Päivän look. Näyttää vähän kalpealta, huulipunaa kiitos. (Ja väriä tyveen kiitos!!! Värjäysaika maanantaille :))

Hiukset ylös. Välillä ihmettelen miksi olen niin kiintynyt pitkiin hiuksiini kun haluan aina pitää ne kiinni.

Luomilla sävyjä Cliniquen Plum Seduction -paletista sekä MACin Beautiful Iris ja Seedy Pearl. Violetissa rajauksessa E.l.f.in tummaa liilaa ja Meksikosta saamaani vaaleaa hohtavaa liilaa + pieni turkoosi efekti Essencen Crystal eyelinerilla.

Epätarkentunut kuva kynsistä :p Joiden violetti osuus meni pilalle koska päätin hetken mielijohteesta vaihtaa jo valitsemani Rimmelin violetin hippulakan Color Clubin lastulakkaan. En ole käyttänyt sitä yli vuoteen ja koostumus oli mennyt ihan mönjäksi. Paksu, hitaasti kuivuva mömmö liuotti alla olevan värilakan ja lastut levittyivät totta kai kaikkea muuta kuin tasaisesti ja niinpä olen nyt Tallinnan matkalla kevyesti ruttuisilla möykkykynsillä. :) Noo, kukas niitä läheltä katsoo :)

Essien Mint Candy Apple, Color Clubin Covered In Diamonds, Rimmelin Sparkle Every Day jota mun piti laittaa ja Natural Coden Fairy Tale.

.

Lukijamatkatunnelmia:

Hei - täältähän löytyy hengenheimolaisia :)

.

Istuin junassa matkalla Helsinkiin kun äidiltä tuli viesti:

"Jos voit, tuo mulle Virosta Nurmen jalkaraspisaippua ja vihreä huopasaippua. Maksan takaisin. Innostuin blogisi perusteella! :) Kivaa lukijamatkaa sulle + muille."

Äiti... ^_^

Nyt: hyvää yötä.

...ehkä unen kannalta haasteellinen yö edessä käytävältä kuuluvan möykän tason perusteella... Onneksi sain yhdeltä matkalaiselta korvatulpat. ;)

*

Tänään esittelyssä Nurme, pieni virolainen luonnonkosmetiikkaa valmistava perheyritys.

Sopii hyvin tunnelmiin kun huomenna suuntana on Tallinna! :) Törmäsin Nurmeen viime keväänä Tallinnan Telliskivi-keskuksessa sijaitsevassa myymälässä ja panin tuotteiden söpön habituksen heti merkille. Kuinka ollakaan, viime syksynä sain kuulla Laveran maahantuojalta NHS:ltä, että he ovat ottaneet Nurmen talliinsa. Nyt Nurmea saa siis myös Suomesta.

Nurmen konstailematon tuotevalikoima rakentuu saippuoiden ja öljyjen ympärille, ja mukana on myös muutama voidemainen ja vesimäinen tuote. Kaikki tuotteet on käsintehty.

Nurmen perustaja Marit Tiits summaa merkin filosofiaa näin: "Nurmen arvot ovat fyysistä ja henkistä tyytyväisyyttä sekä elämistä sopusoinnussa luonnon kanssa. Uskomme, että voidaksemme elää onnellista ja aktiivista elämää, on kuunneltava kehoa. Hyvä terveys alkaa huolehtimalla itsestään, nauramalla paljon ja nauttimalla elämästä! Ja se on juuri sitä, mitä haluan tarjota kaikille Nurme-tuotteiden kautta."

Voin kyllä allekirjoittaa tuon hyvän terveyden reseptin, ei pidä olla vakava! Kannattaa nauraa paljon, itselleenkin! ^_^ Tai tehdä jotain sellaista joka saa muut nauramaan :)

Nimi 'Nurme' tulee viron sanasta nurm, niitty.

Sain NHS:ltä valtavan tuotesetin testattavaksi. Settiin kuuluu kamomillakasvovesi, mango- ja kookos -body butterit, greippivartalokuorinta, greippivartaloemulsio, avokadoöljy ja saippuoita.

Aloitetaan vartalonkosteuttajista: Mango Body Butter ja Coconut Butter For Hair And Body.

Mango-vartalovoi (22,90€ / 200 ml) on se marmeladi, jonka kuvaa vilautin blogissa joulukuussa. Jos tämä ei näytä syötävältä niin en tiedä mikä näyttää ;) Koostumus tosin sulaa lämpimässä kylpyhuoneessa pian juoksevammaksi.

