Tänään esittelyssä RMS Beauty, ylellinen ja vähän erilainen luonnollinen meikkisarja. Sarjan kotimaa on Yhdysvalloissa.
Miksi erilainen? Ensinnäkin, RMS:n tuotteet pohjautuvat öljyihin ja rasvoihin. Luomivärit, meikkipohjat, poskipunat, allihopa, ovat rasvaisia. Toisekseen, RMS on "raakakosmetiikkaa" eli käyttää tuotteissaan kuumentamattomia, mahdollisimman vähän prosessoituja raaka-aineita. RMS:n sivulla lukee, "formulated with raw, food grade and organic ingredients in their natural state", jonka tulkitsen niin, että ainesosat ovat niin lähellä sitä tilaa missä ne ovat luonnossa. Tämä tosin ei voi päteä mineraaleihin, jotka luonnollisestikin on puhdistettava ja partikkelit jauhettava jotta niitä voi käyttää kosmetiikassa.
Sain RMS Beautyn tuotteita testattavaksi Eleven.fi-verkkokaupalta. Settiin kuuluu Beauty Oil -kasvoöljy, Un Cover-Up -meikkipohja ja sivellin sen levitykseen, Living Luminizer -kuultovoide ja Eye Polish -luomiväri. Olin toivonut myös poskipunaa mutta toivomani sävy oli varastolta lopussa.
Sarja vaikutti filosofiansa pohjalta erittäin kiinnostavalta (ja tuotteet kieltämättä tyylikkäiltä), mutta olin skeptinen meidän synkkauksesta heti alkuun. Tiedätte miksi: Sanni ja rasvaiset meikit, etenkin rasvainen luomiväri. Voiko toimia...? Aiempi kokemus ei ole ollut juhlien arvoinen.
Täyteläisen voidemaiset meikkipohjat "hikoilevat" usein irti iholtani ja rasvaiset luomivärit kasautuvat luomivakoon. Ja nyt olin testaamassa kookosrasvapohjaan perustuvaa meikkivoidetta ja luomiväriä. Mitähän tästä tulee..?
Jos joku muistaa tammikuisen Pakkassuosikit-postaukseni, niin siitä kävi ilmi että ainakin Beauty Oiliin tykästyin kovasti. Siitä lisää postauksen lopussa. Keskitytään jutussa ennen kaikkea meikkipohjaan ja luomiväriin.
"Un" Cover-Up (kyllä, kirjoitetaan RMS:n mukaan juuri noin, lainausmerkeillä), on sarjan bestseller-tuotteita.
Seokseen ei ole lisätty mitään mikä absorboisi rasvamaisten ainesosien kiiltoa ja toisi sitä synteettisille meikkivoiteille ominaista samettista ihotunnetta. "Un" Cover-Up on rehellisesti rasvainen voide. Se ei kuivu iholla vaan pinta jää juuri sellaiseksi mitä kookosrasvan, risiiniöljyn, mehiläisvahan, kaakaovoin ja jojobaöljyn cocktaililta saattaisi odottaa. Eli tahmeaksi. Ainakin minun ihollani.
Voiteen levittäminen sarjan omalla (söpöllä!) siveltimellä onnistui oikein mallikkaasti. Voide levittyy kauniin tasaisesti ja yllätyin sen peittävyydestä. Ensin kovin kiiltäväksi iholle jäävä voide himmenee imeytyessään, ja tuloksena on lopulta - - - kaunis, hehkuva, tasaisen värinen iho. Siis sanalla sanoen: älyttömän kaunis iho.
Ennen ja jälkeen:
Sävy 22 näyttää kuvissa ehkä aavistuksen kalpealta kasvoillani, mutta livenä se ei näyttänyt siltä.
Ällistyin miten hyvin voide peitti vasemman poskeni punoituksenkin, laajentunut verisuonikin katosi. Käytin voidetta myös silmänalusilla peiteaineen sijaan.
