Tuttu näky: mies kävelee kylppäristä iltasuihkunsa jälkeen, pyöritellen dödöä kainaloonsa (ja hinkkaapa hän sitä rintaankin).
En ole koskaan ymmärtänyt tätä.
Miksi joku laittaa deodoranttia yöksi?
Laittaako moni muukin? Naisetkin? Vai onko tämä enemmän miesten juttu? Vai vain mun miehen juttu..?
Ei tuo äijä nyt niin paljon hikoile että voisin sillä perusteella ymmärtää deodorantin ympärivuorokautisen käytön. En voi väittää, että yöllä heräisin pistävään hien hajuun miehen kääntäessä kylkeä...! :D Mies itse ei näe jutussa mitään ihmeellistä. On kuulema luonnollista ja itsestään selvää, että suihkun jälkeen laitetaan dödöä, vaikka sattuisi olemaan menossa nukkumaan.
Onko tämä tuttua muillekin?
Minusta olisi jotenkin inhaa laittaa yöksi kainaloihin jotain. En osaa selittää miksi - laitanhan kuitenkin rasvaa naamaan ja kroppaankin ennen nukkumaanmenoa. Kainaloiden haluan kuitenkin olevan puhtaat. Antaa hien virrata vapaasti tiehyistään yön aikana, kun ne kuitenkin on päivällä osittain tukittu antiperspirantilla.
P.S. Extrakysely - onko teidän miehet stick, roll- vai spray-miehiä? Mun miehelle kelpaa vain stick! Jättää jopa jonkun muuten hyvän tuoksun ostamatta jos siihen ei löydy dödöä stick-versiona.
Tänään muistin sen vihdoin tehdä.
Pestä hiukset munalla.
Sain vinkin kananmunapesuun lukijalta. Vaikka paljon olen erilaisista vaihtoehtoisista pesumetodeista kuullut (on CO-pesua, saippuapesua, ruokasoodapesua...), niin kananmuna-"shampoo" oli mennyt minulta täysin ohi.
Mikä munassa oikein irroittaa likaa..? Kysytään Googlelta. Ensin en meinaa löytää mitään. Munapesusta kertovilla sivulla vain lukee, että "egg cleanses hair". Ei riitä mulle! :) Haluan tietää mikä siinä puhdistaa.
Yhdestä blogista löydän maininnan, että kananmunan sisältämä lesitiini on "luonnollinen puhdistaja". Mutta miten..? No, jatketaan googlausta.
Päädyn ketjuun incihaku: lecithin --> käytetään kosmetiikassa pehmentävänä ja kosteutta sitovana ainesosana sekä emulgaattorina (ei vastaa kysymykseen 'miten muna puhdistaa, jatketaan hakua) --> lesitiini on fosfolipidi --> Wikipedia: Fosfolipidi --> selviää, että fosfolipidimolekyylissä on hydrofobinen ja hydrofiilinen pää (niinkuin tensideissäkin). Aaa, nyt alan ymmärtää. Kaivan esiin Kosmetiikkamyyjä-tutkintoni Kosmetiikan kemia -kurssin muistiinpanot. Löydän kohdan "Emulgoimalla puhdistaminen", jossa mainitaan myös lesitiini. :) Noniin!
Kuva: Teknokemian Yhdistys
Wikipedia varmistaa vielä asian: "In aqueous solution, lecithin's phospholipids can form either liposomes, bilayer sheets, micelles, or lamellar structures, depending on hydration and temperature. This results in a type of surfactant."
Nyt olen tyytyväinen. :)
Netti tiesi myös kertoa, että munapesussa kannattaa käyttää nimenomaan keltuaista ja jättää valkuaiset pois, valkuaisessa kun ei ole pesevää ominaisuutta. (Joku sivu väitti myös, että valkuainen koaguloituu suihkun kuumassa vedessä helpommin kuin keltuainen ja koko munaa käyttämällä olisi siis suurempi vaara että hiuksiin jää keittyneitä munan paloja.... Itse asiassa keltuainen hyytyy ihan yhtä helposti. Voin kertoa tämän aamun pesukokemuksen perusteella.)
Erottelin lasiin kaksi keltuaista. Sekoitin joukkoon hieman vettä. Menin suihkuun ja katsoin lasia skeptisenä. Miten tämän nyt saisi levitettyä hiuksiin järkevästi...?
