tämä on myös aika pitkälti arkeani työn ulkopuolella. Nykyinen kumppanini viihtyy mökillä ja luonnossa, ja vapaa-aikani kuluu pääsääntöisesti luonnon helmassa tai sitten Netflixin ääressä villasukissa, kaukana mistään juhlavasta. Olen tottunut pois juhla-Sannin roolista.
Välillä mietin, mikä onni oli, että en päässyt viime vuoden European Natural Beauty Awardsiin.
Yhtä lailla mietin, että olen ihan p*rseestä, kun ajattelen näin ja olen tällainen anti-juhla-friikki.
Minut palkittiin viime vuonna aivan puskista Voice Of The Year -palkinnolla, asiasta ei oltu kerrottu etukäteen. En tiedä, olisinko koskaan uskaltanut mennä Tukholmassa lavalle hakemaan palkintoa. Olo on helpottunut, kun en ollut paikalla, ja yhtä lailla pettynyt omaan ongelmaisuuteeni ja esteeseen osallistua tällaisiin - oikeasti kivoihinkin - juhlaviin asioihin.
Kun luin Nooran viestin eilen, en tiennyt, mitä vastata. En osannut arvata, että joku kysyisi, olenko tulossa, enkä ollut varautunut selittämään. Osallistumattomuuteni tuntuu myös kiusalliselta. Voisihan vain vastata, että "En ole tulossa", ilman sen kummempia selityksiä.
Mutta en osaa olla selittämättä. Minut kouluajoista saakka tunteneet tietävät sen. Mun pitää aina selittää.
Katsoessani sanoja "Ootko muuten tulossa Pariisiin" ajattelin, että somemaailmassa vaikuttajat kertoisivat ilman muuta kutsusta ja postaisivat paikan päältä ihania gaalatunnelmia. Ja illan look -kuvia monesta kulmasta.
Sitten mietin itseäni ja mietin myös sitä, että en varmasti ole ainoa, joka reagoi eri tavalla. Siitä vain ei ole cool tehdä postauksia. Että ei ole pukua, osaa laittaa hiuksensa vain hainhammasklipsillä ja pelottaa, että näyttää juhlissa ihan väärältä.
En osaa olla juhlava. Enkä halua epäkunnoittaa tilaisuuden järjestäjää väärällä habituksella.
Ennen kaikkea, juuri nyt en vain osaa olla muuta kuin se tuulipuku-Sanni.
Oletko sinäkin tuulipuku-heimoa?
Myös se on ihan OK, sitä varmasti haluan tällä kirjoituksella sanoa.
Kaupallinen yhteistyö: NOBE
Jatkoa toukokuun NOBE-esittelylle. ☺️ Toukokuussa esittelin sarjan kasvotuotteet, nyt ovat vuorossa vartalotuotteet - ja kaksi tuoretta uutuutta: Oat Wonder -silmänympärysvoide sekä Forest Elixir -kasvovoide. ✨
NOBE on kotimainen luonnonkosmetiikkasarja, joka on kehitetty viemään suomalaisia kosmetiikkainnovaatioita maailmalle. NOBE-tuotelinjat keskittyvät kolmeen suomalaiseen raaka-aineeseen: ravitsevaan ja rauhoittavaan kauraöljyyn, kosteuttavaan ksylitoliin sekä ihon mikrobiomia tasapainottavaan Reconnecting Nature -metsämikrobiuutteeseen.
Vartalotuotteet kuuluvat metsämikrobiuutetta hyödyntävään Forest Elixir -tuotelinjaan.
Forest Elixir -tuotteita voi suositella erityisesti kaupunkilaisiholle, joka ei riittävän usein altistu luontoympäristölle hyvää tekevine mikrobeineen, ja ärtyneelle iholle, jonka suojakerros on vaurioitunut ja iho oireilee ihottumalla tai punoituksella. Metsämikrobiuute tutkitusti helpottaa mm. atooppisen ihottuman oireita.
Kaikki Forest Elixir -tuotteet ovat muuten parhaillaan NOBEn verkkokaupassa -30% tarjouksessa.
24,90€ / 150 ml - parhaillaan tarjouksessa 17,43€ (-30% )
Nordic Natural Beauty Awardseissa parhaana vartalonhoitotuotteena toissa vuonna palkittu Microbiome Strengthening -vartalovoide sisältää metsämikrobiuutteen ohella kosteutta lukitsevaa ja ihoa pehmentävää sheavoita, kosteuttavaa glyserolia sekä maitohappoa ja antioksidanttista E-vitamiinia.
