12.04.2015

Rakkaimmat Kuopio-paikkani

Kuopio-viikon finaalissa esittelen vielä joitain minulle tärkeitä lempparipaikkoja kaupungista.

Viikon aikana huomasin, kuinka hurjan paljon minulla olikaan sanottavaa ja esiteltävää Kuopiosta. Koko ajan tulvi mieleen lisää tarinoita ja esiinnostamisen arvoisia asioita kaupungista. Lopulta oli vaikea valita kaikesta materiaalista blogiin päätyvät jutut - liika on tunnetusti liikaa ja tämäkin postaus olisi lukijaystävällisyyden kannalta saanut jäädä lyhyemmäksi. Mutta en malttanut jättää mitään näistä paikoista pois...

On ollut tosi kivaa saada jakaa Kuopio kanssanne tämän viikon aikana. Kiitos kun seurasitte mukana :)

Lempipaikat_KuopiossaIMG_5253

Lempipaikkojani kartalla.

Kuopio_lempipaikat_KuvakukkoIMG_5579

Kuvakukko

Vuorikadulla sijaitsee Kuopion vanhin toiminnassa oleva elokuvateatteri, vuonna 1939 avattu Kino Kuvakukko. Siellä on vuosikaudet toiminut Kuopion ylioppilaskunnan elokuvakerho Hyvät Kuvat, jonka jäsen itsekin olin Kuopiossa asuessani.

Kuopio_lempipaikat_Kuvakukko

Lapsuudessani Kuvakukossa järjestettiin paljon koululaisnäytäntöjä, ja ensi kerran olen käynyt siellä jo ihan pienenä ala-asteikäisenä tirpanana.

Salissa on edelleen käsitykseni mukaan alkuperäiset istuimet. Jos eivät ihan 30-luvulta niin vuosikymmenten takaa kuitenkin. Teatterissa on ainutlaatuinen vanhan ajan tunnelma. Kerrassaan ihana paikka, jossa edelleen käyn leffassa tilaisuuksien mukaan Kuopiossa vieraillessani.

Kuopio_lempipaikat_Kirjasto1

Kirjasto

Ah, kirjasto....! Ahkerana lukutoukkana olen viettänyt Kuopion kaupunginkirjastossa tovin jos toisenkin, onpa yhteiseen historiaamme mahtunut melkein vuoden mittainen työharjoittelukin.

Rakastin kirjastoa niin. Ette usko, miten monta kirjaa minulla saattoi olla kerralla lainassa työharjoittelurupeaman aikana... Joka päivä hyllyiltä bongaili jotain superkiinnostavaa jota ei vain millään malttanut jättää lainaamatta. Vaikka kirjapinoja oli tietysti mahdoton koskaan saada luettua kotona läpi... :D

Kauhukirjat olivat minulle ehdoton juttu teini-iästä pitkälle aikuisuuteen. On ollut aika, jolloin minulta ei jäänyt väliin yhtäkään Stephen Kingiä. Nyt en voi väittää tietäväni mitään herran julkaisuista viimeisen 10 vuoden ajalta...

Kuopio_lempipaikat_Kirjasto2

Kirjaston kahvila tuli yhteen aikaan sangen tutuksi paikaksi. Vietin kahvilassa työtaukoni munkin & kaakaon parissa. Munkit näyttävät edelleen yhtä hyviltä. ;)

Lopulta luovuin turhan tiheäksi äityneestä Tazza- & munkkirinkilätuokiostani, kun päivittäinen rituaali kummasti alkoi tuntumaan vyötäröllä.

            Kuopio_lempipaikat_Korttelimuseo_IMG_5572

Korttelimuseo

Kuopio_lempipaikat_Korttelimuseo_

Kirkkokadulla sijaitsee ihastuttava puutalokortteli, joka toimii museona. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta.

Kuninkaankadun, Kuopionlahdenkadun, Haapaniemenkadun ja Minna Canthin kadun rajaamalla alueella sijaitsee paljon vanhoja puutaloja, ja täällä voi aistia miltä historiallinen Kuopio on muinoin näyttänyt.

Korttelimuseo on ollut rakkaimpia paikkojani Kuopiossa jo lapsesta saakka. Täällä oli aina jännä käydä. Nyt vanhempana arkkitehtuurista saa vielä ihan eri tavalla irti.

Kuopio_lempipaikat_Sorvarinkatu

Sorvarinkadulla sijaitsee Minnan Päiväkoti, joka oli ensimmäinen päiväkotini. Päiväkotirakennus Sorvarinkadulla on yksi puutalo-Kuopion vanhoja rakennuksia.

Kuvissa Sorvarinkatu  ja Minnan Päiväkodin punainen rakennus vuonna 2015 ja 30-luvulla. 30-luvun kuva on kirkolta toiseen suuntaan, päiväkodin rakennus on kuvassa vasemmalla.

