Palataan vielä hetkeksi Virven silmiin ja rajaukseen. Makeover-jutussa totesin, ettei pitkäsiipinen cat-eye-rajaus ole mielestäni imartelevin rajausmuoto Virven silmille. Ylipäänsä viirumaista "kissansilmä"-efektiä on haastavampi saada aikaan pyöreisiin silmiin.
Kun kerran oli tilaisuus harjoitella Virven silmillä :D, palasin rajausasiaan illalla Virven pestyä meikit pois. Päivämeikissä en ollut rohjennut vetää rajausta alas ulkonurkkaan saakka peläten alakuloiseksi vetävää lookkia. Nyt tsekataan miltä tuollainen rajaus näyttää!
Ja se näyttää tältä.
Ilmeestä ei tullut surumielinen, mutta eivät Virven simmut kovin kissamaisiltakaan näytä. Ne näyttävät, no, edelleen pyöreiltä. ;)
Tähän väliin verrokkikuva omasta silmästäni kissarajauksessa. Efekti on aivan erilainen, sillä silmäni on kapeampi ja pystysuunnassa matalampi.
Perussiipi ei tuonut Virven silmiin kaivattua vaikutusta. Virve totesi, että hän on itse luopunut tällaisen rajauksen käytöstä koska se ei oikein näytä miltään.
Mutta ei luovuteta vielä! Kokeilin pidentää rajausta - ei auttanut.
Kokeilin vetää rajauksen reilusti ulkonurkan ohi alaspäin - ja se toimi! (Versio 2.) Paksunsin rajausta vielä loppupäästä, ja silmä alkoi kuin alkoikin hieman "kissamaistua". :)
Version 2 vaikutus näkyy paremmin silmän ollessa auki. Pyöreä muoto on hieman tasapainottunut.
Virvekin oli sitä mieltä että versio 2 toimii paremmin. :) Seuraavaan kissansilmäyritykseen hän aikoo kuulema kokeilla tätä reilusti alas vedettyä, kolmiomaista "häntäpäätä". Jäämme odottelemaan mahdollisia kuvia Virven oman blogin puolella. :)
Tämä on jo varmaan vähän turhan "rautalankaa"... Sorry about that! :p Mutta jospa joku pyöreäsilmäinen saisi ahaa-elämyksen..?
Innostuin Virven silmistä niin että toivon pääseväni vielä tekemään lisäharjoituksia tulevaisuudessa! :) Meikkitreffit lokakuulle, Virve? :)
Tiistain munaruokana on japanilainen munarulla. Hauska ja yksinkertainen tapa tarjoilla munakas vähän eri tyylisesti.
En tiedä näyttääkö tämä minun rullani niin japanilaiselta, sen pitäisi varmaan olla vieläkin tiiviimpi ja kerrosten ohuempia. Mutta ei se makuun vaikuttanut! ^_^
Ohje on Celia Brooks Brownin Uusi Kasviskeittiö -kirjasta.
Neljä annosta:
6 tuoretta tai kuivattua siitakesientä (jos käytät kuivattuja, liota niitä kuumassa vedessä puoli tuntia)
1 tl kasviöljyä
8 kananmunaa
1,25 dl kasvislientä tai sienten liotusvettä
1-1,4 rkl kevytsoijakastiketta
1 rkl miriniä (makea japanilainen riisiviini) tai 1 tl sokeria
Viipaloi sienet ohuiksi viipaleiksi ja kuullota pannulla öljytilkassa kaksi minuuttia. Nosta talouspaperille ja jätä sivuun.
Vatkaa yhteen munat, kasvisliemi, soijakastike ja mirin tai sokeri.
Kuumenna pannu uudelleen ja lisää öljyä. Kaada pannuun sen verran munaseosta että pohja peittyy ja pyöräytä pannua niin että seos leviää ohueksi, tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle sieniä ja kypsennä, kunnes munaseos on juuri ja juuri hyytynyt. Kieritä muna lastan avulla tiukahkolle rullalle ja jätä se pannun reunalle.