Metsämikrobiuute värjää voiteen rusehtavaksi, mutta sävy ei näy iholla.
Vartalovoide on koostumukseltaan mukavan napakkaa ja nopeasti imeytyvää. Sen rasvapitoisuus on vartalotuotteista kevyin - ainakin minun ihollani se tuntuu kevyimmältä.
Vartalovoiteessa on Forest Elixir -sarjan tuttu, pehmeän aromaattinen, hieman metsäinen tuoksu, josta tykkään tosi paljon. 😍
9,90€ / 50 ml - parhaillaan tarjouksessa 6,93€ (-30%)
Mainiossa Forest Elixir -käsivoiteessa ihoa hoitavat metsämikrobiuutteen ohella sheavoi, skvalaani, glyseroli ja E-vitamiini. Myös tässä tuotteessa on Forest Elixir -linjan ihastuttava tunnustuoksu.
Käsivoide on koostumukseltaan keskitäyteläistä; ei paksun rasvaista mutta ei "vetisen" ohuttakaan. Kuten vartalovoiteessa, koostumus on miellyttävän napakkaa.
Microbiome Repairing Hand Cream sopii hoitamaan kuivaa ja ärtynyttä käsien ihoa, mutta aivan rutikuivalle tai halkeilevalle iholle sen rasvateho ei todennäköisesti riitä. Vinkki: jos atooppinen ihosi kaipaa rasvaisempaa käsivoidetta, voit antaa iholle hyväätekevän ja suojakerrosta vahvistavan mikrobikylvyn levittämällä Forest Elixir -käsivoidetta rasvaisemman käsivoiteen päälle. Tai: voit käyttää käsillä sarjan erittäin paksua jalkavoidetta. :)
24,90€ / 100 ml - parhaillaan tarjouksessa 17,43€ (-30%)
Sarjan jalkavoide on todella paksua. Ihan 'balmiksi' en tätä itse kutsuisi, sillä minulle balmi on vedetön ja 100% rasvaa sisältävä tuote (NOBEn jalkavoide on emulsio), mutta joka tapauksessa Forest Barefoot Balm on todella tuhti, paksu ja suojaava voide.
Se on myös todella kosteuttava: glyseroli on incissä heti kakkosena. Barefoot Balm sisältää myös kaksi muuta tehokasta humektanttia: betaiinia ja uusiin suosikkeihini kohonneen propanediolin. Propanediol ei ole minulle uusi aine, mutta olen tänä vuonna oppinut siitä asioita, jotka nostivat sen suosikki-kosteuttajiini. 👌 Luonnonkosmetiikkalaatuinen propanediol valmistetaan maissista.
Barefoot Balm sisältää myös männyn eteeristä öljyä, joka tuo voiteeseen antiseptisen sekä antibakteerisen lisävaikutuksen - ja tuoksuun ihanan metsäisen lisäbuustin. 😍
*
Sitten, syksyn uutuudet kasvoille.
39,90€ / 50 ml - parhaillaan tarjouksessa 27,93€ (-30%)
Forest Elixir -linjakin saa nyt oman kasvovoiteen. Aiemmin NOBEn valikoimassa on ollut kasvovoide vain Oat Wonder -linjassa.
Vaikka olenkin itse kasvoöljyjen käyttäjä, täytyy sanoa, että ihastuin täysin Forest Elixir -kasvovoiteeseen. 😍 Voiteessa on todella miellyttävä ja elegantti koostumus, se tuntuu erittäin kosteuttavalta ja -- tämä tuoksu, tämä tuoksu..! 🩷
Microbiome Restoring Day & Night -voiteessa ihoa hoitavat ja kosteuttavat skvalaani, auringonkukkaöljy, glyseroli, propanedioli ja jojobaöljy. Erityisen elegantin ihofiiliksen voiteeseen tuo kookoksesta johdettu coco-caprylate, jota kutsutaan luonnokosmetiikan "silikoniksi" sen ultrasilkkisen ihotuntuman ja levittymistä helpottavan ominaisuutensa vuoksi.
Forest Elixir päivä- & yövoide sopii ihanteellisesti normaalista pintakuivalle ja kuivahkolle iholle. Ihotuntuma on kevyen ja semitäyteläisen välimaastossa.