Vanha kuva on Korttelimuseon näyttelystä "Puutaloasumisen ihanuus ja kurjuus". Suosittelen näyttelyä vanhasta Kuopiosta kiinnostuneille, näyttelyssä on runsaasti hurjan mielenkiintoisia ennen-jälkeen -kuvia Kuopion keskustasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valkeisenlampi

Kuopion oma "Central Park". Kivenheiton päässä torilta sijaitseva vehreä puistoalue joka on kunnostettu upeasti sitten minun aikojeni. Lampi uimarantoineen oli suosittu ulkoilualue jo lapsuudessani, mutta sittemmin alue suunniteltiin kokonaan uusiksi ja on nyt entistä viehättävämpi. Lampea kiertävältä kävelyreitiltä avautuu klassinen Kuopio-maisema Puijontorni-siluetteineen.

Väinölänniemen ohella kesä-Kuopion picnic-kohde numero yksi. Oma äitini kuuluu muuten kesäisin lammen "peruskalustoon" ja jos aurinko vain paistaa, löytää Äiti Karkkipäivän täältä takuuvarmasti viltiltään kirjansa ja eväskorinsa kanssa :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valkeisenlampi kesällä 2013.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valkeisenlampi 1920-luvulla (kuva Korttelimuseon näyttelystä.)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valkeisenlampi huhtikuussa 2015.

Kylpevän naisen patsaan kohdalla syötettiin aina lapsena sorsia.

Valkeisenlammen rakkain hahmo löytyy kuitenkin lammen toiselta puolelta, leikkipuistosta, joka kantaa nykyään nimeä Uppo Nallen puisto.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kula-Kalle! Tämä karuselli on ollut samalla paikalla lapsuudestani saakka. Maalipinta on vaihtunut, mutta Kula-Kalle seisoo paikoillaan. Minun lapsuusvuosinani se oli haalean turkoosi.

Onko tämä karusellityyppi tuttu muillekin kuin Kuopion asukeille? Luulisi näitä olleen muuallakin, mutta en ole nähnyt Kula-Kallea kuin Kuopiossa. Täällä kaikki tietävät Kula-Kallen. <3 Tai tiesivät ainakin ennen.

Kuopio_lempipaikat_HannaPartanen_1

Hanna Partasen leipomo

Ei Kuopio-viikkoa ilman Hanna Partasta. Eihän Kuopiosta voi edes puhua ilman mainintaa kalakukoista ja lihapiirakoista...! :) Suosituimmat sellaiset leipoo Hanna Partasen leipomo, joka on toiminut samalla paikalla Kasarmikadulla jo 30-luvun alusta. Hanna Partanen on Suomen kuuluisin kalakukkoleipuri, kutsutaanpa häntä myös kaikkien kalakukkojen äidiksi, jonka ansiosta kukko on levinnyt ympäri Suomea.

Hannan "lihikset" olivat pienen Sannin suurinta herkkua. Vähän varttuneempi Sanni valitsi mieluummin riisipiirakan tai omenahillomunkin. Kalakukkoon minulla oli ristiriitainen suhde. Kalakukko on ruiskuoreen leivottua kalaa ja rasvaista siankylkeä. Ihra ällötti minua suuresti, mutta jotenkin kierosti silti tykkäsin kukosta, etenkin sen kuoresta. Maku, jossa yhdistyivät ruis, sian rasva ja kala, oli samalla outo mutta koukuttava. En ole syönyt kukkoa täytettyäni 15, jolloin luovuin lihan syömisestä.

Kuopio_lempipaikat_HannaPartanen_2

Kukkoja paistetaan Partasen leipomossa edelleen alkuperäisessä uunissa (kuva ylhäällä oikealla).

Alhaalla oikealla riisipiirakoita valmistumassa.

Jos ette ole maistaneet a) kalakukkoa tai b) Hannan lihapiirakoita tai "riisareita", suosittelen ehdottomasti pistäytymään Kuopion visiitillä tähän historialliseen, sympaattiseen leipomoon. Uunituoreen kalakukon voi noutaa leipomosta iltaisin kello 20-20.30. Myyntivaunu torilla on paikalla maanantaista lauantaihin 7.30-14.30.

.

Tähän on hyvä päättää Kuopio-viikon sarja. :)

Ai niin. Vielä yksi juttu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pääsin sitten vihdoin käymään Asemakoulun salissa....! <3

Ensi kertaan, Kuopio! :)

55 comments on “Rakkaimmat Kuopio-paikkani”

  1. Tampereelta löytyy Rantaperkiöstä ukkeli karuselli! Siinä Härmälän kirkkoa vastapäätä!

    Vastaa

    0
  2. KERRASSAAN MAINIO Kuopio-infopaketti, tunteikas, hyväntuulinen, innostava, havainnollinen ja varmasti hyödyllinenkin "Kalakukkokaapuntiin" tulijoille. Kuvat ja sanat täydentävät mukavasti toisiaan ja vievät meidät lukijasi hauskasti mielipaikkoihisi synnyinkaupungissasi. Ja mielipaikkasi kertovat lisää sinusta itsestäsi. Kiitos Sanni viihdyttävästä kaupunkiretkestä!

