Laukkua pakataan jälleen, ja huomenna lähden kohti minulle aivan uusia territorioita. Johan tuolla etelässä on reissattu tarpeeksi: Sanni goes Villi Pohjola.
kuva: eBay
Iki-ihana 90-luvun lempisarjani Villi Pohjola piirsi Alaskalle ihan omansalaiset raamit, ja Alaska on merkinnyt minulle aina vain ja ainoastaan tätä lämminhenkistä, rakastettavan hassun henkilöhahmogallerian tv-sarjaa. Alaskassa on tyhjää, Alaskassa on paljon metsää, paljon vuoria, hirviä ja karhuja. Siellä on vähän ihmisiä ja kylmää. Ei ole koskaan käynyt mielessäkään että lähtisin joskus Alaskaan. Nyt lähden.
Matka on tämän vuoden tilaisuuteni lomailla vähän äijäkullan kanssa. Oma kesäni kuluu tiiviisti työn merkeissä, ja meillä on miehen kanssa usein vaikeuksia löytää aikaa sille että pääsisi yhdessä johonkin. Kun toinen on vapaalla, toinen on töissä. Niinpä nappasin kiinni tästä tilaisuudesta. Tie vie pohjoiseen :)
"Eikä siinä vielä kaikki"...
Kuva: Erik Johnson / Unsplash
Lentoja kartoittaessani hoksasin, että jos lennämme Alaskaan Islannin kautta (eli Icelandairilla), voin pysähtyä Islannissa samaan hintaan.
Icelandair'han tarjoaa loistavaa stopover-mahdollisuutta Atlantin yli suuntautuville lennoilleen, eli samalla lipulla voi pysähtyä Islantiin ilman lisäkuluja. No, tietysti itse pysähtymisestä tulee kuluja kun majoittuu ja käyttää palveluita Islannissa, mutta lentolippu on saman hintainen :)
Kollaasin kuvat: Unsplash
Olin ihan että dang, tässähän olisi nyt oiva mahdollisuus vihdoin nähdä vähän Islantiakin. Maa on ollut "tänne haluan matkustaa" -listallani varmasti siitä saakka kun 14-vuotiaana löysin Björkin musiikin, mutta kuten niin moni muukin itsestäänselvä reissukohde, kuten Ranska, myös Islanti on saanut odottaa todella pitkään että oikeasti matkustan sinne.
Nyt pysähdyn siellä kolmeksi yöksi. Pieni Iceland sampler. :) Miehen loma ei venynyt kattamaan tätä pätkää, joten meillä on treffit sunnuntaina Keflavikin lentokentällä :D Jatkamme siitä sitten yhdessä Anchorageen, Alaskaan.
Kuva: Roman Romanenko / Unsplash
Ai että olen innoissani! Loppujen lopuksi käyn aika harvoin uusissa maissa kun olen jumittunut noihin lempikohteisiini, joten tämä reissu saa perhoset lepattelemaan vatsassa ihan erityisellä intensiteetillä.
...ja tokihan olen jo tsekannut että Anchoragessa on Sephora ;D ^_^
Vähänkö kivaa. Päätin vähän verkostoituakin ja buukkasin treffit ihanan Islanti-bloggaaja Satu Rämön kanssa :) Emme ole Satun kanssa koskaan tavanneet emmekä tunne toisiamme, mutta olen lukenut Satun blogia ja hänen kirjoittamiaan lehtijuttuja Islannista. Ajattelin, että olisi tosi kiva tavata Satu :) Ja niin meillä on tapaaminen sovittuna Reykjavikiin.
Kollaasin kuvat: Unsplash
Jos joku miettii miten minulla on varaa reissata näin paljon, sillä kyllähän minä aika paljon matkustan ulkomailla, niin asiassa auttaa kaksi työtä ja tietysti priorisointi oman kulutuksen suhteen. Matkailu on ollut minulle tärkein harrastus suunnilleen siitä saakka kun olen alkanut saada kuukausirahaa teininä. Säästin ensimmäiseen omaan ulkomaanmatkaan 17-vuotiaana. Matkailuintohimon siivittämänä olen alun perin myös kouluttautunut matkailualalle <3
Tällaiseen elämäntyyliin vaikuttaa totta kai ripaus onneakin, näin ajattelen. Olen onnekas ja valtavan kiitollinen siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä kahta sellaista työtä jotka mahdollistavat vapaan elämäntyylin. Lähetän rakkaat terveiset Ahvenanmaan työpaikalleni <3 Kesäkuussa nähdään taas.
