Ja mehän halutaan. :)
Minä painun nyt miehen kanssa pariksi päiväksi "pusikkoon" (--> Repoveden kansallispuisto) nauttimaan syksyn kirpeydestä ja karistamaan viimeisetkin hellefiilikset hipiästä. (Rusketusta saan onneksi ihailla vielä pidemmän tovin, hehheh..) Täytyy toivoa ettei nyt kuitenkaan lunta tule. :D
Eilen yöllä valmistuivat tutun kaavan mukaiset vhh-retkieväät. Painavathan nämä tosiaan huomattavasti enemmän kuin pussipastat ja pussikeitot mutta parin päivän retkellä ei tarvitse kuitenkaan kantaa niin paljon murkinaa että paino haittaisi. Toista oli kesän 2012 Lapin vaelluksella jossa meinasin nääntyä ruokavarastoni alle. Mies jaksaa kiusata minua kuvasta, jossa makaan maassa rinkkoineni ketarat ojossa, ja olemme taittaneet matkaa aloituspisteestä 1,5 km. ^_^
Olen ajastanut pari postausta Repoveden reissun ajaksi, mutta en tiedä näkyykö minua täällä vastaamassa mahdollisiin kommentteihin (mies sanoi ettei meinaa luovuttaa älyluuriaan metsässä minun bloggailuja varten ;)). Eli jos kommentteja ei näy, niin tiedätte miksi. Olen koneella taas viimeistään perjantai-iltana.
Kauniin syksyistä viikkoa kaikille! :)
Tänään testasin vihdoin YesDeliltä saamaani vähähiilihydraattista spagettia.
Italiassa valmistetussa "karppispagetissa" (YesDeli on näköjään tehnyt pakkaukseen omat leibelit) valtaosa vehnäjauhosta on korvattu - milläs muulla kuin monitoimiraaka-aineella soijaproteiinilla. (Onko olemassa jotain ruokaa jota soijalla ei voi imitoida..? ^_^) Hiilihydraatteja on 25 g / 100 g, eli YesDelin mukaan n. 66% vähemmän kuin normaalipastassa (vertailupastana käytetty Pirkan spagettia).
Minua vähän jännitti, että meneeköhän tästä pastasta vatsa kipeäksi... En tiedä miksi tällainen "soijaproteiinipasta" tuntuu jotenkin arveluttavalta. :D Mutta onhan se kiinnostavaa seurata millaisia luovia ratkaisuja elintarviketeollisuus keksii vähähähiilihydraattisten korvikeruokien markkinoille. Itse olen luopunut pastasta kokonaan, lukuunottamatta muutaman kerran vuodessa valmistamaani Philadelphiajuusto-tuorepastaa.
Tänään tuntui kuitenkin olevan Se Hetki testata pastakokelas.
Valmistin nopsan pastakastikkeen tomaattimurskasta ja Rapu-tuorejuustosta. (Rainbow'n Luomu-tomaattimurska on muuten markkinoiden vähähiilihydraattisin - vain 2 g hh / 100 g! ;))
Karppispagettia täytyy keittää pidempään kuin normispagettia - 12 minuuttia. (Arvelin ja toivoin tämän olevan al dente -kypsyyden keittoaika.)
Spagetti ei eroa ulkonäöltään ja koostumukseltaan mitenkään tavallisesta.
Sitten vain kastikkeet sekaan, pastajuustoa päälle ja haarukkaa suuhun! (Kypsyysaste osoittautui al dentea pehmeämmäksi.)
Hmmmm.... Pastan rakenne on karkeampaa kuin normipastan. Tämä on.... no... ihan ok vhh-pastaksi (ja kastikehan joka tapauksessa sen maun tuo), mutta täytyy sanoa että pidän enemmän itsevalmistamastani, täysin viljattomasta Philadelphia-tuorepastasta. Ohje muuten löytyy täältä. Philadelphia-"pasta" on yksinkertaisesti maukkaampaa. :) Tosin ymmärtäähän sen, kun siinä on pääraaka-aineena kermaista tuorejuustoa! ^_^
Mutta oli kiinnostavaa testata tämä soijaproteiinispagettikin. Kyllä tämä epäilemättä pastan korviketta etsivälle karppaajalle maistuu. Kaikki eivät varmasti jaksa nähdä Philadelphia-pastan vaivaa... :) Kokeiluaan odottaa vielä pakkaus shirataki-nuudeleita, jotka ovat täysin hiilihydraatittomia.
P.S. Ruokailusta on nyt noin tunti, vatsa ei ole ainakaan vielä osoittanut kipeytymisen merkkejä. ;)
Arkistojen kätköistä löytää yhtä sun toista... :D
Etsin tänä aamuna äidille yhtä kissakuvaa vanhoista kuva-arkistoista, ja törmäsin joulukuun 2008 kohdalla kansioon nimeltä "Kasari" ja tähän "helmeen"... ^_^
Jos pari viikkoa sitten nolattiin Mr Karkkipäivää kaivamalla esiin hänen meikkikuviaan blogihistoriasta, niin reiluuden nimissä nolataan nyt sitten minutkin! ^_^
Siinä teille kaunotar! :D
Minusta tämä kuva ja sen tyyli henkii niin autenttista kasaria että voisi luulla että se oikeasti on otettu 80-luvulla... Hehheh...
Muistan, että silmämeikkiin käytin Lumenen tätä palettia kosmetiikka"museostani":
(Lähes kasaria... paletti ostettu 1992. :))
Huulilla veikkaan käytetyn tuota keltaisessa hylsyssä olevaa punaa:
Näitä ikivanhoja meikkejä ja muuta kosmeettista historiaani esittelin muuten huhtikuussa A Trip Down Cosmetic Memory Lane -postauksessa.