    Vastaa

    0
  3. Tulee niin haikea olo kun lukee näitä Kuopio-juttuja! Olen asunut Kuopiossa viimeiset neljä vuotta. Kuuden viikon kuluttua en ole enää kuopiolainen. Joudun muuttamaan töiden perässä pois täältä :(( Kuopio on kotini. Tänne muutin pois kotoa opiskelemaan, täällä koin kaikkea ihanaa. Rakastan Kuopiota! Tärkeimpiä paikkoja täällä ovat Puijon metsät ja mäki, satama ja Valkeisen lammen alue. Ensimmäiseltä asunnoltani näki lammelle :) Mitään muuta en niin hartaasti toivo, kuin että tieni tuo minut tänne takaisin <3 Kiitos Sanni tästä juttusarjasta, tulen lukemaan sitä varmasti vielä monesti ikävissäni!

    Vastaa

    0
    1. Voi että Milla, tulipas itsellekin haikea olo sun puolesta...! Toivottavasti pääset vielä joskus takaisin Kuopioon. Onneksi aina voi käydä vierailullakin :)

      Vastaa

      0
  4. awwws, taas ihanan symppis postaus :) tunnelmat välittyivät mahtavasti! kotimaanmatkailua en ole osannut enää vuosiin arvostaa samalla tavoin kuin nuorempana, jolloin tuli rymyiltyä ihan ihme meiningeissä ympäri suomen, mutta pitäisi ehdottomasti opetella taas arvostamaan, sillä loistavia paikkoja ja tunnelmia löytyy vaikka mistä. ei aina tarvitse lähteä toiselle puolen palloa kokeakseen mahtijuttuja!

    ihanaa, että joku muukin on kirjastofiilistelijä ja kirjahamsteri!! krhm, en edes kehtaa kertoa miten paljon kirjoja on tälläkin hetkellä lainassa... ne tuovat turvallisuuden tunnetta, enkä edes muista, milloin olisin viimeksi elänyt yhtään pidempää ajanjaksoa ilman valtavia läjiä kirjaston kirjoja. tulee myös tuettua kirjastotoimintaa aika kiitettävästi sakkojen ja varausmaksujen muodossa, mutta ilolla maksan :D huomasin, että kirjoitit rakastaneesi kirjastoa. mulla on se palavin rakkaus haihtunut aikuisuuden myötä, mikä on kyllä surku. ehkä sullekin on käynyt vastaavasti. kaipa se kuuluu elämään.

    Vastaa

    0
    1. pitäisi ehdottomasti opetella taas arvostamaan, sillä loistavia paikkoja ja tunnelmia löytyy vaikka mistä. ei aina tarvitse lähteä toiselle puolen palloa kokeakseen mahtijuttuja!

      Näin on. Täytyy myöntää, että itselläkin on tällä hetkellä tosi voimakas hinku reissailla nimenomaan Suomessa. Esimerkiksi Vaasa on kuumotellut jo ties kuinka monta vuotta...

      Tulee myös tuettua kirjastotoimintaa aika kiitettävästi sakkojen ja varausmaksujen muodossa, mutta ilolla maksan :D

      Hehheh, niiiiin tuttua, niin tuttua! ^_^ Juuri viime kirjastoreissulla maksoin 9 euron myöhästymismaksut :D

      Mitä tuohon imperfektiin "Rakastin kirjastoa" -lauseessa tulee, se pitää paikkansa. Imperfekti siis. Internet tuhosi kirja-harrastukseni, asia, jota en koskaan tule antamaan internetille anteeksi. Kirjastot ovat edelleen ihania paikkoja, mutta samanlaista suhdetta minulla ei enää niihin ole kuin lukutoukkavuosinani. Netti on muuttanut ajankäyttöni totaalisesti ja hajottanut keskittymiskykyni (tästähän on ihan tutkimuksiakin), en pysty enää syventymään kirjoihin samaan tapaan kuin ennen netin aikakautta. :( Ennen luin kirjan viikossa tai kahdessa, nyt kirjan tai kaksi vuodessa :'-( Lainaan edelleen paljon kirjoja, mutta luen niistä aniharvan kannesta kanteen. Lainaan lähinnä tietokirjallisuutta ja luen niistä kiinnostavimmat kohdat.