[youtube https://www.youtube.com/watch?v=hKDzDA-jgRs&w=560&h=315]
Kuka tykkää Villistä Pohjolasta? :)
Wow, Suomessa on tällä viikolla kuumempaa kuin Ateenassa! :D Oli hauska katsoa eilen säätiedotusta; Etelä-Suomi 29 astetta, Ateena 28 astetta ^_^
Mikäpä sopisi helleviikolle paremmin kuin aurinkovoidearvostelu :) Otin arvioinnin kohteeksi erityisesti kasvoaurinkovoiteet, mukana on laaja kattaus voiteita niin normaalille, herkälle, kuivalle kuin rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle iholle, sekä kuivasuihke- että voidemuodossa. Mukana myös yksi vartaloaurinkovoide jota minulle suositeltiin kun keskustelimme mahdollisimman vähän tahmaavista, kuivan tuntuisista aurinkosuojatuotteista.
Tässä jutussa "normi"aurinkovoiteita, luonnonkosmetiikan aurinkovoiteista tulee myöhemmin oma vertaileva juttu.
VICHY IDEAL SOLEIL SK 50
28,30€ / 200 ml
Tämä oli se minulle suositeltu, ei-tahmaava aurinkosuoja koko vartalolle. Vichy Ideal Soleil Invisible Hydrating Mist on hienojakoinen, todellakin hyvin kuivan ja miellyttävän tuntuinen suihke. Imeytyy nopeasti. Ei jätä tahmeaa pintaa. Saa miettimään, miten SK 50 ylipäänsä on mahdollista saada aikaan näin ohuella koostumuksella. Miksi se on mahdollista suihketuotteissa ja miksi ei voiteissa?
Alkoholiton. UV-filtteri kemiallinen. Inci hyvin synteettisvoittoinen, mahdollisesti täysin synteettinen.
Suihkeesta on saatavilla myös kasvoille tarkoitettu versio, se ei ollut vielä ilmestynyt kun viime kesänä ostin tämän suihkeen mutta nyt kasvosuihkettakin on saatavilla. Edit. Selvisi, että tämä Invisible Hydrating vartalo-mist on jäänyt pois uusien Ideal Soleil -vartalosuihkeiden "tieltä" (uutuudet ovat tavallisessa suihkepullossa, eivät aerosoleja). Mutta aerosoli-kasvosuihke, Fresh Face Mist, on valikoimassa ja sen hinta on 19,10€ / 75 ml.
LV AURINKOVOIDE SK 50
10,90€ / 75 ml
Allergia- ja astmaliiton merkin saanut LV:n voide levittyy hämmentävän jouhevasti. Se on kellertävän sävyistä, mutta koska voide on väriaineeton, väri tulee siis jostain raaka-aineesta, mistähän? :)
Vaikka tuntuma on tietysti jähmeämpi kuin alemmilla suojakertoimilla, ei voidetta voi parhaalla tahdollakaan kutsua millään lailla jäykäksi. Se levittyy oikein miellyttävästi eikä jätä iholle vaaleaa sävyä. Peukku tälle!
Hajusteeton, väriaineeton. Alkoholiton. Kemiallinen UV-filtteri. Kotimainen.
GARNIER AMBRE SOLAIRE SENSITIVE ADVANCED SK 50
14,90€ / 50 ml
Yllättävän notkeasti levittyy tämäkin, kyllä voiteiden koostumuksia vain on saatu huimasti kehitettyä muellyttävämmiksi. Ambre Solairen viisikymppinen jättää ihan aavistuksen kalpean kajon kasvoille, joka tulee titaanidioksidista. Tämä ns. kosmeettinen haitta on kuitenkin aurinkosuojallinen etu, sillä sekä fysikaalisia että kemiallisia UV-suodattimia yhdistävät aurinkovoiteet ovat tutkimusten mukaan tehokkaimpia ja tarjoavat kaikkein laajimman spektrin suoja.