Mangovoi tuntuu iholle levittäessä juuri siltä miltä näyttää - kuin hieroisi ihoonsa marmeladia. Yllättävästi tuote on lähes tuoksuton. Purkin avatessa oikein odottaa jotain runsaan hedelmäistä tuoksua mutta ei. Mango Body Butter ei sisällä pelkästään mangoa vaan on sekoitus mangonsiemenvoita, aprikoosiöljyä, manteliöljyä, oliiviöljyä, auringonkukansiemenöljyä ja beetakaroteenia, joka tuo voille keltaisen värin.

Mangovoi osoittautui ihotyypilleni aivan liian raskaaksi öljycocktailiksi, minkä vuoksi tuntuu hömöltä ylipäänsä kirjoittaa siitä arvio. Jos arvostelee täysin ihotyypilleen sopimattoman tuotteen, niin eihän tuotteen "haukkumisessa" ole oikein järkeä. Minun iholleni mangovoi ei imeytynyt käytännössä lainkaan, ja sitä oli vaikea levittää. Muruinen koostumus vaati kunnon työstämistä ennenkuin se edes näennäisesti katosi ihoon, mutta lopputulema oli se, että sain lopulta pyyhkiä parin tunnin kuluttua ylimääräiset voit pois ihon pinnasta koska se ei imeytynyt mihinkään. Sanoisin siis, että Nurmen mangovoi sopii aivan erityisen rutikuivalle iholle.

Coconut Body Butterin (19,65€ / 200 ml) koostumus on aivan erilainen. Se on purkissa kiinteää, niinkuin käsittelemätön kookosrasva aina on noin alle 25 asteen lämpötilassa. Kun kookosvoita ottaa käteen, se lähtee sulamaan ihon lämmön vaikutuksesta ja on pian ihan nestemäistä. Kookosöljy levittyy iholle notkeasti ja helposti ja imeytyy paljon paremmin kuin mangovoi. Se tuntuu mangovoita huomattavasti ohuemmalta.

Hiuskokeilut kookosvoin kanssa ovat vielä kesken ja niistä tulee erikseen juttua. Olen aiemmin käyttänyt vain fraktioitua kookosöljyä joka on koostumukseltaan erilaista kuin käsittelemätön kookosöljy.

Greippi-sokerikuorinta (18,65€ / 250 g) on rakenteeltaan yllättävän kuivaa. Kun sitä ottaa lusikalla purkista tuote tuntuu kuin hiekalta. Se sisältää öljyjä niinkuin sokerikuorinnat yleensäkin, mutta Nurmen kuorinnassa öljyä on todella vähän ja sen tuntee vasta kun tuotetta huuhtelee iholta. Levityksen helpottamiseksi kuorinta kannattaa sekoittaa kämmenellä ensin veteen tai öljyyn, jos haluaa vielä hoitavamman kuorinnan.

Vaikka sokerirakeet tuntuvat iholla aika karkeilta, on kuorintatulos lopulta miedon tuntuinen. Sokerirakeet tietysti myös sulavat iholla lämmön ja veden vaikutuksesta, jolloin niillä ei ylipäänsä ehdi "hinkata" ihoa niin pitkään että kuoriva vaikutus olisi voimakas. Öljyt jättävät iholle hieman rasvaisen tunteen josta kaikki eivät varmasti pidä, mutta ei huolta, öljy imeytyy ihoon nopeasti kun on pyyhekuivannut ihon ja iho tuntuu hoidetulta ja kosteutetulta. Pakkauksessa suositellaankin, ettei ihoa enää kuorinnan jälkeen pestäisi saippualla että öljyt saisivat jäädä iholle vaikuttamaan.

Yleinen huomio purkkiin pakatuista vartalotuotteista: purkit ovat toki kauniin näköisiä ja totta kai myös tarkoituksenmukainen pakkausmuoto paksuille tai ei-nestemäisille tuotteille, mutta on ne kyllä hankalia käyttää. Annostelu on pakko tehdä lusikalla (itse en ainakaan kynsien puolesta saa kunnolla kaivettua purkeista tavaraa, ja se tuntuu epähygieniseltäkin), ja sokerimuruja ja voilänttejä on ympäri kylppäriä.

Kannet pitää mielellään myös aina pyyhkiä vedestä suihkun jälkeen, sillä purkkiin sisälle päässyt vesi nopeuttaa tuotteen pilaantumista.