      Vastaa

      0
    2. netillä on kyllä ehdottomat varjopuolensakin :/ itse olen huomannut erittäin tehokkaaksi aivojen vetreyttäjäksi tehdä välillä jotain syventymistä vaativaakin. aivot voivat aivan varmasti muokkautua toiseenkin suuntaan :) itse aloitin kepoisasti yhden lempparikirjailijan esseistä. siitä olisi tarkoitus siirtyä taas pikkuhiljaa möhkälemäiseen tiiliskiviproosaan, jota ennen niin palavasti rakastin. suosittelen, toi lähestymistapa on toiminut mulla. tietty elämä on valintoja ja priorisointeja täynnä, mutta voi pojat sitä onnen tunnetta kun on alkanut taas saada kiinni lukemisesta ja saada siitä samoja kiksejä kuin ennen vanhaan.

      tuli mieleen, tässä nettiasiassa olen kyllä aika onnekkaaseen rakoon syntynyt; kun olin lapsi, netti oli vielä hyvin marginaalinen juttu, joten se ei vienyt aikaa muilta harrasteilta kuten vaikkapa lukemiselta, mutta olen kuitenkin suht nettinatiivi, etten ole aivan ulalla :D nykynaperot vaikuttavat viettävän aika paljonkin aikaa älylaitteiden kanssa; eikö ne ressukat samoile ulkona, lue kirjoja ja leiki vapaasti..? (täti paasaa :D)

      haastan jokaisen netin aivojennäivetysvaikutuksen kanssa kamppailevan pyhittämään 25 min joka päivä kirjan lukemiselle tai vastaavaan toimeen syventymiselle! :)

      Vastaa

      0
    3. aivot voivat aivan varmasti muokkautua toiseenkin suuntaan :)

      Aivan varmasti, ja siksi aloitin itsekin pari vuotta sitten taistelun netin tyhmentävyyttä vastaan, kun tilanne oli alkanut mennä todella pahaksi. Loin itselleni "Sivistämisohjelman", jonka avulla onnistuinkin palauttamaan jonkun verran vanhoja harrastuksiani, ja kykenin taas lukemaan kirjoja edes jonkun verran:

      https://karkkipaivablogi.com/2011/05/29/homo-interneticus/

      Mutta vielä olen kaukana ihannetilanteesta. Ja pelkäänpä, etten sinne enää pääsekään, niin voimakas on internetin addiktoiva ja tavallaan lamaannuttava vaikutus minuun. Tämä on yksi ydinsyistä miksi esimerkiksi en vieläkään omista älypuhelinta, roikun epätoivoisesti kiinni viimeisissä netittömissä mahdollisuuksissa. "No höh, voihan sen netin pitää puhelimessa kiinni", ihmiset sanovat minulle. Helppo sanoa jos itsellä ei ole addiktiota. Sinä päivänä kun taskussani kulkee älypuhelin, pelkään, että tulee olemaan erittäin vaikeaa ellei mahdotonta jotenkin "unohtaa" verkon olemassaolo. Kun tiedän, että läsnä on yhteys nettiin, muu keskittymiseni kärsii merkittävästi :(

      Minun kotiini netti muutti vasta niinkin myöhään kuin vuonna 2008, usko tai älä. Siihen saakka luin kotona kirjoja, katsoin telkkaria ja kirjoitin joka päivä kirjeitä. Ehdin siis omistaa hyvänkin osan vuosistani muulle kuin koneen ääressä nököttämiselle...

      Vastaa

      0
    4. haa, tuota postausta en muistanutkaan (jes, en ole täysi friikki :D). muistin, että olit joskus kirjoitellut otsikolla tyhmentääkö netti meitä tms. toi olikin mielenkiintoinen postaus, minkä linkitit! olisi mielenkiintoista lukea, miten toi ohjelma on toiminut sulla. vaikuttaa ainakin järkevältä.

      toivottavasti pääset vielä tilanteeseen, jossa olet itse tyytyväinen. mä tunnistan ton lamaannuttavan ja addiktoivan vaikutuksen. ilman nettiä on kuin olisi osa elämää vain pyyhkäisty pois, tai kuin joku raaja olisi irrotettu. itselläni se liittyy ehkä vahvimmiten netin sosiaaliseen puoleen, minkä vuoksi olen tietoisesti jättäytynyt enimmäkseen pois sosiaalisesta mediasta ja päättänyt keskittyä nyt ja tässä tapahtuvaan elämään :) olen järkeillyt asian itselleni niin, että ei netissä lopulta ole mitään niin ihmeellistä, että siellä roikkumisen edut olisivat suuremmat kuin haitat (esim. keskittymiskyvyn puute). tietysti on valtavasti sisältöä jota ei muualla ole, esim. blogit, joihin olenkin hieman koukussa. olen vain koettanut välttää turhaa ja typerää klikkailua, sillä on lopulta ihanaa voida syventyä asioihin, joihin netissä perehtyisi vain pintapuolisesti.

      jos tää on asia, minkä koet vielä ongelmalliseksi, niin toivottavasti saat tilanteeseen muutosta! olen varma, että se onnistuu vaikka vaatisikin aikaa, kärsivällisyyyttä ja "retkahduksia" :)

      Vastaa

      0
  5. Tama viikko oli kylla ihan todellista herkkua minulle! Kuopio-fani olen aina ja ikuisesti! Suuret kiitokset siis postailuista, joita seurasin talla viikolla joka ikinen paiva.

