Jalkojen hoito. Aihe, josta olen kirjoittanut, mutta en vähään aikaan.
Mieluiten unohtaisin jalkani, ne ovat käsien ohella vaikein ihoalueeni. Itse asiassa vielä paljon vaikeampi kuin kädet, mutta jalat on niin helppo unohtaa piiloon sukkiinsa 9-10 kuukautta vuodesta. (😔)

Minulla on ollut lapsuudesta saakka paksu ja kovettunut iho päkiöissä, ja aikuisena kuivuivat ja kovettuivat myös kantapäät.
Säästän teidät tarinoilta siitä, millä tavoin saatoin lapsena ja murrosiässä "hoitaa" päkiöiden kovettumia... ei heikkohermoisille... 😬 Joka tapauksessa, olen kasvanut ja tottunut siihen, että jalkojeni iho on aina ollut kovaa ja paksua. Ilman säännöllistä hoitoa jalkapohjat näyttävät aivan karmeilta. Kantapäiden halkeileva iho on niin karheaa, että (ilman hoitoa) sukat tarttuvat ihoon kiinni ja ohuet sukkahousut menevät rikki.
En edes pystyisi julkaisemaan kuvaa jalkapohjistani siinä tilassa. Yllä olevassa kuvassa jalat on juuri hoidettu jalkahoitolassa.

Minun teki tänään mieli kirjoittaa jalkojenhoidosta. Kävin eilen vuosittaisessa jalkahuollossa (jossa minun varmastikin olisi hyvä käydä useammin kuin kerran vuodessa), ja inspiroiduin kirjoittamaan aiheesta. On varmasti muitakin, jotka kamppailevat kroonisesti kuivien ja kovettuneiden jalkapohjien kanssa.
Iltaisin*: jalkapohjien rasvaus korkean karbamidipitoisuuden voiteella, nykyään myös geelikosteuttajalla. Karbamidivoide on aivan ehdoton.
Noin kerran kuussa: päkiöiden ja kantapäiden raspaus
Keväisin: jalkojen vuosihuolto kosmetologilla tai jalkahoitajalla.
Hyvin satunnaisesti: jalkakylpy saunassa. (Olen tässä käsittämätömän laiska, vaikka säännöllisinä jalkakylvyt voisivat lievittää kovettumia hyvinkin tehokkaasti.)
*) Jos olen täysin rehellinen, en jaksa rasvata joka ilta 😔, vaikka karheuden estämiseksi niin pitäisi tehdä. Tämä siitä typerästä syystä, että tykkään lukea iltaisin ennen nukkumaanmenoa, ja rasvaisilla käsillä ei voi pidellä kirjaa. Eli: minun pitää joko puhdistaa kädet puhdistusliinoilla jalkarasvauksen jälkeen, mikä on minulle jostain syystä ylivoimaisen vaivalloista, tai sitten jalkojen rasvaus pitää jättää siihen hetkeen, kun olen kirjan lukemisen jälkeen jo nukahtamaisillani, ja hädin tuskin jaksan rasvata kädet. Yleensä tuossa vaiheessa en vain enää jaksa rasvata jalkoja. 🫥

Eilen kävin vuosihuollossa. Koska olen jälleen fuskannut jalkojen jokailtaisessa rasvauksessa tämän talven, olivat jalkapohjani siinä kunnossa, että varasin ajan kosmetologin sijaan jalkahoitajalle. Siksi, että jalkani hävettävät minua, ja arvelen jalkahoitajien näkevän työssään huonokuntoisempia jalkoja kuin peruskosmetologin. (Kyllä, *mmetin turhamainen syy.)
(Tiesitkö muuten, että jalkahoitajan koulutus vaatii terveysalan ammattitaustan, eli kosmetologipohjalla ei voi tulla jalkahoitajaksi.)

Varasin perusteellisen jalkahoidon hemmottelulisällä (= hieronta + lakkaus muun hoidon päälle), ja jalkahoitajalla tämä kokonaisuus itse asiassa tuli halvemmaksi kuin vakkarikauneushoitolassa, jossa muuten käyn. (Vaikka hoito on saman mittainen ja sisältää samat elementit.) Oletan, että hintaero voi johtua siitä, että jalkahoitajalla hoitoympäristö on "kliinisempi" kuin kauneushoitolassa. Toimenpidehuone vastaa tyyliltään hammaslääkärin tai -hoitajan vastaanottoa. Edit. Selvisi, että jalkahoitajan palvelut ovat ALVIttomia, hintaero johtuu siitä!
Jalkahoito alkaa tuttuun tapaan jalkakylvyllä ja kuorinnalla, ja sitä seuraa kynsien lyhennus, kovettumien poisto ja jalkojen rasvaus. (Miten hoito eroaa kosmetologin jalkahoidosta on tämä: jos asiakkaalla on esimerkiksi känsiä, kynsisientä tai sisäänkasvaneita kynsiä, näiden ongelmien käsittely ja kotihoidon ohjaus kuuluu myös hoitoon.)

Minua rehellisesti vähän jännitti, löytäisikö jalkahoitaja Veera jaloistani muutakin kuin kovettumia. Muutama varpaankynteni esimerkiksi on mielestäni paksuuntunut ja ikäänkuin raidoittunut ja muuttanut vähän väriäänkin, ja pelkäsin, että olenkohan saanut kynsisienen. (Vierailu Riian kylpylässä joulukuussa ilman uimasandaaleita jätti tämän huolenaiheen... viimeinen kerta kun unohdan kylpysandaalit kotiin..!)
Veera ei kuitenkaan löytänyt merkkejä kynsisienestä tai muustakaan poikkeavasta ja totesi, että jalkojeni kovettumatkin olivat "keskitasoa", eivät vielä vakavia. Kovettumat muuten hoidettiin hammaslääkärin instrumenttia muistuttavalla "poralla", ei raspilla. Tämä oli tosi miellyttävää, paljon mukavamman tuntuista kuin raspilla hinkkaaminen.

Opin eilisellä käynnillä jotain uuttakin. Veera sanoi, että päkiöideni kovettumataipumus todennäköisesti johtuu jalkani muodosta. Minulla on kuulema vahvasti laskeva ja jyrkkä jalkakaari (okei, tunnustan, että en muista tarkalleen termiä, jota Veera käytti), ja tämä saa aikaan sen, että päkiöihini kohdistuu paljon enemmän painetta kuin "lättänämmässä" jalassa.
Kun päkiään kohdistuu jatkuvaa painetta, se suojaa itseään kasvattamalla paksumman ihon. Makes sense.

Veera suositteli, että kokeilisin kengissä päkiätyynyjä, jotka miedontavat päkiöihin kohdistuvaa stressiä. Täytyy ehkä käydä etsimässä sellaisia apteekista.
Veera kertoi myös sellaisen kiinnostavan seikan, että jalat, jotka hikoilevat enemmän, pysyvät paremmassa kunnossa (kuivuuden suhteen) kuin vähemmän hikoilevat jalat. Jalkojen hikoilusta voi siis olla tällainenkin hyöty..!

Jalkahoito päättyi hierontaan. Hauskana sattumana jalkojeni hoidossa käytettiin luonnonkosmetiikka-laatuisia jalkojen ammattilaistuotteita..! En tunne lainkaan jalkojen ammattilaistuotteita, joten oli miellyttävä yllätys, että jalkahoitolan käyttämä sarja (Peclavus) osoittautui olevan luonnonkosmetiikkaa.

Otin nämä kuvat Peclavuksen sivulta. (En kehdannut kuvata purkkeja hoitohuoneessa.)
