Eilinen oli varmasti pisin päivä tällä matkalla. Heräsin Patmoksella, söin aamiaista Kosilla ja menin nukkumaan Nisyroksella. Taas kaksi uutta saarta jotka saatoin merkata listalleni. Kos on Kreikan saareni numero 48 ja Nisyros numero 49. Nyt näyttää siltä, että saari # 50 jää seuraavaan reissuun. Pitkä päivä. Ja se tarjosi minulle mm. 11 vuotta löytöään odottaneen […]
Nyt ollaan Kreikan saarten periferiassa. Kirjoitin Amorgoksen kohdalla, että se on Pireuksesta lähtevän Keski-Kykladien linjan toisiksi viimeinen pysäkki. Astypalea on se viimeinen. Ja siellä olen nyt. Ihan alkuun voi vain todeta: voi Astypalea-ressua. Kiitos sijaintinsa ja laivareitin muiden saarten korostetun tärkeyden, Astypalealle on todella hankala päästä. Laivat Pireuksesta päin saapuvat tänne aina keskellä yötä, aamu-kolmen […]
Käyttövarani keskiviikolle 18. syyskuuta oli 4,80€. No, se mitä päivän budjetoidusta summasta oli jäljellä, olen nimittäin ollut käytännössä matkan alusta saakka jäljessä budjetistani. Mitä tällaisella rahalla voi sitten tehdä? Ei sitä välttämättä tarvitse käyttää mihinkään. Kävely ja katselu on ilmaista. Ja sitä minä täällä Karpathoksella teen päivittäin. Kävelen ja tutustun. Joka päivä Pigadian kadunkulmat, tavernat […]
Ihan hämmästyin kun huomasin, että en viime syksynä ollut lainkaan omistanut Karpathokselle omaa postausta. Se vääryys korjataan heti. Vaikka Karpathos on suosittu turistikohde, sen huippusesonki on paljon lyhyempi kuin monilla muilla suosikkisaarilla, ja syyskuussa meno on jo hiljentynyt huomattavasti. Ja sehän on mieleen minulle. Pigadian keskustassa on päiväsaikaan hiljaista ja autiota. Toki tilanteeseen vaikutti sunnuntaikin, […]
On saarikierrokseni viimeinen päivä. Neljä viikkoa ja kahdeksan saarta ovat kuluneet hämmentävän nopeasti. Hullua kyllä, vaikka matkastani on takana vasta kolmannes, huomaan jo olevani huolissani siitä mihin kaikkiin paikkoihin en tule ehtimään reissun aikana. Täytyy yrittää päästä irti tuosta "paniikista" ja keskittyä nauttimaan siitä hetkestä missä on nyt. Olen niin kiintynyt Kreikkaan että täältä on […]
Tänään aamulla oli sellainen satumainen hetki. Niitä tulee välillä. Jolloin on aivan erityisen iloinen, kevyt ja onnellinen olo. Istuin Symin satamassa odottamassa laivaani. Katselin ihmisiä ja kuuntelin keskustelunpätkiä. ”Jos kysyt vielä yhdenkin tyhmän kysymyksen niin äiti suuttuu”, kuulin nuoren, välillä englantia, välillä kreikkaa puhuvan naisen sanovan tyttärelleen. Lapsi vaikeni. ”Oletko sinäkin menossa Kosille?” kysyi italiaksi […]
Olen tainnut löytää suosikkisaareni Kreikassa. Symi. Symi Townin satamaa Yialosta pidetään yhtenä Kreikan kauneimmista. Ja syystä. Luulen että mulla loksahti suu täällä vielä pahemmin kuin Santorinilla. (Kaikki jutun kuvat voi muuten klikata suuremmiksi.) Satamaa reunustavat korkeille kallioille nousevat värikkäät, uusklassiset talot ovat kuin sadusta. Ei, nämä värit eivät tule mistään kameran asetuksista. Täällä näyttää juuri […]
Rodos. Rhodos. Tai Roodos. Miten vain haluatte. Myönnän, että minulla oli Rhodosta kohtaan hieman ennakkoasennetta, eikä paikka ole koskaan kuulunut niiden Kreikan saarten joukkoon, jotka erityisesti vetävät minua puoleensa. En todennäköisesti olisi tullut Rhodokselle elleivät laivayhteydet seuraaville saarille olisi sitä vaatineet. Asenteeni oli perusteltu, ja Rhodos Town osoittautui juuri sellaiseksi Suomen etäsaarekkeeksi kuin olin arvellutkin. […]
. . . . . Kuvia aamukävelyltäni. Ei muuta sanottavaa tällä erää. :)