Lopulta sitten vain kaadoin munan päähäni pienissä erissä. Hyytelömäisen koostumuksen ansiosta se ei heti valunut lattialle. Hieroin keltuaista hiuspohjaan niinkuin hieroisin shampoota, mutta koska keltuainen ei tietenkään vaahtoa, tuntui siltä kuin mitään ei oikeastaan tapahtuisi. En pystynyt mitenkään varmistumaan siitä, levisikö muna kaikkialle hiuspohjaan. Juuri tämän vuoksi vaahto on niin must - vaikkei se ole mitenkään välttämätön puhdistumisen kannalta, vaahdon avulla sentään tiedät mihin kaikkialle shampoota menee.
Suoritin huuhtelun. Ja hot damn...! Puhdastahan siitä tuli! Tyvi jopa narskui ihan pikkuisen..!
Laitoin perään Lushin American Cream -hoitoainetta ja Nexxuksen hiuksiin jätettävää hoitista. Hiukset olivat kuivuttuaan ilmavat ja, kuten kuvasta hyvin näkyy, hieman karheat ja pörröiset. Mutta todellakin puhtaat ja kaikkea muuta kuin pitkin päätä valuvat lähmät.
Täytyy sanoa että hämmästyttävää. :) Minulla oli hiuksissa vielä kiinnettäkin. Sekin tuntui lähtevän munalla!
Pesukokemuksen miinuksia:
- Koaguloituneet munariitteet hiuksissa, joita sai irrotella huuhdellessa. Ei niitä kuitenkaan paljon ollut.
- Haju. Hiuksiin jäi kevyt kananmunan haju, ja myös kylppärissä haisee muna. Kananmuna.
- Elämyksellisyyden puute. Rakastan hiustenpesua, ja pesutuotteen tuoksu ja koostumus ovat tärkeä osa elämystä. Vaikka munapesu on täysin kemikaaliton ja luonnollinen tapa puhdistaa hiukset - se ei kuitenkaan ole minunlaistani hiustenpesijää varten. Minä haluan sen ihanasti tuoksuvan, kermaisesti vaahtoavan shampoon. :)
(Mutta täysin luonnollista hiustenpesuainetta hakevalle voin suositella munaa! Huomattavasti hellävaraisempi ja kosteuttavampi kuin vaikkapa ruokasoodapesu.)
Ängätään tähän vielä päivän huulipunapainotteinen meikkikuva munahiuksilla.
Korkkasin tänään yhden lukuisista Lumenen lähettämistä huulipunista. Tämä lafka lähettää niin paljon huulipunia että niitä ei ehdi mitenkään kokeilla kaikkia... Arvelen, että tämä puna on ilmestynyt kesällä. Sävy näyttääkin hyvin kaukaiselta nyt syksyn keskellä....
Sävy on # 42 Vadelmamehu.
Onko teillä kokemuksia munapesusta? Tai ylipäänsä vaihtoehtoisista hiustenpesutavoista?
Minulla on käytännössä tasan kaksi aamiaista, joiden välillä vaihtelen. Toinen on kananmunapohjainen (munakas, kokkeli, keitettyä munaa), toinen on maitopohjainen (jogurtti-rahka-raejuusto-tai muu variaatio -sekoitus).
Aniharvoin syön aamulla jotain muuta kuin jonkun näistä vaihtoehdoista. Kaudet vaihtelevat. Välillä syön viikkotolkulla pelkkiä muna-aamiaisia eikä yhtään tee mieli jogurttia, joskus taas on päinvastoin. Juuri nyt vedän taas maitotuotelinjaa.
Tällaiselle hiilihydraattitietoiselle syöjälle, jolla vieläpä on pimeä viehtymys listailuun, tuotteiden vertailuun ja tilastointiin, on ravintoarvollisesti optimaalisimman maitotuotemössöyhdistelmän löytämisestä muodostunut tietysti pienimuotoinen harrastus. Okei, myönnetään, aika mieleinenkin harrastus... :D
Päivän postaus kumpuaa juuri siitä. :) Esittelyssä vähähiilihydraattisen jogurttiaamiaisen rakennusaineita.
Kirjoitus ei sovellu henkilöille, joilla on heikko huumorintaju ja taipumus ärtyä hiilarifriikkeydelle. :D
Tavallisessa maidossa ja jogurtissa on paljon hiilihydraatteja. Ne eivät sovi vähähiilihydraattisen ruokavalioon.