34,90€ / 15 ml
Vihdoin NOBE saa kunnon silmänympärysvoiteen. 👏 Cooling Care -linjassa on silmänympärysgeeli, mutta se on esimerkiksi meikäläisen tarpeeseen liian kevyt yksinään käytettäväksi. Tyypillisesti aikuisen silmänympärysiho on sen verran kuiva (koska sy-iholla ei ole talirauhasia), että alue tarvitsee myös öljyjä, joita voide sisältää.
Oat Wonder -silmänympärysvoide sisältää kauraöljyä, skvalaania, sheavoita, propanediolia, glyserolia, bakuchiolia ja inositolia. Mukana on myös aavistus micaa tuomassa voiteeseen hyvin kevyen valoaheijastavan - ja väsymyksen merkkejä häivyttävän - vaikutuksen. Mun iholla mican hehku on niin mieto, että sitä hädin tuskin huomaa.
Voide on koostumukseltaan kevyt mutta ravitseva emulsio. Se jättää allekirjoittaneen vaativan silmänympärysihon erittäin tyytyväiseksi. Tuote on hajusteeton. Plussaa todella hyvästä, vähän tilaa vievästä tuubipakkauksesta. Pumppupään saa muuten vieläpä irti, eli tuubista pystyy puristamaan viimeisetkin voiteet ulos jos tuntuu siltä, että pumpulla ei saa tuubia tyhjäksi.
*
Oletko löytänyt NOBElta itsellesi hyviä tuotteita? :) Jos kaipaat syksyksi vaikkapa uutta, tehokosteuttavaa kasvovettä, muistutan keväällä ilmestyneestä Forest Elixir -hoitonesteestä, sekin on nyt -30% tarjouksessa. 👍
Tänä vuonna olen seurannut UV-indeksiä joka ikinen päivä maaliskuusta lähtien. Minua kiinnosti selvittää, miten voimakasta UV-säteily todella on Suomessa sinä aikana, kun UV-suojausta yleisesti suositellaan; eli huhtikuusta alkusyksyyn.
Tulos: historiallisesta helleputkesta huolimatta UV-säteilyn voimakkuus pysytteli suurimmassa osassa Suomea korkeimmillaankin 5:ssa eli "kohtuullisella" tasolla.
Suojautumistarve alkoi 15. huhtikuuta, jolloin UVI nousi ensimmäisen kerran keväällä tasolle 3.
UV-indeksi on Maailman Terveysjärjestö WHO:n kehittämä globaali mittausstandardi UV-säteilyn voimakkuudelle. UV-indeksi on työkalu, jonka avulla väestöä voidaan ohjeistaa suojautumaan haitalliselta UV-säteilyltä. UV-indeksiä käytetään samalla tavalla ympäri maailmaa.
Opin muuten vasta tätä postaussa koostaessani, että UV-indeksi on keksitty niinkin hiljattain kuin 1992..! Ensimmäisenä sen kehittivät kanadalaiset tiedemiehet, ja vuonna 1994 WHO standardisoi sen. Mun lapsuudessa ei siis indeksistä ollut tietoakaan.
UV-indeksin voi tarkistaa meterologisten instituuttien ja sääpalvelujen sivuilta tai sovelluksista. Suomessa UV-indeksin voi tarkistaa esimerkiksi Ilmatieteen Laitoksen sivuilta. Apple-puhelinten oma sääsovellus näyttää UV-indeksin erityisen selkeästi, kuva yllä.
UV-indeksissä UV-säteilyn voimakkuus ja riski terveydelle jaetaan viiteen eri värikoodattuun alueeseen. Värikoodeja käytetään myös sääkartoilla. Vihreä on miedoin, violetti voimakkain.
0-2 Heikko taso, ei rusketa eikä vahingoita ihoa. Poislukien erittäin aurinkoherkkä iho (Fitzpatrickin ihotyyppi 1), joka on hyvä suojata pitkässä aurinkoaltistuksessa heti kun indeksi ylittää nollan.
3-5 Kohtalainen taso. Suojautumistarve sekä ihon ruskettuminen alkaa tasosta 3. Suomen kesän UV-olosuhteet ovat tällä tasolla.
6-7 Voimakas taso. Tällä tasolla suojaamaton, pitkäaikainen altistuminen auringolle voi aiheuttaa iholle vahinkoa sellaisellakin iholla, joka sietää aurinkoa hyvin. Välimeren alue on kesäisin vähintään tällä tasolla. Suositus on vähentää aktiviteetteja auringossa ja pysytellä varjossa keskipäivän tunteina.