Jalkani hierottiin ja kosteutettiin ihanan paksulla makadamiansiemenöljyä sisältävällä voiteella, ja lopuksi jalkoihin levitettiin pihkaa sisältävää, halkeilevia kantapäitä hoitavaa balmia (kuvassa). Tuo pihkabalmi oli kyllä varsin ihana - ja on muuten itse asiassa ensimmäinen luonnonkosmetiikan kantapäävoide, johon törmään. (Klassista kantapäiden hoitoainetta eli karbamidia ei sallita sertifioidussa luonnonkosmetiikassa, joten siksi kantapäävoiteet loistavat luonnonkosmetiikka-scenessä poissaolollaan.)
Peclavuksen Schrundensalbe sisältää manteliöljystä, risiiniöljystä ja mehiläisvahasta koostuvan pohjan ja hoitavina erityisaineina propolista ja useita havupuu-uutteita ja -öljyjä (mänty, kuusi, pihta). Vinkkinä, jos joku on hakenut luonnonkosmetiikkalaatuista hoitotuotetta halkeileville kantapäille! Tätä ilmeisesti myydään vain jalkahoitoloissa, tai en tiedä saako jostain nettikaupasta..?

Nyt jalkojeni kovettumat ja paksuuntunut iho on jälleen saatu tehokkaasti tasoitettua ja pehmennettyä, mutta kuivuus jalkojen ihosta ei katoa. Jopa tehohoidettu iho näyttää tältä. Kuvassa jalkojeni iho tänä aamuna. Yön yli jalat olivat muhineet "voidesukissa".
Kuivuutta ja etenkin halkeilevaa ihon pintaa voi lievittää, mutta eroon siitä en pääse.
Onko Karkkipäivän lukijoiden joukossa heitä, jotka jakavat mun jalkojen iho-ongelman..? (Ihan hullua, kun esim. miesystävälläni on jaloissaan pehmein ja silein vauvaiho, ja hän liikkuu paljon enemmän kuin minä.. = jalat paljon enemmän koetuksella. Kaikilla meillä ei käy yhtä hyvä onni jalkaihon arpajaisissa.)

Tässä on muuten mun tämänhetkinen jalkavoidecocktail. Keksin sekoittaa Dermosilin karbamidivoiteeseen (joka on ollut luottotuotteeni vuosikaudet) keramidivoidetta, sillä siinä missä karbamidivoiteessa on hyvin synteettinen koostumus, keramidivoide pursuaa kasviöljyjä ja -rasvoja 😍 = myös tarpeellisia vaurioituneen suojabarriäärin ja erittäin kuivan ihon hoidossa.
Nyt kun mennään kesää ja sandaalikautta kohti, olen jälleen motivoituneempi hoitamaan jalkojani, ja yritän tsempata itseni jaksamaan rasvausoperaation joka ilta. Ei muuta kuin Savetit yöpöydälle, niin voi sitten puhdistaa kädet ja jatkaa kirjan parissa. 📙👊
Kertokaas te omista jalkojenhoitorutiineistanne..!

72 comments on “Rutikuivien jalkojen hoidosta”
Minä olen ratkaissut tuon käsien rasvoittumisen sillä tavalla, että puristan rasvaa tuubista suoraan päkiälle ja sitten muina heinäsirkkoina hieron jalkapohjia toisiinsa! Periaatteessa aivan samoin liikkein kuin pyörittelen käsirasvan käsiin. Tai ehkä heinäsirkkaa parempi rinnastuskohde olisi lähisukulaisemme simpanssit ja muut kädelliset, joilla varpaiden motoriikka on myös kohdillaan... Tekee muuten hyvää myös liikkuvuudelle. ;) Suosittelen kokeilemaan! Sitten vaan sukat päälle.
Sanoiko jalkahoitaja mitään raspauksesta? Minulta jalkahoitaja poisti kovettumia veitsen kaltaisella instrumentilla ja sanoi, että raspaus olisi vihonviimeinen karhunpalvelus jaloille, koska se voi pahentaa kovettumista entisestään. Perusteli tämän sillä, että jalkapohjan kovettuminen on lähtökohtaisesti puolustusreaktio hankausta vastaan, ja koska raspaus on hankausta myös, se voi saada jalkapohjat kovettumaan entistäkin pahemmin.
Olin tulossa vinkkaamaan samasta levitystyylistä, jolla olen herättänyt hilpeyttä niin puolisossani kuin perheen nuorisossa. Mutta toimii tosi hyvin, kun en minäkään halua ”sotkea” käsiä jalkarasvalla.
Ja glykolihaposta olen kuullut kehuja, mutten ole vielä saanut aikaiseksi kokeilla.
Minäkin teen välillä noin, että rasvaan jalat hieromalla jalkoja yhteen. 😆 Yleensä teen niin silloin, jos epäilen että lattiasta on saattanut tarttua kosteisiin jalkoihin kissankarvoja tai roskia, joita en halua tartuttaa kämmeniini...
Siis tämä! Meinasin kommentoida myös aivan samasta toimintamallista. :D
Olen joskus kokeillut tätä, mutta en saanut voidetta levittymään tasaisesti tai imeytymään kunnolla. Haluan hieroa voiteen kunnolla kuivimpiin kohtiin, ja niin hyvä idea kuin tämä heinäsirkkailu onkin ☺️, koen voiteen jäävän tällä tekniikalla iholle hyvin pinnallisena kerroksena, ja sitten suuri osa voiteesta tarttuu yösukkiin, kun ne vetää päälle.
Mä levitän jalkavoidetta 2-3 kerrosta siten, että hieron voimakkaasti kantapäiden ja päkiöiden aluetta ja annan voiteen myös hetken kuivua ja imeytyä ennen seuraavaa kerrosta. Saattaa tietysti olla, että tämä on tarpeetonta perfektionismia 😁😅 ja jalat kosteutuisivat pintapuolisemmallakin levitystekniikalla, mutta tämä tapa tuntuu kuitenkin mulle omalta.
Sanoi, että noin pari kertaa kuussa olisi hyvä raspausväli. Ei muuta. Itse olen kokenut, että 4-5 viikkoa on parempi väli, ja tahot, joiden kanssa olen aiemmin raspauksesta keskustellut, ovat myöskin puhuneet tuosta noin kerran kuussa -välistä. Yksikään ei ole sanonut, että raspaus on huono asia, ainoastaan, että liian tiheä raspaus triggeröi ihoa paksuuntumaan lisää.
Ja jos raspaa liikaa kerralla se voi myös pahentaa tilannetta. Vaikka tuntuisi kivalta ottaa kaiken pois kerralla niin en suosittele. Olen kosmetologi ja hoitanut monta jalkoja
Mulla on myös helposti karheutuvat, kovettuvat ja halkeilevat kantapäät. Olen saanut ne kuriin säntillisellä hoidolla: suihkun jälkeen illalla pyyhin paksuuntuneet alueet Ordinaryn 7% glykolihapolla ja sitten rasvaan yleensä Dermosilin karbamidivoiteella. Aamulla rasvaan Weledan Skin Food -voiteella, sillä alkuperäisellä paksulla. Joskus kun tilanne on ollut pahin, olen rasvannut vielä päivälläkin. Mielestäni tuo 2x päivässä rasvaus on tehnyt isoimman eron jalkojen kunnossa.
Mun pitäisi lisätä tämä jalkojenhoitorutiiniini! Taidankin tehdä sen saman tien. Mulla on iso pullo Bioearthin uutta 7% glykolihappo-kasvovettä, sehän passaa mainiosti kantapääkäyttöön kokonsakin puolesta!