    Kuva-Kukko on oma suosikkinikin! Kavin siella pari vuotta sitten. Korttelimuseoon en ole (viela) paassyt, kuten en muihinkaan Kuopion museoihin... Yleensa lomailuni tapahtuvat pidempien pyhien aikaan ja silloin on museot yleensa kiinni.

    Mina tykkaan myos ihan tosi kovasti Tuomiokirkon edustalla olevasta puistosta.

    Ihan silmat kostui tata viimeista postausta lukiessa niin haikealta tuntui jattaa taas Kuopio-muistot tuonne omien aivojen sopukkoihin... No, onpahan ainakin taas motivaatiota suunnitella seuraavaa reissua! <3

    Vastaa

    0
    1. Tosi kiva kuulla että tykkäsit :) Silmät kostui melkein täälläkin viikkoa päätellessä..

      Mina tykkaan myos ihan tosi kovasti Tuomiokirkon edustalla olevasta puistosta.

      Snellmaninpuisto. :) Kyllä, se on maisemallisesti kaunis, tuo keveyttä ja vehreyttä keskustaan, mutta itselleni se on aina ollut sellainen "läpikulkupuisto", sinne ei tule jäätyä istuskelemaan. Snellun grillihän oli monet vuodet ihan legendaarinen grillikioski kyseisessä puistossa, mutta sitä ei enää ole ollut vuosiin. Joskus tuli haettua teininä yöruokaa Snellulta :)

      Vastaa

      0
  6. Oli tosi kiva teemaviikko! Joka postauksen olen käynyt lukemassa, mutta nyt vasta pääsin kommentoimaan. Itsehän olen siis Kuopioon muuttanut muutama vuosi sitten opiskelujen perässä ja pian on edessä muutto jo poiskin. Joten siinä mielessä oli aika haikeakin lueskella näitä kaikkia juttujasi Kuopiosta. Hanna Partasen lihapiirakat ovat minunkin lemppareita, samoin ne hillomunkit. Niitä tulen ehdottomasti kaipaamaan! Mä muistan myös omasta lapsuudestani samanlaisen karusellin kuin tuolla Uppo Nallen puistossa. Se sijaitsi siis Hämeenlinnassa.

    Vastaa

    0
  7. Tämä viimenen postaus on kyllä piste i:n päälle minun Kuopion ikävään. Mietin että vaikka asuin useamman vuoden aivan korttelimuseon vieressä, miksi en ikinä saanu aikaseksi käydä siellä. Se kohteeksi siis seuraavalla vierailulla. En myöskään muista rekisteröineeni Kula-Kallea vaikka toisen asunnon ikkunasta näki suoraan kyseiseen leikkipuistoon :D

    Vastaa

    0
  8. Jyväskylästä Lounaispuiston leikkipuistosta löytyy samanlainen karuselli. Se on päässyt esiintymään myös Pasi-Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät -romaanissa, jossa on mukana paljon jyväskyläläisiä todellisia paikkoja, joilla on romaanissa jokin mystisehkö merkitys.
    Tuo kirja on muuten sillä tavalla kiinnostava, että sillä on vaihtoehtoinen loppu! Osassa kirjoista on "valkoinen", osassa "punainen" loppu. Vaihtoehdon pystyi muistaakseni lukemaan netistä... On tosi mielenkiintoista, miten ensiksi luettu lopetus vaikuttaa lukukokemukseen. Kavereitten kanssa tuli kiinnostavat keskustelut siitä, kumman lopetuksen olisi halunnut lukea ensin. Suosittelen kokeilemaan tätä, jos reaalifantasia kiinnostaa. Ehkä eniten kirja tosin antaa niille, jotka tuntevat Jyväskylää.
    Oletko lukenut Kuopioon sijoittuvia kirjoja? Onko sinulla suosikkeja?

    Vastaa

    0
    1. Kiinnostavaa :)

      Mitä Kuopioon sijoittuviin kirjoihin tulee, en ole tainnut lukea sellaisia. Nyt kun oikein mietin, en edes tiedä sellaisia. Olen loppujen lopuksi lukenut hävettävän vähän suomalaista kirjallisuutta.

      Vastaa

      0
    2. Suosittelen Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjaa, joka sijoittuu puutalokortteliin talvisodan, välirauhan ja jatkosodan ajoille. Todella hyvin kirjoitettu, tulee itsellekin nostalginen ja liikuttunut olo lukiessa!

