Saatoin eilen vähän pimahtaa.
Bath & Body Works, satumaa värikkäiden ja erityisesti tuoksuvien vartalotuotteiden ystäville. Itse en ole aiemmin kokenut niin valtavaa vetovoimaa B & B Worksia kohtaan, sillä tuoksut ovat todellakin sieltä imelämmästä ja voimakkaammasta päästä (minulle vähän liian päänsärkyosastoa), mutta eilen... Kohtasin San Luis Obispon pääkadulla Bath & Body Worksin jouluasussaan.
Iiiik! Voi sanoa että oikeasti lähes sekosin.
Olen kertonut monesti että olen asiakas, jonka voi saada ostamaan melkein mitä tahansa pelkästään kauniilla, houkuttelevilla pakkauksilla. Pakkauksilla ja esillepanolla on valtavan suuri merkitys kaltaiselleni asiakkaalle. Toki suosin hankinnoissani myös minulle mieleistä koostumus- ja raaka-ainemaailmaa (--> luonnonkosmetiikka), silloin kun olen ostamassa jotain tarpeeseen. Mutta kun näen jotain älyttömän ihanan näköistä kosmetiikkaa, tunnen välitöntä himoa ostaa tarpeeseen katsomatta. Tuskin täysin vieras tunne muillekaan..? ;)
Minun kohdallani tällaiset tuntemukset ovat kuitenkin harvinaisia, en ole shoppailevaa tyyppiä enkä joudu usein ostosmielitekojen valtaan. Ehkä kohdalleni ei siis osu tarpeeksi houkuttavan näköistä kosmetiikkaa tarpeeksi usein..? ^_^
Eilen jouduin kuitenkin kunnon rehellisen ostomanian valtaan. Bath & Body Worksin joulutuotteet lumosivat minut täysin. Ja kun kyltit toitottivat tarjousta "Ota 6, maksa 3", voitte arvata lopun....
Kosmetiikan jouluinen karkkimaa. Eilen oli todellakin Sannin Karkkipäivä. :)
Jopa sisareni, joka ei muuten erityisemmin jaa kosmetiikkafriikkeyttä kanssani, myönsi että liike oli "aivan ihana paikka". :)
Katsokaa näitä kynttilöitä... <3
H-o-u-k-u-t-u-s d-e-l-u-x-e.
Nämä kynttilät... Siis herranjestas. Niin ihania, niin ihania..!! Miten joku voi olla onnistunut suunnittelemaan näin törkeän söpöjä kynttilöitä jotka ovat juuri mun aaltopituudella...? Olisin voinut katsella näitä kynttilöitä tuntikaupalla. Olisin halunnut ne kaikki.
On ehkä pakko palata vielä ostamaan tämä violetti talvikaunotar.... <3 <3 Nuo violetit lapaset, aaawwww...!
Nämä vain painavat niin älyttömästi että en tiedä miten saan laukun pysymään 20 kilon rajassa...
Eiliseltä karkkiretkeltä mukaan lähti koko Bath & Body Worksin jouluinen vartalovoidekokoelma. Ja tiedättekö mitä? Vaikka nämä ovat aivan ihania, minun ei tarvitse pitää näitä itse :) Nämä ovat lahjaksi. Minulle tuotti suurta mielihyvää saada ostaa tämä suloinen, jouluinen viisikko, mutta en tarvitse niitä eikä mielihyvään liity (aina) omistaminen. En ikinä edes saisi näitä käytettyä loppuun vaikka yrittäisin. Kotona on jatkuvasti enemmän testikosmetiikkaa kuin ikinä ehdin käyttää.
Jokunen läheiseni tulee siis löytämään näitä aattona kuusen alta... ^_^
No, aika monta kynttilää haluaisin kyllä ihan itselleni <3
P.S. Bath & Body Worksia myydään Suomessa ainoastaan Viking Linen Turku-Tukholma -reittiä kulkevalla Grace -laivalla.
.
P.P.S. Pakko myöntää että en meinaa millään löytää tällä matkalla aikaa tehdä kunnon perusteellisia matkabloggauksia :/ Ohjelmaa on aamusta iltaan ja matka on laadultaan sosiaalisempi kuin normaalisti. (Hahah, kuulostaa varmaan ihan hassulta.. ^_^) Aloitin eilen junassa kirjoittamaan juttua Bay Arean osuudesta, katsotaan saanko sen tällä viikolla loppuun... Tänä aamuna (täällä on nyt siis aamu) tuntui siltä, että halusin ennemmin jakaa karkkimaafiilikset kuin San Franciscoa ja Oaklandia :)
*
Blogi muuttaa 1.12. osoitteeseen https://karkkipaivablogi.com/
Uutisia: Karkkipäivä-blogin koti vaihtuu kuun vaihteessa.