Tämä olisi varmasti ihanteellista, mutta mä en kestä rasvaista jalan tunnetta sukassa, niin en voi rasvata aamulla. 😩
Minä olen tullut siihen tulokseen, että on paras kun käy jalkahoitajalla muutaman kuukauden välein. Joskus myös jalkaterapeutilla käynti on ollut paikallaan. Kosmetologia edullisempi hinta saattaa johtua myös siitä, että jalkahoitaja tekee työtä terveydenhuollon ammattilaisena, jolloin hän on arvonlisäverotuksen ulkopuolella.
Jalkavaivoja minulla ei ole, mutta kävin viime talvena ensimmäistä kertaa jalkahoitajalla. Ajattelin että saan sieltä lähes vauvanpehmeät kantapäät. Sellaisia näin joskus, kun vanhainkodissa kävi jalkahoitaja. Pettymykseni olikin suuri kun kuivuus näkyi omissa jaloissani vielä jalkahoidon jälkeen. Kantapääni eivät siis erityisemmin kovetu, mutta ovat kovin kuivat. Jää juuri tuollaiset kuivat urat.
Sinänsä jalkahoitaja teki hyvää työtä ja mielelläni kävisin uudestaan, mutta saman tuloksen saan kotonakin. Voisihan sen ottaa hemmotteluna, mutta ei se sitä ollut.
Mä olen varmaan siinä outo, että en erityisemmin nauti mistään hoitotoimenpiteistä, en jalkojen tai kasvojen kohdalta.. Hoidan itseäni mieluiten omassa kodissa, kosmetologit tai muut ovat stressaavia paikkoja/tilanteita, kuten kampaamotkin..
Suurimman eron ja avun on itselleni tuonut tuo Dermosilin Karbamidijalkavoide. Aina suihkun jälkeen jalkoihin ja kevyet löysät sukat päälle etä voin tallustella menemään. Siinä se. Heti huomaa eron jos tuon käyttö jää välistä, kuivuu heti mutta onneksi tuolla taas pehmenee
Tää on kyllä kultaa! ✨
Kiitos Savett-vinkistä, tuohan on loistava idea! Se käsien rasvaantuminen (ja uudelleen peseminen..) on ollut iltojen jalkahoitojen suurin epämotivoija..
Omat jalkani eivät muuten enää pahasti kuivu, mutta pikkuvarpaissa on kovettumat.. molemmat ulkosyrjät ovat ilmeisesti kovalla hankauksella. Välillä yritin suojata silikoniputkin, mutta sekin vaatii alituista muistamista .. liikaa vaivannäköä siis.
Varpaiden kaikki kynnet ovat saaneet kävellessä tällejä, ja niissä on myös 'sieniviljelmien' jälkiä.. (yritin joskus saada selvitetyksi mikä eliö kyseessä, mutta ei tullut tulosta, viljelyn onnistuminen kuulemma hyvin haastavaa...)
Joten niitä saa säännöllisesti hioa viilalla.
Minäkin sekoittelen omia salvoja, Dermosilin keramidivoidetta Lidlin ikivanhaan oliivivoiteeseen, mukaan vielä vanhenemisvaarassa olevia öljyjä .. tuollainen cocktail imeytyy aika nopeasti, kunhan muistan käyttää.
Muuten.. olen alkanut kyseenalaistaa senkin, onko ihmisen jaloille ihanteellista olla aina vauvamaisen pehmeitä. Atleeteilla mm. tanssijoilla ja juoksijoilla on melkoisia kovettumia.. kyseessähän on normaali suojareaktio, mukö johtuu aktiivikäytöstä. Luonnonkansojen joka paikkaan kerkeävistä jaloista puhumattakaan... ennen vanhaan 'nykyihmisetkin' viettivät lapsuuttaan paljasjaloin, mm. oma duunaritaustainen äitini :) Joka paikkaan lähestulkoon mentiin kesäisin ilman kenkuä, ja jalkapohjat tottuivat. (Nykyään mamman jalat ovat kyllä huippusileät..!)
Ehkä pieni kovettuminen ja paksuuntuminen jalkojen iholla olisi hyödyksi ja tervettä, kunhan ei ole mitään kuivuudesta johtuvia haavaumia.
Mulla oli tuo sama probleema, että missä välissä rasvailen jalat, kun se karbamidi mönjä jää käsiin ja sotkee. 😅 Ratkaisin asian niin, että nykyään kuljetan puhtaan sukkaparin mukanani illalla suihkuun. Suihkun jälkeen rasvaan vielä kosteat jalat ja vedän sukat päälle, siinä on sitten iisi pestä lopuksi kädet. Tästä on tullut rutiini ja olen saanut muutamassa viikossa syviä kuivia alueita hoidettua normaalin ihon näköiseksi. Ihana vinkki tuo keramidi -voide, kiitos!
Jalkojenhoitajaksi voi opiskella kuka tahansa, siihen siis ei tarvitse terveysalan tutkintoa taustalle. Jalkojenhoitaja itsessään sen sijaan on terveydenhoitoalan tutkinto.
Sen vuoksi myös hinta saattaa olla edullisempi - jalkojenhoitajan/lääkinnällisen jalkahoitajan ei tarvitse maksaa alvia tekemästään palvelusta, kun kosmetologin tarvitsee. 😊
Varsinaisia jalkahoitajia on kuitenkin jostain syystä suhteellisen vähän. Tällä alueella kaikki ovat täystyöllistettyjä, monet tekevät käyntejä vanhainkodeissa ja yksityiskodeissa (mm. isälläni käy säännöllisesti sama tuttu hoitaja työkalupakkeineen). Kuulemma alkaa jo olla pulaa.
Olen luullut 'oikean' jalkahoitajan olevan kalliimman kuin 'pelkän' kosmetologin (väheksymättä kauneushoitoloita), ne kotikäynnit maksavat ainakin reilusti.. mutta mukana on tietenkin polttoainekulut ym.
Jalkojenhoitaja (AT) koulutus on terveysalan ammattitutkinto. Koulutukseen pääsyvaatimuksena on aiempi terveysalan pohjatutkinto, kuten lähi- tai sairaanhoitaja ja täytyy olla Valviran rekisterissä.
Käytin aiemmin karbamidi voiteita, mutta talvella kantapäät aina silti halkeilivat kuivuudesta. Vuosi sitten löysin Flow Cosmeticsin Marigold & Shea -vartalovoin ja se yllättäen toimikin aivan loistavasti. Nyt käytän sitä muutaman kerran talven aikana noin viikon kuureissa joka ilta. Väliajalla en hoida kantapäitä mitenkään, en rasvaa enkä raspaa. Ja yllättäen kantapäät ovat tosi hyvässä kunnossa, kuivuudesta ei tietoakaan. Tämä oli minulle mullistava löytö. ♥️
Ennen raspasin aina jalkoja ja voitelin jollain rasvaisella voiteella, mutta vinkistäsi aloin käyttää karbamidivoidetta ja enää raspaukselle ei ole tarvetta! 😳 Eli mulla pelkkä voide riittää nykyään! 😊🙏
Rasvaan jalkapohjani jaloillani, eli laitan rasvaa jalan päälle jalkapöydälle ja hieron sitten jalkapohjani sitä vasten (eli oikean jalan vasemmalla ja toisinpäin). Aina suihkun jälkeen rasvaan itseni kokonaan. Suosikkini on tällä hetkellä L300 sarjan Intensive Moisture Body Lotion, myös jaloille.