      Vastaa

      0
  9. Miten multa on mennyt ihan ohi että olet Kuopiosta? :D Tätä oli hauska lukea, itsekin kuopiolaisena vain nyökkäilin täällä ruudun ääressä. Ja Kula-Kalle! Ah!! Me asuimme Niiralassa lapsuuden, joten Kula-Kalle oli kovassa käytössä <3 Ihan mahtavaa että se on vielä säilytetty, sini-punainen oli väritys minun aikaani :) (mies ei vieläkään usko että sen nimi on oikeasti Kula-Kalle :D) Ja Hanna Partasen lihikset! Nam <3

    Vastaa

    0
    1. Miten multa on mennyt ihan ohi että olet Kuopiosta? :D

      Ei ole tullut koskaan mainittua sitä blogissa :D Mä vähän niinkuin astuin nyt ulos Kuopio-kaapista ^_^

      Vastaa

      0
  10. Kylläpäs oli kiva tämä Kuopio- viikko postaus näin entiselle Kuopiolaiselle <3 Muutin parikymppisenä itse pois Kuopiosta, mutta silti se on aina rakas ja tärkeä paikka. Savolaismurteesta ei paljoa enää ole jäänyt päivittäiseen puheseen, mutta minullakin ne muutamat sanat ja sanonnat on sellaisia mitkä välillä nostattavat kanssakuulioissa kysymysmerkin naamalle. esim kututaan kylään.

    Laskeskelin, että olen sinusta muutaman vuoden nuorempi niin aikajaksollisesti kaikki mitä kuvailit paikoista ym, osuvat myös minun lapsuuteen/ nuoruuteen. Asemakouluakin olen vuoden verran käynyt lukion ekalla kun oma koulumme oli remontissa ja ehkäpä olemme "törmänneet" joskus teininä torillakin. Anttilan ja Sokkarin väliä tuli sahattua illan aikana useamman kerran kun aina jossain vaiheessa kaverit olivat hukassa ja ainahan ne sitten löytyi, viimeistään sitten sokkarin edestä kun oli aika lähteä vikalla yöbussilla kotiin. (Todiste siitä, että hyvinhän me pärjättiin ilman kännyköitä=) )

    Hyvä Kuopio, Hyvä Sanni ja aivan huippu blogi!

    Vastaa

    0
    1. kututaan kylään.

      No just niin :) Minäkin taidan sanoa noin :)

      ja ehkäpä olemme "törmänneet" joskus teininä torillakin.

      Kuka tietää :D Anttilan ja Sokoksen väli tuli todellakin viikonloppuöisin kuljettua "muutamaan" kertaan edestakaisin... ^_^ Kaikki olivat siellä. Anttilan ja Sektorin välillä kulkeva osuus Kirjastokadusta ihan kuhisi porukkaa, nykyään sellaista ei enää näe.

      viimeistään sitten sokkarin edestä kun oli aika lähteä vikalla yöbussilla kotiin.

      Aah, Petosen kavereiden yöbussit... Muistoja, muistoja... :)

      Vastaa

      0
  11. Harmi vain, että Hannan kukot on valmistettu margariinilla - ainakin, kun viimeksi tarkistin.
    Hallissa myytiin vielä ennen remonttia jonkun perinteisen leipurin valmistamaa aidolla voilla leivottua - sitä silloin ostin :)

    Leipävalikoima on hallissa myös omaa luokkaansa - kovakuorinen ohrarieska, namnam!

    Vastaa

    0
    1. Hallissa myytiin vielä ennen remonttia jonkun perinteisen leipurin valmistamaa aidolla voilla leivottua – sitä silloin ostin :)

      Irene Partasen. Irene muuten on Hannan miniä joka perusti oman, kilpailevan leipomonsa. Leipomo meni viime vuonna konkurssiin ja nyt sitä vetää joku äijä.

      Vastaa

      0
    2. En ole tästä varma. Tiedän Irene Partasenkin, mutta se erinomainen kukko oli jonkun pienyrittäjän, vanhan mummelin heiniä :) Sitten ne jäivät pois, kun hallin se osa muuttui remontin myötä pölyiseksi ja terveysviranomaisen mukaan myynti ei enää sallittua jne jne...

      Vastaa

      0
    3. Irene Partasen kukkoja on edelleen myynnissä siinä samassa paikassa, hallin Anttilan puoleisessa päädyssä.

      Halli näyttää remontin jälkeen erittäin valoisalta (https://instagram.com/p/0vYcPYQueC/). Se uusi osa kannattaa itse kokea. Salacavalassa vaikka ryypätä kahvit ja katsella torille.

