Tiedättekö mitä? En ole koskaan pahemmin piitannut Lumenen ihonhoitotuotteista. Kun teininä innostuin purkeista ja tuubeista kohdistui kiinnostukseni ennen kaikkea värikkäisiin kasveilla, kukilla ja marjoilla markkinoituihin merkkeihin kuten The Body Shop ja Yves Rocher. "Taviskosmetiikka" kuten lumenet, lorealit ja niveat edustivat minulle tylsää "aikuiskosmetiikkaa". Kyllä, ne purkit näyttivät silmääni todella tylsiltä ja persoonattomilta, paljon mieluummin peseydyin syreenein kuvitetulla suihkugeelillä tai hieroin nassuun oranssia porkkanavoidetta. Enpä voi väittää että markettikosmetiikka edelleenkään on ykkösvalintani, vaikka tiedän, että sieltä löytyy ihan päteviä tuotteita. Minulle esteettisellä ja mielikuvapuolella on niin suuri vaikutus.
Vuosien varrella olen käyttänyt tylsänä pitämältäni Lumenelta vain muutamia harvoja ihonhoitotuotteita (meikkejä kyllä enemmän). Tuotteiden design ja koko "boogie" ei vain yksinkertaisesti vedonnut minun kaltaiseeni kuluttajaan. Löysin merkiltä muutaman kestolempparituotteen (silmämeikinpoistoaine ja vanha Milky Touch -kasvovesi) mutta muuten se on säilynyt harmaana alueena.
Kunnes tuli viime syksy ja brändiuudistus.
Kuva: Lumene
Wow. Jotain tapahtui, en tiedä oliko sitten pelkästään Invisible Illuminationin ansiota mutta yhtäkkiä näin Lumenen uudessa (heh) valossa. Kiinnostuin. Merkkejä uusista tuulista oli ollut nähtävissä jo muutamien viime vuoden lanseerausten kuten hyaluronitiivisteen myötä, mutta vasta ilmeuudistus nykäisi kiinnostukseni aktiiviselle tasolle.
Vuosiin en ole jaksanut kirjoitella blogiin Lumenen ihonhoitotuotteista, ei vain ole napannut. Nyt ajattelin kirjoittaa. :) Päätin aloittaa vuoden 2017 Lumene-ihonhoidon tehotestauksella, testauksessa on neljä eri sarjaa halvimmasta koko perheen markettisarjasta hienostuneempaan "kiireisen cityaikuisen" sarjaan.
Tänään kerron siitä halvimmasta.
Klassikko.
Sillä nimellä kulkee Lumenen edullisin, perusihonhoitotuotteista koostuva sarja. Klassikko-sarjan myyntikanava on marketit ja lähikaupat, näitä voit siis löytää lähi-Siwastasi maidonhakureissulla (niin kauan kuin Siwoja vielä on.. off topic... R.I.P. Siwa <3)
Sarjaan kuuluu kolme päivävoidetta eri ihotyypeille, yövoide, silmänympärysvoide, putsari ja kasvovesi. En muista millä nimellä Lumenen "Siwa-sarja" ennen kulki, mutta ainakin pakkaukset olivat ennen huomattavasti tylsemmän ja arkisemman näköiset kuin nyt. Tykästyin kovasti söpöön tupasvilla-kuvitukseen, yksinkertaista mutta tyylikästä.
Tuotteilla on simppeli hinnoittelu: puhdistustuotteet maksavat 4,90€, voiteet 5,90€. Olen saanut tuotteet Lumenelta.
Syväpuhdistava puhdistusgeeli 4,90€ / 150 ml
Jämäkkää geeliä joka ei muodosta veden kanssa vaahtoa ellei sitten käytä vaahdotusverkkoa. Verkon avulla muodostunut vaahto on tuntumaltaan "arkisen" tuntuista, jos näin voi sanoa, eli ei sellaista kermaista, liukasta ja paksun pehmeää vaan, noh, vaatimattomampaa :)
Iho ei jää huuhdellessa narisevaksi mikä saa minut hetkellisesti ajattelemaan, että tuotteen koostumus on sieltä vähemmän kuivattavasta päästä, mutta huuhteluveden jättämän kosteuden haihduttua iho vetää kiristävän kuivaksi. Syynään tuubia uudelleen ja tosiaan, siinähän lukee syväpuhdistava. ;) Silti - inciä nopeasti katsomalla voisi kuvitella toisin; tuotteessa on heti veden jälkeen, ennen puhdistavia ainesosia, kosteuttavaa glyserolia. Tämä ei lopulta kuitenkaan kerro kosteuttavien ainesosien suhteesta peseviin, erilaisten pesevien ainesosien (joita on viisi) pitoisuus on todennäköisesti kuitenkin suurempi.
Virkistävä kasvovesi 4,90€ / 150 ml
Alkoholiton, miellyttävän ja raikkaan tuntuinen. Jättää iholle aavistuksen tahmean tunteen jonka epäilen johtuvan glyserolista, joka korkeina pitoisuuksina tuo tahmeaa tunnetta. Ainakin tämä kasvovesi siis sitoo kosteutta.
Plussaa kivasta, raikkaasta tuoksusta josta tulee mieleen lumpeet.