Hajusteeton. Sisältää etyylialkoholia. UV-filtteri kemiallinen + fysikaalinen (titaanidioksidi). Hyvin synteettisvoittoinen inci.
GARNIER AMBRE SOLAIRE SK 50 SPRAY
13,90€ / 75 ml
Tämä kasvoaurinkosuihke oli Garnierin viime kesän uutuus. Se lupaa 24 tunnin kosteutusta (johon en usko, pahoittelut Ambre Solaire), saastesuojaa, ei-tahmeaa pintaa ja jopa meikin kiinnittävyyttä...!
Suihkeessa on perinteinen Garnier-tuoksu. Se kuivuu iholla samettiseksi ja tuntuu ohuelta. Kirvelee välillä.
Pakkaukseen painetut käyttöohjeet ovat sanalla sanoen erikoiset ja ristiriitaiset: tuotetta neuvotaan suihkuttamaan kasvoille vähintään 15 cm:n etäisyydeltä, mutta välttäen huulia ja silmänympärysaluetta - kuinka vältät nämä alueet kun suihkutat jotain kasvoille? Mutta ohjeissa lukee myös: "Älä suihkuta suoraan kasvoille". Mitääh...? :D Välillä voi miettiä lukeeko kukaan ihan ajatuksella joidenkin kosmetiikkatuotteiden pakkaustekstejä ennenkuin tuote menee tuotantoon.
Pullon päällä lukee myös "sets make-up", mutta katsokaapa millaisena huntuna suihke tulee pullosta:
Ei tätä nyt ihan meikin päälle ehkä haluaisi suihkuttaa. :)
Minä olen suihkuttanut tuotetta puhtaalle iholle ja tasoittanut suihkeen vielä sormin. Tällöin pinta jää yllä kuvailemani kaltaiseksi samettiseksi. Suoja-aineen tuntu on iholla hyvin ohut ja se ei lupauksensa mukaisesti tahmaa.
NIVEA SUN ANTI-AGE FACE SUN CREAM SK 30
12,90€ / 50 ml
Ohut, helposti ja notkeasti levittyvä, ei yhtään jähmeä voide. Imeytyy hyvin, ei jää rasvaisen tuntuiseksi. Tuttu Nivean tuoksu. Ei jätä valkoista kerrosta ihoon. Perusmukava voide.
Sisältää etyylialkoholia. UV-filtteri kemiallinen + fysikaalinen (titaanidioksidi). Inci hyvin synteettisvoittoinen.
HAWAIIAN TROPIC SILK HYDRATION FACE SK 30
14,90 € / 50 ml
Täyteläisempi kuin Nivea ja ihanan kosteuttavan tuntuinen. Myös tuoksu on aivan ihana, oikein klassinen kesäloman ja aurinkorannan tuoksu. Liekö tämä tuoksu jopa lähtöisin alkujaan Hawaiian Tropicilta, kyseessähän on tosi vanha merkki. Täyteläisyydestään huolimatta imeytyy yhtä hyvin kuin Nivea. Sisältää hoitavamman kuuloisen ainesosaluettelon kuin Nivea, mukana mm. silkkiaminohappoja, aloemehua ja kasviuutteita.
Hassua kyllä, vaikka Hawaiian Tropic on paksumpi kuin Nivea ja alkoholiton (alkoholi edesauttaa imeytymistä ja "kuivaa" jälkitunnetta), se kuivuu silti iholla samettisemmaksi ja himmeämmäksi kuin Nivea. Tykkään tosi paljon!
Alkoholiton. UV-filtteri kemiallinen.
LANCASTER SUN BEAUTY SUBLIME TAN VELVET TOUCH CREAM FACE SK 30
30,30€ / 50 ml
Lancasterin aurinkovoiteisiin törmää aina laivojen ja lentokenttien tax free -myymälöissä. Tämäkin on ostettu laivalta. Lancaster on minulle suomalaisena vieras merkki mutta maailmalla se mitä ilmeisimmin tunnetaan klassisena aurinkovoiteiden valmistajana.
Velvet Touch -voiteessa on notkea, kosteuttavan tuntuinen koostumus ja se kuivuu iholle nimensä mukaisesti samettiseksi. Semitäyteläinen. Ei jätä iholle valkoista pintaa.