Grapefruit Body Lotionissa (18,75€ / 150 ml) on ohut koostumus, joka kuitenkin on sen verran rasvainen että riittää kosteuttamaan kuivaakin ihoa. Voiteiden koostumuksia on välillä tosi vaikea kuvailla, mutta tätä kuvaisin ilmaisulla ei-samettinen. Tiedätte, kun monia vartaloemulsioita sanotaan samettisiksi, jolloin yleensä puhutaan täyteläisestä, kuohkeasta koostumuksesta. Nurmen greippivartalovoide on ohut ja jopa litkumainen, mutta silti rasvainen. Jännä. Ehkä tässä kohtaa voisi jopa sanoa, että koostumus "kotitekoisen" tuntuinen. Mikä voi olla myös symppis juttu ;D

Voide jättää ihon pinnan hieman tahmeaksi. Arvelen, että kuivemmalla iholla sellaista ei ole havaittavissa.

Voiteen "latvatuoksu" (jos nyt vartalotuotteiden tuoksuistakin voi tällaista ilmaisua käyttää) on raikkaan hedelmäinen, mutta pohjatuosu "paksumpi" ja yrttisempi. Sellainen perinteisen luonnonkosmetiikkamainen.

Avokadoöljyn (16,35€ / 100 ml) kerrotaan sopivan erityisesti ikääntyneelle, karhealle ja kuivalle iholle ja hoitamaan auringonpolttamaa ihoa. Öljy on täyteläisehköä, ja jättää selvästi rasvaisemman tunteen iholle kuin esimerkiksi Ceridalin öljy.

Avokadoöljyä voi käyttää myös hiusten ja päänahan hoitoon. Aion talven ja kevään aikana testailla ison läjän erilaisia öljyjä ja teen joskus loppukeväästä öljyille omistetun postauksen. Avokadoakaan en ole vielä ehtinyt hiuksiin kokeilla.

Vuohenmaitosaippua (7,35€ / 100 g) - todella miellyttävän tuntuinen, vaahto on pehmeää ja kermaista. Saippua itsessään on tarpeeksi jämäkkä että sitä on miellyttävä käyttää (vs. ylipehmeät löllösaippuat jotka kuluvat tosi nopeasti). Selvästi vähemmän kuivattavan tuntuinen kuin normisaippua. Tykkään! Tuoksu hyvin mieto, hädin tuskin havaittava.

Supervaahtoava kookossaippua (7,35€ / 100 g) - rakenteeltaan kovempi kuin vuohenmaitosaippua ja todellakin vaahtoaa runsaammin kuin saippuat keskimäärin. "Raskaan lian irrotukseen", pakkauksessa lukee. Ihan mitään moottoriöljykäsiä en ole päässyt saippualle näyttämään joten en pysty ottamaan kantaa kunnon lian irrotukseen. ;) Ihana perussaippua runsaan vaahdon ystäville!

Entäs nämä! Niin söpöt!

Huopasaippuan (13,60€ / 60 g) idea on se, että saat saippuan ja "pesusienen" samassa paketissa. Huopakuoren ansiosta saippuan voi myös käyttää loppuun saakka, yleensähän kukaan ei jaksa enää niitä pieniä loppumuruja ja lituskoja ja heittää ne menemään.

Pinta on huovutettua saarenmaalaista lampaanvillaa. Kun saippua on kulunut loppuun, huopakuoren voi käyttää vaikka kasvosienenä tai keittiön pintojen pyyhkimiseen.

Myönnän, että itse olen suihkugeelien käyttäjä, mutta olisihan palasaippua tietysti kaikkein ympäristöystävällisin valinta. Miettikää mikä määrä muovijätettä tulee suihkugeelien pakkauksista... Niin kuin tietysti kaikesta kosmetiikasta. Luonnonkosmetiikkaa ostamalla tulee sentään ostaneeksi kierrätetyistä ja/tai maatuvista materiaaleista valmistettuja pakkauksia.

Kuoriva jalkasaippua (10,50€ / 150 g), eli itse asiassa lempeä jalkaraspi ja saippua yhdessä! :)

Tämä on hauska idea; saippua on koostumukseltaan niin jäykkä että sillä voi raspata jalat! Karheaa kuorimapintaa tuovat maahohkakivi ja mantelinkuorijauhe.

Ainoa kokeilemani Nurmen kasvotuote on Kamomilla-kasvovesi   (tai joo, avokadoöljyä voi myös käyttää kasvoille mutta se on iholleni liian raskasta siihen tarkoitukseen.)