Kosteuttava päivävoide kaikille ihotyypeille 5,90€ / 50 ml
Notkeahko medium-täyteläinen voide. Perusvoiteen tuntuinen, jättää ihon ikäänkuin vähän pinnoitetun tuntuiseksi. Saa miettimään, onkohan koostumuksessa vahamaisia ainesosia... Hoitaa sen homman minkä pitääkin eli kosteuttaa ihoa mutta elämyksellisyys vertautuu hintaan, tämä todellakin tuntuu "markettikosmetiikalta". Ero Lumenen kalliimpien voiteiden ihofiilikseen on huomattava.
Mielenkiintoisesti; vaikka pakkausteksti kertoo yli 80% voiteen raaka-aineista olevan luonnollisia, incissä ainoastaan tupasvillauute (jota on käytetty sarjan kaikissa tuotteissa) erottuu taviksellekin tunnistettavana luonnon ainesosana. No, betaiinikin mahdollisesti. Mutta on kiinnostavaa verrata tällaista normikosmetiikkamerkin yli 80% luonnollisena markkinoitua tuotetta aidon luonnonkosmetiikan tuotteeseen, incit ovat aivan erilaisia. Luonnonkosmetiikan purkin kyljestä maallikkokin tunnistaa suurimman osan ainesosista. Arvelen (tämä on siis tosiaan vain veikkaus), että Lumenen tuotteissa luonnolliset ainesosat ovat pääosin laatua naturally derived eli luonnon raaka-aineista johdettuja, jolloin ainesosan nimi voi olla vaikka dicaprylyl carbonate joka ei kuulosta itsestäänselvästi kasvipohjaiselta toisin kuin nordic cottongrass extract.
Jos voidetta jää paljon sormiin levityksen jälkeen, muodostuu sormiin "muovisehko" ihofiilis vähän samaan tapaan kuin Erisanin käsivoiteen jälkeen. Tällaiset muoviset, pinnoitetut tuntemukset eivät kerro huonosta kosteutuskyvystä vaan liittyvät vain tuotteen kosmeettiseen rakenteeseen. Usein kalliimman voiteen hinnassa tulee maksaneeksi nimenomaan ihanasta aisteja hellivästä koostumuksesta ja silkkisestä ihotunteesta, vaikka kosteustehot muovisen tuntuisessa voiteessa voivat olla yhtä hyvät.
Hoitava päivävoide kuivalle iholle 5,90€ / 50 ml
Paksumpi kuin kaikkien ihotyyppien päivävoide mutta raikkaampi ja notkeammin levittyvä kuin sarjan jäykkä yövoide. Oikein hyvän tuntuinen. Kosteuttavina ainesosina mm. sanahirviö octyldodecyl myristate (näitä lukemalla ymmärtää, miksi kasviuutteet ja öljyt kuulostavat markkinoinnissa aina paremmilta vaikka octyl-juttukin voi olla johdettu luonnollisista raaka-aineista), betaiini, glyseroli, sheavoi ja manteliöljy.
Kiiltoa kontrolloiva päivävoide rasvoittuvalle ja sekaiholle 5,90€ / 50 ml
Tämän voiteen koostumus oli eniten mieleeni; mukavan ohut, raikas ja emulsiomainen. Ei yhtään geelimäinen, niinkuin rasvoittuvalle iholle suunnatut voiteet usein ovat.
Kaikkien Klassikko-sarjan voiteiden tuoksu on muuten niin mieto että se on hädin tuskin havaittavissa, mutta tuotteet ovat hajustettuja.
Uudistava yövoide 5,90€ / 50 ml
Paksun ja jäykähkön tuntuinen voide, ja, hmm, taas haluan käyttää tätä sanaa, arkisen tuntuinen koostumus. Voide ei tunnu liukkaalta ja sula ihoon niinkuin ylellisemmät koostumukset.
Tuntuu toisaalta vähän tyhmältä kirjoittaa halvan päivittäiskosmetiikkasarjan tuotteista, että "ne tuntuvat halvoilta". Jeps, niiden kuuluukin tuntua halvoilta, eiväthän ne muuten olisi tässä genressä. Miten muuten kuluttajille voitaisiin edes perustella hemmottelevan (ja kalliin) selektiivisen kosmetiikan olemassaolo, jos kuuden euron voidekin tuntuisi mielettömän ihanalta ja tekisi silkkisen, hehkuvan ihon? :D Oletteko miettineet tätä...?
Itse olen miettinyt usein, miten paljon lopulta raaka-ainevalinnat vaikuttavat tuotteen hintaan, ja kuinka suuri osuus tulee pakkauksesta, markkinoinnista, volyymeista (bulkkituote vai "niche"-tuote) ja myyntikanavista. Mitä ajan takaa on se, että voiko se samettinen, ylellisen tuoksuinen luksusvoide olla kuitenkin raaka-ainekustannustensa puolesta samaa hintatasoa kuin simppeli koko perheen voiteeksi brändätty voide? Siis potentiaalisesti? Ahh, tätä täytyy kysyä joskus joltain tuotekehittelijältä. Pakkaukset, tuoksut ja volyymit vaikuttavat ilman muuta hintaan ja totta kai on myös oikeasti kalliita, arvokkaita raaka-aineita jotka pompsauttavat hintaa, mutta kutkuttaisi tietää, onko kemisteille mahdollista formuloida "halvalla reseptillä" myös ei-halvan tuntuinen voide?