1. joulukuuta Karkkipäivän löytää Kauneus & Terveys -lehdestä:
Kuusi ja puoli vuotta olen viihtynyt Indiedaysilla, joka on ollut minulle rakas koti. Minulla on ollut täällä hyvä olla, ja niin henkilökunta kuin kollegat saavat kiitosta hienon yhteisön luomisesta. Erityisterveiset lähtevät it-Hannulle, joka on varmasti maamme blogimedian mahtavimpia it-tukihenkilöitä. Jokainen ID:ltä eteenpäin siirtyvä kiittää häntä ja sen on mies ansainnut. :)
Vaikka muutokset aina vähän pelottavat, ainakin minua, niin kehitys on hyvästä sekin ja haluan kokeilla millaisia mahdollisuuksia lehtitalolla bloggaaminen voi tuoda. Indiedaysin hyvästely tuntuu haikealta (kollegani tietävät mikä niiskunössö olen), mutta samalla olen tietysti innoissani tulevasta ja odotan uteliaana, miten asetun osaksi uutta kotia. Tämän muuton yhteydessä ei onneksi tarvitse riidellä kämppisten kanssa tapettien väristä tai sohvan paikasta..! ^_^
K&T:llä odottaa ainakin yksi tuttu naama - saan liittyä saman katon alle kauneusbloggauksen rautaisen ammattilaisen ja ystäväni Virven rinnalle. <3 Se tuntuu tosi kivalta. :)
Minulla ja K&T:llä on muuten yhteistä historiaa 20 vuoden takaa.
Kauneus & Terveys on ensimmäinen suomalainen kauneuslehti jota olen koskaan tilannut. Kotona on edelleen säilössä pari kansiollista vanhoja "Kaunareita".
Tässä lehtiä vuodelta 1996. :)
*
Vaikka osoite vaihtuu, Karkkipäivän tyyli ja sisältö eivät muutu. Täällä jatketaan edelleen samalla cocktaililla kauneusjuttuja, ruokaa ja matkailua maustettuna lapsenomaisella uteliaisuudella elämän ja kulttuurimme ilmiöitä kohtaan. Sekä tulisella halulla perehtyä asioihin pintaa syvemmältä. Kosmetiikka-arvioiden, ruokareseptien ja Kreikan saarten keskellä saatte varmasti edelleen lukea spontaaneja kommenttejani liittyen arjen havaintoihin maitorahkan markkinointiväittämistä kanssamatkustajien käytöstapoihin Ruotsin laivalla. Tiedätte minut, en voi pitää suutani kiinni kun jokin asia herättää tunteita. :)
Juuri sitä bloggaus minulle on: tunteiden ja tunnelmien jakamista. Koen, tunnen, innostun, ihastun, välillä vihastunkin. Rakastan, välitän, suren. Ihmettelen. Kaikkea tätä jaan kanssanne jo kahdeksatta vuotta mylittleponien värisessä maailmassani nimeltä
KARKKIPÄIVÄ.
Toivottavasti seuraatte minua joulukuussa Kauneuteen & Terveyteen. :)
.
(P.S. Sivu on valmis vasta 1.12. eikä siellä vielä ole sisältöä vaikka linkki toimii. Joulukuun alussa näette uuden headerini - tulen nyt vihdoin hyvästelemään sateenkaaritikkaribannerin...)
Max Factorin False Lash -ripsariperhe on kasvanut uudella tulokkaalla josta innostuin kovasti: False Lash Epic. Alkuperäinen False Lash Effect on yksi vuosien takaisia suosikkejani, ja tämän maskaraperheen uudet tulokkaat kiinnostavat aina. Pääsin mukaan Max Factorin kampanjaan esittelemään uutukaista kera Masterpiece Cappuccino Nudes -meikkitutorialin ja täältä pesee :)
False Lash Epicissä on pallokärkinen harja jonka tyyppistä maskaraharjaa en ole itse aiemmin käyttänyt ajatellen että se sotkisi ahtaalla silmäalueellani. Mutta päinvastoin - FLE'n pallokärki on mitä parhain ripsien selvittäjä ja aukikampaaja - joka samalla tuo vielä siististi lisää massaa yksittäisiin ripsiin!