Tulos ansaitsee suuren lähikuvan ;)
Wow, tämähän on.... mahtava meikkipohja! Vai... onko..?
Olen kokeillut RMS:n pohjaa useita kertoja talven aikana, ja jokainen kerta on mennyt samaa rataa: ensin iho näyttää aivan törkeän upealta, sanoinkuvaamattoman kuulaalta, raikkaalta ja tasaiselta. Mutta... ilo on lyhytaikainen. Meikkipohjalle käy juuri niinkuin pelkäsinkin: se ei kestä iholla vaan sulaa jo seuraavan parin tunnin aikana, liukuu paikoiltaan ja ikäänkuin haihtuu. Illalla iho on liejuisen näköinen.
Entä puuteri - voisiko se auttaa? "Un" Cover-Up on kehitetty käytettäväksi ihanteellisimmillaan ilman puuteria ja sarjan yhden raaka-aineen "Un" Powder -puuteria (silica) suositellaan vain rasvoittuvalle ihotyypille tai jos henkilö välttämättä haluaa matan lookin. Minun mielestäni "Un" Cover Upin luoma eteerinen kuulaus on koko RMS:n meikkipohjan kauneuden pointti, enkä haluaisi sammuttaa sitä puuterilla. Kokeilin kyllä pari kertaa tuputella päälle mahdollisimman ohuelti Laveran irtopuuteria, mutta tulos ei ollut senkään avulla kestävä. Ja kuulaus todellakin sammui.
Mutta katsellaan vielä pari kuvaa lisää valmiista meikistä ennen illan finaalia.
Poskilla Jemma Kiddin voidemainen Guava-poskipuna (ihana). Poskipäillä ja kulmaluulla RMS:n Living Luminizer -kuultovoide. Poskipunaa ja kuultotuotetta levittäessä meikkipohja alkaa jo haihtua; koska mikään ei varsinaisesti ole kiinnittänyt meikkivoidetta ihoon, sitä tarttuu sormeen kun taputtelen päälle muita tuotteita. Posken verisuoni on taas näkyvissä.
Luomilla RMS:n Eye Polish sävyssä Magnetic. Siitä lisää alempana.
Living Luminizer on makuuni vähän liian jähmeää. Pidän notkeammista koostumuksista kun on kyse kuultovoiteesta. Jähmeät koostumukset vaativat enemmän työstöä iholla = irrottaa alla olevaa meikkipohjaa.
Vielä toinen RMS:n meikkipohjan kestävyyteen liittyvä tekijä: alle laitettu kosteustuote. RMS Beauty suosittelee välttämään synteettisiä normikosteusvoiteita ja käyttämään "Un" Cover-Upin alla luonnollista kasvoöljyä, mieluiten tietysti sarjan omaa Beauty Oilia. Teinkin havainnon, että "Un" Cover-Up levittyy jotenkin tasaisemmin öljyllä kosteutetulle iholle kuin normikosteusvoiteen päälle (kai öljyinen meikkivoide mukautuu helposti öljytylle iholle), mutta kestoon en huomannut alle laitetun kosteustuotteen vaikuttavan. Primereita RMS Beauty ei luonnollisestikaan suosittele, sillä niissä on synteettisiä ainesosia.
Kuulas on iho... Lookista tulee mieleen talvinen versio tästä omiin lempparilookkeihini lukeutuvasta dewy skin -meikistä.
Kas niin. Lähden kaupungille ja kuvaan meikin taas palatessani kotiin.
Miltä nyt näyttää?
Tältä. En tiedä miten hyvin ihon tila välittyy kuvan kautta, mutta "Un" Cover-Up on jo liuennut reilusti ja iho näyttää hikiseltä.