Kosteuttava Silmänympärysvoide 5,90€ / 50 ml
Perussilmänympärysvoide. Juuri sitä tämä on :) Kosteuttaa ja on tiheydeltään sopivan paksua (en pidä liruista tai geelimäisistä sy-voiteista), mutta ei tunnu yhtään rasvaiselta.
Tämä olisi juuri sellainen silmänympärysvoide jonka myisin jos 15-16-vuotias asiakas tulisi etsimään ensimmäistä sy-voidettaan.
*
Kuinka moni teistä ostaa ihonhoitotuotteensa (tai edes osan niistä) lähikaupasta?
Mä myönnän etten ole eläissäni ostanut marketista edes suihkugeeliä..! :D Olen aina ollut orientoitunut halvan ja keskihintaisen kosmetiikan välimaastoon eli juuri sille sektorille jota myös "markettikosmetiikaksi" kutsutaan, mutta marketeista en osaa kosmetiikkaa ostaa, hassua..! Ostan sen saman shampoon sitten vaikka euron kalliimmalla tavaratalosta ^_^ Tai tilaan (tilasin) Yves Rocherilta :)
Tämä on aiheesta toistaiseksi viimeinen postaus, tämä terveisinä niille lukijoille joita "hair-gate" ei kiinnosta ja jotka kohta jättävät blogin aiheiden yksipuolisuuden vuoksi.
Haluan kuitenkin kirjoittaa vielä yhden puheenvuoron arvostuksesta keskusteluun osallistuneita ja asiallisia näkökulmia esittäneitä lukijoitani kohtaan. Kaikkiin kommentteihin ei aika valitettavasti riitä vastata mutta olkoon tämä jälleen yhteinen vastaus.
Postauksen lopusta löytyvät Hiusakatemialta saamani vastaukset joihinkin kommenteissa esiinnousseisiin kysymyksiin.
Hiusjuurianalyysi-kertomukseni sai aikaan poikkeuksellisen eloisan keskustelun jonka sävy oli paikoin jopa suuttunut.
Neutraaliksi kokemuksen jakamiseksi kuvittelemani teksti esittäytyi monelle positiivisena äänenä huuhaana ja epäeettisenä pidetyn toiminnan puolesta. Pitkässä kirjoituksessani suurimman huomion kohteeksi joutui kommenttini siitä, että kerroin uskovani palvelun olevan toimivaa vain sillä perusteella, että yrityksen asiakkaat ovat kokeneet saaneensa hyötyä. Palautteessa minua haluttiin ikään kuin torua harkitsemattoman kevyestä asenteesta vaihtoehtoisten hoitomenetelmien uskottavuuteen ja herätellä näkemään mahdollinen laajempi kuvio tämän tyyppisten konseptien taustalla.
Alun hämmennyksen jälkeen (”miten kirjoitukseni on voitu tulkita näin?”) aloin oivaltaa kritiikin ja arvostellut näkökohdat paremmin.
Selvästikin tässä on nyt asia, johon en ollut perehtynyt tarpeeksi. Käsitykseni yrityksestä ja sen toiminnasta pohjautuivat tässä tapauksessa ilmeisen rajalliseen tietoon ja tunnepohjaiseen ajatteluun. Keskustelu toi esiin valideja pointteja, joita en ollut itse huomioinut tai tullut ajatelleeksi, ja jotka aivan myönnettävästi paljastivat ajatuksenjuoksuni tietynlaisen naiiviuden ja taipumukseni niin sanotusti ”uskoa kaikista hyvää”.
Lisäksi yrityksen menetelmien kriittinen arviointi vaatii sellaista perehtyneisyyttä biologiaan ja lääketieteeseen jollaista minulla ei ole. En esimerkiksi tiedä mitä kaikkea hiusjuurten morfologiasta on ja ei ole nähtävissä, enkä pysty tietojeni varassa kohdentamaan kyseenalaistusta tällaiseen seikkaan. (En edes tiennyt mitä ’morfologia’ tarkoittaa, tämäkin piti googlata.) Näin ollen olen palvelua tarjoavan henkilön antaman informaation varassa ja kyllä, minulle meni ihan täydestä että hiusjuurista on nähtävissä vaurioita. Joitain vaurioiden aiheuttajia kyseenalaistin, kuten jo mainitun maidon, mutta mahdollisuus ylipäänsä todeta mikroskoopin kautta juurten vaurioita vaikutti minusta uskottavalta.
Olen hämmennyksen kautta iloinen, että minulle tarjottiin kommenttilaatikossa käydyn keskustelun kautta toisenlainen perspektiivi ja mahdollisuus avartaa tietämystäni, ja haluan muistuttaa, että kriittisenkin ihmisen kritiikki voi lopulta aina kohdentua vain alueelle, josta hänellä on tarpeeksi laajasti tietämystä. Case Hiusakatemian kohdalla on vain todettava, että minulla ei ollut tarpeeksi kriittisen tarkastelun vaatimaa tieteellistä perehtyneisyyttä ja minun olisi ollut järkevää pidättäytyä esittämästä mielipidettä yrityksen palvelun toimivuudesta.