Neljästä eri harjastyypistä ja kaksipuolisesta rungosta koostuvaa harjaa voi käyttää maun mukaan monella tapaa. Massiivisimman tuloksen saa vetämällä maskaraa ensin harjan tasaisella puolella ihan ripsien tyvestä saakka (tasainen puoli osuu kauttaaltaan ihan ripsien juureen), erottelemalla ripset sen jälkeen harjan kaarevalla puolella ja lisäämällä sen jälkeen pallokärjellä massaa sisä- ja ulkonurkan pienimpiin ripsiin.
Omaksi suosikkitavaksi on muodostunut vetää perusmaskarointi kaarevalla puolella ja lisätä sitten extramassaa ja erottelua pallokärjellä. Tuo pallokärki on tosiaan jännä kun se samalla tuo vahvasti lisää volyymia, mutta myös vetää auki mahdolliset paakut. Tykkään myös siitä kun sen voi helposti kohdentaa sisä- tai ulkonurkkaan. Kärki näyttää kuvassa kömpelömmältä kuin se on käytössä. Kapeakärkisellä maskaraharjalla saavuttaa myös hyvin ahtaat kohdat, mutta FLE'n harjaksinen pallokärki mahdollistaa sen, että kärki tavoittaa ne ihan piskuisimmatkin ripset ja tallettaa niihin maksimaalisesti väriä.
Hintaa False Lash Epicillä on 19,90€ / 13,1 ml ja maskaraa saa mm. Sokokselta.
Tein Cappuccino Nudes -paletilla kaikille silmien sävyillle sopivan pehmeän ruskean ja beigen sävyisen arkimeikin. No, jollekulle tämä ehkä olisi juhlameikkikin, minulle arkinen :)
Paletissa on kahdeksan sävyä joista puolet ovat mattaisia, puolet hohtavia. Tasa-arvoa mattaisten ja hohtavien sävyjen ystäville! ^_^
Paletin sävyt ovat vaalea, läpikuultava kulta (hohtava), luonnonvaalea nude (matta), ruusubeige (hohtava), hyvin vaalea ihonsävyinen beige (matta), toffeinen ruskea (hohtava), tummanruskea (matta), tummanruskea (hohtava) ja syvä tummanruskea (matta).
Cappuccino Nudes -meikki + FLE-ripsari ennen ja jälkeen.
2. Levitä seuraavaksi valo ja varjot: ulkonurkkaan mattaista tummanruskeaa (mattaisella saat parhaan varjoefektin), luomen keskelle ja luomivakoon hohtavaa toffeenruskeaa ja sisänurkkaan valoa hohtavalla ruusubeigellä.
3. Rajaa yläluomi paletin tummimmalla sävyllä, mattaisella syvällä tummanruskealla. Käytä rajaukseen ohutkärkistä luomivärisivellintä.
4. Viimeistele meikki lisäämällä kulmaluulle highlight paletin vaaleimmalla sävyllä. Lisää halutessasi alaluomelle pehmeä rajaus paletin tummanruskealla ja toffeenruskealla sävyllä.
5. Harjaa ripsiin maskara.
Kauniisti erotellut, siistit ripset ja hillitty meikki joka piirtää silmät esiin pehmeästi mutta tehokkaasti. Sopii kaikille :)
KILPAILU. Minulla olisi teille kolme kappaletta False Lash Epic -maskaroita arvottavana. :) Osallistut arvontaan kertomalla, mitä sävyjä sinä käytät mieluiten arkimeikissäsi.
Kilpailun säännöt täällä. Osallistumisaikaa on 22.11. kello 24.00 saakka. Jätäthän osallistumiskommenttiisi myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville
Yhteistyössä Max Factor
Arvonta suoritettu. Maskaran voittivat Veera, Elanor ja sari. Onnea voittajille :)
Minun teki mieli blogata tästä jo viikko sitten tuoreeltaan, mutta sopiva hetki tuli vasta nyt.
Beauty Highlights -blogin Mia ja minä otimme läjän kaveriselfieita viikon takaisessa Bloggers' Inspiration Day -tapahtumassa. Niistä kumpusi aihe tähän kirjoitukseen.