Mä rasvaan aina suihkun jälkeen illalla ja laitan sukat. Jos jättäisin ihan iltaan niin en jaksaisi sitä tehdä :)
Mä levitän voiteen pussi kädessä 😁
Mä käytän kertakäyttö hanskoja.🤩
Olen samaa mieltä jalkahoitajan kanssa, eihän nuo vielä pahat ole. Minulla on perinnöllisesti paksut ja kovat päkiät ja kantapäät, ja menee rikki paksummatkin sukat. Pluspuoli on, että eivät juuri hikoile tai kaikki imeytyy niihin kovettumiin. Joskus rasvasin kun kutisi kuivuuttaan niin paljon, ja sain seuraavalle päivälle kaameat liukkaassa lähmässä lumilautamonoissa pyörivät jalat, yyh. Eli en rasvaa :D
Rapsin saunomisen, uinnin tms. liotuksen jälkeen ihan kynsin irti sen minkä lähtee, kynnet on onneksi samaa kovaa ja paksua lajia. Raspaus minusta vain tiivistää kovettumia, sen sijaan sellainen huokoinen aito hohkakivi toimii hyvin. Sitten kun katastrofi syvenee ja kantapäistä töksöttää "tikkuja" ja repaleita, kuoriva jalkanaamio kehään. Kengän koosta melkein lähtee puolikas numero pois. Tämä kannattaa tehdä kesällä, jalat on jotenkin palelevammat kuorittuna, kenties koska hiki haihtuu heti eikä varastoidu ihokerroksiin.
Jalkahoitoon olen saanut aikaan mennä vain ulkomailla ja se oli enemmän kosmeettista, kiitos vinkistä että on sellainen asia kuin jalkahoitaja ihan erikseen.
...mutta ethän ole nähnyt jalkojani hoitamattomina..? ;) Kaikki tämän kuvan postaukset ovat hoidetuista jaloista. Mihin viittaat tällä, etteivät ole vielä pahat..?
Tuttua on! Kantapäissä olisi ilman hoitoa ihan norsun iho ja päkiöissä myös. Kesällä jalkoja tulee tosiaan hoidettua paremmin. En jaksa (talvisin) rasvata jalkoja joka ilta, mutta kun laitan vartalovoidetta sääriin, levitän sitä kantapäihin samalla (vaikkei ohuehko vartalovoide ole jaloille läheskään tarpeeksi). Käytän joskus credo-höylää, jolla "kuorin" suihkun jälkeen kantapäiden kuolleen ihon pois ja raspaan kevyesti loput. Sitten kunnon paksu voide ja puuvillasukat yöksi.
Miehelläni on tosi hikoavat jalat (minulla ei yhtään) ja hän on kokeillut erilaisia aineita vähentämään hikoilua. Mutta: iho on pehmoinen ja sileä, jopa kantapäissä! Eli näissä arpajaisissa voi tosiaan voittaa ja hävitä yllättävillä tavoilla! :)
Kiitos paljon tästä postauksesta! Mullakin on sama tilanne ja vielä 1-tyypin diabetes, niin pitäisi hoitaa jalkoja extra hyvin, mutta hitto vie aina talvisin laiskistuu erityisesti.. missä kävit jalkahoitajalla ja suosittelisitko häntä? Olisi kiva kuulla vinkkejä jos vaikka osuisi samalla paikkakunnalle☺️
Kävin Tampereella Elsen Jalkahoitolassa. Siellä on useampia hoitajia, mun hoidon teki Veera. Suosittelisin kyllä. :)
(Aiemmin olen siis aina käynyt kosmetologilla, mutta nyt kun tajusin että hoito on jopa halvempi jalkahoitajalla, niin ei ole enää paluuta kosmetologille.)
Hei,
jalkoja ei saa missään tapauksessa raspata, se vaan pahentaa tilannetta. Jalat käsitellään hohkakivellä.
Ja jalkojen hoidattaminen kosmetologilla on hemmottelua, ei jalkahoitoa. Jos haluaa maksaa hemmottelusta, se on tietysti OK, mutta jos haluaa että jalat hoidetaan kuntoon, siihen tarvitaan tietysti ammattilaista.
Millä lailla hohkakivellä hankaaminen eroaa raspilla hankaamisesta? Juuri hankaus on seikka, joka voi triggeröidä ihoa paksuuntumaan lisää, mutta monien ammattilaisten mielestä vain, jos raspaa liian usein.
Syy on selvä. Raspaamalla vain pahentaa ongelmaa:
– Raspaamisen seurauksena iho puolustautuu ja kasvattaa lisää ihosolukkoa ihon suojaksi. Toistuva raspaaminen johtaa kroonisiin ihomuutoksiin.
Lue lisää: Raspaatko kovettumat pois jaloista? Ei todellakaan kannata
Myös Mäkelä on puhunut samasta asiasta: Kovettumien kimppuun ei käydä nykyopein raspi kädessä. Jalkapohjien iho käsittää hankauksen niin, että nyt tarvitaan erityisesti suojaa ja kovettumien muodostuminen vain kiihtyy.
Mäkelä kuitenkin vinkkaa, että jos kovettumat ovat niin pahat, ettei voide imeydy niiden läpi, mutta tilanne – esimerkiksi sukkahousujen pukemisen takia – vaatii pehmeämpiä kantapäitä, voi niitä satunnaisesti ja varoen hipaista hohkakivellä. Hohkakiven kanssa pitää muistaa, että ihon pitää olla kuiva. Kosteana ihoa voi irrota tarkoitettua enemmän.
Ymmärrän tosi hyvin tämän hankausnäkökulman. Pidän vain kiinnostavana, että alan ammattilaisten (eli jalkojenhoitajien) keskuudessa kuitenkin on asiasta vaihtelevia näkemyksiä, eli yksimielisyyttä tästä ei ole. Jalkojenhoitaja on käsittääkseni Suomessa jalkojenhoidon ylin ammattilainen, ja jos tämän tason ammatti-ihminen sanoo asiakkailleen, että raspaaminen ei ole ongelma (jos sitä ei tee liian tiheästi), niin en ole taipuvainen ihan suoraan uskomaan, että raspaaaminen yksiselitteisesti pahentaa ongelmaa.
Jos tästä olisi aukotonta näyttöä, tieto varmasti olisi päätynyt myös jalkojenhoitajien, kuten myös kosmetologien koulutukseen. Parinkymmenen vuoden jalkahoidossa käymisen kokemuksella yksikään ammattilainen ei ole sanonut minulle, että raspaaminen kannattaa lopettaa kokonaan. (Vain, ettei sitä tule tehdä liian tiheästi.) Tämä on ihan mielenkiintoista, eikö?
Juu, tämä on vain osan jalkahoitajista näkemys mutta itse olen ”totellut” tätä älä raspaa -ohjetta nyt muutaman vuoden ja kantapäät ovat paljon paremmassa kunnossa. Kovin suurta ongelmaa ei tosin koskaan ole ollutkaan. Nyt kantapäät ovat kuulemma pehmeät kuin ”vauvan pylly”. Ei tarvitse käyttää hohkakiveäkään säännöllisesti. Tämä ei tietenkään toimi kaikilla mutta kannattaa edes kokeilla jos kiinnostaa - hohkakivi ei paljon maksa.
Minullakin on melko kuivat jalat, mutta yritän joka ilta rasvata. Kesällä ne pysyykin sitten aika pehmeinä. Nurmen jalkakuorintasaippuaa käytän myös, kun olen lukenut, että raspaus ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Ja toki kuorin jalat samalla kun kuorin muutenkin ihoa. Erillisiä jalkakylpyjä en jostain syystä nykyään jaksa tehdä... sen voisi ottaa vielä mukaan rutiineihin, koska kuivat jalat kuitenkin häiritsevät.