      Kesällä päästään itse kukin ensimmäistä kertaa kokemaan mitä uusittu kävelykeskusta todella tarkoittaa. Esim. kauppakadun kävelykadulle ulottuvat terassit käytössä ensimmäistä kertaa. Viime syksynä oli jo pari mahtavaa tapahtumaa, jotka jättivät hyvän maun siitä mitä tuleman pitää. Kansainväliset markkinat ja Satoa - ruokafestivaali. Kyllä oli kuhinaa torin ympärillä silloin.

      Vastaa

      0
  12. Luepas Sanni Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja. Sotien ajan Kuopiota ja hyvin kirjoitettuja ihmiskohtaloita. Vahva suositus, jos Suomen historian käänteisiin punoutuvat romaanit yhtään kiinnostaa :)

    Vastaa

    0
  13. Oihh! Minun suurinta herkkua on lämmin kalakukko, sitä herkkua ei mielestäni voita mikään. Irene Partasen kalakukot ovat mielestäni parempia kuin Hannan, kuten lihikset, riisipiirakat ja kaikki muutkin tuotteet. Irene Partanen tosiaan meni konkurssiin jokunen aika sitten, mutta sille löytyi onneksi uudet yrittäjät! yrittäjien vaihtumisen myötä eivät kyllä tuotteet ole kärsineet ollenkaan, ennemminkin parantuneet entisestään! :)

    Vastaa

    0
  14. Tänään mulla on vähän luppoaikaa ja meinasin mennä kirjastoon! Minäkin viihdyn siellä selaamassa hyllyjä. Muutenkin mukavan rauhallinen paikka :D
    Mulle rakkaita paikkoja löytyy keskustasta mutta erityisesti Jynkästä jossa asuin vuosia ja Puijonlaaksosta jonka viereiset Puijon lenkkipolut tulivat hyvin tutuiksi ;)

    Vastaa

    0
  15. Ei Kuopiota ilman Hannaa! Lihapiirakat on parhaita ikinä, voisin syödä niitä koko loppu elämän. :) Onneksi tuli synnyttyä ja eleltyä Kuopiossa, vieläkin tulee käytyä aika usein.

    Vastaa

    0
  16. Minä muistan Särkiniemen leikkipuiston Kula-Kallen! Se oli sinipunavalkoinen. Kaikkien lemppari <3
    Haluan ehdottomasti selvittää, onko tämä joku paikallinen nimitys, vai tuntevatko ei-kuopiolaisetkin tämän ukkelin samalla nimellä!

    Vastaa

    0
    1. Joensuustakin löytyy karuselli-ukkeli. Mieheni(koko ikänsä Joensuussa asunut)kutsuu sitä Pallo-Pekaksi, en tiedä onko se virallinen nimi.

      Vastaa

      0
  17. Loistava juttusarja! Olen menossa ensi viikolla Kuopioon kaverin luona käymään ja ainakin ravintolavinkit menevät kokeiluun. :)

    Vastaa

    0
  18. Helppo samaistua Kuopio-juttuihin, ollaan niin saman ikäisiä ja vaikka itse kasvoin Jyväskylässä, on kaupungeissa paljon samaa. Ukkeli-karuselli (siellä Lounaispuistossa), Kompassi-aukio eli Sokoksen ja Torikeskuksen välinen läntti, jota sahattiin ees-taas, pienen yliopistokaupungin isot kuviot jne. jne. En ole koskaan Kuopiossa käynyt, mutta tuntuu siltä että siellä voisi tuntea olonsa ihan kotoisaksi. :) Pistetään kesäkohteeksi!

    Vastaa

    0
    1. Tervetuloa! :) Mullakin on muuten edelleen kesä-JKL kokematta, ihme ja kumma. Olen käynyt siellä vain muina vuodenaikoina.

      Vastaa

      0
  19. Oho. Asemakoulu - check, Valkeisen puisto - check, Kuvakukko ja Hyvät kuvat - check, puu-Kuopio - check! Linuri-Minnanpuisto-Vaahterapuisto-akseli! Mukava saada tänne monen sadan kilometrin ja parinkymmenen vuoden päähän annos lapsuutta! Kiitos!

    Vastaa

    0
  20. Mulla olisi tämmönen täysin aiheen vieritse menevä, ehkä hieman erikoinenkin kysymys. Satutko muistamaan, mikä oli lempikirjasi Stephen Kingiltä nuorempana? Kaikkea sitä tulee ihminen kyllä miettineeksi.

    Vastaa

    0
    1. Satutko muistamaan, mikä oli lempikirjasi Stephen Kingiltä nuorempana?

      Musta Torni -sarja ehdottomasti ja Peter Straubin kanssa kirjoitettu Talismaani :)

      Viimeisimpiä Mustia Torneja en ole lukenut.... Asia täytyisi korjata :)

      Vastaa

      0
  21. jos nykyiseen ruokavalioon vielä sopii, niin kalakukko on tosi hyvää myös ilman sitä sianlihaa, sitä voi korvata voilla oman maun mukaan! tärkeintähän siinä on ne muikut ;)
    ruiskuoreen muikkuja, voita väliin ja eikun uuniin!