Kuvissa on kaksi naista jotka näyttävät mielestäni mukaville ja iloisille. Jonkun mielestä he ovat kauniita, jonkun mielestä tavallisen näköisiä, joku näkee heissä ehkä jotain epämiellyttävääkin. Kirjoituksen pointti ei kuitenkaan ole siinä miltä he jonkun silmiin näyttävät, vaan siinä, ettei sillä pitäisi olla mitään väliä miltä he näyttävät - ja kuitenkin naisten epävarmuus ulkonäöstään purkautui kuvanottohetkellä lähes absurdilla tavalla.
Hetki kiteytti taas valtavan hyvin miten hullun ulkonäkökeskeinen kulttuurimme on, ja halusin kirjoittaa siitä. Se on älytöntä, ja vaikka tiedostan sen, en itsekään ole vapaa näistä paineista.
Mia ja minä halusimme ottaa meistä selfien. Sen sijaan että olisimme vain painaneet laukaisinta, tilanne venyi monen minuutin naurettavaksi sessioksi jossa kauhistelimme kuvia ja näimme niissä milloin mitäkin rumaa. Paljon kertoi myös se, että näimme epäedullisuudet vain omassa naamassamme, emme toisen. Minusta Mia näytti joka kuvassa säteilevän kauniilta enkä pystynyt mitenkään ymmärtämään miten hän näki kuvissa jotain rumaa. "Ei, ei, ei tätä kuvaa, mun silmäpussit...! Mun nenä..!" Itse näin vain kauniit kasvot. Mia taas ei käsittänyt lainkaan kun minä kiljuin, "Ei kamala, mun leukaperät on kuin liiteri, eijei, ei voi ottaa tästä kulmasta, ihan hirveä neliönaama..!" Jne jne. Kumpikin näytimme mielestämme toisen vierellä epäedustavalta.
Aivan hullua, typerää ja turhaa. Ja samalla niin yleistä ja surullista kyllä ymmärrettävää.
Elämme ulkonäkökeskeisessä kulttuurissa ja viime vuosien selfie-trendi on vain pahentanut paineitamme näyttää hyvältä, kauniilta ja edustavalta. Ottaessamme ja julkaistessamme selfieitä haluamme ihailua, vaikka kaikki eivät sitä varmasti ääneen sano tai ajattele tietoisesti. Vaikka tiedostamme ulkonäköpaineiden pinnallisuuden ja turhuuden, meidän on vaikea välttyä halulta näyttää itsestämme vain valikoitu puoli. Emme ole valmiita näyttäytymään kuvissa juuri sellaisina kuin olemme, isoine neninemme, finneinemme tai vaikka hörökorvinemme. Nämä ominaisuudet ovat osa meitä ja tekevät meistä juuri sen kokonaisuuden mikä olemme, mutta meille tulee parempi mieli kun voimme näyttää itsemme häivyttäen näitä ominaisuuksia. Vaikka totuus on, että useimmat muut eivät edes näe näitä asioita epäeduksemme.
En tiedä mikä kirjoitukseni ydinsanoma on, mutta koen halua nostaa esiin ulkonäköpaineiden älyttömyyttä. On hyvä välillä miettiä, miten turhaa on surra ikäviksi kokemiaan ominaisuuksia. Ja tiedostaa, että muut eivät niitä näe. Ainakaan samalla tavalla kuin me itse. Meidän takertuessa detaljeihin toiset näkevät meidät kokonaisuutena joka on enemmän kuin kasvojen, raajojen ja hiusten summa. Kun minä näen peilissä leveät leukaperät, toinen näkee iloisen hymyn ja tuikkivat silmät.
halein, Sanni
.
P.S. Sain viime yönä nukuttua melkein 5 tuntia...! *tuulettaa*
Saa nähdä koska mä putoan kesken päivän katuun väsymyksen uuvuttamana.
Olen kolmena viime yönä nukkunut yhteensä alle 10 tuntia. Viime yönä sain nukuttua pisimmät unet kellon näyttäessä neljää kun heräsin. Jesss, ajattelin. Edellisenä yönä makasin silmät apposen auki jo kahdelta aamuyöllä, pään painuttua tyynyyn puoli kahdentoista maissa.
Hullua. Rytmi tuntui soljahtavan niin hyvin uomiinsa kun saapumisiltana väsytti sopivasti Kalifornian aikaa illalla ja menin nukkumaan ennen kymmentä. Kuten joka ilta on nukuttanut "oikeaan aikaan". Mutta kroppa herää aamuyöllä eikä pysty enää rauhoittumaan takaisin lepoon.