En tiedä vaikuttaako minullakin sitten jalkojen kuivuuteen jalan malli, kun jalkakaari on aika korkea.
CCS jalkavoidetta (lähes) joka ilta sängyssä jalkoihin ja sukat päälle siksi aikaa kun luen kirjaa. Minua ei käsien tahma selkeästikään häiritse 😁.
Tämän lisäksi säännöllisesti jalkahoidossa käyminen on pitänyt jalat kunnossa jo monta vuotta. Mitään muuta en jalkojen osalta tee.
Samaistun täysin! Tosin oon vielä laiskempi rasvaaja. Mä luen aina kertakäyttökäsineillä, koska rasvaan kädet illalla. 😂Akron muoviset hanskat on helppo pukea rasvaisiin käsiin ja käytän samoja monta iltaa. Hengailen ne kädessä muutenkin rasvauksen jälkeen 🤭
Tai sitten voi rasvata kertakäyttökäsineillä :)
Juuh, sama ongelma. Rasvaan joka ilta, silti kovettumaa ja halkeilua. Liputan kyllä todella jalkahoitajalla käynnin puolesta. Heillä on asiantuntemusta hankalampiin tapauksiinkin.
Olen miettinyt mistä johtuu taipumus jonkin ihoalueen kuivumiseen. Itsellä kroonisesti kuivat jalkapohjat ja sääret, miehellä taas kantapäät kuin vauvan peppu, vaikka kävelisi koko kesän paljain jaloin. Hänellä ongelmana talvella atooppisen kuiva selän iho. Itsellä ei puolestaan sellaista ongelmaa lainkaan, että selän iho olisi rasvauksen tarpeessa.
Sama! Olen miettinyt tätä tosi paljon!
Pehmeä ja tasainen iho jaloissa on mulle täysi mysteeri kun en ole sitä koskaan kokenut. Minusta on ihan hullua, että jollain "raavaalla miehellä" esim voi olla aivan pehmeät ja sileät kantapäät..! 😆
Kiitos tästä postauksesta, puhutteli todella paljon.
Kävin viime syksynä ensimmäistä kertaa jalkahoidossa ja kyseessä oli ihan perinteinen koulutettu jalkojenhoitaja. Jännitti ihan hirveästi mennä, koska jalat ja erityisesti kynnet olivat olleet todella pahassa kunnossa jo vuosikausia (erittäin vaikean elämäntilanteen aiheuttamien ilmiöiden vuoksi mitä en tässä nyt avaa sen enempää).
Sanoin heti ensimmäisenä, että mua hävettää kauheasti ja hyvä etten vaan pillahtanut samantien itkuun. Jalkojenhoitaja sanoi lempeästi, että meillä kaikilla on jalat ja jokaisen jalat on hyvät ja omanlaiset ja ei ole toisia samanlaisia jalkoja ja että niitä ei tarvitse yhtään hävetä. Jokainen saa olla sellainen kuin on ja että on hyvä että olen uskaltanut tulla sinne. Jalkojenhoitaja oli siis todellakin kerrassaan ihana ja kannustava ja mulle tuli niin hyvä mieli niistä asioista mitä hän sanoi ja millä tavalla tulin kohdatuksi siellä. Hän kertoi myös että jostain syystä juuri jalat ovat ihmisille yksi häpeällisimmistä asioista, ja että sen takia hän on aina kouluttanut uusia jalkojenhoitajia muistamaan sen, että ihmisille voi olla hyvin kivuliasta tulla hoitoon ja paljastaa mitä sukkien alta löytyy.
Jalkojenhoitaja kertoi myös, että oli oppinut ihotautilääkäriltä, että voide kannattaa "läpsytellä" ihoon kiinni sen sijaan että vaan levittäisi ja hieroisi, koska läpsyttely ilmeisesti saa sen imeytymään syvemmälle ja paremmin. Hän käytti Nelisan-voidetta. Sanoi myös, että kannattaa kesäksi ja talveksi valita erilaiset voiteet, muistaakseni liittyi jotenkin imeytyvyyteen että iho alkaa muistaa voiteen eikä se imeydy niin hyvin? Voi olla että tämän syyn muistan väärin, mutta mainitsi tosiaan kesäksi ja talveksi eri voiteet.
Hän sanoi myös tuosta jo mainitusta että ei kannata raspilla hinkata, kun pahentaa vaan kovettumia. (Ihmettelen miksei kaupoissa sitten myydä niitä veitsiä tms kuluttajille?)
Opin myös, että kynsi voi kellertää hiukan vaikka olisi täysin terve ja että kynnen värimuutoksia voi yrittää hoitaa etikalla. Etikkaa ilmeisesti pyöritellään vanupuikossa kynnen päällä ja se joillain ihmisillä kirkastaa väriä. Lisäksi mikäli kynnen kasvun kanssa on ongelmaa, voi kynnen alle laittaa tavallista ihoöljyä ja kynsi voi alkaa kasvaa sieltä nätimmin esiin.
Mulla oli siis todella hyvä ja opettavainen kokemus tuolla jalkojenhoitajan luona ja olen erittäin iloinen että menin, vaikka arvoin asian kanssa liian monta vuotta sen kauhean häpeän takia. Varpaankynnet ja jalat on nyt olleet jo kuukausia ihan eri kunnossa kuin aikaisemmin. Aloin myös käyttää erilaisia jalkineita jotta voisin välttää lähtötilanteen. Siihen liittyen jalkojenhoitaja mainitsi myös, että suuri osa ihmisistä ei jätä varpaille tarpeeksi tilaa kengässä, koska varpaat ovat muutenkin tavallisissa kenkämalleissa usein puristuksessa ja sen lisäksi siellä kärjessä pitäisi olla yllättävän paljon tyhjää tilaa. Itse käytän nykyään enää pelkästään paljasjalkakenkiä ja ero jaloissa on kyllä kuin yöllä ja päivällä.
Oma löytöni on Frantsilan virkistävä jalkavoide. Se ei ole superkosteuttava, mutta kun pahimmat kuivuudet on hoidettu, tämä ylläpitää ja nimensä mukaisesti virkistää jalkoja kivan tuoksun kanssa. Ja kuivuu aika nopeasti - myös käsistä.
Kiitos Sanni huikeasta blogistasi🌹! Arvostan syväosaamistasi ja sitä, miten jaksat jakaa tietoa meille ummikoille.
❤️❤️
Kanta-astujan ongelmakohta on kovettuvat kantapäät. Luottotuotteet jalkojen hoitoon Rentosaunan minttujalkakuorinta, hohkakivi ja Beurerin pieni pedikyyrilaite.
Aromaterapeuttisilla öljyillä terästetty suolakylpy tekee todella hyvää, mutta tulee tehtyä lähinnä kesällä mökkisaunassa.
Varsinaisia jalkavoiteita ei ole, koska vetelen jalkoihin muualle sopimattomaksi osoittautuneet tuotteet. Nyt jonossa on ärsytystä aiheuttanut käsivoide, liian tuhti vartalovoide ja sopimaton kasvobalmi. En mielelläni heitä mitään pois.
Levitän rasvan jalkapohjiin talouspaperin palasella. Taitan sen useamman kerran, jolloin siitä tulee vahvempi. Kädet eivät jää rasvaisiksi.
Instituto Espanol korjaava karbamidivoide (20 %) Prismasta n 6 e pitää mun korppukantapäät kunnossa kunhan muistan käyttää säännöllisesti. -Rasvaus iltaisin muovihanskat kädessä ja ohuet sukat jalkaan. Raspia käytän vain jos tilanne pääsee pahaksi...sitten rasva imeytyy paremmin.