"Karppaajien" suosiossa ovat täysrasvaiset luonnonjogurtit kuten turkkilainen ja kreikkalainen jogurtti. Jotkut syövät myös rahkaa ja raejuustoa, tai sekoittavat näistä mieleisensä yhdistelmän.
Minä olen käynyt läpi koko "karppaaja-jogurtti-evoluution". :D Aloitin pelkällä "pappajogurtilla", eli Lindahlsin legendaarisella turkkilaisella. Sitten aloin kiinnittää huomiota ravintorvoihin. Vaihdoin vähähiilihydraattisempaan jogurttiin, Lidlin kreikkalaiseen. Se on edelleen markkinoiden vähähiilihydraattisin jogurtti Suomen markkinoilla.
Pelkkä kreikkalainen alkoi pikkuhiljaa maistua kermaisuutensa vuoksi liian jälkiruokamaiselta, ja aloin sekoittaa siihen maitorahkaa. Tämä oli pitkään vakiosekoitukseni; 50-50 jogua ja rahkaa.
Sitten luin jostain blogista, että joku sekoitti jogurttiinsa myös raejuustoa. Yäk, oli ensimmäinen reaktioni. En ollut koskaan pitänyt raejuustosta, ja ajatus jogurtin pehmeän maun sabotoimisesta juustotuotteella kuulosti kerrassaan ällöttävältä.
Koska raejuustossa kuitenkin on vähemmän hiilihydraattia kuin jogurtissa ja rahkassa, päätin kokeilla sekoitusta. Raejuuston lisäys vähentäisi annoksen hh-pitoisuutta. Ehkä juuston outo ominaismaku katoaisi jogurttiin..?
Ja niinhän siinä kävi, että pienellä totuttelulla, aloittaen hyvin pienestä määrästä, totuin raejuuston ja jogurtin yhteismakuun, ja aloin jopa pitää siitä. Lisäksi tykästyin sekoitukseni uuteen, kokkareiseen rakenteeseen. :) Raejuustosta tuli vakio-osa jogurtticocktailiani. Verrattuna paljon painavampaan ja korkeampihiilariseen maitorahkaan, raejuuston avulla annoksen hh-pitoisuutta saattoi laskea samalla kun annoskokoa pystyi kasvattamaan ^_^
Seuraava askel evoluutiossa oli soijajogurtin integroiminen sekoitukseen. Sitten mascarponen. Ja lopulta löysin ricotan. Ahh. Tämä herkku on ehkä parasta mitä aamiaissekoitukselleni on tapahtunut. Kokeilkaapa joskus sekoittaa ricottaa, raejuustoa ja vähärasvaista luonnonjogurttia (minä käytän soijaa), ja maustakaa pöperö vaniljalla. Oijjoi.... Siihen päälle vadelmia ja kaakaonibsejä niin ollaan aamiaisten taivaissa. :)
Tämän vuoden versioihin kuuluu myös chia-geelin lisääminen sekoitukseen. Se tuo mössöön erinomaista ravintoarvoa nollahiilareilla sekä mukavan puuromaisen rakenteen.
Lisään jogurttiin aina myös marjoja, pähkinöitä, kaakaonibsejä ja soijarouhetta (en kaikkia samalla kertaa :)). Ricotta-version tykkään maustaa vaniljauutteella.
*
Seuraavana esittelyssä aamissekoitukseni tähdet.
Aloitetaan Lidl-porukasta. Lidl - tuo vähähiilihydraattisten maitotuotteiden kiistaton kuningas! Tästä puljusta löytyvät niin Suomen vähähiilihydraattisin jogurtti, rahka, raejuusto kuin maitojuomakin! :)
Milbona Kreikkalainen jogurtti
Hiilaria 3,2 g / 100 g. (Oli ennen 2,8 g mutta muuttivat koostumusta, no, jogu on silti edelleen vähähiilarisin ;))
Monen suomalaisen suosikki. Kiinnosti sitten hiilarit tai ei, maku vain on paras :)
Milbona Maitorahka 4,3%
Hiilaria 3,7 g / 100 g. Rasvaiset maitorahkat kunniaan! Erittäin hyvän ja täyteläisen makuinen. Mielestäni vielä parempi kuin Rainbow'n kermarahka, jossa rasvaa on peräti 10 g. Suomi on ihan ihme maa kun täällä palvotaan rasvattomiksi käsiteltyjä, pyyhekumilta maistuvia ruokia. Nollarasvan rahkat ja raejuustot ovat muualla Euroopassa jotain kummallista ja epäluonnollista tai vähintään kaupoissa vähemmistönä, meillä taas markkinat pursuavat "fat-free'ta".