8-10 Hyvin voimakas. Tällä tasolla ja sitä korkeammalla suositellaan mahdollisuuksien mukaan auringon välttämistä ja ulos menoa kokonaan keskipäivällä, eli alueesta riippuen noin klo 11-15. Egyptissä ja Pohjois-Afrikassa ollaan kesäisin tällä tasolla, paikoin myös Välimerellä ja Euroopassa esimerkiksi korkeissa vuoristo-olosuhteissa.
11-20+ Äärimmäisen voimakas. Tämä taso vallitsee suuren osan vuodesta maissa, jotka sijaitsevat lähellä päiväntasaajaa. Australiassa UV-indeksi on tyypillisesti kesäisin vähintään 11, Tansaniassa 15. Chilessä Andeilla on mitattu UV-indeksin arvo 20.
Suomessa UV-indeksi on suurimman osan vuodesta 0-2. Talvikuukausina indeksi on meillä käytännössä nolla.
UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttaa maantieteellinen sijainti, pilvipeite, auringonsäteiden kulma, otsonikerros sekä korkeus merenpinnasta - mitä korkeammalla olet, sitä ohuempi ilma, ja sitä vähemmän ilmakehä suodattaa UV-säteitä.
Kuva: Emmanuelle Bournay, GRID-Arendal
Lähempänä napa-alueita UV-säteily on miedompaa, lähempänä päiväntasaajaa voimakkaampaa.
Pohjoisilla leveysasteilla UV-indeksi harvoin ylittää kesälläkään 8, päiväntasaajan alueilla UV-säteilyn voimakkuus on vuoden ympäri yli 11.
Tämän vuoden UVI-seurantani osoitti, että jopa tukalissa helteissä UV-säteilyn voimakkuus Suomessa ei eteläisintä Suomea lukuun ottamatta noussut yli kohtalaisen eli 5:n. Vietin itse suurimman osan heinäkuusta Etelä-Savossa, ja siellä 5 oli maksimi. Minusta tämä oli kiinnostavaa ja sanalla sanoen yllättävää. Vaikka tämän kesän porotus tuntui varmasti monen iholla kuumalta ja voimakkaalta, varsinainen 'voimakas' ja korkean terveyshaitan säteily alkaa vasta arvosta 6.
Googlailin UVI-uutisia ja tänä kesänä indeksi on ollut Etelä-Suomessa korkeimmillaan 6. Ilmatieteen Laitoksen tiedotteen mukaan "Heinäkuun toisena päivänä UV-indeksi lähenteli arvoa 7, mikä on korkeimpia Etelä-Suomessa mitattuja arvoja." (Lähde: Suomenmaa.)
On intuitiivista yhdistää iholla tuntuvan auringon kuumuus säteilyn voimakkuuteen, mutta kuumuus - tai pilvisyyskään - ei kerro UV-säteilyn voimakkuudesta. Olen itse kokenut elämäni pahimman ihon palamisen Brasilian Fortalezassa pilvisenä, ei-kuumana päivänä.
Tämä saattaa olla provosoiva (väli)otsikko, ymmärrän. Sen kirjoittaessani tiedostan, että aurinkoihotyyppejä on erilaisia, ja erittäin aurinkoherkällä iholla suojautumistarve voi olla fakta jo UVI 1-2:n tasolla. En missään nimessä halua vähätellä aurinkoherkän ihon tarvetta suojautua.
Kuitenkin, haluan tällä otsikolla - ja tällä kirjoituksella - herätellä ihmisiä tarkastelemaan aurinkoasenteitaan, ja suhteuttamaan aurinkoon liittyviä huoliaan globaaliin tilanteeseen. Suomessakin moni noudattaa kansainvälistä suositusta käyttää aurinkovoidetta kesät talvet - vaikka suositus on tehty maapallolla laajimmin vallitsevien olosuhteiden mukaan. Nämä olosuhteet eivät toteudu Suomessa.
Oma kokemukseni on, että suomalaiset ovat nykyään kesälläkin ylimitoitetun huolissaan aurinkoaltistuksesta. (Z-sukupolvea lukuunottamatta, moni heistä toimii näemmä aivan päinvastoin.)