Tämä ”hius-gate” toi vahvasti esiin sen luoton, mikä monilla lukijoilla ilmeisesti minuun on, ja miten minun odotetaan tietävän ja tuntevan perusteellisesti ne asiat joista kirjoitan. Niinhän ei kuitenkaan aina ole, ja osa kirjoituksistani on rehellisiä mielipide- tai kokemuskirjoituksia. Niissä välitetty informaatio ei ole faktaa, ja jos niihin sellaisen sävyn liittää, se on lukijan tulkinta mutta ei minun tarkoitukseni.
Mielipiteeni esimerkiksi siitä, että monta vuotta toimineen yrityksen palvelujen täytyy olla toimivia koska asiakkaat ovat kokeneet hyötyneensä, ei ole sama asia kuin kertoa hoitojen faktapohjaisesti toimivan. Se on minun mielipiteeni ja ajatukseni, jonka toki keskustelu osoitti jonkun verran naiivisti perustelluksi ja käytännössä ennen kaikkea tunneperäiseksi taipumukseksi nähdä yhteys koetun hyödyn ja tarjotun palvelun välillä. En ollut ajatellut miten vaikeaa on lopulta todentaa syy-seuraussuhteita. Se on ihan totta, ja pointti oli hyvä.
Kaiken kaikkiaan, olen otettu siitä että olen jotain kautta onnistunut saavuttamaan lukijoiden keskuudessa kriittisen älykkään ”tuo ei mene halpaan” –kuvan, mutta todellisuudessa en suinkaan ole aina se skarpein kynä, enkä osaakaan kyseenalaistaa tai edes näe niitä asioita joita toinen, eri kokemustaustan tai koulutustason omaava henkilö näkee. Minäkin voin ”mennä halpaan”, niin sanotusti.
Kiitän kaikkia keskusteluun asiallisilla kommenteilla ja pointeilla osallistuneita henkilöitä. Lukijoideni joukossa on fiksuja ja etenkin tieteeseen liittyvissä asioissa paljon minua valveutuneempia ihmisiä, ja kommenttilaatikkoa lukemalla saa monienkin kirjoitusteni yhteydessä paljon arvokasta lisätietoa ja toisenlaista perspektiiviä.
En edelleen, kaikkien jaettujen näkökohtien valossakaan, koe tarvetta lähteä mustamaalaamaan Hiusakatemiaa. Se ei olisi asiallista eikä yritys ole aiheuttanut minulle mitään harmia. Liitän tähän kuitenkin lukijoiden esiintuomia pointteja joita pidän relevantteina ja joita en ollut itse tullut ajatelleeksi. "Pelkästä" hiusnirhaumasta lähtenyt vierailu johti lopulta monitasoiseen keskusteluun tieteeseen vs. ei-tieteeseen pohjautuvista hoidoista ja yritysten etiikasta.
Ennen kaikkea pidin perusteltuna kritiikkiä, joka kohdistui Hiusakatemian pyrkimykseen luoda toiminnastaan tieteellinen mielikuva, vaikka menetelmä ei mitä ilmeisimmin oikeasti pohjaudu tieteeseen. Tämä on niitä asioita joita maallikon, kuten minunkin, on vaikea erottaa. Vaikka itse uskon myös vaihtoehtoisten hoitomenetelmien voivan auttaa, en pidä hyväksyttävänä markkinoida palvelua tai tuotetta harhaanjohtavilla mielikuvilla - asia, joka nousee jatkuvasti esiin kauneudenhoitoalalla.
* Tieteellisen mielikuvan luominen: nimi Akatemia, valkoiset takit (tosin käyttäväthän monet kosmetologitkin sellaisia), tutkimuksiin viittaaminen ja lääketieteellisen terminologian ja laitteiden (mikroskooppi) käyttö.
* Tutkimus: ’tutkimuksesta’ puhuttaessa kyse on tutkijan pätevyyden omaavan ammattilaisen tieteellisin menetelmin ja kriteerein tuottamasta tiedosta. "Tämä ei tarkoita, että tämä tieto olisi aina ylitse muun. On kuitenkin harhaanjohtavaa (etenkin myynti / markkinointitarkoituksessa) kutsua tutkimuksiksi asioita, jotka eivät sitä ole."
* Eettisyys: monet ovat valmiita tekemään paljonkin laajemman hiusongelman kuten kaljuuntumisen eteen. On epäeettistä markkinoida tällaiselle kohderyhmälle suuren rahallisen sijoituksen hoitopaketteja, jos kaikkien hoitomenetelmien ja lisäaineiden tarvetta ei ole mitenkään tieteellisesti perusteltu.
* Hoidosta saadun hyödyn arviointi: vaikka Hiusakatemian asiakkaista monikin olisi saanut apua, on mahdoton osoittaa luotettavasti, onko kiittäminen Hiusakatemian hoitoa vai korjaantuiko ongelma itsestään. Syy-seuraussuhteen selvittäminen ei ole niin yksinkertaista kuin ihmismieli haluaa nähdä.
.
Hiusakatemian Anne Kaakinen vastaa kysymyksiin:
Miksi maito on kieltolistalla fosfaattinsa vuoksi mutta ei muita fosfaattia sisältäviä ruoka-aineita?