    Vastaa

    0
    1. Vilja ei kuulu ruokavaliooni, mutta pieni pala ruisleipää ei veisi hommaa metsään :) (Esimerkiksi Raija Asunnan 130 vuotta vanhaan taikinajuureen tehtyä ruisleipää tulee maistettua pieni pala kerran-kaksi vuodessa ;)) Mikäpä ettei joskus voisi kokeilla valmistaa omaa kukkoa :)

      Vastaa

      0
  22. Haa, isopää karuselli. Miksiköhän sitä sanottiinkaan lapsena. Joensuussa oli hän.

    Vastaa

    0
  23. Onko Jonttu taas hukassa, tuntuu ettei häntä ole näkynyt viime aikoina kommenttiboksissa?! :D

    Vastaa

    0
    1. Jonttu ei ole kadoksissa, hän ei vain ole kommentoinut Kuopio-postauksiin :) Mutta muihin viikon postauksiin kyllä. Statement Kuopiolle...?

      Vastaa

      0
  24. Kula-Kalle heitti mulle lapsuusflashbackin, eli Kula-Kallen serkkupoika löytyi myös Kotkasta. Mun mielestä ei oo enää paikallaan, pitää varmaan heittää lenkki tuon puiston ohi, ja käydä tarkistamassa asia ;)

    Vastaa

    0
  25. Iisalmessa myös tuollainen karuselli :) kyseinen leikkipuisto nimettiin sen mukaan Ukko-puistoksi :) ihan lapsuuden ykkönen

    Vastaa

    0
    1. Oletko muuten maistanut tuota grillin myyntitaulussa näkyvää kasviskukkoa? Minua houkuttaisi maistaa kyllä.

      Mainitsit, että pidit lihansyöjäaikoinasi lihapiirakoista. Olivatko nämä suurinta lihaherkkua sinulle? Itselläni paras lihaa sisältävä ruoka oli HK:n Sininen, jota äiti paistoi pikkupaloina pannulla. Aika monta meni innokkaan maistelijan suuhun ennen kuin edes päätyivät pannulle...

      Vastaa

      0
    2. En ole maistanut kasviskukkoa, mutta lanttukukkoa kyllä. Minusta lanttu ja ruiskuori eivät olleet mikään erityisen herkullinen makuyhdistelmä.

      Mitä lihapiirakoihin tulee, voisipa melkein sanoa, että ne kuuluivat suosikkiliharuokiini. Sellaisia liharuokia, joista olisin tykännyt, oli nimittäin hyvin vähän, en koskaan pitänyt lapsena lihan mausta ja koostumuksesta. Siksi olikin helppo ja suhteellisen itsestäänselvä askel luopua lopulta niiden vähienkin lihajuttujen syömisestä. Harvoihin liharuokiin, joista oikeasti pidin, kuuluivat makaronilaatikko, maksalaatikko (!!) ja nakkikeitto. Yleisesti ottaen liha jäi muuten aina lautaselle. Olen ollut siitä erikoinen lapsi, että en pitänyt edes lihapullista tai jauhelihakastikkeesta. Lihapullissa oli minusta aina jotain inhottavia sitkeitä kohtia jotka jäivät vain pyörimään suuhun... :D

      Vastaa

      0
  26. Selailin vanhoja tekstejäsi, ja skrollaillesani tätä kauhun tunne läikähti sisälläni: Naantalin kirkkopuiston leikkipuistossa oli tuollainen ukkeli-karuselli (en muista oliko meillä sille nimeä) ainakin 90-luvun alkupuolella, ja pelkäsin sitä ulkonäkönsä takia suunnattomasti! Nyt tuntuu jotenkin todella kaukaiselta tavoittaa, että miten tuo muka oli niin hurja, mutta vanha pelon tunne on silti käsin kosketeltavissa. :'D Erittäin hauska juttu lukea, että näitä on ollut muuallakin!! Valmistaja/tausta kiinnostaisi. :)

    Vastaa

    0
    1. Kiva oli kuulla sinunkin "ukkokaruselli"-muisto vaikka se olikin pelottava :) Minuakin kiinnostaisi karusellin historia, mutta kun ei oikein tiedä millä sanalla etsisi, mikä lienee sen virallinen nimi... Voisiko nuo olla jopa 70-luvulta?

      Vastaa

      0
    1. Hei, ihan mahtavaa..! 😍 Kiitos tästä kuvasta ja ilostuksesta, Juha :)

      Vastaa

      0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


  • Sanni

  • Arkisto

    • 2025 (17)
    • 2024 (125)
    • 2023 (149)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)