Olo on tänä aamuna kuin jossain unideprivaatiokokeessa. Käyn ihan puolikierroksilla ja silmissä tuntuu raskas paino. Silti en pystyisi nukahtamaan vaikka menisin nyt pitkäkseni.
Eilen jaksoin tanssia kolme tuntia putkeen OMCAlla, ei tietoakaan väsymyksestä.
Jään odottamaan koska aivot sammuu ja nukahdan jaloilleni.
Tällaisia kuulumisia.
Univaje poislukien täällä on ollut tosi kivaa. Kuvituksena pari kuvaa San Franciscosta torstailta.
Tänään on Oakland downtown -päivä. Katsotaan näkyykö mielenosoittajia.
Ehkä pitää käydä etsimässä jossain apteekissa melatoniinia...
Olen saanut muutamia kyselyitä siitä millaisissa tunnelmissa Kaliforniassa nyt ollaan presidentinvaalien jälkeen (kalifornialaiset kannattivat Hillary Clintonia). Myös Oaklandin demonstraatioista on tullut jokunen huolestunut viesti.
Kyllä, Oaklandissa on osoitettu mieltä joka päivä ja yö vaalituloksen selvittyä, mutta mielenilmaukset eivät ole väkivaltaisia. Niihin liittyy jonkun verran vandalismia mutta ei täällä turvatonta ole vaikka Oaklandin keskustassa roihuaakin ja protestoijat pitävät ainakin lähinaapuruston hereillä. Ystäväni Sheilan ystävä kuuluu tähän naapurustoon, ja juttelimme tänään hänen kanssaan tilanteesta. "Olen huolissani oikeastaan vain siitä, että mielenilmaisijat jättäisivät lähikorttelini kaupat rauhaan. Alueella on paljon pienten yrittäjien kivijalkakauppoja jotka eivät ansaitse tulla vandalisoiduiksi vaalien tuloksen seurauksena".
San Franciscon puolella on huomattavasti rauhallisempaa. Sheilan ystävän mukaan se johtuu siitä, että Friscossa asuu paremmin toimeentulevia ihmisiä jotka eivät koe olevansa yhtä lailla uhattuja kuin Oaklandissa asuva monikulttuurisempi ja hieman alempiluokkaisempi väestö.
Mutta Oaklandissakin vallitsevaan tilanteeseen yritetään valaa positiivista energiaa.
Tulos on nyt tämä ja sen kanssa on elettävä, vihan ja epätoivon ilmausten sijaan tulisi keskittyä välittämään lähimmäisistään ja toimimaan omassa elämässään epäoikeudenmukaisuutta vastaan.
"Let's not waste time in despair about this outcome.
Let's instead do what we can do in our everyday lives to make this country a better place - to fight injustices when we see them, stand up for LGTB rights, to welcome refugees with open arms and hearts, to fight xenophobia and to respect all of our fellow human beings".
"Rakkaus päihittää (trumps) aina vihan, vaikka Trump olisi presidentti", sanoi yksi Oaklandin rauhallisemmassa mielenilmauksessa nähty kyltti.
Demonstraatiot Oaklandin downtownissa jatkuvat tälläkin hetkellä, mutta aggressiivinen tunnelma ei tunnu kaikkialla kaupungissa. Muutaman kilometrin päässä mielenosoituksista vietimme itse eilen (täällä on juuri vaihtunut perjantai lauantaiksi) iltaa Oakland Museum of Californian Friday Nights At OMCA -tapahtumassa. Siellä tanssittiin, laulettiin ja iloittiin ja jonotettiin street food -rekoille.
"Kiitos että tulitte tänään tänne ja jaoitte positiivisuutta tähän hetkeen", illan houst sanoi. "Tätä me tarvitsemme".
Trump on tapahtunut, ja sen kanssa on nyt elettävä. Ja mieluummin keskittyen vaalimaan positiivisia asioita ympärillään. Se täällä Oaklandissa tuntuu pettymyksen ja epäuskon keskellä olevan pääasiallinen tunnelma.
Esittelyssä Laveran Basis Sensitiv -linjan Q10-kasvotuotteita.
En olekaan pitkään aikaan testannut uusia kasvotuotteita Laveralta, mutta kaikki aiemmat kokemukset ovat olleet miellyttäviä. Q10 ei tehnyt poikkeusta.