"Fosfaattia tulee maitotuotteista määrällisesti enemmän. Kyse saattaa olla liiasta saannista. Kyllähän fosforia tarvitaan.
Toivoisin, että oikaisisit blogissasi olleen asian fosfaateista liittyen ns. maitojuuriin. Jos muistat, sanoin sinulle ns. maitojuurista, ettemme tiedä mikä maitotuotteiden ainesosa kullakin aiheuttaa näitä surkastuneita hiusjuuria. Isot määrät fosfaatteja voivat haurastuttaa hiuksia, mutta eivät surkastuta hiusjuuria. Yksi epäily on kaseiini, joka voi toisilla olla aiheuttajana. Kokemusperäisesti olemme huomanneet, että useat voivat käyttää voituotteita ja kovaksi kypsytettyjä laktoosittomia juustoja. Kun ns. maitojuuria löytyy, suosittelemme näin. Jatkossa, jos huomataan, että nekään eivät sovellu, suositellaan niitäkin välttämään. Kermaa suositellaan välttämään aina, kun ns. maitojuuria löytyy."
Mikä on Hiusakatemian tutkijoiden koulutus?
"Hiusakatemia kouluttaa hiushoitajia- ja hiustutkijoita yhteistyöliikkeisiin, joita on ympäri Suomea ja ulkomailla Virossa ja Ruotsissa. Pohjakoulutus koulutettavilla on erilainen. Heitä on esim. ravintoneuvoja, sairaanhoitaja, kosmetologi, kampaaja. Helsingin Hiusakatemian hiustutkijoiden työura on n.15-26 vuotta ja Annikilla itsellä yli 30 vuotta."
Missä julkaisuissa Hagros-Kosken artikkeleita on ilmestynyt?
"Annikki Hagros-Kosken artikkeleita on julkaistu useissa aikakausilehdissä."
(Pyysin Kaakista tarkentamaan, missä aikakausilehdissä Hagros-Kosken artikkeleita on julkaistu, ja onko niitä vertaisarvioitu. Tähän viestiin ei ole vielä tullut vastausta. Lisään sen tähän jos/kun sellainen tulee.)
Edit. 19.1. Annikki Hagros-Koski vastaa:
"Olen tehnyt todella lukuisia tutkimuksia, mm. talipunkista, perinnöllisen kaljuuden hoitamisesta, turvehoidoista, pälvikaljuudesta, lääkkeiden vaikutuksista hiustenlähtöön.
Sitten on useita tutkimusprojekteja, joita on tilattu meiltä: mm. ulkomaalainen valmistaja tilasi Arcon-tuotteiden vaikutuksesta kaljuuntumiseen, suomalainen valmistaja on tilannut Evonia-Keratiinin vaikutuksesta hiusten vahvistamiseen, betaglukaanin vaikutuksesta hiuspohjan ja ihon ongelmien hoidossa.
Haluaisitko käydä HiusAkatemiassa katsomassa lehtiartikkeleita? Niitä on niin paljon, että on hankala ruveta luettelemaan.
Jos joku epäilee tutkimuksiamme, niin kannattaisi ottaa selvää, ennen kuin vähätellään.
Useissa tutkimusprojekteissa on ollut mukana valvomassa lääkäreitä.
Kyllä tutkimuksia saa tehdä muutkin kuin väitelleet tohtorit. Olen luonnontieteiden kandidaatti, mukana on ollut mm. biotieteen maisteri ja 5 lääkäriä."
Onko hiusjuurinäytteiden otanta tarpeeksi kattava, jotta voidaan tehdä päätelmiä koko hiuspohjan kunnosta? Montako hiusta asiakkailta keskimäärin tutkitaan?
"Kun teemme hiusjuuritutkimuksen, otamme näytteitä n. 80 kpl. Tämän määrän olemme katsoneet riittävän. Teemme myös tarkastuksia mikroskoopilla hoitojen kuluessa ja jälkikäteen."
Onko asiakkaiden sairaushistorian kerääminen laillista?
"Emme rekisteröi asiakkaidemme tietoja minnekään. Olemme saaneet asiasta tarkat ohjeet, miten kuuluu toimia."
*
Huomenna sitten vihdoin täksi päiväksi kaavailemani Lumenen ihonhoitotuotteiden arvostelua :) Unohdetaan hiukset vähäksi aikaa ^_^ (Tai no, en lupaa olla kirjoittamatta kokemuksia L'Orealin savihiustuotteista lähitulevaisuudessa...)
Johan täällä oli kommenttilaatikkoon melkein syntynyt pieni "hius-gate" Hiusakatemia-vierailuraporttini ympärille. Avasin viikonlopun jälkeen kommenttilaatikon ja viimeisten kommenttien joukossa minua syytettiin jopa pseudotieteen levittäjäksi ja tuohtunut lukija ilmoitti lopettavansa blogini lukemisen. Huh huh...
Kaikki tämä ilmeisesti vain siksi, että olin, omista varauksistani huolimatta, kirjoittanut vierailujutussani uskovani, että Hiusakatemian menetelmillä hiustenlähtöön voi saada apua. Näin uskon edelleen, oli Hagros-Kosken tieteellinen uskottavuus millainen tahansa. Mitä hänen tutkimuksensa "uraauurtavuuteen" tulee, tämä oli myönnettävästi huono sanavalinta ja pohjautui omaan käsitykseeni hänen tutkimustyönsä tuloksista, ei tieteellisten julkaisuiden tuomaan vakuutukseen.