"Un" Cover-Up ei tosin ole ainoa joka on liuennut.... ;) Voidaan havainnoida myös Sephoran Waterproof-kynän levinneen ja liuenneen. Se ei ole kovin yllättävää: wp-koostumukset liukenevat herkästi rasvaan, ja kun sekä ylä- että alaluomella on rasvainen tuote (käytin Un Cover-Uppia myös silmien alla peiteaineena), ei rajaukselta voida odottaakaan kovin hyvää kestävyyttä.
Vessan valossa.
Summa summarum: minulla harmillisesti "Un" Cover-Up ei toimi, mutta tuotteen suosio huomioiden se varmasti kestää paljon paremmin monien muiden iholla. Toisaalta kestävyyden mekanismi jää minulle mysteeriksi: iho tuottaa luonnostaan talia. Terveen ihon pinta on luonnostaan vähän rasvainen. RMS:n meikkipohja on rasvainen. Ja rasvat liukenevat rasvoihin. Millä pelkkiin rasvamaisiin aineisiin + väripigmentteihin perustuva tuote voi kiinnittyä ihoon siten että pinta kestää koko päivän...?
.
Katsotaanpa sitten Eye Polish -luomiväriä.
Kun avasin purkin, oli luomivärin päällä kerros erottunutta kookosöljyä. Imeytin sen paperiin ennen kuin lähdin levittämään tuotetta.
Magnetic on kaunis metallin hohtoinen taupe-sävy.
Luomivärissä on käytetty risiiniöljyä lukuunottamatta samaa rasvapohjaa kuin "Un" Cover-Up -pohjassa.
Tässä Magnetic juuri levitettynä. Luomella voi havaita jo minuutteja levityksen jälkeen vekin, johon rasvainen sävy alkaa kerääntyä.
Ja miltä Magnetic-meikki näytti kaupungilta palattua...
Nnoh.
Illalla sävy oli liuennut ja kadonnut käytännössä kokonaan. Alla oli pohjustuksena Urban Decayn Primer Potion.
Tässä yhden Magnetic-testikerran tulos illalla ilman pohjustajaa...
I rest my case. Eiköhän tämän tyyppisen luomivärin epäsopivuus luomilleni ole tarpeeksi demonstroitu.
.
Minua kiinnostaisi tietää, millaisilla luomilla tällainen luomiväri voi ylipäänsä pysyä...? Miten kuivumaton, rasvainen aine voi millään keinolla pysyä jatkuvassa liikkeessä olevalla ihoalueella..?
Onko jolla kulla onnistuneita kokemuksia RMS:n Eye Polishista?
Lopuksi: suosikkini RMS:n testituotteista.
Beauty Oilia kuvaillaan RMS:n sivuilla kevyeksi, mutta sitä se ei ole. Ei paksuintakaan tahmaa, mutta kaukana kuivaöljymäisestä koostumuksesta. Kyseessä on täyteläinen, iholla selvästi rasvaiselta tuntuva öljysekoitus. Se koostuu jojoba-, ruusunmarja,- buriti- ja tamanuöljyistä. Elevenin sivulla öljyä suositellaan levitettävän kerralla 3 tippaa, mutta tämä on minulle turhan suuri määrä ja iho jää liian rasvaiseksi, yksi tippa riittää.
Öljyn tuoksu voisi täyttää oman postauksen. Se on koukuttava, ihana ja outo. Öljy on hajustettu vaniljauutteella, ja vahva, mausteinen vanilja onkin öljyn päätuoksu. Mutta uskokaa tai älkää, haistan Beauty Oilissa myös jotain hyvin kalanmaksaöljymäistä. Aluksi luulin että kyseessä oli yksittäinen hajureseptorieni "bad smell day", mutta kyllä, haistan kalanmaksan joka kerta kun avaan pullon. Kalaisa aromi ei ole epämiellyttävä, se vain on... kalaisa. ^_^
Hajuherkille tiedoksi: vaniljan tuoksu on niin voimakas että se tuoksuu pullon läpikin. Kun avaan kylppärin kaapin, Beauty Oilin raukea vanilja tervehtii minua.