Inspiroiduin eilen illalla tästä postauksesta ja rasvasin jalat :D kantapäät ovat kuivat, mutta ei onneksi paksuunnu valtavasti tai halkeile haavoille asti. Tykkään Elma B mehiläisvahavoiteesta, mutta paras olisi laittaa jotain kevyempää sen alle ensin. Eilen suihkautin kevyesti kuorivaa Kinokon kasvovettä jaloille (olin vahingossa ostanut tuon rasvaisen ihon kasvoveden, on vähän tujua kasvoilleni), se ja Fiinin Kaura-sheavoi tekivät tosi pehmeät jalat! Joku toinenkin mainitsi sheavoin toimivan, joten ehkä pitää käyttää sitä enemmänkin jalkojen hoitoon. Vuosi sitten sain sienen uimahallista ja olen sen jälkeen yrittänyt vähän tarkemmin hoitaa jalkoja, jottei vaan tulisi uudestaan! Nikellä on kivat uimasandaalit, missä reiät pohjassa jotta vesi valuu pois.
Tuli mieleen vielä jalkakylvyistä, että hierojani kehui Kaurilan saunan jalkakylpypommeja ja mainitsi kylpysuolan poistavan turvotusta jaloista ”osmoosin lailla”. Mutta käsittääkseni tämä ei kai ole mahdollista (nestekertymän poistuminen ihon läpi), vai mitäköhän tuolla tarkoitti. Ainakin sellaiset detox-jalkakylpylaitteet ovat huijausta, yksi fysiikan opettaja selitti aikoinaan, että mikäli niissä jalkakylvyn seurauksena värjäytyy vesi likaiseksi, johtuu se laitteen osien ruostumisesta, jonka elektrolyysi aiheuttaa, tai jotain sellaista muistelen :D
Sanni, olet auttanut niin paljon meitä kaikkia nämä vuodet! Haluan jakaa sulle oman vinkkini, jonka keksin tuossa n. 2-3kk sitten. Mä oon alkanut käyttämään illalla kantapäihin saman verran aikaa kuin kasvoihin. Ajattelin tehdä testin, mitä tapahtuisi. Suihkutan molempiin kantapäihin ensin kosteuttavan kasvoveden. Sitten laitan voidetta kämmensyrjiin(eli ei sormiin eikä kämmenelle) ja levitän voiteen kämmensyrjällä jalkapohjiin, tämän jälkeen laitan kasvoöljyn myös kämmensyrjään ja levitän senkin kämmensyrjällä kantapäille. Sitten vaan kävelen varpaillani sänkyyn lukemaan, eikä kädet ole lainkaan tahmeat. Minun kantapäät olivat ennen aivan horrorin kuivat ja häpesin niitä. Olin vähän laiska rasvaamaan niitä juuri samoista syistä kuin sinäkin. Nyt n.kolmessa kuukaudessa kantapäät ovat muuttuneet ihan vaivihkaa ilman mitään raspailuja kuin vauvan ihoksi. En olisi uskonut, jos joku olisi sanonut että saisin joskus ns normaalit kantapäät. Ja tämän idean sain siitä, että sinä kerroit hoitavasi nykyään kätesi kaksoiskosteutuksella.
😍😍
Wow, kuulostaa mahtavalta! Onnea parantuneen ihon johdosta! 🙏🏻
Voi kun minäkin saisin itseni näin tunnolliseksi kantapäiden hoitajaksi... (😩) Luulen, että mulla jo oma sisäinen vastenmielisyys ja ärtymys jalkojen koppuraihoa kohtaan saa aikaan sen, että jalkojen hoito ei ikinä tunnu mukavalta hemmottelulta (toisin kuin kasvojen ihon hoito), vaan ikävältä velvollisuudelta. Voi kun olisi jokin jalkojenhoito-keiju, joka tulisi iltaisin rasvaamaan jalat kun olen käynyt vuoteeseen, ja sujauttaisi yösukat rasvattujen jalkojen päälle... eikä mun tarvitsisi ikinä koskea jalkoihini..! 😆
Jos saat jollain loitsulla taiottua itsellesi sellaisen keijun, kerro se heti täällä blogissa! Veikkaan, että olisi tosi, tosi suosittu loitsu. Mulle ainakin kelpaisi jalkojenhoito-keiju!
😄😄
Käytän omiin jalkoihini kuorintaa varten Inkey Listin Glycolic Acid Exfoliating Body Stickiä ja se pehmentää kovettumia tosi hyvin ja tuntuu samalla myös hoitavalta. Rasvaamiseen käytän ihan vain Vitalista, se toimii mainiosti. Kiitos hyvästä postauksesta, nyt menen ehdottomasti itsekin jalkahoitajalle ennen kesää hoitoon!
Kun aloin lukemaan tätä niin mietin heti että "hmm, minulla ei ole ollut toistaiseksi ongelmia jalkojen ihon paksuuntumisesta tai kuivuudesta, johtuisikohan jalkojen hikoilusta..?". Sehän se syy taitaa olla 😅Hikoilussa on tosin omat haasteensa. Jalat ja kynnet täytyy pestä usein ja puhdistaa sekä kuivattaa hyvin. Kengissä on pakko käyttää sukkia ja pohjallisia jotka kuivattaa käytön jälkeen. Villasukat ja merinovillasukat ovat itsellä myös avuksi. Sukkia pitää vaihdella usein saman päivän aikana. Ja sit pahimpina kausina olen laittanut antiperspiranttia jalkapohjiin. Hikoilu voi tuottaa erittäin pahaa aromia bakteerien juhliessa ja pilata hyvät kengät kun haju ei meinaa lähteä. Pikkuvarpaan väli saattaa myös hinkkautua helposti puhki ja luoda otollisen elinympäristön jalkasienelle. Koettu on 🙈 Tähän auttoivat varvassukat tai pienet villapallot varpaan välissä :D Testasin kerran iontoforeesia vaivaan ja koin saavani apua tähän. Laite vain oli liian kallis enkä tämän vuoksi jatkanut hoitoa 😅 Nuo muut perusjutut jotka mainitsin on pitäneet homman siedettävänä 😁 Toivottavasti tämä avasi kolikon toista puolta jalkojen haasteista ja oli tarpeeksi kiintoisaa luettavaa xD
Kyllä kosmetologit hoitavat kovettumat, känsät ja syylät (ja osaavat nämä kaksi erottaa toisustaan) , maseroituneet varpaanvälit, paksuntuneet kynnet, sisäänkasvaneet kynnet eli yleisimmät jalkaongelmat. Tunnistavat jalkavaivat ja jalkasairaudet ja osaavat ohjeistaa oikeaoppiseen kotihoitoon ja siihen mitkä tuotteet ovat juuri sinulle hyvät ja mikä on sopiva käyntiväli juuri sinulle. Käytössä on tottakai skalpelli kovettumiin ja jalkapora, jolla saa paksuuntuneet kynnet, känsät ym.hoidettua ja jalkapohjat vielä siistittyä. Pelkällä raspilla kosmetologi ei tee jalkahoitoa. Jalkahoidon päätteeksi hierotaan jalat polveen saakka. Lakkaus kuuluu osalla palveluun. Tähän perusjalkahoitoon on saanut koulutuksen ihan kosmetologikoulusta. Toki tapahtuneen koulutusreformin myötä en tiedä koulutetaanko enää niin perusteellisesti kuin itseni aikoinaan (ja toki lisäkoulusta oli tarjolla) Ja toki moni valitsee että tekee vain hemmottelua.
