18.02.2010

Koiramaisuuksia

Siskon luona majailussa on sekin kiva puoli, että täällä asuvat myös hassut chihuahuat Totti ja Viivi. Koska tykkään näistä kahdesta höpönassusta niin paljon, haluan omistaa heille oman postauksen.


PROFILE: Viivi - se pienempi tyyppi

Ikä: 2 ja puoli vuotta.
Lempinimet: Viiva, Viivari, Viivendahl, Ikvi
Tykkää: ruoasta, kerjäämisestä, nukkumisesta ja hämähäkkilelustaan.
Persoonallisuus: itsetietoinen (joo, olen niin söpö että saan kaikki herkut), sosiaalinen, pomottaa Tottia. Elää mielellään kuin kissa eli nukkuu, syö, ottaa vastaan silityksiä ja leikkii välillä.

Totti_profile


PROFILE: Totti - suurensuuri chihuahua (paino 3,7kg!)

Ikä: 1,5 vuotta
Lempinimet: Tottero, Tötterö, Tötterström
Tykkää: juoksemisesta, leikkimisestä, läheisyydestä. Rakastaa pitkiä lenkkejä, energiaa riittäisi vaikka koko päivän ulkoiluun.
Persoonallisuus: arka, pelokas, läheisriippuvainen, aktiivinen. On täysi vastakohta Viiville eli olisi mielellään hereillä ja leikkisi vaikka koko ajan. Totti on hyvin antisosiaalinen ja pelkää kaikkia muita koiria paitsi Viiviä.

Kovilla pakkasilla Viivi ei tykkää olla ulkona. Kuvaustauon aikana Viivi piti toista etutassuaan ilmassa jotta minimoisi tassuihin kohdistuvan kylmän. Viivi ei oikein pidä tossuistaan mutta vähemmän Viivi pitää kylmästä maasta tassun alla.

Totista on vaikea ottaa hyviä kuvia. Kun Tottia lähestyy kameran kanssa, sen ilme muuttuu silminnähden happamaksi ja kulmat menevät kurttuun.
Tottia ei kylmä niin haittaa. Se lenkkeilisi vaikka minkälaisessa pakkasessa ilman tossujakin.

Meksikolainen ystäväni sanoi että Totti on "cabeza de venado", peurapäinen chihuahua, ja Viivi "cabeza de manzana", omenapäinen. :) Meksikossa erinäköisille chihuille on omat nimityksensä.


Viivi kerjää sohvan selkänojalla kuvaajan jogurttia, ja Totti saa taustalla rapsutuksia.

Viivi tekee tuttavuutta
Veimme siskon kanssa Totin ja Viivin viime viikolla ensimmäistä kertaa chihuahuatapaamiseen. Siellähän riitti vilskettä, paikalla oli yli 20 pikkuista omistajineen.
Viivi liittyi jengiin suvereenisti, mutta Tottia ei voinut päästää toisten joukkoon. Tällaiset sosiaaliset tapahtumat olisivat Totille tärkeää harjoitusta, mutta koirien suuri määrä oli Totille liikaa.

Totti joutui hirveään paniikkiin ja haukkui ja irvisteli muille pikkuisille jotka ihmettelivät suuren kaverin käytöstä. (Totti oli helposti suurin paikalla olleista chihuahuoista.) Totti jouduttiin pitämään sylissä, josta se katseli varuillaan muiden meininkiä.

Noniin Tötterö. Sainpa napattua kuvan jossa kerrankin ei ole kulmat kurtussa.


Katsokaas tämän kaverin ilmettä kun innokas kosija vähän lipaisee.


Kun uusia hauvoja saapui tapaamiseen, muut riensivät ovelle tervehtimään. Olo oli vähän kuin päiväkodissa. :)

Tällaisia söpöläisiä sain ikuistettua. Olisin halunnut kuvata vaikka joka mussukan, mutta vilske oli aikamoinen ja kameralle oli vaikea tallentaa juuri mitään. Monessa kuvassa näkyy vain pois kiiruhtava hännänpää tai lauma tärähtäneitä kuonoja.


Kotona saa taas lepäillä.


Hei vaan kaikki Karkkipäivän lukijat!