Asenteen näkee jo mediasta, jossa kesä-heinäkuussa jatkuvasti nostetaan esiin kärjistäviä aiheita tyyliin "UV-säteily vahingoittaa pilviselläkin säällä", "Ihotautilääkäri varoittaa: et suojaa ihoa riittävästi" jne. Ja muistutetaan, että käyttäväthän kaikki varmasti SPF 50 -voidetta, kuin vihjaten, että sitä miedompi suojakerroin olisi terveysriski. Voihan olla, että juuri media on ruokkinut suomalaisissa kasvaneen huolen.
Toisaalta, ehkä auringon vaaroja korostavat aiheet ovat tulleet meille muiden maanosien mediasta? Aiheiden käsittelyä ei vain sitten aina muisteta mukauttaa Pohjolan UV-olosuhteisiin.
Auringolta on hyvä ja tärkeääkin suojautua, mutta elämme maassa, jossa UV-säteilyn voimakkuus nousee suojakynnyksen yli max. viitenä kuukautena vuodessa. Silloinkin kuulumme UV-voimakkuuden asteikolla toiseksi alimpaan kategoriaan. Suomessa koettava UV-säteily on yli kaksi tai kolme kertaa miedompaa kuin ultravioletti-säteily, jolle suuri osa maapallosta altistuu.
Suojautuminen kannattaa suhteuttaa toteutuviin olosuhteisiin. Jos on kävelemässä bussipysäkille Espoossa tai menossa päiväksi pelaamaan rantalentistä Malediiveilla, auringon potentiaaliset riskit tilanteissa ovat ihan eri kaliiberia.
Maanosissa, joissa ympärivuotinen UVI >11 on fakta, voi ymmärtää, että suojautumatta jättäminen voi johtaa vakaviin terveyshaittoihin. Suomen olosuhteissa normaali arkielämä työmatkoineen tai ruokakauppareissuineen ei kuitenkaan anna aihetta pelätä auringon haittavaikutuksia. 
Kuva: Ilmatieteen Laitos
Ilmatieteen Laitoksen sivulla on havainnollistava kuva UV-säteilyn voimakkuudesta eri puolilla maailmaa ympäri vuoden. Tansaniassa UVI on 9-15, Välimerellä 2-9 ja Helsingissä 0-5.
Kysyin uteliaisuuttani kreikkalaiselta ystävältäni Mariannalta, miten kreikkalaiset suhtautuvat auringon haittoihin. Miten huolissaan ihmiset ovat UV-säteilyn vaikutuksista maassa, jossa UV-säteily on koko kesän voimakkalla tasolla?
Marianna kertoo, että ihmiset ovat nykyään paljon tietoisempia UV-säteilyn haitoista, ja aurinkovoidetta käytetään runsaammin kuin 10-20 vuotta sitten. Korkeat suojakertoimet ovat standardi. Kreikkalaiset rakastavat rantaelämää, ja aurinkovoiteen lisäksi heillä on tapana suojautua uimarannalla oleillessa aurinkovarjoilla. Mediassa muistutetaan auringon vaaroista, mutta se ei kuitenkaan vähennä kreikkalaisten halukkuutta viettää aikaa ulkona. Ulkona ollessa vain suojaudutaan paremmin kuin ennen.
Yllätyksekseni UV-indeksi ei ole yleisesti tunnettu käsite Kreikassa. Moni ei myöskään käytä SPF-voidetta vuoden ympäri. Marianna piti kysymystäni talviajan SPF-voiteesta suorastaan hieman outona.
Hän kirjoittaa: "jos mietit arkipäiviämme marraskuusta helmikuuhun, emmehän me oikeastaan näe aurinkoa lainkaan, istumme toimistoissa koko valoisan ajan." Kerroin hänelle, että Suomessa näemme aurinkoa marras-helmikuussa vielä paljon vähemmän, ja silti moni käyttää SPF-voidetta myös talvisin.
Marianna kertoo, että kreikkalaiset haluavat hyödyntää viileän vuodenajan auringonvalon saadakseen mahdollisimman paljon D-vitamiinia, ja tästäkään syystä ihmiset eivät käytä talvella SPF-voidetta. (Kreikkalaisilla on kuulema - hämmästyttävää kyllä auringon määrään nähden - alhaiset D-vitamiinipitoisuudet.)
Samaan aikaan meillä Suomessa saatetaan miettiä, riittäähän maaliskuisena aamuna laitetun SPF-päivävoiteen teho varmasti työpäivän loppuun asti. Mielenkiintoista.
Oletko sinä huolissasi UV-säteilystä?
Kiinnitätkö huomiota UV-indeksiin?
