Hauskaa - korealainen kosmetiikka yllätti minut nyt Kreikassakin..! ^_^
Huulimeikkejä rakastava ystäväni Marianna jakaa aina innoissaan viimeisimmät löytönsä kanssani, ja viikonloppuna hän esitteli minulle varmaan erikoisimman huulikiillon jollaiseen olen törmännyt. Jälleen voi vain todeta, että Koreassa on varmasti keksitty - ja hyödynnetty - kaikki mahdolliset tavat käyttää kaikkia mahdollisia kosmetiikkatuotteita

Romantic Bear. Onpa tuotteella vielä ihan älyvapaa nimikin..!
Marianna kertoi, että maan taloudellinen tilanne ja nuorten heikko rahatilanne on viime aikoina aikaansaanut korealaisen kosmetiikan suosion nousun myös Kreikassa. Korealainen kosmetiikka on postikuluineenkin halvempaa kuin suurin osa edullisimmista markettimeikkisarjoista täällä, esimerkiksi L'Oreal Parisin ja Maybellinen tuotteet ovat Kreikassa kalliimpia kuin Suomessa.
Marianna oli tilannut "romanttisen karhun" eBaysta silkasta uteliaisuudesta luettuaan siitä jostain kreikkalaisesta blogista. Se maksoi alle viisi euroa.
Karhukiilto tuoksuu ihan lapsuuden Hubba-Bubballe. :)

Sain demonstraation Karhun käytöstä laivamatkalla Antiparokselle.
Kyseessä on peel off -kestohuulikiilto tai "lip stain", miten tuo nyt suomennetaankaan.

Romantic Bear on koostumukseltaan paksua, kiiltävää ja erittäin tahmeaa. Sitä levitetään huulille paksu kerros ja levityksessä pitää olla nopea, sillä kiilto alkaa jäykistymään heti kosketuksissa ilman kanssa.

Vinyylimäisen kerroksen annetaan kuivua huulilla 5-10 minuuttia. Se kihelmöi kevyesti.
Kun myöhemmin kokeilin kiiltoa itse...

...en voinut käsittää, miten Marianna onnistui levittämään superpigmenttisen tahman niin siististi tahraamatta hampaitaan. Minulla oli koko suu täynnä karkilta maistuvaa nallea. Vaatii harjoitusta, mitä ilmeisimmin :)
(...epäimartelevimpia kuvia minusta blogissa...? ^_^ :D)

Kun huulikiilto on kuivunut, se irrotetaan huulilta vetämällä kalvo peel off -naamion tyyliin.

Jos kiiltoa on levittänyt tarpeeksi paksun kerroksen, sen pitäisi lähteä helposti yhtenä riekaleena.

Kas näin.
Huulilta pyyhitään vielä ylimääräiset pigmentit ja mahdolliset riekaleet ja päälle voi levittää halutessaan huulirasvaa tai läpinäkyvää huulikiiltoa.

Tuloksena luonnollinen, punertava sävy joka kestää huulilla monta tuntia.
Tai ainakin toisilla tulos on tällainen.

Testatessani huulikiiltoa itse ajattelin, että tulos on minun kalpeilla huulillani varmasti överi.
(...kuvassa aamunaama + "vastaheränneet" kulmakarvat... antakaa anteeksi ^_^)
Mömmön levitys oli hankalaa ja kuten todettua, sitä levisi myös kaikkialle suuhun. Pelkäsin, että huultenympärykseni ja hampaanikin tahriintuvat, ei "romanttisia" hampaita kiitos...!
Mutta...

...tulos olikin ihan mitäänsanomaton.
Punaista väriä sai harjailla ja purskutella suusta pitkään ja hinkata riekaleita huulilta, mutta sävy ei ollut imeytynyt huuliini juuri lainkaan. (Eikä se onneksi tahrinut hampaita.)
Hmm. Pigmentit vaikuttavat siis eri tavalla eri ihmisten huulilla. Ehkä laitoin kiiltoa liian ohuen kerroksen, tai ehkä minun huuleni olisivat vaatineet pidemmän vaikutusajan..? (...sitä ei olisi kyllä kestänyt, minua rehellisesti ällötti nieleskellä karhukiiltoa....)
No, hauska tätä oli silti kokeilla :) Ylipäänsä oli hauska "välikohtaus" saada yhtäkkiä eteensä korealainen huulikiilto kesken Kreikan matkan, juuri kun ihan hiljattain olin blogissa kertonut kuinka vähän olen perillä korealaisesta kosmetiikasta.
:)
Välimeren lämmöstä ajatukset hetkeksi pohjoiseen: muistuttelen tulevasta lukijamatkasta Tukholmaan, jonne olisimme pyrähtämässä kutakuinkin kuukauden päästä eli 20. toukokuuta. :)
Matkan pituus on lauantai-illasta maanantaiaamuun 20.-22.5.
Vielä on kuun loppuun asti aikaa ilmoittautua.