Ei kommentteja
16.02.2010

Vanhat tutut by Urban Decay

Näyttääkö tutulta? Jos näyttää niin kiva, silloin olet ilmeisesti lukenut blogia alusta asti ja sinulla on vieläpä hyvä muisti! ^_^

Hieman näyttävämpi versio tästä Urban Decay -meikistä sai kunnian olla Karkkipäivä-blogin ensimmäisen postauksen aiheena. Toistan oikeasti harvoin samoja sävy-yhdistelmiä, mutta tämä kuuluu niihin. Tällä kertaa kevensin meikin jättämällä alaluomen paljaaksi. Meikki näyttää jotenkin tosi raikkaalle kun siinä on erikoinen yhdistelmä kylmää violettia ja lämmintä vaaleanpunaista. Luomella sävyt Ransom (sinivioletti), Fishnet (pinkkivioletti) ja Scratch (lämmin vaaleanpunainen). Sävyt ovat Urban Decayn Deluxe Shadow Boxista.


Olen remppaevakkoon lähdön jälkeen tehnyt paljon meikkejä Deluxe Shadow Boxilla, sillä se on toinen kahdesta luomiväripaletista jotka otin mukaan siskoni luokse. Yksi päivä tein light-version toisesta vanhasta suosikista, nimittäin violetti-turkoosi-vihreä -yhdistelmästä.

Nämä sävyt sopii niiiin hyvin yhteen! Luomella Ransom (sinivioletti), Peace (turkoosi) ja Graffiti (kirkas vihreä). Myös tästä meikistä löytyy blogista aiempi postaus. Siinä versiossa levitin sävyt todella laajalle alueelle, kun taas tämä meikki on muokattu arkikäyttöön.



Apua miten harmaita kuvia.... :/ Pilvinen päivä jne... you know.

Alkaako mulla ideat loppua kesken kun postaan samoja meikkejä jo toista kertaa? No ei nyt sentään, mutta nämä on vaan niin kivat sävy-yhdistelmät että ne ansaitsivat uusintakierroksen! Ja olivathan nämä tällaisia arkiversioita. :)

Alkuperäiset postaukset löytyy muuten täältä:
Ransom + Fishnet + Scratch
Ransom + Peace + Graffiti

Ei kommentteja
15.02.2010

Playing With Make Up Store

Swatchailin töissä Make Up Storen luomivärejä ja sain yhtäkkiä pakottavan tarpeen tehdä meikki luomiväreillä Silk, Flamenco ja Eclipse ja poskipunalla Shimmer Dynasty. (En tietenkään tehnyt tätä työajalla, worry not...) Eclipse on mun harvoja suosikki-MUS-luomivärejä ja jostain syystä se näytti musta swatchattuna upealle violettien rinnalla. Luomella yhdistelmä ei enää näyttänytkään niin nerokkaalta. :P Mutta tulipahan kokeiltua. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa glittereyelineria. Yksinään se ei olisi näyttänyt juuri miltään, mutta mustan rajauksen päällä kimallus tuli hillitysti ja nätisti esiin.



Shimmer Dynasty sisänurkassa, Silk luomen keskiosassa ja luomivaossa ja Flamenco ulkonurkassa ja luomivaossa (sekoittui yhteen Silkin kanssa). Alaluomella Eclipse.



Make Up Store on hyvä brändi ja värivalikoima oikein mukava, mutta en pidä heidän luomivärilaadustaan. Tai sanotaanko vaikka näin, että kun oikein etsii ja testaa niin joukosta löytyy loistavia yksilöitä (kuten vaikkapa kuvan kirkkaanvihreä Eclipse tai mielettömän upea kultaoranssi Sunrise), mutta yleisesti laatu on mielestäni huonohko. Pigmenttiäkin sävyissä kyllä on, mutta koostumus on hurjan kuiva ja mattainen.

MUSillahan on kolme "pää"koostumusta; matta, kimaltava ja helmiäinen. Valtaosa luomiväreistä tuntuisi olevan tätä kimaltavaa sorttia, joka kädelle swatchattuna usein näyttää kivalle ja hohtavalle. Mutta kun teet niillä silmämeikin, hohto ja kimallepartikkelit tuntuvat katoavan jonnekin, ja tulos on hyvin mattainen. Sävy myös muuttuu usein jotenkin oudon "tunkkaiseksi". Tämä näkyy mielestäni hyvin kuvieni pinkissä ja violeteissa sävyissä. Sisänurkassa ja kulmaluulla näkyvä hohto tulee Max Factorin Modernist Pink -luomiväristä.