Basis Sensitiv on Laveran edullinen peruslinja, sisältäen niin vartalo- kuin kasvotuotteitakin. Olen kokeillut vuosien varrella tosi monet Basis Sensitiv -linjan tuotteet ja nyt jo edesmennyt Porkkanavoide kuuluu suuriin suosikkeihini. Samoin tykkään tosi paljon paksusta, "niveacrememäiseen" peltipurkkiin pakatusta All-Round Creamista joka on tosi hyvä mm. kuiville jaloille.
Yleisesti mainitsen Basis Sensitiv -linjasta sen tuoksun, johon olen erityisen ihastunut. Linjan tuoksu on miedosti parfymoitu ja jotenkin hyvin epäluonnonkosmetiikkamainen, ehkäpä vähän apteekkityyppinen, ja tavallaan sellainen ettei siinä pitäisi olla mitään erityistä. Jostain syystä olen kuitenkin koukuttunut tuoksuun ja se on yksi kosmetiikkasarjojen lempituoksujani kautta aikojen. Jo pelkkä tuoksu itsessään tekee Basis Sensitiv -linjan tuotteiden käytöstä mukavaa :)
Ikääntyneelle iholle tarkoitettu Q10 -linja sisältää neljä tuotetta: päivä- ja yövoiteen, silmänympärysvoiteen ja naamion, joista tänään esittelyssä voiteet. Olen saanut tuotteet Laveran maahantuojalta.
Naamion testauksen jätän talveen, tiedätte että olen edelleen vähän "naamiorajoittunut" mitä tulee kosteuttaviin naamioihin. Paksun rasvakerroksen levittäminen kasvoille on aina tuntunut vastenmieliseltä (ja tarpeettomaltakin, kun iho on ollut hyvässä kosteustasapainossa), mutta nyt kun iho on selvästi alkanut iän myötä kuivua, minun on aika alkaa opetella naamioiden käyttöä ^_^
Q10 Anti-Ageing Moisturising Cream 20,50€ / 50 ml
(tuotteiden hintatiedot ovat Hyvinvoinnin Tavaratalosta)
Sannin suosikki! Voide on samettisen täyteläistä ja kermaista ja levittyy miellyttävän liukkaasti. Tuntumaltaan ylellinen, jos vertaa edellisiin testivoiteisiin eli Yliopiston Apteekin poppooseen.
Aloitin Q-kymppien testauksen ensin kesällä, mutta silloin ne tuntuivat liian täyteläisiltä. Kreikasta tultua ja auringon paahtaman ja pintakuivattaman ihon jouduttua Suomessa saman tien kohtaamaan kylmän ilman, tuntui Q-kympin koostumus heti huomattavasti sopivammalta. Voiteita kannattaa todellakin vaihdella vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan, sama voide ei välttämättä toimi ihanteellisesti vuoden ympäri. Oman ihoni tarpeet ovat etenkin nyt ikääntymisen myötä muuttuneet selvästi todella erilaisiksi vuodenajan mukaan. Ihosta tulee iän myötä herkemmin reagoiva.
Q10-voide on kehitetty ikääntyneelle iholle ja sanoisin, että sopii noin 30+ vuotiaille. (Mutta kuten aina, ei se mitään hallaa tee nuoremmallekaan iholle. Nuorempi iho vain ei samaan tapaan hyödy/hyödynnä anti-age-ainesosia kuin ikääntynyt iho.)
Voiteen aktiiviaine koentsyymi Q10 eli ubikinoni on vitamiinin kaltainen, rasvaliukoinen aine jota ihossa on luonnostaankin. Se toimii antiosidanttina ja kuuluu ihonhoidon aktiiviaineiden tunnetuimpiin "hyviksiin". Varmasti monille teistä tuttu, koska sitä käytetään ihonhoitotuotteissa niin laajasti.
Voiteen muita hoitavia ainesosia ovat oliiviöljy, sheavoi, jojobaöljy, manteliöljy ja aloe vera. Tuttuja tehokkaasti pehmentäviä ja kosteuttavia ainesosia. Voide sisältää myös alkoholi (etanolia), joka tekee osaltaan koostumuksesta miellyttävämmän ja vähemmän tahmean.