Tuoksu on vanhanaikaisella tavalla todella perinteinen aurinkovoiteen tuoksu, vahva ja hiukan tunkkainen. Tulee mieleen 90-luvun alku. Ei mikään miellyttävin tuoksu.
UV-filtteri sekä kemiallinen että fysikaalinen (nano-titaanidioksidi).
LA ROCHE-POSAY ANTHELIOS AC SK 30
20,20 € / 50 ml
Koostumus todella ohut ja nestemäinen, mutta tuntuma iholla jähmeä. Ei tarvitse edes vilkaista inciin käsittääkseen, että tässä voiteessa on suhteellisen paljon titaanidioksidia, iholle jää vaalea kuulto ja mineraalifiltterin puuterisuus tuntuu selvästi. Juuri tämä puuteri tekee voiteesta niin jähmeästi levittyvää nestemöisestä koostumuksesta huolimatta. Iho jää lupauksen mukaisesti mattapintaiseksi.
Voide on hajusteeton mutta siinä on hitusen lääkemäinen tuoksu, hajusteetonhan ei tarkoita täysin hajutonta. Esimerkiksi Ambre Solairen ja LV:n hajusteettomat olivat todella hajuttomia tähän verrattuna.
Hajusteeton. Sisältää etyylialkoholia. UV-filtteri kemiallinen + fysikaalinen (titaanidioksidi). Hyvin synteettisvoittoinen inci.
AVÈNE CLEANANCE SK 30
19,90€ / 50 ml
Avènen voide on täyteläisempää kuin La Roche-Posayn Anthelios ja tuntuu kaiken kaikkiaan miellyttävämmältä ja kosteuttavammalta. Koostumuksesta aistii heti että tässä ei varmaankaan ole mineraalifiltteriä, eikä siinä olekaan. Cleanance levittyy mukavan notkeasti, mutta ei yhtä notkeasti kuin ylempänä esitellyt, saman suojakertoimen voiteet Nivea ja Hawaiian Tropic. Mielenkiintoista. Jotenkin olisin odottanut, että epäpuhtaan ihon öljyttömät voiteet levittyvät kaikkein notkeimmin ja tuntuisivat iholla kaikkein vähiten. Sekä Anthelios että Cleanance tuntuvat iholla kuitenkin enemmän aurinkovoidemaisilta kuin Nivea ja Hawaiian Tropic.
Iho jää joka tapauksessa lupauksen mukaisesti mattapintaiseksi. Mielestäni Avènen voide jättää jopa hieman Antheliosta himmeämmän pinnan. Voiteen mattapintaa tekeviä ainesosia ovat mm. aluminum starch octenylsuccinate ja silica.
Voiteessa on mieto apteekkikosmetiikkamainen tuoksu ja siinä on hajusteita.
Tämähän oli se voide johon sain vinkin muuan kreikkalaiselta tuttavuudelta syksyn 2013 reissulla, Elenan mukaan Avène Cleanance on ihan paras aurinkosuoja epäpuhtaalle iholle. Ja nyt se vihdoin pääsi omaan testailuuni. :)
Alkoholiton. UV-filtteri kemiallinen. Inci synteettisvoittoinen.
*
Lisään tuotteiden hintatiedot myöhemmin, ehkä joku niitä kaipaa. Ostokuitit ovat kotona mapissa ja istun juuri autossa kohti Tamperetta. :) Jutun tuotteet ovat itse ostamiani, ei blogin kautta saatuja.
Muoks. P.S. Sisältää mainoslinkin:
Huomasin että luonnonkosmetiikan aurinkovoidesuosikkini, fantastiset Algamaris-tuotteet ovat koko viikon sunnuntaihin saakka -20% tarjouksessa Hyvinvoinnin Tavaratalossa, vinkkaan tästä nyt jos en ehdi tämän viikon aikana saada ulos luonnonkosmetiikan aurinkovoidevertailuani :)
Sanat ovat aina olleet minulle tärkeitä. Ehkä tärkeimpiä elämässä. Ne ovat silta ymmärrykseen, oppimiseen, ystävyyteen, jakamiseen, ratkaisuihin. Minulle ne ovat silta kaikkeen.
En osaa piirtää enkä maalata. En soita mitään soitinta enkä osaa laulaa. Ilmaisen itseäni ja tunteitani sanoilla.