Olen ostanut kolme MUS-luomiväriä, jotka kaikki olivat koostumuksensa puolesta pettymyksiä. En ole kuitenkaan vielä täysin tuominnut Make Up Storea, vaan aikeissa on ostaa ainakin Eclipse, Sunrise ja Bronze jotka ovat testeissä osoittautuneet upeiksi. Aion myös testailla enemmän Cybershadow-linjaa, joka vaikuttaisi olevan Microshadow-linjaa tasalaatuisempi. Cybershadoweissa ei ainakaan ole sitä kimallelaatua.
Tiedän että moni lukija nyt varmaan älähtää, sillä MUS on suomalaisten keskuudessa todella pidetty ja arvostettu merkki. Työkaverinikin ovat olleet hämmästyneitä, kun olen arvostellut sarjan luomivärien laatua. Maybe it's just me, mutta minulla ne eivät toimi. Ainakaan se kimaltava laatu. Mitenkäs teillä?
Ei kommentteja
14.02.2010

Dior Pearl Glow & Coquette

Uusi yritys Pearl Glow'lla ja ensimmäinen kokeilu Coquettella. Valitettavasti kuvat ovat tooooosi huonoja. :( Olin oikeastaan jo päättänyt että en edes julkaise koko kuvia mutta kun yksi lukija sitä pyysi (että voi päättää kummanko paletin miehensä tuo tax freesta :)), niin annetaan sitten mennä. Ei näistä kuvista kyllä taida paljon apua olla. Myymälän valaistus pitää huolen siitä ettei siellä saa otettua luonnollisen sävyisiä kuvia, ja joka kulmassa tulee joku varjo kasvoille.

Jäin siis yksi päivä töiden jälkeen sutaisemaan koemeikit silmiin. Tässäpä oli oiva tilaisuus testata samalla jotain uutta silmämeikinpoistoainetta, ja tartuin Cliniquen Naturally Gentle Eye Makeup Removeriin. Minähän käytän ainoastaan geelimäisiä silmämeikinputsareita, ja Cliniquen NGEMUR on geelivoidemainen. Purkki lupaa että aine on silmille yhtä hellävaraista kuin kyyneleet. :)

Olin silti varautunut kirvelevään tunteeseen, kun lähes kaikki tuotteet sen mulle hellävaraisuuslupauksista huolimatta aiheuttaa, mutta NGEMUR yllättikin positiivisesti. Se ei todellakaan kirvellyt, ja saatoin jopa avata silmän puhdistuksen aikana. Ihan yhtä tehokkaana en sitä kuitenkaan pidä kuin esimerkiksi tämänhetkistä suosikkiani Lumenen Natural Codea, mutta kaikki aineet jotka poistaa multa silmämeikin kirvelemättä pääsevät mun listoille. Tätä täytyy joskus ostaa, vaikka sitten kun Lumene epäilemättä joku päivä lopettaa NC-putsarinsa tai muuttaa sen koostumusta.

Mutta sitten niihin kuviin.


Pearl Glow. Tällä kertaa käytin vain paletin vaaleanpunaista, sinistä ja violettia. Täytyy ikävä kyllä todeta että en edelleenkään pidä sävyjen erottuvuutta kovin hyvänä. Lisäksi meikistä tulee todella viileäsävyinen, ja sellainen harmahtavalla tavalla viileäsävyinen joka ei sovi mulle yhtään. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteivätkö sävyt voisi näyttää upeilta jollain toisella, ja erityisesti viileäsävyisellä henkilöllä.

Pohjustin luomen Max Factorin voidemaisella vaaleanpunaisella luomivärillä, ja levitin päälle Pearl Glow'n vaaleanpunaisen. Ulkonurkkaan tummanviolettia ja luomivakoon sinistä. Kulmaluulle vedin jonkun random vaalean sävyn. Rajasin yläluomen Diorin nestemäisellä Style Liner -eyelinerilla.
Luulen että myymälän epäluonnollinen valaistus muussaa vielä entisestään sävyjä yhteen, mutta ei tämä paletti kyllä nouse mun suosikkeihin. Jos joku kuitenkin tykkää niin ostakaahan nopsaan, tämä (eikä Coquettekaan) ei jää valikoimaan.