.
Ja nyt se tuote jonka mainitsin eilisessä postauksessa... :)
Lidliin kesällä rantautunut uutuus:
Pohjolan Juustola 2% Raejuusto
Tässä raejuustossa on todella poikkeuksellisen alhainen hh-pitoisuus - 0,9 g / 100g!
Myös maku on erittäin hyvä, vähemmän suolainen kuin Lidlin Goldessa-raejuustossa. Muistuttaa Valion 2% -raejuustoa, mutta Valio hakkaa sen hienoisesti täyteläisemmällä maullaan.
Aiempaa Suomen vähähiilihydraattisimman raejuuston titteliä piti hallussaan Euroshopperin rasvaton, tässä kaverissa on 1,8 g hh / 100 g. Maku Euroshopperin tuotteessa vain on jotain ihan hirveää, kumisempaa raejuustoa en muista maistaneeni.
Ennen Pohjolan Juustolan astumista estradille, lemppariraejuustoni olivat Lidlin Goldessa (rasvaprosenttinsa takia, 4,5%, hiilaria 3 g / 100 g) ja Valion 2% (2 g hh / 100 g).
Yksi kahvimaitojuttu tähän väliin - Lidlistä löytyy myös Suomen matalahiilarisin maitojuoma. Valion Eila ja Pirkkakin jäivät toisiksi. ;) Laitan tätä kahviin soijamaidon kanssa.
:)
.
Alpro Soijajogurtti
Alpron maustamaton soijajogurtti on kuulunut lempiruokiini jo 10 vuotta, kauan ennen vhh:lle siirtymistä. Tämän jogurtin ravintoarvot ovat juuri parantuneet vhh:laisen kannalta; entinen 2,8% hh-pitoisuus on viimeisen uudistuksen myötä laskenut 2,1%:n.
Soijajogurtit ovat ihme kamaa, kun ne vähärasvaisuudestaan huolimatta silti maistuvat pehmeän täyteläisiltä, jopa kermaisilta.
Alpron voittaa kuitenkin vielä
Rainbow'n soijajogurtti (en suostu käyttämään 'soijavalmiste' -ilmaisua...)
Rainbow'n jogussa hiilaria on vain 1,8g / 100 g. Maku vain ei ole ihan yhtä pehmeä kuin Alprossa, ja soijan maku tulee vahvemmin läpi.
Ricotta-tuorejuusto. <3 Ahh!
Käytän Castelli-merkkistä, sillä se on edullisin löytämäni.
Hiilihydraattia Castellin ricotassa on netin eri tietolähteiden mukaan 2-3 g / 100 g. (Pakkauksesta puuttuvat ravintoarvomerkinnät kokonaan.) En tiedä kuinka monelle teistä ricotta on tuttua, mutta se valmistetaan juustonvalmistuksessa ylijääneestä herasta. Maku on aivan erilainen kuin vaikkapa Philadelphian tyyppisessä tuorejuustossa, siihen ricottaa ei pidä sekoittaa. Ricotta on selkeästi jälkiruokamaisempaa. Koostumus on hieman maitorahkamainen, mukavan lusikoitava.
Ricotassa on rasvaa saman verran kuin kreikkalaisessa ja turkkilaisessa jogurtissa, eli 10%. Korvaan sillä jogurtin laittaessani sitä sekoitukseen, lemppariyhdistelmäni on 1/3 ricottaa, 1/3 soijajogurttia ja 1/3 raejuustoa. :-*
Mascarpone
Hiilihydraattia 3 g / 100 g. (Käytän Rainbow'n tai Pirkan, arvaatte millä perusteella :)) Rasvapitoisuus kuitenkin niin tanakka (yli 30%), että tätä käytän sekoituksissa harvemmin, ehkäpä tilanteissa joissa tekee mieli jälkiruokamaisempaa makua. Mascarpone-raejuusto-sekoitus on aika hyvä jälkkäri, jos jälkkäriä joskus tekee mieli.
Ja lopuksi...
Se vähähiilihydraattisin sekoitus? :)
Kahden desin pläjäys:
100 g Pohjolan Juustolan raejuustoa
80 g Rainbow'n soijajogurttia
20 g chia-geeliä
Hiilaria yhteensä: 2,34 g