Kamomilla-kasvovesi (11,45€ / 100 ml) on ihana. Jättää ihon tosi mukavan ja raikkaan tuoksuiseksi vailla tuotetuntua. Alkoholiton. Olen käyttänyt tätä niin paljon että pullo on kulunut jo puolilleen kuvan otosta. Tykkään käyttää tätä myös silmien aamuraikastajana ihanan Liz Earlen Eyebrightin loputtua. (Jep, varmasti mikä tahansa kasvovesi sopisi tähän hommaan mutta jostain syystä toiset silti tuntuvat silmän alueella miellyttävämmiltä kuin toiset. Joku psykologinen juttu kenties. En jaksa analysoida, suihkin vain tyytyväisenä :))

Nurmen valikoimaan kuuluu myös ihania, miedosti tuoksuvia soijavahakynttilöitä (24,70€). Soijakynttilä palaa 30-50 % kauemmin ja 90% puhtaammin kuin parafiinikynttilä. Nurmen kynttilöiden paloaika on 30-40 tuntia.

Nurmen käsintehdyt kynttilät sisältävät tuoksuaineena eteerisiä öljyjä, ja kerrankin voi todeta, että tuoksuainetta on laitettu todella miedosti. Nurme-kynttilöiden tuoksu on hyvin hienovarainen, "Lush"-tason tuoksuvahvuuden diggarit eivät varmaan haistaisi mitään... ;)

*

Taas on vastaamattomia kommentteja odottamassa. Koitan ehtiä vastaamaan ripsaripostauksen kommenttien kysymyksiin illan aikana. Tiedätte että vaikka joskus menee aikaa, mä vastaan aina kommentteihin jätettyihin kysymyksiin. Ja jos unohtuu / jää välistä niin saa hihkaista ja muistuttaa :) Tarkoituksella en jätä kenenkään kysymyksiä huomiotta.

Tänään arvostelussa neljä ripsaria. Miksi samassa postauksessa? Siksi, että olen käyttänyt niitä samaan aikaan ja ajattelin, että itse asiassa on havainnollistavampaa esitellä maskara niin että sen ominaisuuksia voi samalla verrata toisiin. Olen itse huomannut, että ripsarien yksilölliset ominaisuudet tulevat paljon paremmin esiin kun käyttää useampaa samaan aikaan. Ennenhän olin tosi laiska ripsareiden kokeilija ja minulle testiin lähetettävät maskarat unohtuivat useimmiten laatikoihin nukkumaan. Otin uuden käyttöön vasta kun edellinen oli loppumassa.

Viime vuoden aikana olen mielestäni tsempannut hyvin ripsariarvostelujen kanssa! :D Otin tavoitteeksi opetella käyttämään useampaa maskaraa kerralla jotta voin myös kertoa täällä mielipiteitäni vähän tiuhempaan, ja oppi on mennyt perille.

Tässä siis taas yksi ripsiväriarvostelu, var så goda.

Arvioinnin kohteena L'Orealin Volume Million Lashes Feline, Lancômen Hypnôse Doll Eyes, Idun Mineralsin Silfr ja Maybellinen The Colossal Go Chaotic.

Ryhmä ei ole tarkoituksella L'Oreal-konserni-painotteinen, tajusin vasta kuvaa ottaessa että kolme maskaraa on samasta firmasta. Pahoittelut jos joku pitää tätä epäasiallisena, kyseessä on puhdas sattuma.

Kertaus on opintojen äiti, eli tällainen on oma ripsilaatuni; minulla on hennot, harvat ja taipuisat ripset. Maskara pysyy niissä erinomaisen hyvin eikä koskaan rapise ja hyvin harvoin leviää - ehkä silloin jos lumihiutaleita tarttuu ripsiin. Mutta ei usein silloinkaan.

Ripsivärin suoritukseen vaikuttaa luonnollisestikin käyttäjän ripsien laatu, ja tässä on yksi syy miksi pidän itse ripsariarvosteluita aika tylsinä. Ripsari näyttää käyttäjänsä silmissä siltä, millaisen pohjan henkilön ripset sille luovat. Hento- ja harvaripsisen on mahdoton taikoa millään megadeluxevolumexpress-maskaralla tuuheaa ripsistöä, koska hänellä ei ole pohjaa sille. Minun ripseni ovat tätä laatua, minkä vuoksi ripsivärikuvani ovat aina nuivia.