Coquette. Tässä paletissa on neljä todella hyvälaatuista, kaunista sävyä ja yksi täysin surkea. Keskimmäisen vaaleanpunaisen pinnan alta paljastuu mieletön glitterpommi, ja se glitter ei tosiaan ole mitään hienojakoista vaan tiheää ja karkeaa. Sävy on mielestäni käytännössä käyttökelvoton.

Reunojen neljä sävyä ovat ihanan pehmeitä ja silkkisesti levittyviä. Pidän tästä perinteisestä koostumuksesta loppupeleissä superhohtavaa iridescentiä enemmän. Coquetten sävyt ovat kaikki neutraaleja eikä niillä saa mitään suuria kontrasteja aikaiseksi, mutta niille jotka pitävät helpoista ja takuuvarmoista paleteista tämä on täydellinen. Sävyt ovat viileähköjä, mutta sopivat esimerkiksi minulle paremmin kuin Pearl Glow'n värit.

Levitin meikissä koko luomelle oikean yläkulman roosavaaleaa (hurjan vaikea keksiä miten näitä sävyjä nimittäisi), luomen keskelle vasemman yläkulman hiekan sävyä, ulkonurkkaan oikean alakulman harmaanruskeaa ja luomivakoon vasemman alakulman punertavaa taupea. Tein kynärajauksen jollain kynällä jota en enää muista... :p

Mitäs Pearl Glow'n ja Coquetten hankkijat ovat tykänneet omistaan?

Ainiin - HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Ei kommentteja
,
12.02.2010

Bannerikisan ehdokkaat

Sain bannerikilpailuun odottamattomasti kokonaista 19 upeaa ehdokasta! Kiitos kaikille osallistuneille mahtavista töistä ja vaivannäöstä! Voin kertoa että valinta on vaikea. Todennäköisesti joudun joinain öinä laittamaan blogin salasasan taakse ja kokeilemaan eri bannerivaihtoehtoja niin näen miten ne sopivat kokonaisuuteen.

Voittajan valitsen siis itse, mutta koska äänestykset on aina kivoja ja moni lukija varmaan mielellään näkee kilpailun ehdokkaat, niin järjestän äänestyksen yleisön suosikista. Yleisön suosikki saa myöskin jonkun palkinnon.

Laittakaahan ääntä tulemaan! Teen äänestyksen blogin sivupalkkiin.

Ehdokas 1

Ehdokas 2

Ehdokas 3

Ehdokas 4

Ehdokas 5

Ehdokas 6

Ehdokas 7

Ehdokas 8

Ehdokas 9

Ehdokas 10

Ehdokas 11

Ehdokas 12

Ehdokas 13

Ehdokas 14

Ehdokas 15

Ehdokas 16

Ehdokas 17

Ehdokas 18

Ehdokas 19

Voittajan julkistan noin viikon kuluttua!

Ei kommentteja
11.02.2010

Guerlain Corail Ambré


Guerlainin kvartetti Corail Ambré on yksi ihanimmista paleteistani, jota käytän aivan liian harvoin. Se on kerrassaan loistovalinta sinisilmäiselle. Paletissa on hohtava kultapersikka, silkkinen koralli, kevyesti helmiäinen vaaleanharmaa ja runsaspigmenttinen kupariruskea. Tuon harmaan sävyn funktiota en ole ihan ymmärtänyt, sillä minusta se sopii harvinaisen huonosti lämpimien, punertavien sävyjen joukkoon. Olen tainnut käyttää sitä vain kerran pari.


Corail Ambrélla tekee käytännössä vain yhdenlaisen meikin. Levitän kultapersikkaa koko liikkuvalle luomelle, korallia luomivakoon ja kupariruskeaa ulkonurkkaan. Tummuutta saisi tietysti lisää jos levittäisi ruskeaa myös luomivakoon, mutta meikin yleisilme pysyisi samana. Monipuolinen tämä paletti ei siis ole, mutta laadukas ja todella kaunis.

Huvittavaa on kyllä se, että omistan nämä samat sävyt jo muilta merkeiltä, ja silti piti tämäkin paletti hankkia.... Persikan sävyä vastaa Diorin Mystic Jade- tai Sunset Café -persikat, korallia MACin Paradisco ja ruskeaa MACin Antiqued.