Kaada pannulle lisää munaseosta niin, että se koskettaa munakasrullaa. Lisää sieniä ja kypsennä, kunnes munaseos on jälleen juuri ja juuri hyytynyt. Pyöritä rullalle aloittaen aiemmasta munarullasta, joka jää siis uuden kerroksen sisään.
Jatka paistamista ja rullaamista, kunnes munaseos ja sienet loppuvat. Lopputuloksena on paksu munakasrulla jossa useita ohuita kerroksia.
Liu'uta munakas pannulta alumiinifoliopalalle. Pyöräytä folio tiukasti munakasrullan ympärille ja rutista päät kiinni. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia. Poista folio ja leikkaa rulla poikittain palasiin ja tarjoile.
Tämä munakas oli kyllä tosi hyvää! Siinä oli hienostunut maku, hennon makea ja soijainen. Itse korvasin mirinin/sokerin pienemmällä määrällä steviaa. Eikä minulla ollut siitake-sientäkään joten käytin tölkkiherkkusientä. Siitake olisi varmasti tehnyt munakkaasta vielä maukkaampaa.
Unohdin tuon foliovaiheen ja varmaan senkin takia oma rullani jäi vähemmän tiukaksi. Tätä tulen tekemään toistekin!
Joku teistä saattaa muistaa ystäväni Dianan, jonka meikkasin kolme vuotta sitten hänen 40-vuotisjuhliinsa. Syy, miksi Diana tekee nyt comebackin Karkkipäivään, on hänen ihonsa. Se oli kokenut melkoisen muutoksen sitten viime tapaamisemme keväällä. Siis wow!
Tuli siltä istumalta olo, että tästä täytyy kirjoittaa blogiin!
Dianalla on couperoottinen, hieman karhea ja epätasainen iho. Ihon kunnosta ja ihotyypistä on pitkälti kiittäminen geenejämme, mutta myös elämäntavat (Dianan tapauksessa runsas ulkoilmaelämä, vähäinen kosmetiikan käyttö ja ihonhoidon "laiminlyönti" ylipäänsä) vaikuttavat ihon kuntoon. Dianan hieman "parkkiintuneesta" ihosta näkee (ja meikatessa myös tuntee), että hän viihtyy ulkona eikä juurikaan helli ihoa kosteusvoiteilla tai käytä suojaavaa aurinkotuotetta. Kun tähän lisää vielä couperosan, on tuloksena alemman vasemmanpuoleisen kuvan tilanne.
Diana lokakuussa 2010 - Diana elokuussa 2013
Diana ei meikkaa ikinä, mutta kun näin häntä viikonloppuna, oli ensimmäinen reaktioni, "Mitäs ihmettä? Onko Diana vihdoin alkanut meikkaamaan?"
Iho ei ollut pelkästään tasaisen sävyinen vaan koko pinta oli kokenut selvän muutoksen - se oli siloittunut, pehmeä ja... yksinkertaisesti paljon nuorekkaampi kuin ennen! Kaikkein selkeintä oli kuitenkin punoituksen katoaminen. Minun oli pakko kysyä, mitä Dianalle oli oikein tapahtunut. (Ja edelleen odotin, että vastaus olisi "Ostin tosi hyvän meikkivoiteen!")
Mutta Dianalle ei ollut tapahtunut meikkivoidetta. Couperosan katoamistempun takana on kosmetologi, ja käsittely nimeltä radiofrekvenssihoito. Diana on kuulema käynyt hoidossa 8 kertaa, joista ensimmäiset viisi tehtiin kahden viikon välein. Tulokset alkoivat näkyä lähes välittömästi. Nyt hän käy käsittelyssä kerran kuussa - ei siksi, että se olisi välttämätöntä tuloksen ylläpitämiseksi, vaan koska "Hoito vain tuntuu niin ihanalta!"