Suhtauduin omassakin tapaamisessani skeptisesti moniin asioihin, kuten siihen, miten maidon fosfaatin aiheuttamat vauriot muka näkyisivät vain tietyllä, tarkasti rajatulla alueella (ja kyllä, ihan siihen monen hämmästelemään Juice-Plussaankin). En kuitenkaan kyennyt perustelemaan itselleni yrityksen leimaamista "silkaksi huuhaaksi", kun heidän menetelmänsä on kuitenkin tuottanut myönteisiä tuloksia. Henkilökohtaisesti voi olla kuulemastaan ja suosituksista kaikenlaista mieltä, mutta enhän voi olla ottamatta kokonaiskuvassa huomioon, että moni todellakin on saanut hiuksensa takaisin, tai avun muihin hiuspohjan ongelmiin, Hiusakatemian hoito-ohjeilla.
Jos kyseessä olisi ollut tapaaminen vastaperustetun "hiusklinikan" vastaanotolla, suhtautumiseni olisi epäilemättä ollut hyvinkin erilainen. Hiusakatemia on kuitenkin toiminut 32 vuotta. Kyllä noihin vuosiin on varmasti aika monta onnistunuttakin hoitotulosta mahtunut, muuten on vaikea perustella miten heillä koskaan kävisi uusia asiakkaita tai miten toiminta on laajentunut ympäri Suomea.
Joku vertasi kommenteissa Hiusakatemian "humpuuki"menetelmää homeopatiaan: "onhan homeopatiakin ollut suosittua sata vuotta". Jes, niin on, koska joku on silläkin saanut tuloksia :)
Mitä tieteelliseen uskottavuuteen tulee, mielestäni on lopulta sama, tanssiiko joku asiakkaansa ympärillä sadetanssia vai pohjautuuko hoitomenetelmä virallisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jos hoidolla saavutetaan toivottu tulos.
Aihe vaikuttaa herättäneen sen verran suurta kiinnostusta että vastaan vierailujutussani esitettyihin kysymyksiin ja kyseenalaistuksiin tässä. En ole varmaan koskaan saanut minkään kirjoitukseni tiimoilta yhtä paljon kysymyksiä...! :) Osan ohjaan Hiusakatemialle, josko sieltä haluttaisiin näihin vielä antaa tarkennuksia.
Kuvituksena hiuskuvia blogivuosien varrelta. Näitä katsellessa muuten tajusin, kuinka älyttömän paljon huonompaan kuntoon lovi tosiaan viime vuoden aikana meni... :/
Juice Plus
Kyllä, itsekin ihmettelin nähdessäni tämän tuotteen hoito-ohjeiden listalla. Aika ei kuitenkaan riittänyt kaikkien ihmetysteni läpikäymiseen, hoito-ohjeet saadessani olin jo viettänyt paikalla 30 minuuttia yliaikaa.
"Mun maallikon ajatusmaailmaan ei mitenkään uppoa, että jos sun takaraivolla olisi vaurioitunut alue, niin miksi vaurio näkyisi hiuksen latvassa eikä juuressa? Ettäkö hius kasvaisi ihan nätisti ja normaalisti kymmenen senttiä, jonka jälkeen hiusjuuressa oleva vaurio katkaisisi sen? Selittikö ne tätä ollenkaan?"
Selittivät, ihmettelin ihan samaa. Hiusjuuren vaurio kuulema ei estä hiusta kasvamasta, mutta hidastaa sen kasvua, vaikuttaa heikentävästi hiuksen laatuun ja saa lopulta aikaan sen, että hius kuolee ennenaikaisesti ennen kasvusyklinsä päättymistä (hiuksen elinikä on yleensä 4-6 vuotta). Kuollessaan kesken kasvusyklinsä hius ei saavuta täyttä pituuttaan. Tämä sitten selittäisi sitä, miksi takaraivon alueen hiukset jäävät lyhemmiksi ja ovat laadultaan hauraammat kuin muun alueen hiukset.
Bemer-hoito
Tätä ei minulle avattu sen kummemmin, eli en ole muodostanut tästä mielipidettä. Vaikka se oli raksittu mukaan hoito-ohjeeseen, siitä ei puhuttu mainintaa kummemmin tapaamisen aikana. Maininta oli laatua; "...myös Bemer-hoidoista on havaittu olevan apua hiuspohjan ongelmissa". Jälkeenpäin mietinkin, oliko tutkija raksinut sen minun hoito-ohjeisiini vahingossa, kun hoitojen määrääkään ei oltu laitettu.
"Eikö helppo ratkaisu olisi leikata kaikki hiukset samaan pituuteen, jolloin lovea ei enää näkyisi"
Ei sellaiselle henkilölle, joka pitää pitkistä hiuksista ja haluaa pitää hiuksensa sellaisina :) Itse asiassa helpoin "ratkaisu" minulle on olla katsomatta hiuksiani peilistä takaapäin. Edestä päin hiukset näyttävät normaaleilta, eikä minulle loppupeleissä ole suurikaan kosmeettinen vaiva jos hiukset takaapäin ovat epätasaiset. Ennen kaikkea lovi-ilmiö ja hiusten hapertuminen on mietityttänyt ja kummastuttanut minua, ei niinkään vaivannut. Ilmiön syitä on kiinnostavaa selvittää, mutta en varsinaisesti kärsi loven olemassaolosta.