Ainiin! Sain vinkin että Laveralla on ystävänpäivän kunniaksi nettikaupassaan kaikki tuotteet 20-40% alennuksella huomisesta sunnuntaihin, eli 12.-14. helmikuuta. Kannattaa hyödyntää jos on miettinyt jotain Laveran tuotteen kokeilua.

Ei kommentteja
,
10.02.2010

"Halpiskosmetiikan" imagopohdintaa

Mä aloin Terhenin postauksen seurauksena miettimään eri merkkien imagoa. Terhen kirjoittaa, että selektiivisen kosmetiikankin joukossa on tavallisia ja ns. "superselektiivisiä" sarjoja. Mitenkähän on päivittäiskosmetiikan puolella? Aivan varmasti me mielletään toiset "halpis"sarjat paremmiksi kuin toiset. Mutta miksi? Johtuuko se mainonnasta, purkkien ulkonäöstä vai omista käyttökokemuksista? Minusta on hirveän mielenkiintoista miettiä tällaisia juttuja.

 

Itsekin joudun välillä vähän korjaamaan mielikuviani. Olen esimerkiksi aina mieltänyt L'orealin jostain syystä "hienommaksi" merkiksi kuin vaikkapa Garnierin. Yksi päivä tulostin töissä uusia hyllynreunaetikettejä, ja silmäni tarttuivat muutaman L'orealin voidepurkin hintaan. Triple Active-linjan päivä- ja yövoide maksavat 7€ kpl! Mun piti ihan kysyä pomolta, että onko tässä tulosteessa jokin virhe, en nimittäin millään tajunnut, että voiteet saattoivat olla noin halpoja. Ei, hinta pitää kyllä paikkansa, pomo sanoi. Tämähän saa jonkun Lumenen tuntumaan ihan haute cosmeticsilta.

Mä muodostan imagomielikuvan pääsääntöisesti tuotteiden ulkoasun ja hinnan perusteella. Näin ollen vaikkapa Rimmel ja Maybelline ovat tuntuneet superhalpiksilta, kun taas L'orealin meikit laadukkaammilta.

Lumenen pakkaukset ovat mielestäni myös ihan tyylikkäitä, mutta jotenkin koko brändi henkii halpuutta. En osaa selittää miksi. Ehkä siksi, että kaikki suomalaiset aina käyttävät Lumenea, tutut siniset purkit löytyvät peruspirkolta mökiltäkin. Lumenen valinta tuntuu monelle suomalaiselle jotenkin itsestäänselvältä...

Haluaisin kuulla teidän mietteitänne eri merkkien imagosta. Ja nimenomaan päivittäiskosmetiikan puolelta. Tuntuuko jokin merkki laadukkaammalta kuin toinen? Miksi? Mikä merkki taas on se halvimmista halvin? Onko jokin merkki, jota ette ostaisi kirveelläkään? Minkä merkin mainonta miellyttää eniten?

Itse en ostaisi esimerkiksi Garnierin, Sunsilkin tai Fructiksen tuotteita koska niiden markkinointi henkii mulle huonoa laatua. (Eivätkä incitkään ole vakuuttavia..) Etenkin Sunsilkin putelit ovat mun mielestä jotain niin karmeaa, että jaksan ihmetellä, miten kukaan on voinut suunnitella niin halpiksen näköiset pakkaukset. Hieno Suomalainen Shampookin näyttää tyylikkäältä Sunsilkin rinnalla.


EDIT. Vastaus Anonyymin kommenttiin: "Sori nyt vaan, mutta musta halpiksetkin voivat olla hyviä. " No niin minustakin. :) Tämä postaushan käsittelee päivittäiskosmetiikan merkkien luomia mielikuvia, ei sitä, että edullisempi kosmetiikka olisi huonompaa. Jos olet lukenut blogiani, olet varmasti huomannut että meikkaan itse monilla ns. halpismeikeillä. Minulla on suosikkimeikkejä niin Rimmelin, Maybellinen kuin H&M:nkin joukossa.