Kaikissa kuvissa L'Orealin Felineä lukuunottamatta yksi kerros maskaraa.

L'Oreal Volume Million Lashes Feline

Viimeisin tulokas Million Lashes -linjassa. Million Lashes tunnetaan hyvin erottelevista ja samalla tehokkaasti volyymia rakentavista harjoistaan. Minä olen tykännyt kaikista kokeilemistani Million Lashes -maskaroista, suosikkini on edelleen se alkuperäinen.

Feline-versio lupaa taivuttaa ripsiä erityismuotoillun harjansa avulla.

Felinen koostumus on omaan makuuni vähän liian kostea, mutta tykkään harjasta ja massan kerrostuvuudesta. Ensimmäisen kerroksen (kuvassa) teen harjan pidempipiikkisellä puolella, joka erottelee ripset.

(Otin kaikki postauksen kuvat tänä aamuna. Feline-demokuva oli viimeinen, ja tässä vaiheessa tuo yksi ripsi lähellä sisänurkkaa kääntyi itsepäisesti toiseen suuntaan. En saanut sitä suoristettua millään. Muissa kuvissa se on suorassa. :))

Volyymia lisään harjan lyhempipiikkisellä puolella, joka pakkaa maskaramassaa todella tehokkaasti.

Maskaran plussat: aina luotettavaa, minulla toimivaa Volume Million -laatua. Pidän kovasti muovisista, erottelevista harjoista. Tykkään myös Volume Million hylsyn kaulan annostelijasta, joka "niistää" liiat maskarat pois harjasta.

Maskaran miinus: lähtee huonosti irti. Vesiliukoiset ripsarit takertuvat minulla ripsiin harvoin, mutta Feline istuu joinain päivinä yhtä tiukassa kuin Lumenen Blueberry Curl, jota en myöskään saa kunnolla irti.

Lancôme Hypnôse Doll Eyes

Sain tämän maskaran töistä ehkä viisi vuotta sitten, en enää pysty muistamaan milloin. Ja se korkattiin vasta viime syksynä. (Joo, mähän kerroin että mulla on maskarahäiriö.) Jeppis.

Odotin ripsarin olevan kuivahtanut, mutta vielä mitä, pelittää oikein hyvin. Massa on toki kuivempaa kuin tuoreissa ripsareissa on, mutta käyttäytyy ripsissä oikein nätisti. Kaikki Hypnôse-linjan maskarat lupaavat tuuheutta, Doll Eyes lupaa muistaakseni myös viuhkamaisuutta ja erottelevuutta. Miltä nyt nuken ripset näyttävät :)

Doll Eyesin kartiomainen kuituharja ei näytä sellaiselta josta yhtään tykkäisin, mutta jännästi se kuitenkin tuntuu toimivalta ja Doll Eyes on itse asiassa suosikkiripsarini postauksen maskaroista.

Minusta harja ei näytä erottelevalta, mutta se kuitenkin erottelee ripseni parhaiten tästä joukkiosta. Arvelen, että siihen vaikuttaa myös massan sopiva kosteusaste. Liian märkä tai "tahmea" maskara ei erottele optimaalisesti vaan liimaa ripsiä yhteen, Doll Eyesin voidemainen koostumus sekä sopiva annostelu (maskaraa ei tule harjaan liikaa) takaavat nätin erottelevuuden. Ripsari myös kerrostuu tosi hyvin paakkuuntumatta.

Maskaran plussat: erottelee hyvin, kerrostuu hyvin, ei klimpitä ripsiä. Harjan kapea kärki on tosi hyvä alaripsien ja sisänurkan meikkaamiseen. Lähtee helposti meikinpoistoaineella.

Maskaran miinus: Hinta. En itse maksaisi ripsarista neljää kymppiä koska halvemmallakin saa tosi hyviä. Edit. Sorry, muistin hinnan väärin, Lancômen ripsarit maksaa 33€. No, ei sekään ole halpa, mutta kipurajalla :)

Maybelline The Colossal Go Chaotic

En mielestäni ole jemmaillut tätä ripsaria kovinkaan kauaa, mutta en enää löydä sitä Maybellinen sivuilta. Liekö siis enää myynnissäkään? Nooh, Maybellinen julkaisutahdilla se ei toisaalta olisi yllättävää ;) Täytyyhän vanhoja lähteä tieltä aina kun tulee uutta tilalle.