Matkalla tarjolla kosmetiikkafriikahtelua ihanien ostoskohteiden, samanhenkisen seuran ja kahden kauneusblogiemännän kanssa.
Matkalla on mukana minun lisäkseni Ostolakossa-blogin Virve, joka vie halukkaat Tukholmassa kierrokselle kiinnostavimpiin kosmetiikkaliikkeisiin. Jos kellään on enää tilaa ostoksille Täby-Centrumin Sephora-pysäkin jälkeen ^_^
Matkan hinta alkaen 83€, tarkemmat tiedot Pohjolan Matkan sivuilta. Risteily tehdään Silja Serenade-laivalla.

Illallisesta - yksi mukaan tuleva porukka ilmoitteli jo minulle, että ovat tekemässä varausta lauantai-illalle Serenaden italialaiseen Tavolata-ravintolaan ja kyselivät, onko muita halukkaita liittymässä seuraan.
Buffetin 2. kattaus oli kuulema jo täynnä, ja ensimmäiseen kattaukseen emme ehdi kun meillä on samaan aikaan tervetulotilaisuus. Itse liityn Tavolata-porukkaan ja kaikki muutkin ovat tervetulleita, ravintola on kuulema sen mallinen että sinne saa helposti isommankin porukan lähekkäin.
Laittakaa minulle viestiä sähköpostitse (karkkipaiva (at) hotmail.com) tai tämän postauksen kommenttilaatikkoon jos yhteinen ristorante-illallinen laivalla kiinnostaa, niin lisätään teidät varaukseen. :)

Kreikan saariltakin voi löytää Sephoran...! Tämä pikkuinen Sephora yllätti minut Mykonoksen kujilla.
Hyvää pääsiästä Parokselta :)

Kollaasissa tunnelmia eilisyön Anastasis- eli Kristuksen ylösnousemusjuhlasta.
On ollut kiehtovaa saada osallistua kreikkalaiseen pääsiäiseen, tunnelma on todella koskettava vaikka en itse uskonnollinen olekaan. Sitä eivät toki ole monet pääsiäisjumalanpalveluksiin osallistuvat kreikkalaisetkaan, mutta pääsiäinen on täällä niin suuri juhla ja siihen kuuluvat kirkollismenot niin tärkeä perinne, että melkein kaikki osallistuvat, vähintään lauantaiyön Anastasikseen.
Tänään pääsiäissunnuntaina on Suuri Lampaansyöntipäivä. Ihmiset kaikkialla ympäri Kreikkaa kokoontuvat iloisiin mässäilykesteihin tyydyttämään paaston jälkeisen lihanhimonsa, päätähtenä vartaassa paistettu kokonainen lammas. Juhlapäivä, joka on monelle vuoden tärkein.
Hyvä päivä kala-kasvissyöjälle omistaa aikaa esimerkiksi hiusten tehohoitoon. :) Hiukseni ovat tänään saaneet hautua pari tuntia oliiviöljyssä ja nyt pehko muhii Apivitan kermaisessa naamiossa. Ilman väriä. Haluan avautua tässä joku päivä aiheesta Mitä Ponihiusten Ylläpito On Tehnyt Tukalleni.
Naamion muhiessa olen tuhonnut kolmisen desilitraa kreikkalaista jogurttia ja valinnut blogiin kuvakimaran eiliseltä.
Välitän teille jälleen aurinkoisia ja värikkäitä terveisiä tästä kauniista maasta. :)

Tein ystävieni kanssa retken naapurisaarelle Antiparokselle jonne on vain 10 minuutin laivamatka.
Olin tähän saakka luullut että Antiparos on osa Parosta niinkuin nyt Seglinge on vaikka osa Ahvenanmaata, mutta eipä olekaan. Antiparos on oma itsenäinen saarensa ja näin ollen olen vieraillut Kreikassa nyt 45 saarella. :)

Marianna ja Sanni. Kumpikos meistä nyt onkaan ihonvärinsä puolesta Suomesta ja kumpi Kreikasta..? ^_^ Mariannan mieskin ihmetteli, miten voin olla niin päivettynyt kun olen tullut tänne melkein suoraan talvesta.
Kuten todettua, ihoni on muuttunut iän myötä. Sille tarvitsee vain vilauttaa arskaa ja se on ruskettunut.