Verrattuna toiseen anti-age- suosikkipäivävoiteeseeni Laveralta, My Ageen, Basis Sensitiv Q10 on paksumpaa ja kermaisempaa. Tuntumaltaan hemmottelevampaa. Oikein kuiva tai pintakuiva iho vaatinee voiteen alle myös seerumin tuomaan lisäkosteutta, sillä Q10 Mosturizing sisältää enemmän lipidejä kuin kosteutta sitovia ja/tai vesimäisiä ainesosia. Se tuntuu täyteläiseltä ja pehmentää ihanasti, mutta todella janoinen iho tarvitsee vielä rasva-ainesosien lisäksi myös kosteutta, ja tässä seerumi tulee apuun.
Kaiken kaikkiaan todella ihanan, miellyttävän tuntuinen voide erinomaisella hinta-laatusuhteella. Luonnonkosmetiikan anti-age-päivävoiteeksi Q10 on hyvin edullinen.
Q10 Anti-Ageing Night Cream 22,50€ / 50 ml
Yövoide on tuntumaltaan hyvin samankaltainen kuin päivävoide, mutta paksumpi - kuten yövoiteelta voi odottaakin. Rasvakoostumus on hieman erilainen yövoiteen sisältäessä mm. soijaöljyä ja päivävoidetta korkeamman pitoisuuden auringonkukansiemenöljyä, jotka osaltaan tekevät yövoiteeseen rasvaisempaa koostumusta.Tietysti myös veden ja rasvojen suhde vaikuttaa.
Q10-yövoide tuntuu ainakin nyt syksyllä vielä liian tuhdilta iholleni, tai sitten kyse on vain siitä yleisestä vastenmielisyydestäni paksuja rasvoja kohtaan, mikä ei välttämättä ole linjassa ihon todellisen tarpeen kanssa.
Q10 -silmänympärysvoide 20,50€ / 15 ml
Huomattavasti ohuempi koostumukseltaan kuin kasvovoiteet. Olisin odottanut kermaisempaa koostumusta sarjan muiden voiteiden pohjalta, mutta on tämäkin oikein miellyttävä. Silmänympärysvoide jättää hitusen nahkean jälkituntuman kun se alkaa imeytyä.
Q10-silmänympärysvoide sisältää kasvovoiteista poiketen myös hyaluronihappoa. Kosteutustuntuma on oikein hyvä, mutta voide ei ole yhtä ylellisen tuntuinen kuin täyteläisemmät kasvovoiteet. Ja eihän sen tarvitsekaan, mutta mä tykkään aina huomioida näitä koostumusten välittämiä fiiliksiä :)
*
Seuraavana kasvotuotteiden testijonossa "taistelevat" Neal's Yard Remedies ja Oriflamen Ecobeauty -voiteet. :) Katsotaan kumpiko lähtee ensimmäisenä kierrokselle kun palaan joulukuun alussa Suomeen.
Huomenet Oaklandista, Kaliforniasta :)
Olin tiistaina huolissani Suomen sääolosuhteista ja siitä kulkevatko junat ajallaan, mutta todellinen huoli odottikin vasta Ruotsin puolella, kun heräsimme keskiviikkona Tukholmassa lumikaaokseen.
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Tukholmassa oli ollut kunnon lumimyräkkä johon kaupungin julkinen liikenne ei ollut varautunut (eikö Ruotsissa osata tulkita sääennusteita..?). Paikallisliikenne oli ihan kaaoksessa. Bussit eivät kulkeneet, rekkoja oli jumissa monessa risteyksessä tukkimassa muiden autojen kulkua ja oli vähällä ettemme missanneet lentoa. Jo siihen, että pääsimme pois satamasta, meni toista tuntia.
Kun Värtanin satamahenkilökunta ilmoitti puolen tunnin odottelun jälkeen että bussi saattaisi hyvällä tuurilla ehkä tulla 45 minuutin kuluttua, kiiruhdimme taksitolpalle jossa pirssiä sai vielä odottaa rapiat 30 minuuttia. Lopulta saavuimme Arlandaan kello 12 ja selvisimme portille 30 minuuttia ennen boardausta, huh..! Olimme ostaneet etukäteen liput Flygbusseniin, mutta sillä emme olisi lennolle ehtineet koska liikenne oli Tukholman keskustassa niin tukossa etteivät bussit päässeet ulos kaupungista.
Minun oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus myös treffata Virve City-terminaalissa, mutta Virve-ressu ei monen muun tukholmalaisen tavoin päässyt keskiviikkoaamuna kotoaan mihinkään, ei töihin saati meitä tapaamaan.