Olikohan tämän maskaran tarkoituksena luoda kaoottiset ripset..? Ainakin se luo helposti sotkua, kiitos isohkon harjansa ja annostelijan puutteen hylsyssä. Hylsyn kaula ei niistä harjaa ulosvedettäessä, ja harjassa on kerralla aika paljon kosteaa massaa joka levittyy hieman sotkuisesti. Nimi tietysti kertoo, ettei maskaraa olekaan kehitetty siististi eroteltu ripsirivistö mielessä. :)

En oikein tiedä millaiselle kohdeyleisölle "kaoottinen" maskara sopii, mutta minä en tähän oikein ihastunut. Harja on silmiini liian iso ja leveä ja märkää massaa tulee kerralla liikaa. Hylsykään ei puhuttele. Mä olen tälle maskaralle liian vanha? ^_^

Maskaran plussat: en oikein keksi plussia. No, ei tämä kuitenkaan klimpitä tai "hapsuta" ripsiä, mutta sotkua tulee silti liian helposti harjan osuessa silmäluomeen ja kulmaluuhun.

Maskaran miinukset: väärän mallinen harja minulle, hylsyn "kaulurin" puute.

Idun Minerals Silfr

Idunin ripsiväri lupaa pidentää ja erotella ripset. Jälkimmäinen toteutuu, pidentämisestä minulla ei ole toistaiseksi kokemusta maskaroiden maailmassa Imjun Fiberwig -maskaraa lukuunottamatta. Eikä sekään onnistunut pidentämään kuin muutaman ripsen. Näytti hassulta. :)

Jokainen ripsivärihän yleensä pidentää ripsiä aavistuksen sillä tekniikalla, että kun maskaraa harjaa useamman kerroksen ja antaa kerrosten/vetojen välillä kuivahtaa, tarttuu edellisen kerroksen päähän pieni nokare ripsarimassaa. Näin ripsen päähän saa pikkuisen pituuslisän. Minun ripsissäni noita ripsen päähän tarttuneita massanökäreitä näkee usein kuvissakin. Mutta varsinainen todella selkeä pidentäminen tapahtuu kuiduilla, ja tämä teknologia taas ei toimi minulla.

Silfr-maskaran massa on kuivahkoa jo tuoreena, minkä vuoksi ripsari toimii minulla parhaiten vain yhdellä kerroksella. Toinen kerros levittyy hapsuisesti ja "pörröisesti" ja kohta ripset alkavat liimaantua yhteen. Massan kuivuus ei kuitenkaan ole sellaista, että maskara tuntuisi menneen pilalle ja kuivahtaneen ennen aikojaan. Koostumuksellisesti Silfr ja Lancômen Hypnôse Doll Eyes kuuluvat "jähmeämpään", kuivempaan luokkaan ja Maybelline Go Chaotic ja L'Oreal Volume Million Feline taas nestemäisempään.

Maskaran plussat: todella hyvä, erotteleva harja. Sopivan kapea minun silmilleni. Vaikka ripsari ei lupaa volyymia, niin mielestäni jo yksi kerros jättää ripsiin kivasti massaa. Elegantti, kaunis hylsy. Aikuiseen makuun? :D

Maskaran miinus: liian pitkä varsi. Harjan varsi on niin pitkä ja kapea ja kaula-aukko niin ahdas, että joskus, kun harjaa laittaa takaisin hylsyyn, se taittuu sen sijaan että sujahtaisi sisään. En oikein osaa tätä selittää mutta harjaa on minusta hankala laittaa takaisin hylsyyn.

L'Orealin ja Maybellinen harjojen varret ovat standardipituutta, Silfr selvästi pidempi.

Vaikka lähes kaikki ripsarit näyttävät silmissäni melkein samalta, kokoomakuvasta näkee minusta hyvin, mikä ero on kuivan ja märän massan tuomalla tuloksella. Kuivat (Lancôme ja Idun) tekevät erotellumpaa jälkeä ja saavat ripset näyttämään runsaammilta, tai siis kuin niitä olisi rivissä enemmän. Märät laadut taas liimaavat ripsiä helpommin yhteen, jolloin tuloksena on vähemmän runsaan näköinen ripsistö.

Löytyikö jutun maskaroista omia suosikkeja tai kenties inhokkeja?

Muut kuin Lancômen Hypnôse Doll Eyes blogin kautta saatuja.

P.S. Huomasin että jutun otsikkoa on tosi vaikea lukea ^_^ Kimpparipsa-mitää?