50 kommenttia
,
09.02.2010

Siskon meikkipakilla

Nyt kun majailen täällä siskon luona, en tietenkään ole voinut olla penkomatta hänen meikkipakkiaan. :) Olen sairaalla tavalla aina utelias ihmisten meikkipussien sisällön, ja etenkin kulutusasteen suhteen. Minusta on ihanaa nähdä meikeissä käytön jälkiä, etenkin kun itselle on työn ja tuskan takana saada mitään meikkejä kulumaan. Jotenkin olen kierosti vähän kateellinen ihmisille, joilla on niin pieni meikkikokoelma että luomiväritkin oikeasti kuluvat loppuun.
Tässä postaus hieman normaalimman meikkaajan kokoelmasta.

Ja kyllä - minulla on siskon lupa julkaisuun. :)


Tässä ovat kaikki siskoni meikit.

Olen tainnut jo useaan otteeseen kertoa blogissa, että vaikka itse olen kosmetiikkafriiki, ei meikki-into ole millään lailla tarttunut perheen muihin naisihmisiin. Nuorimman siskoni vaatimaton meikkivarustus mahtuu nyrkin kokoiseen meikkipussiin, ja äidilläni on ripsivärin ja puuterin lisäksi vain muutama minulta lahjaksi saatu luomiväri. Ja niitä 70-luvun meikkejä joita tosin säilytetään vain muistona.

L'oreal-nappi Blueberry Crystal. Tämä on tosi vanha, kun siinä on vielä harmaa hylsykin. Muistan kun himoitsin tätä luomiväria siskoltani joskus vuonna 2002 kun asuimme kimppakämpässä.

Siskon suosikkiluomivärejä. Lumene-duot Etelänritari ja Ruususiipi ovat kuulema yläasteajoilta. L'oreal-duo Chocolate Feast lienee vähän uudempi, ja Golden Beige -solo taitaa olla jo kolmas lajissaan.

No7:n Pink Shimmer on siskon ainoa poskipuna. Ostin itse aikoinaan samanlaisen, ja se oli pitkään myös minun ainoa poskipunani. Tämä yksilö on ostettu 10 vuotta sitten, ja vieläkin se varmaan riittää vuoden pari... :)

Sisko kauhistui kun meikkilaukun syövereistä löytyi tämä meikkivoide. Valmistetaankohan tätä enää..? Vanha se kuulema ainakin on, ja lensi muuten kuvaussession jälkeen roskiin. Olen saanut siskon (ja viimeisimpänä myös äidin) innostumaan mineraalimeikkipohjaan, ja tätä nykyä sisko käyttää vain Lily Loloa.

Olen antanut siskolle vuosien varrella monia luomivärejä, ja niiden kulutusastetta on kiinnostavaa seurata. ^_^ Osa on täysin koskemattomia, mutta tähän Neutrogenan Clay-duoon on sentään ilmestynyt jo pientä käyttökuoppaa.

Esimerkki täysin koskemattomasta lahjaluomiväristä löytyy mm. täältä; Estee Lauderin Graphic Color -paletti Chic Plum jonka annoin siskolle joululahjaksi kaksi tai kolme vuotta sitten.

Tein kokeeksi eilen meikin Chic Plumilla. Nojaa, ei ihmekään että on jäänyt käyttämättä. Tylsät värit ja surkea pigmentti, ainoastaan tummanruskeasta irtoaa hyvin sävyä.
Hei, huomasinpa muuten että rakkaan Golden Beigeni sävyä on hieman muutettu uudistuksen myötä...! (Tosin tämä on varmasti niitä hienonhienoja muutoksia jotka kiinnostavat vain kaltaistani friikkiä.)

Mulla on tietenkin mukana oma, vanha Golden Beigeni, ja huomasin että napin koostumusta ja sävyä on muutettu. Siskon GB on jotenkin muruinen, ja sävy on selvästi kultaisempi ja lämpimämpi.

Tämä oli hyvä tietää kun täällä blogissa aina innoissani suosittelen tuota sävyä. Laadukkaalta se siis edelleen tuntuu, mutta sävy ei ole enää yhtä vaalea.
Loppuun vielä pari himmeää kuvaa lauantain simppelistä meikistä, jonka kyhäsin nopeasti töissä. Työpaikan valaistus ei tosiaankaan ole hyvä meikkikuvien ottamiseen.