No, nyt lumimyräkkä on muisto vain ja olen herännyt tällaisiin maisemiin Oaklandin Rockridge Hillsillä:
Heräsin paikallista aikaa 04.21 ja tunnin pyörittyäni tassuttelin keittiöön aamukahville. Olen käsitellyt kuvia tulevaan Lavera Q10 -postaukseen ja juonut neljä kuppia kahvia, joiden valmistus mörisevällä Nespresso-keittimellä vähän arastutti aamuyön hiljaisuudessa. Talo on onneksi niin suuri ettei kahvimökäni ilmeisesti kuitenkaan herättänyt talon isäntää ja emäntää...
Kello on nyt 7.20 ja sisareni on myös herännyt. Tänään ohjelmassa San Francisco -turisteilua. :)
Saavuimme ystäväni Sheilan luokse eilen pimeydessä ja nyt aamulla on ollut ihana katsella millainen maisema ympärillä avautuu. Itse talokin on aiheuttanut aikamoista ihastelua; Sheila ja hänen miehensä asuvat aidossa, alkuperäisessä 60-luvun pool party -talossa. Sheila kertoi että talo on ihan oikeasti rakennettu alkujaan bilekäyttöön, ja alakerrassa on asiaan kuuluva, ihan "pikkuinen" uima-allas... ^_^
Talolta avautuvat näkymät lahden yli Golden Gate ja Bay Bridge -silloille eivät myöskään mitenkään verota kämpän charmia. Voi olla, että talosta on tehtävä ihan oma postauksensa ^_^ Kiehtovaa, miten erilaisia koteja ihmisillä onkin :)
Lentomatka ruokatarjoiluineen on hiilihydraattitietoiselle tilanne, jossa ruokavaliota on käytännössä mahdoton noudattaa. Lentoateriat kun pohjautuvat 90-prosenttisesti riisiin, perunaan ja pastaan, ja kyljessä tulee leipää, välipalojenkin koostuessa vehnäisestä pullasta tai croissantista. Hyvällä lykyllä (lihaa syömättömän kannalta) proteiinin lähteenä voi olla kalaa, mutta pari ruokalusikallista eväkästä ei riitä pitämään kylläisenä 10 tuntia.
"Karppaajan" (en pidä tästä sanasta, tiedätte, mutta helppo käyttää) ruokavalio ei ymmärrettävästikään ole niin mainstreamia, että lentoyhtiöt tarjoaisivat erikoisruokavaliovaihtoehdoissaan vhh:ta. Niinpä vähähiilarinen matkustaja ottaa lennoille aina omat eväät. Euroopan sisäisen lennon pärjää vielä jotenkuten proteiinipatukalla, mutta Atlantin yli lentoa ei.
Mun eväskassi koostuu näistä:
Tonnikalaa, kananmunaa, kirsikkatomaattia, porkkanaa, selleriä, paprikaa, Koskenlaskija-juustoa, kaura-minihiilarileipää ja proteiinipatukoita.
Muistan kun joskus aiemmassa blogijutussa kerroin ottavani usein lentokone-evääksi tonnikalaa, joku älähti että "Eihän lentokoneeseen saa ottaa kalaa, kun joku voi olla allerginen". Esimerkiksi Norwegianin itse tarjoamissa aterioissa on vaihtoehtona kala. Kalaevään mukaanottaminen ei siis ole kiellettyä. Jäin nimittäin tuon aiemman kommentin jälkeen huolestuneena miettimään, että olenko oikeasti tietämättäni tuonut koneeseen kiellettyä ruokaa, mutta niin ei sitten olekaan.
Leipä ei tunnetusti kuulu säännöllisesti syömääni ruokaan, edes näinä minihiilari-versioina, mutta eipä sitä käy kieltäminen että eväänä leipä toimii älyttömän hyvin. Siemennäkkärikään kun ei ole reissuystävällistä ruokaa (murenee reppuun saman tien), tartun evästilanteissa mielelläni näihin kaupan valmiisiin vhh-leipiin.
Hienoa että nyt vhh-trendin laskettua muutama vähähiilihydraattinen leipätarjokas on kuitenkin säilynyt kaupoissa, toivon että ne eivät koskaan katoa. Ja nythän on tullut niitä uusia vatsaystävällisempiä leipiäkin, eivät vhh:ta mutta muuten viljalaadun kannalta vatsaystävällisemmiksi kehitettyjä. Minusta on hyvä juttu että tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, vaikka kaupoista tuntuukin etenkin rahka- ja jogurttituotteiden kohdalla kohta loppuvan hyllymetrit... ^_^