Vanilja + "Möller" ei kuulosta kovin houkuttavalta yhdistelmältä, mutta minä olen täysin koukuttunut siihen. Rakastan sitä. Sniffailen Beauty Oilia usein ihan vain aromaterapeuttisessa mielessä. :)
Pakkasilla käytin Beauty Oilia yksinään, nyt lauhemmilla säillä sekoitan sitä voiteisiin kuten Laveran hajustamattomaan Neutral Fluidiin, jolloin öljy imeytyy paremmin. Käytän Beauty Oil + voide -komboa yövoiteena.
Olenpahan sekoittanut Beauty Oilia myös Ceridal-voiteeseen, jolloin saan vielä ravitsevamman käsivoiteen.
Kun äsken tarkistin RMS Beautyn hinnat blogijuttua varten, hätkähdin kun näin öljyn hinnan - aika arvokasta ainetta käsivoiteeseen..! ^_^ 30 ml maksaa 81,30€.
Muita hintatietoja:
"Un" Cover-Up 38,70€ / 5,6 g
Living Luminizer 40,70€ / 4,8 g
Eye Polish 27,30€ / 4,2 g
Skin2Skin meikkipohjasivellin 40,70 €
*
Mitä ajatuksia arvokas "rasvameikkisarja" teissä herättää? Onko joukossamme jo RMS:n faneja?
Edit. Nyt on taas aivan valtavasti kommentteja kysymyksien kera jonossa, suurinta osaa vanhempiin postauksiin jätetyistä en ole julkaissut että muistan vastata. Älkää siis ihmetelkö kun kommenttianne ei näy, se odottaa bloginhallinnassa :) Tänään en valitettavasti ehdi vastata kommentteihin, toivottavasti jaksatte odotella.
Tästä onkin jo ollut kommenteissa juttua vuoden vaihteen jälkeen, mutta tehdään asiasta nyt virallinen uutisointi: Yves Rocher sulkee kaikki Suomen kivijalkamyymälänsä Helsingin Forumin liikettä lukuunottamatta maaliskuun loppuun mennessä. Forum jatkaa normaalisti eikä sulje vuoden lopussa niinkuin joku esitti kommenteissa. Paitsi että tämä ei pitänytkään paikkaansa vaikka tarkistin asian Rocherin PR:ltä moneen kertaan, vaan myös Forum lopettaa :(
Tämä on tietysti murheellinen uutinen meille old school Yves Rocher -faneille jotka olemme pyörineet "Kauneuden vihreissä liikkeissä" penskasta saakka. Itse olen mm. käynyt elämässäni ensimmäistä kertaa kosmetologilla juuri Yves Rocherin hoitolassa. Yksi kuopiolaisista ystävistäni on käynyt 20 vuotta (!!) laitattamassa kulmakarvansa Yves Rocherilla, talk about loyalty.
Nettikauppa ja postimyynti jatkavat Suomessa entiseen tapaan.
Uutinen oli itselleni todella yllättävä ja odottamaton, Rocherilla on ollut myymälätoimintaa Suomessa niin kauan. Surullista että he päätyivät tällaiseen päätökseen. Kai ajat ovat huonot ja liikkeiden kannattavuus on huonontunut ratkaisevasti. Toisaalta sitä sitten toivoisi, että nettimyynti olisi sitä vastoin kasvanut.
Uutisen yhteyteen lykkään kuvitukseksi omaksi postauksekseen jo tammikuussa suunnitellun jutun Yves Rocherin joulukalenterin sisällöstä. Sarjassamme postausideoita jotka vain jäävät kun ei ehdi ja jotain muuta kiinnostavampaa/ajankohtaisempaa pukkaa koko ajan päälle... :P
Minusta tämä oli ihan hauska idea: avasin kalenteriluukut eli pussukat ja kirjoitin ylös jokaisen tuotteen herättämän ensimmäisen ajatuksen.