"Olen diagnosoinut kainaloni ja tullut siihen tulokseen, että oikeassa kainalossani on huomattavasti enemmän apokriinisiä hikirauhasia. (...). Voisikohan hiuslovesi olla seurausta jostain samankaltaisesta ilmiöstä? Ehkä takaraivolla vaan sattuu olemaan synnynnäisesti stressille ym. tekijöille herkkiä hiusjuuria?"
Jotain tämän suuntaista olen kyllä arvellut. Uskon, että hapertunut alue on monen tekijän summa, johon ko. alueen juurten vauriot ovat vain yksi vaikuttava palanen. (Ja nyt sain tutkimuksen kautta varmistuksen sille, että alueen juuret todella ovat vaurioituneempia kuin muualla päässä.) Heikompana kasvava hiuslaatu tällä alueella tekee alueesta myös alttiimman kemiallisten käsittelyjen ja hiuspompuloiden kuluttaville vaikutuksille. Hiusten värjäys, pompulat ja hainhammasklipsit aivan varmasti lisäävät hiusten rispaantumista. Rispaantuminen vain näkyy muita pään alueita selvemmin takaraivolla, koska sillä aueella hius kasvaa (juurivaurioiden perusteella) jo valmiiksi hauraampana kuin muualla.
"Tartuin heti tuohon maitokieltoon ja sen perusteluun fosfaatilla. Miksi maidon fosfaatti on paha, mutta esimerkiksi siementen sisältämä ei? Piti ihan finelistä kaivaa, niin kärkipäässä on useita pähkinöitä ja siemeniä, kuten seesamin-, auringonkukan- ja kurpitansiemeniä, leseitä ja täysjyväjauhoja. Myös useita soijatuotteita kuului kärkipäähän."
"Mä mietin kanssa tuota että miksi juuri maidosta tuleva fosfaatti olisi pahasta ja onko tätä väitettä tukemaan jotain oikeaa tutkimustietoa? Mistä tietää hiusjuurta katsomalla että juuri maidosta peräisin oleva fosfaatti on aiheuttanut muutoksen?"
Erittäin kiinnostava huomio, laitan tästä Hiusakatemialle kyselyn. Olisikohan oletusarvoisesti niin, että nuo muut mainitut ruoat eivät kuulu Akatemian kieltolistalle, kun niitä syödään maitotuotteisiin verrattuna niin paljon vähemmän..? Paitsi että hmm, täysjyväjauhot... Niitähän Suomessa kyllä syödään.
"Entä sellainen kompromissi, että noudattaisi vain tuota ruokavaliota? Ei tarvitsisi alkaa ihan ituhipiksi, mutta ei tarvitsisi myöskään ostaa noita kalliita hoitoja ja lisäravinteita.
Ei kyllä sekään tunnu vaivan arvoiselta. Kyllä meikäläisen kohdalla puntari heilahtaa tuorejuustojen puolelle :), ongelman kuitenkin ollessa elämän kokonaiskuvassa aika mitätön eikä lovi minua aktiivisesti vaivaa. Mieluummin syön lempiruokiani kuin luovun niistä näin pienen murheen takia. Juustoista luopuminen olisi suurempi murhe :)
"Kirjoitit tuossa, että samalla aluella jossa on maitojuuria näkyy myös rasvan ja nesteen vähyyttä sekä stressiä. Tuosta tulikin mieleeni, että voisiko loven kasvaminen osaltaan liittyä viime vuoden FitFarm-kokeiluun, joka veti kroppasi hyvinkin timmiksi ja rasvattomaksi? Tosi alhainen rasvaprosentti ymmärtääkseni on etenkin naisten kropalle kohtalaisen iso stressitekijä."
Hyvä pointti jota en ollut itse tullut ajatelleeksi! Tällähän saattaisi hyvinkin olla merkitystä. Lovi meni viime vuoden aikana todellakin huomattavasti huonompaan kuntoon mitä se on koskaan aiemmin ollut. Mikään tekijä hiustenhoito- ja käsittelyrutiineissakaan ei muuttunut, joten syy loven syvenemiseen on todennäköisemmin jossain mikä ei liity suoraan hiuksiin. FitFarm-kokeilu vaikutti kehooni aika rankastikin ja voidaan tosiaan puhua kohonneesta stressitilasta viime talven ja kevään aikana, ei siis varmaan ihan poissuljettu vaihtoehto etteikö sillä ole voinut olla vaikutusta. :/
Siis aivan pelkkää huuhaata. Lopeta nutturan käyttö vuodeksi, ehkäpä tulisi halvemmalla tulosta ;)
Nojoo, hahah :) Näinhän se on, kukas sitä tosiaan tietää mitä tapahtuisi jos en pitäisi vuoteen hiuksiani kiinni. Nutturaa en kyllä käytä mutta ymmärrän pointtisi :) - ja uskon kyllä, että hiusten kiinnipitäminen osaltaan vaikuttaa lovialueen haurastumiseen. Se on yksi palapelin paloista, mutta ei kokonaan selittävä tekijä.