Ja kosmetologit tarvittaessa ohjaavat eteenpäin jalkaterapeutille tunnistettuaan ongelman mihin tarvitsee erityisosaamista.
Jalkojenhoitajia ei enää kouluteta vaan sen tilalle on tullut jalkaterapeutti, joka on siis AMK tasoinen koulutus. Jalkahoitaja (AT) on 150 op laajuinen terveysalan ammattitutkinto eli alla oltava sosiaali- tai terveysalan ammattitutkinto. Jalkahoitaja nimikettä taasen voi käyttää kuka tahansa. Mutta eri nimikkeiden takaa löytyy kyllä hyviä ammattilaisia eri tarpeisiin.
Itse hoidatan jalkani 2-3 kuukauden välein vaikka ei hirmuisesti hoidettavaa olekaan ja voisin itsekin hoitaa. Mutta on aivan ihanaa kun toinen hoitaa ja tarkistaa samalla jalkojen kunnon.
Pyrin rasvaamaan useamman kerran viikossa. Ja rasvaan jalat vessassa ja laitan sukat, en vuoteessa koska haluan pestä kädet jalkojen rasvauksen jälkeen.
Kosmetologi maksaa alvin ja se saattaa vaikuttaa hintaeroon. Toisaalta hintaerot riippuvat myös paikkakunnasta ja yrittäjien omasta hinnoittelupolitiikasta. Meillä päin äkkiä vilkaistuna jalkateraputin jalkahoito maksaa 62-89 euroa, jalkojenhoidon at:llä 65-94 e ja kosmetologilla 50-97
Kyllä nimenomaan jalkojenhoitajia (AT) edelleen koulutetaan jalkaterapeuttien (AMK) lisäksi. Koulutukseen pääsy vaatii aiemman sosiaali- ja terveysalanpohjakoulutuksen ja Valviraan rekisteröitymisen.
Ja jalkahoitaja on asia erikseen, sitä nimikettä voi kuka tahansa käyttää.
Aa, tämähän oli hyvä tarkennus, en tullut itsekään ajatelleeksi, että jalkahoitaja ja jalkojenhoitaja ovat eri termit ja koulutukset.
Kiitos tarkennuksesta. Hieman epäselvästi kirjoitin ja myös virheellisesti: en yhtään tarkistanut tekstiä vaan lipsahti väärä nimike. Kyllä, jalkojenhoitajia (AT) koulutetaan ja on se oikea nimike.
Mutta vähän historiaa (anteeksi, tylsä aihe mutta itselle lähellä sydäntä alaan liittyen) : vanhan jalkojenhoitaja tutkinnon (ilman AT liitettä) korvasi tuo jalkaterapeutti (AMK).
Jalkojenhoitoala ammattilaisia koulutettiin jo 1940-luvulla muutaman kk kurssilla ja painoalueena oli esteettiset näkökulmat. Jalkojenhoitajan koulutus aloitettiin 1971 sairaanhoito-oppilaitoksissa ensin vuoden mittaisena, kunnes 80-luvulla piteni 1,5 vuoteen. Ja 1996 aloitettiin jalkaterapiakoulutus jolloin koulutus piteni, laajeni ja sisältö muuttui. Samalla loppui jalkojenhoitajien koulutus.
Vuoden mittaisen jalkojenhoidon ammattitutkinnon pystyi suorittamaan 2003 alkaen eikä hän ole terveydenhuollon ammattilainen (eli pohjakoulutukset olivat vaihtelevia) Tämä ei myöskään vastannut aiempaa jalkahoitajien koulutusta.
2019 tutkinto uudistui ja sosiaali-ja terveydenhoidon ammattilaiset voivat syventää osaamistaan suorittamalla terveysalan ammattitutkinnon jalkojenhoidon osaamisalalla. Ja heillä on ammattinimike jalkojehoitaja (AT).
2012 alkoi lähihoitajille suunnattu sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 180 op. Siinä pystyy valitsemaan yhdeksi osaamisalaksi jalkojenhoidon osaamisalan ja tällöin ammattinimike on lähihoitaja. JulkiTerhikistä löytyvät ne joilla on sosiaali- ja terveydenhoitoalan osaaminen.
Eli tosi kirjavilla koulutuksilla ja nimityksillä hoidetaan jalkoja.
Kuten itsekin sanoin, jalkahoitaja nimikettä saa käyttää kuka hyvänsä ja vaikkei olisi päivääkään opiskellut mitään aiheeseen liittyvää.
Tosi mielenkiintoinen postaus jälleen! Itse olen myös ollut siinä uskossa, että minkäänlaista raspausta tai vastaavaa hankausta ei saisi ollenkaan tehdä jaloille, mutta hyvä tietää, että esim. kerran kuussa se olisikin ihan ok. Olen myös huomannut tuon saman jutun, että tosi usein miesten jalat ovat tosi sileät ja pehmeät, vaikka he eivät tee niille mitään. Onkohan miesten jalkojen iho jollain tavalla erilainen?
Itselläni on myös tuo tosi vahva kaari jalkapohjassa, joten päkijät, isovarpaan sivut ja kantapäät kovettuvat ja kuivuvat mulla tosi pahasti. Minäkin inhoan jalkavoiteen tunnetta käsissä, joten olen ollut laiska rasvaaja. Jossain vaiheessa aloin kuitenkin pakottaa itseäni rasvaamaan jalat vähintään kerran päivässä karbamidipitoisella voiteella, ja se auttoi, mutta jos en sitten kuitenkaan jaksanut rasvata joka päivä, välipäivät näkyivät heti ihon kunnossa.
Mutta! Sitten tapahtui ihan uskomaton käänne! Nimittäin muutama vuosi sitten tapasin nykyisen aviomieheni, joka on Skotlannista kotoisin. Aloin viettää useita kuukausia Skotlannissa merenrantakaupungissa. Kävi niin, että eräällä pitkällä Skotlannin-reissulla en vain viitsinyt tehdä jalkarasvausta. Ajattelin, että korjaan asian sitten myöhemmin vaikka jalkahoitajalla, ja päätin vain unohtaa jalat pariksi kuukaudeksi, kun oli niin paljon muutakin tekemistä kuin niitä murehtia. Palatessani Suomeen päätin tsekata jalkojen kunnon kauhunsekaisin tuntein, ja mitä sieltä löytyikään... Superpehmeät vauvan peppu -jalat! En meinannut uskoa sitä todeksi. Ekaa kertaa moneen vuoteen jätän jalat hoitamatta, ja ne ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan! Myös kasvojen iholla huomasin muutoksen: minulla on seborrooinen ekseema, mutta kaikki ongelmakohdat poistuvat Skotlannin ilmastossa kuin taikaiskusta. Tämä taika tapahtuu joka kerta, kun olen vähänkin pidemmän aikaa Skotlannissa. Täällä on superkostea ilmasto ympäri vuoden, ja uskon, että siinä täytyy olla selitys. Miehelläni on myös paljon enemmän iho-ongelmia silloin, kun olemme pitkän aikaa Suomessa. Suomessa on ympäri vuoden todella kuivaa sekä sisällä että ulkona. En sitten tiedä, voisiko joku vesihöyrysysteemi tai vastaava auttaa meitä ongelmajalkaisia ja -ihoisia Suomessa, ja olisi myös hauska tietää, onko tämä vain minun kokemukseni, vai onko kostean meri-ilmaston taianomainen ihovaikutus parantanut muitakin.