Yhden tuotteista olin onnistunut kadottamaan ennen kuvausta. Ei yllätä :)
Tällä viikolla tuli kuukausi täyteen ruokavaliokokeilua ja on väliraportin aika. Missä mennään ja millaisia vaikutuksia olen havainnut?
Kertauksena: olen läpikäymässä 3 kuukauden mittaista valmennusohjelmaa FitFarmilla. Ohjelmaan kuuluu sekä ruokavalio että treeniohjelma, tavoitteena kohentaa kehitystä ennen kaikkea aerobisen liikunnan parissa.
Yleisesti vaikutuksista kehoon, mieleen ja energiatasoon:
Olotila on pysynyt ensimmäisen viikon energiaromahduksen jälkeen mainiona.
Vireystaso on sama kuin ennen kokeilun aloittamista, mutta herään nykyään entistä aikaisemmin. Useimpina aamuina herään jo viideltä enkä pysty enää nukahtamaan uudelleen. Tämä on selkeä muutos joka ilmeni heti ruokavaliomuutoksen jälkeen. Koska uni-valverytmin säätelyssä on mukana paljon hormonaalisia tekijöitä, voisin päätellä, että ruokavalio on vaikuttanut hormonitasapainooni. (Optimal Performancella osattaisiin varmasti ottaa kantaa tähän puoleen.)
Painoni on laskenut kokeilun aikana kaksi kiloa ja vartalosta on kutistunut senttejä. Laihtuminen ei ole toivottua eikä valmennuksen tavoitteena ja kun painon todettiin laskevan, ruokavalioon lisättiin rasvoja. Paino on kuitenkin edelleen pikkuisen jatkanut tippumista. Ruokavaliooni tehdään siis todennäköisesti jälleen muutoksia, tai ainakin lisään itse kaloreita jos vaaka näyttää edelleen laskevaa suuntaa. Koska nykyiselläänkin syön useimpina päivinä enemmän kaloreita kuin mitä ruokavalio "määrää", tuntuu laihtuminen oudolta. Lopulta selitys on tietysti hyvin yksinkertainen: normaali vhh-ruokavalioni on runsasenergisempää kuin kokeiluruokavalio.
Edelleenkään kehossa ei ole ollut minkäänlaisia turvotuksia. Valitsemani hiilarinlähteet vaikuttaisivat siis sopivan minulle erinomaisesti.
Liikunnasta:
Juoksu: Arvioin jaksavani juoksua nyt jonkun verran paremmin.
Normaalisti suoritan juoksulenkkini siten, että tunnin sisällä hidastan välillä kävelyksi, mutta nyt olen kyennyt vastustamaan hidastamisen mielitekoa ja pystynyt juoksemaan yhtäjaksoisesti 60 minuuttia. Toisaalta oma osuutensa on aivan varmasti myös valmennuksen tuomalla psykologisella motivaatiolla, sitä tsemppaa itseään rankemmin kun on tietoinen meneillään olevasta projektista. Huomaan ajattelevani, "Kun sitä hiilaria nyt on koneessa enemmän niin täytyyhän mun jaksaa". Kevyeltä juoksu ei kuitenkaan ole tuntunut. Valitettavasti ruokavalio ei myöskään poista juoksumatolla juoksemisen tylsyyttä ^_^ :D Odotan että tulee kevät ja pääsen ulos juoksemaan. :)
Painoharjoittelu: Tykkään uudesta saliohjelmastani tosi paljon ja olen selvästi saanut valmennuksen kautta uutta motivaatiota ja inspiraatiota salitreenin puolella. No, punttitreeni onkin aina ollut itselleni se mieluisin liikuntamuoto - se vain ei valitettavasti auta portaissa hengästymiseen ;) Siksi tarvitaan myös aerobinen puoli.