Kirjoitan paljon ja puhun ehkä vielä enemmän. Mutta olen välillä myös hiljaa. Tarkoituksellisestikin. Silloin sanat elävät pääni sisällä. Olin sitten iloinen, surullinen, vihainen tai huolissani, pääni sisällä kirjoittuu jatkuva kirje jossa puen tuntemuksiani sanoiksi ja mietiskelen niitä.
Aloin kirjoittaa jo ennen kuin osasin kirjoittaa. Tarve välittää asioita sanoilla ja kertomuksilla oli minussa vahva lapsesta saakka. Kasvoin kahden taiteellisen, työkseen kirjoittavan vanhemman esikoisena ja meillä sanat olivat kuin aamupuuro, iltapäivätee ja lauantaisauna. Meillä puhuttiin paljon, tunteista ja asioista. Ihan kaikesta. Se oli meidän arkea.
Kasvoin siihen että sanat ovat ystävä, väline. Taiteilijaa ei minusta tullut, mutta niin minulle kuin sisarilleni siivilöityi sanojen käyttämisen luontevuus, halu ja taito. Vaikeneminen on merkki siitä että jotain on hullusti.
Väline. Sanoilla voi myös saada asioita tapahtumaan, kääntää niitä mieleisekseen. Olen puhunut itselleni kahdesti korkeamman arvosanan koulussa. Olen puhunut äidin ympäri päästämään minut teini-ikäisenä ulkomaanmatkalle. Olen perustellut ja argumentoinut loputtomiin niin ettei toinen enää keksi mitään sanottavaa.
En sano että se on välttämättä aina hyväkään asia.
Kuten ei sekään, että on liian avoin. Se voi tehdä ihmisestä suojattoman. Toisinaan avaan itseni lähes paljaaksi melkein vieraillekin ihmisille. Saatan huomaamattani kertoa hyvin henkilökohtaisia asioita. Vaikeitakin. Sellaisia, jotka muut pitäisivät omana tietonaan. Saatan kuvitella olevani vahva, mutta tällainen avoimuus tekee minusta myös heikon. Annan toisille aseita haavoittaa minua.
Välillä olen ollut kirjoittamassa blogiinkin sellaista, mitä ei kenties ole viisasta jakaa näin julkisella foorumilla. Kokemus siitä, ketä ruudun takana onkaan, hämärtyy. Avaan koneen ja alan kirjoittaa teille kuin ystävälleni, koska minulla on tunne, että tästä haluan kertoa teille. Se tuntuu hirveän luonnolliselta, vaikka en tunne teitä. Kuin blogi olisi suuri julkinen kirje, niinkuin olen joskus aiemmin kuvaillut.
Onneksi monet ”kirjeeni” ovat lopulta jääneet luonnoksiin.
Puhun varmasti välillä ihan liikaa. Niin määrällisesti kuin laadullisesti. Sanani ovat joskus muille liikaa, rikon toisten rajat. Siinä on edelleen oppimista. Mikä on minulle luonnollista, ei ole sitä välttämättä muille.
Kaikki eivät osaa puhua. Tai edes halua. Me olemme erilaisia. Toiset ilmaisevat itseään musiikin kautta, toiset tanssin. Yksi lähtee kalaan. Toinen lenkille. Sitä täytyy kunnioittaa.
Toiset eivät löydä sanoja vaikka haluaisivat.
Eikä kaikesta tarvitsekaan puhua. Mutta sitten on tilanteita, joissa ei voi kuin puhua. Tiedättekö mitä tarkoitan. On uomia, joiden yli pääsee vain sanoista rakennetulla veneellä.
Tänä talvena olen tuntenut hätää kun sanoja ei ole ollutkaan. Vastasanoja. Ensimmäistä kertaa en voi tukeutua sanoihin. Puhun ja puhun mutta se ei avaa ovea, huolellisimminkaan puetut sanat eivät sovi lukkoon.
En olekaan voinut puhua itsestäni parempaa, en ole saanut korkeampaa arvosanaa.
En ole voinut lääkitä. En ratkaista.
Se on tuntunut niin vaikealta että minuun koskee.
Siksi kirjoitan nytkin. Joku toinen menee sinne kalaan. Että helpottaa. Minun täytyy laittaa se sanoiksi.