Kosmetologi kun en ole enkä mitenkään kosmetologisiin hoitoihin perehtynyt, niin piti heti alkaa googlaamaan että mikä tämä hoito oikein on. Dianakaan ei oikein osannut kertoa muuta kuin että "jotain käsittelypäätä liikutellaan iholla ja se tuntuu lämpimältä". Käsittely on täysin ei-kirurginen.
Sain selville, että hoidossa radioaallot tuodaan iholle hoitopään/elektrodin kautta. Aallot ulottuvat dermikseen saakka. Ruotsinkieliseltä sivulta luin (toivottavasti suomennan oikein :D), että käsittelyssä "kudoksen vesimolekyylit aktivoituvat, mikä tuottaa lämpöä. 60-70 asteen lämpö saa kollageenin kutistumaan, mikä stimuloi uutta kollageenia täyttämään syntyneitä 'koloja'". Hoidettu alue punoittaa käsittelyn jälkeen, mutta punoitus laskee yleensä nopeasti.
Hoito sopii kaiken ikäisille ja kaikille ihotyypeille.
Eräällä suomalaisella sivulla kerrotaan, että RF-tekniikalla on saavutettu läpimurto ruusufinnin ja laajentuneiden pintaverisuonien hoidossa. Sivulla kerrotaan, että aiemmin on ollut mahdollista vain polttaa laserilla pois näkyvät verisuonet, eikä tulos ole aina ollut pysyvä koska verisuonet pyrkivät etsimään uusia reittejä tulla pintaan. RF-tekniikalla ei tuhota näkyviä verisuonia, vaan korjataan kudosta jossa verisuonet sijaitsevat ja vahvistetaan ihoa, jolloin tulos on pysyvämpi.
Radiofrekvenssikäsittelyllä pystytään hoitamaan ryppyjä, aknea, couperosaa, laajentuneita ihohuokosia, tummia silmänalusia (!), alaluomen turvotusta, paikallisia rasvakertymiä kuten kaksoisleukaa ja "alleja", selluliittia, arpia, psoriaasista ja ekseemaa sekä veltostunutta ihoa. Kuulostaa siis ihan "can-do-everything" -tekniikalta!
Kun kysyin, saanko ottaa Dianasta kuvan ja tehdä ihosta jutun blogiin, hän huudahti, "Voi kun olisit saanut ennen ja jälkeen -kuvat Fridasta...!" Kävi ilmi, että Dianan 17-vuotias tytär Frida oli käynyt RF-hoidossa hoitamassa erittäin pahaksi äitynyttä akneaan. (Fridakin on muuten esiintynyt aiemmin Karkkipäivän sivuilla, hahaa, tuntuu että melkein kaikki tutut vilahtaa täällä jossain vaiheessa... ^_^)
Fridan leuan akne oli niin pahasti tulehtunut, että paiseet pullottivat kuulema alahuulen ja posken sisäpuolellakin...! Diana oli vienyt Fridan RF-hoitoon, ja akne oli rauhoittunut jo yhden käsittelyn jälkeen. Diana sanoi että vaikutus oli niin nopea ja muutos niin suuri etteivät he meinanneet uskoa sitä itsekään.
Kuulostaa aika mielettömältä.
Onko joku teistä kokeillut radiofrekvenssihoitoa? Tai tekeekö joku teistä jopa itse näitä hoitoja? (Arvelen Karkkipäivän lukijoiden joukossa olevan kosmetologejakin... :)) Olisi tosi kiinnostavaa kuulla aiheesta lisää!
Sitten kun mulla alkaa naama "valumaan ja ruttuilemaan" niin tiedän mihin hoitoon suuntaan..! :)
Kuvat (paitsi Diana) täältä ja täältä.
P.S. Mikä muhun on mennyt? Neljä postausta vuorokauden sisällä....! :D Nyt jos vähän hölläisi... ^_^