Salilla jeesaa FitFarmin Oskari Aaltonen
Olen oppinut liikuntaharjoitusten järkevästä koostamisesta paljon: millainen setti on mielekäs ja riittävä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suoraan sanottuna olen treenannut viimeiset kaksi vuotta ihan päin p:tä. Integroituani juoksun osaksi treeniä, olen tehnyt niin että juoksen ensin tunnin ja teen heti perään tunnin salitreenin. Ja tämä setti 4-6 kertaa viikossa. Kertoessani tästä Mikolle sain vastaukseksi pään puistelua, "Ei noin".
Mikon mukaan ei ole kovinkaan järkevä ja kehittävä strategia väsyttää itseään ensin juoksulla ja lähteä sitten suoraan nostamaan rautaa. Kuulostaahan se pirun loogiselta nyt kun sen kuulee ulkopuoliselta, itse vain ei ollut osannut ajatella asiaa niin. Salitreenille jää juoksun jäljiltä vajaat energiavarastot, eikä treeniä voi mitenkään vetää optimaalisesti kun lihas on jo väsynyt eikä sitä edes ravita välissä lisäenergialla. Kroppa on tällaisen setin jälkeen ihan puhki eikä varmasti ehdi kunnolla palautua seuraavaan päivään mennessä - ja sitten meikä on jo menossa vetämään samaa komboa uudelleen. Tulos: en kehity kunnolla kummassakaan lajissa ja suoritukset jäävät aina vajaiksi. Hyvä Sanni, olenpa vetänyt fiksusti! ^_^
FitFarmin valmennuksessa olen oppinut, että määrä ei todellakaan ole yhtä kuin laatu. Minun ei tarvitse puskea kahta eri treeniä peräjälkeen ja niin monta kertaa viikossa kuin vain jaksaa, että pääsen tavoitteisiin. Siitä ei ole mitään hyötyä, päinvastoin.
Maltillisempi tahti ja harjoitusten jakaminen eri päiville on paljon viisaampi strategia minun kaltaiseni kuntoliikkujan tavoitteiden kannalta. Olen tosi iloinen ymmärrettyäni tämän, nyt liikunta tuntuu oikeasti paljon kivemmalta. Liikuntaviikkoni näyttää nyt tältä:
Ruoasta:
Aluksi rajoittavilta tuntuvat asiat ruokavaliossa ovat nyt muuttuneet luovuuden lähteeksi, ihan niinkuin kävi vhh:nkin kanssa :) Kun ateriat täytyy koostaa tietyn mallin mukaisesti eikä voi käyttää entisiä lemppareitaan samaan tapaan, tilanne onkin johtanut yksipuolistumisen sijaan siihen, että on hauskaa keksiä millä tavoin aterioille saa sääntöjen puitteissa vaihtelua ja monimuotoisuutta.
Aamiainen ja iltapala toistuvat aina samanlaisina, niitä ei juuri voi varioida, mutta se ei onneksi haittaa sillä olen tähänkin saakka syönyt aamuisin lähes aina samaa ruokaa. En koskaan tunnu kyllästyvän kananmuniin ja rahkajogurttisekoituksiin :) Päivän vaihtelumahdollisuudet tulevat siis lounaalla ja päivällisellä.