Kaksoisrajaus Make Up Storen kynillä Tropical ja Violet Storm. Luomilla Estee Lauderin Lilac ja Max Factorin Modernist Pink.

Huulilla Make Up Storen ihana fuksiaherkku Señorita. Sävy on luonnossa paljon kirkkaampi ja punaisempi.

Vihreän rajauksen oli tarkoitus sopia yhteen kynsieni kanssa (China Glaze In The Lime Light).
Tein eilen töiden jälkeen uuden meikin Diorin Pearl Glow'lla ja toiseen silmään Coquettella. Kuvat ovat valaistuksen vuoksi taas huonoja, mutta laitetaan tulemaan tässä joku päivä.
Ei kommentteja
, ,
07.02.2010

Vedenkestävä - muttei hermonkestävä

En tykkää vedenkestävistä ripsiväreistä. En edes ns. säänkestävistä, eli niistä joiden pitäisi lähteä pois lämpimällä vedellä. Olen aina ollut vesiliukoisten maskaroiden vankkumaton käyttäjä, enkä oikeastaan edes ymmärrä miksi joku haluaa kiusata ripsiään vedenkestävillä tuotteilla. Ne penteleet kun eivät oikeasti meinaa lähteä millään pois! Siis lämmin vesi my ass. Olen kyllä kuullut ihmisistä, joilla ei ole mitään ongelmaa saada esim. Sensain (ent. Kanebo) legendaarista 38:ia pois ripsistä, mutta itse en kuulu niihin onnekkaisiin.

Pahin tuttavuus oli Cliniquen uusi High Impact Curling Mascara, jota oli jäljellä ripsissä vielä kahden vuorokaudenkin kuluttua. Edes öljy ei auttanut. Ripset olivat kuin sulkasadon jäljiltä kun yritin nyppiä, hinkata ja hieroa ainetta irti. Ihan pakko kyllä sanoa että tätä tuotetta on tosi vaikea rehellisesti suositella asiakkaalle töissä. Tiedän, että jonkun ripsistä tämä jopa saattaakin irrota, mutta mitä vastata kun asiakas kysyy, "Lähteehän tämä varmasti sillä lämpimällä vedellä?"

Pitkään en tosiaan tajunnut miksi kukaan käyttäisi vedenkestävää ripsiväriä, kunnes minulle valkeni että ne pitävät taivutukset paremmin. Waterproof-koostumus kuivuu vesiliukoista nopeammin, ja näin ollen ripset eivät ehdi suoristua taivutuksen jälkeen. Tällä perusteella ymmärrän vedenkestävän tuotteen hyödyn. Mutta siltikin.... miten kukaan jaksaa sitä poistamisen vaivaa..? Puhumattakaan siitä miten ripset kärsivät jynssäämisestä.

Onko Karkkipäivän lukijoiden joukossa sellaisia, joilta veden- ja säänkestävät maskarat lähtevät vaivatta? Mitä tuotteita käytätte poistoon?


Olen muuten tällä hetkellä remonttievakossa siskoni luona (enkä edes vielä päässyt näkemään "Orlandoa"), ja näyttäisi siltä että majailen täällä vielä ainakin kaksi viikkoa. Olen yrittänyt opetella käsittelemään kuvia miehen MacBookilla, mutta jo kuvien lataaminen kamerasta tuntuu haasteelliselta. Mä olen niiin huono tietotekniikassa. :( Haluan takaisin tuttuun Windows-ympäristöön. Käsittelin eilen yhtä kuvaa tunnin hampaat irvessä ja kiroilin kun en saanut Photariakaan sen näköiseksi millainen se on pöytäkoneella. Murrr.
Meikkikuvia odotellessa...
70 kommenttia
1 2 3 … 431 432 433 434 435 436 437 … 458 459 460

  • Sanni

  • Arkisto

    • ▼2026 (65)
    • ►2025 (146)
    • ►2024 (124)
    • ►2023 (149)
    • ►2022 (174)
    • ►2021 (178)
    • ►2020 (227)
    • ►2019 (203)
    • ►2018 (227)
    • ►2017 (298)
    • ►2016 (284)
    • ►2015 (343)
    • ►2014 (389)
    • ►2013 (400)
    • ►2012 (214)
    • ►2011 (226)
    • ►2010 (287)
    • ►2009 (206)

  • Luetuimmat

  • Avainsanat