Tosi mielenkiintoista! 🤩👏
Miten olisi jotkut esim muoviset sandaalit/tossut, joihin rasvatut ja sukitetut jalat viitsii laittaa ja käydä pesemässä kädet siinä välissä. Itse käytän villasukkia puuvillasukkien päällä sen jälkeen kun olen rasvannut jalat niin rasvaa ei tartu lattioihin ainakaan niin pahasti. Ehkä jalat voi myös rasvata jo kylpyhuoneessa hampaiden pesun jälkeen tms. laittaa sukat ja tossut siellä jalkaan ja pestä heti kädet myös.
Vähän kuulostaa kurjalta, jos kertakäyttötuotteitä täytyy käyttää joka päivä
Mä en halua kävellä rasvatuilla jaloilla, sillä kävellessä rasva painuu sukkien kuituihin ja näin ollen osa voiteesta imeytyy sukkiin, ei ihoon.
Muutaman kerran kuukaudessa illalla CCS jalkavoidetta jalkoihin ja villasukat. Omat jalkani pysyvät näin hyvänä.
Itse käytän kertakäyttöhanskoja rasvaamisen ajan, jottei tarvitse enää käydä kävellä ja käydä pesemässä käsiä alakerrassa.
Kertakäyttöhanskoja en ole koskaan tajunnut itse kokeilla jalkojen rasvauksessa, voisi tätäkin vaihtoehtoa kokeilla.
Itsellä ongelmana on sekä kuivat jalkapohjat, kovettumat kantapäissä, että myös psoriasis, jota on käytännössä varpaista polvien yläpuolelle. Vaikea on rasvata jalkapohjat, kantapäät ja jalat polven yläpuolelle asti sotkematta vaatteita siihen rasvaan. Varsinkin kun iho on tyypiltään sellaista, ettei se meinaa imeä sitä rasvaa helposti. Rasvauksen jälkeen pitäisi olla kaksi tuntia koskematta jaloilla mihinkään. Hieman vaikeaa käytännössä. Luin joskus lehdestä ohjeen, että rasva kannattaisi pukea aamusta ja vetää päälle nylon sukkahousut. Päivän aikana sitten rasva imeytyy jalkoihin ja illalla on pehmeä iho. Päädyin kokeilemaan tätä. Sanomalehti lattialle ja tuolilla istuen levittelen paksun kerroksen rasvaa jalkoihin. Sitten 40 - 60 den sukkahousut jalkaan. Täytyy myöntää, että hieman ällöttävää on alkaa kiskoa sukkahousuja rasvaisiin jalkoihin. Jos sukkahousut riisuu 4 tunnin kuluttua, niin iho tuntuu vielä tahmealta. Mutta kun pitää sukkahousuja 8 - 12 tuntia, niin kaikki rasva on imeytynyt ja iho on todella pehmeä. Silti noista sukkahousuista ei rasva tule läpi ja housut ja kengät pysyy puhtaana. Hieman oudon tuntuinen ratkaisu näin miehenä, mutta todella hyvin toimiva. Eihän niitä kukaan kuitenkaan sieltä housujen alta näe. Ja olen ajatellut asian niin, että vaikka joku nuo sukkahousut sattuisikin joskus huomaamaan, niin oma terveys ja hyvinvointi on tärkeämpää, kun se mitä muut moisesta ajattelee.
kiva ja tärkeä postaus, kiitos Sanni ! kävelen paljon ja kesäaikaa paljain jaloin aina kun mahdollista, jalat on kovilla. en raspaa itse, koska jalkahoitaja on varoittanut sen tuottavan lisää kovettumia. käyn mielummin hoidossa ja hoidon lisäksi saa aina ihanan hieronnan. käytän oikeastaan pelkästään Peclavus podo diabetic fusscreme urea 10 % -voidetta. olen todennut sen kaikkein tehokkaammaksi jaloilleni. Suihkun jälkeen levitän voidetta jalkoihin, hieron vähän aikaa ja loput voiteesta kyynärpäihin (kuivat nekin). Sitten sukat päälle. Jalkahoitaja antoi positiivista palautetta viimeksi, että on pehmeät jalat.
Mullaki on kuivat jalat. Oon käyttäny Pirkan Lastenvoidetta mun jalkoihin ja se on auttanu hyvin sillon, krhm, ku jaksan rasvata jalat. (Mulla on ongelma siinä, ku kaikkien iholle tulevien voiteiden pitäis olla hajuttomia ni vaihtoehtoja ei oo kovinkaan paljoa.)
Mielenkiintoinen aihe! Jalkahoidossa käyminen on ihanaa, kun ei tarvitse itse tehdä. 😊 Mie kuorin jalkojen ihoa silloin tällöin hohkakivellä, se on ollut niiiiin paljon parempi kuin raspi. Rasvaan myös silloin tällöin (😁) sheavoita sisältävällä rasvalla ja toisella tuhdimmalla "könttimäisellä" voiteella. Joskus laitan macadamiaöljyä alle ja voiteen päälle, jos tilanne sitä vaatii. Jalkahoidossa pitää aina keväisin käydä. 🤗
Voisko tuohon siun ongelmaan auttaa joku sellainen suti, jolla pystyt ottaa sitä voidetta ja levittämään tarkasti? Sit vaan välillä pesuun se suti, säilyttää lähellä voiteita et on "aina käytettävissä". Voisin kuvitella et sellanen suht napakoilla harjaksilla oleva vois toimii ihan hyvin paksummallakin voiteella. 🤔
Minua kiinnostaa tuo, että miksi hohkakivi on parempi kuin raspi..? Jos hankaaminen on syy, miksi raspausta pidetään huonona, niin sama hankaaminenhan toteutuu myös hohkakivellä..?
Sudilla ei pysty hieromaan voidetta jalkojen ihoon. Jos voiteesta haluaa parhaat tehot irti, se pitää hieroa ihoon kunnolla, suorastaan painella. Rutikuiva, paksu ja kovettunut iho ei helpolla ota vastaan mitään, ja se vastustaa imeytymistä. Jos voiteen vain sivelee ihon päälle, se ei imeydy ihoon vaan tarttuu ja imeytyy päälle laitettavaan sukkaan.
Olen myös sitä mieltä, että hohkakivi on paljon parempi kun raspi. Syytä on vaikea sanoa. Saattaa olla se, että sillä ei pysty "repimään" kovettumia auki, kun kivi on sen verran haurasta, että se antaa ensin periksi jos voimaa on liikaa. Se myös käytettäessä muotoutuu kulumalla sopivan muotoiseksi. Tarkoitushan on hioa korkeimmat kohdat pois. Pahinta on jos halkeamia repii yhä syvemmältä auki. Joskus kun kantapäät oli oikein pahat, niin tein sen, että joka suihkussa käynnin yhteydessä hioin kevyesti kovettumia pois. Kuukauden kuluttua ne olikin jo hyvät.
Näin mainoksen karkelo-sukista, joiden pitäisi hoitaa korppujalkoja. Sukkiin on kudottu mukaan merilevää ja sinkkiä. Näitä aineita käytetään ihonhoidossa/haavahoidossa.
Päätin kokeilla ja parin viikon jälkeen on muutosta tapahtunut. Ilman rasvausta.
Jalkoja EI SAA KOSKAAN raspata. Mikä tahnsa kosteuttava perusvoide sopii, kun sitä käyttää säännöllisesti. Raspaaminen itse asiassa provoisoi ihon paksuuntumista. Jalkaterapeteutti antaa oikeat hoito-ohjeet, siis sellainen ammattikorkeakoulun käynyt jakojen terveyteen perehtynyt ammattilainen.