Viimeisin löytöni ovat Vaasan Kaurasydän-leivät. Kaura on yksi valitsemistani hiilarin lähteistä, ja muutenhan sitä tulee syötyä vain puuron muodossa. Hoksasin, että 100-prosenttinen kauraleipä ajaa saman asian, ja nyt olen lisännyt aterioille myös lohihampurilaiset kaurapohjalla :)
Hämmästyin kun huomasin, että Kaurasydän-leivissä on yli puolet vähemmän hiilihydraattia kuin muissa leivissä, myös paljon vähemmän kuin Vaasan toisessa 100-prosenttisessa kauraleivässä. Tämä leipähän on siis käytännössä Minihiilari-tuotelinjan tasoa. Vaikka minun ei ruokavaliokokeilun puitteissa tarvitsekaan etsiä juuri niitä vähähiilarisimpia vaihtoehtoja, niin alempihiilihydraattisen kauraleivän käyttäminen hamppariateriassa jättää kiintiötä myös muulle hiilarille --> voin lisätä hampurilaisen kylkeen vähän bataattiranuja :)
Tämäkin päivä on nyt nähty: sorruin "kumijuustojen" maailmaan. Ruoanvalmistus ilman juustoa on todella tylsää, ja tajusin, että välttelen ihan turhaan light-juustoja kun niiden käyttö mahdollistaa esimerkiksi gratiiniruokien valmistuksen siten, että pysyn kuitenkin ruokavaliolleni asetetussa rasvan kokonaismäärässä. Okei, kevytjuustot eivät tietenkään tuo yhtä hyvää makua kuin täysrasvaiset, mutta ne ovat kuitenkin luonnollista, lisäaineetonta ruokaa joissa on hyvät ravintoarvot. Miksi siis hampaat irvessä vältellä niitä. Nyt jääkaapista löytyy Polar 15%, Aamupala Cheddar ja Oltermanni 17%.
Yksi päivä tein mm. kevytversion tonnikalauunipaistoksestani: tonnikalaa, tattaripastaa ja ruusukaalia kera Polar 15%:n. Mukana vielä valkuainen sitomassa. Namskis! Voisin tehdä seuraavaksi samalla idealla tattaritonnikalalaatikon lisäämällä joukkoon mantelimaitoa.
Haasteet:
Vesi ja suola.
Niin hullulta kuin se saattaa tottuneille vedenlitkijöille kuulostaa, toisille veden runsas juominen on vaikeaa. Minun pitäisi juoda vähintään 3 litraa päivässä, enkä ole koko kuukauden aikana päässyt siihen määrään yhtenäkään päivänä. Paras saavutus taitaa olla 2,5 litran tuntumassa, keskimäärin juon ehkä 2 litraa. Ja senkin eteen saa tehdä töitä. Jatkuva vessassa ravauskaan ei ole kivaa.
Suola on vielä haasteellisempi. Eineksiä, muita ruokajalosteita, leipää ja muroja syövä ihminen saa ravinnostaan enemmän kuin tarpeeksi suolaa, minun saantini taas on melkein nolla koska valmistan kaiken ruoan itse. Syömistäni ruoka-aineista ainoastaan feta ja katkaravut sisältävät paljon suolaa, annosta kohden 1,5 - 2 grammaa. Enkä syö niitä päivittäin. Minun pitää siis joka päivä lisätä jokaiselle aterialle suolaa. Mittaan aamuisin määrätyn määrän mittakuppiin, mutta yhtenäkään päivänä en ole saanut kuppia tyhjäksi.
En ollut ennen tiedostanut suolan tärkeyttä. Tiedän kyllä, että suolassa oleva natrium on välttämätön ravintoaine ja ihmisen kuuluu saada sitä ravinnosta, mutta en tiennyt että minulle suositeltu määrä (5-6 g päivässä) on niin ratkaisevan tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Mikon mukaan, jos en saa tarpeeksi suolaa ravinnosta, ei vesikään ylipäänsä nesteytä minua riittävästi koska se ei imeydy kudoksiin vaan menee kropan läpi. Siis juon, mutta en nesteydy. Liian vähäisellä suolamäärällä on kuulema liikuntasuorituksia heikentävä vaikutus.
Mikko on neuvonut minua lisäämään suolaa myös juomaveteen jotta saisin päivän aikana tarvittavan määrän, mutta sekin tuppaa unohtumaan. Tämä asia vaatii siis vielä hurjasti tsemppausta.
*
Tällaisissa tunnelmissa siis valmennusjakson ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Vielä riittäisi paljon kirjoitettavaa havainnoista ruokaan ja energiaan liittyen, mutta säästän teidät siltä tällä erää ja jatketaan sen merkeissä toisen kerran. :)