Kerroin Mariannalle värien ja valon vaikutuksesta minuun, ja kuinka olen tullut siihen oivallukseen, että värit ovat yksi tärkeimpiä tekijöitä Kreikka-viehätyksessäni.
Toisaalta, eihän tarvitse kuin katsoa blogini vanhaa sateenkaaribanneria (josta vielä muisto sivupalkissa - tai alapalkissa kännykällä lukijoille), niin on selvää, mitä värit minulle merkitsevät. En vain ole jotenkin tullut sitä pohtineeksi niin laajasti.

Piso Livadi on vain yksi Paroksen lukuisista viehättävistä kylistä. Saari on täynnään pieniä idyllejä jotka vain odottavat löytäjäänsä.
Minulle uusiin paroslaisiin kylätuttavuuksiin kuuluu Marpissa, jossa kävimme perjantaina seuraamassa yhtä Kreikan uniikeimpiin kuuluvaa pääsiäisperinnettä (paikalla oli myös tosi tunnettuja kreikkalaisia julkkiksia, sain kuulla Mariannalta ;)). Marpissan kaltaiset paikat saavat minut miettimään, millä ilmaisuilla näin nukkekotimaisen suloisia kyliä voi edes kuvailla. Minun täytyy mennä jollekin kurssille oppimaan lisää sanastoa pystyäkseni välittämään kaikkia Kreikassa kokemiani tunnelmia ja näkymiä :)
Pysähdyimme eilen myös saaren entisessä pääkaupungissa, vuorilla sijaitsevassa Lefkesissä, jonka mykonos-henkiset, klassisen kykladilaisen Choran tyyliset valkoiset labyrinttikujat ja puiden varjostamat kodikkaat pikkuaukiot värikkäine pöytineen kutsuivat jäämään vieraakseen. Jäämään Parokselle.


Antiparoksella näin erään ravintolan seinässä tämän viisauden.
Ylemmän kohdan toteuttaminen on yksi lempipuuhaani missä tahansa. Mutta aivan erityisen nautinnollista täällä Kreikassa.
Täällä myös ruoka on väriterapiaa.

Mehukkaita, värejä pursuavia salaatteja ja oliiviöljyssä haudutettuja kasviksia ja mereneläviä nautitaan mielellään sinisen meren yhteydessä, mahdollisesti talon viinillä höystettynä. Kyllä endorfiinit purskahtelevat.
.
Illalla menin katsomaan auringonlaskua Kastrolle, lempipaikkaani Parikiassa. Kastro on vanhankaupungin keskellä kohoava pieni kukkula laellaan Agios Konstantinoksen kuvauksellinen miniatyyrikirkko, edessä avautuu näköala merelle. Kirkon portailla olen viettänyt vuosien saatossa tunnin jos toisenkin, paikka on minulle Paroksella ehkä kaikkein tärkein.

Kastrolla istuskellessani pääsin todistamaan hauskaa yllätystä.
Kuulin kirkon toiselta puolelta naurua ja kuiskuttelua, ja sitten hyssyttelyä. Pian toisesta suunnasta kävelivät nuori tyttö ja poika, poika jotenkin jännittyneen näköisenä (hänen tehtävänsä oli selvästi tuoda tyttö paikalle). Heidän saavuttaessaan kirkon nurkan esiin pelmahti lauma tytön ystäviä kera täytekakun, ja pian he lauloivat hänelle syntymäpäiväonnittelut niin kreikaksi kuin englanniksi. Sitä oli mukava katsella :)
Loppuun kuvia Kastrolta:






Tällä kadulla majoituimme Mr. Karkkipäivän kanssa kun vierailin Paroksella ensimmäistä kertaa vuonna 2008.
Parikiassa melkein jokaisen kadun varrella on muistoja. <3 Ja niitä tulee koko ajan lisää.
Mikä on sinun paras Kreikka-muistosi? :)