"Päteviä tutkimuksia on pätevä tekemään vain väitellyt tohtori, kandilla ei sellaista osaamista ole, ei edes osaamista tulkita tutkimuksia ja niiden luotettavuutta. Kyllä tuossa nyt viedään ihmisiltä rahat tekotieteellisellä hömpällä. Väitteet ovat silkkaa pätevän oloisesti esitettyä muka tieteellistä huttua, joille ei todellisuuspohjaa ole".
Mitä "tekotieteelliseen hömppään" tulee, viittaan siihen mitä kirjoitin postauksen alkuun. Hömppää tai ei, on ihmisiä, jotka ovat saaneet hiuksensa takaisin tämän puljun hoidoilla. Oli tulosten takana sitten sinapinsiementen heittely otsaan tai arvostetussa yliopistossa Oikean Tohtorin tekemä tunnustettu tutkimus, jos asiakas saa toivomansa ja hakemansa avun, onko väliä, onko yrityksen tarjoama hoito "hömppää" vai tieteellisesti tunnustettua? Ymmärrän hyvin että on helppoa dissata jotain asiaa kun se ei pohjaudu tutkittuun tieteeseen, mutta dissaus ei vie pois onnistuneita tuloksia.
En tunne henkilökohtaisesti Akatemian asiakkaita (ehkä olisi pitänyt heitäkin haastatella ennen tämän jutun kirjoitusta ^_^), mutta en keksi miten hiustenlähdön hoitoon keskittynyt yritys selviäisi 30 vuotta laajeten ympäri Suomea, ilman onnistuneita hoitotuloksia..? Kuka heille enää tulisi asiakkaaksi, jos kaikki kertoisivat epäonnistuneesta hoidosta?
Hiusakatemiaa minulle suositteli kampaajani, hänkin on siis ilmeisesti kuullut positiivisia kokemuksia.
Skeptinen ja kyseenalaistava saa olla, kannustan itse kaikkia siihen, mutta täytyyhän ihmisten aidot kokemukset ottaa huomioon. Menetelmiin ja analyysiin saa suhtautua miten haluaa, kyllä minäkin nostin kulmiani monille seikoille tapaamisen aikana ja saamaani materiaalia lukiessa, mutta en voi kyseenalaistaa sitä, että yritys on myös onnistunut antamassaan palvelussa.
En yritä tehdä Hiusakatemiasta sen luotettavampaa tai uskottavampaa tahoa kuin se on, ei minulla ole sellaiseen mitään motiiveja :)
"Voisiko nukkuma-asennolla olla merkitystä tuon loven kannalta? Muistan jonkun ulkomaisen julkimon julistaneen silkkisten tyynyliinojen puolesta, jotta hiukset pysyvät paremmassa kunnossa."
Nukkuma-asennon vaikutuksesta omalla kohdallani en osaa sanoa, mutta tyynyliinan materiaalia olen vaihtanut vuosien varrella selvittääkseni sen mahdolliset vaikutukset. Ei eroa tyynyliinojen välillä.
Sanon nyt ihan suoraan mitä ajattelen: Ensinnäkin tuo maitoon keskittyminen on minusta ihan hassua. Vaikea uskoa, että hiusjuuresta voi ”diagnosoida” jotain maitoyliherkkyyttä, jota ei ole muutoin havaittu.
Erikoista se on minustakin.
"Jotkut ehkä litkivät litrakaupalla rasvatonta maitoa janojuomana, toisille se on tärkeä eläinproteiinin, rasvan ja vähän hiilareidenkin lähde, kuten sulle."
Itse asiassa en juo maitoa lainkaan, puhdas maito ei kuulu ruokavaliooni. Monet muut maitotuotteet jogurtista juustoihin taas kuuluvat.
"Mitä muuten sanoivat vähähiilarisesta ruokavaliosta? H-K kirjoitteli jossain, että liika proteiinikin on huonoksi hiuksille…"
Eivät sanoneet mitään.
"Mikä noiden hiustutkijoiden koulutus on?"
Ymmärtääkseni Hagros-Koski on heidät kouluttanut, mutta voin kysyä tarkempia tietoja.
Hagros-Koskihan on luonnontieteiden kandi. Mainitsit, että on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta? Missä?
Muodostin käsityksen Hagros-Kosken meriiteistä tapaamisessa kuulemani informaation ja aiemmin Hiusakatemian hoidoista kuulemani perusteella. Mitä hänen tutkimusartikkeleihinsa tulee, voin kysyä niistä tarkemmin Hiusakatemiasta.
Miten monta hiusjuurta tuossa tutkittiin? Otos ei välttämättä ole ihan kattava. Meillä on päässä aikamoinen määrä hiuksia ja iso osa on niistä aina vain odottamassa poistippumista. :)
Mietin tätä itsekin. En laskenut montako hiusta tutkija päästäni yhdellä nyppäisyllä kiskoi, mutta niitä otettiin kolme "kimppua" per alue, kolmelta eri alueelta. Sanoisin, että juuria tutkittiin ainakin parisenkymmentä, tai sen verran juuria minulle näytettiin ruudulta. Mikroskoopin alla "kimpussa" näkyi mahdollisesti useampia juuria. Mutta kyllä, mietin itse aivan samaa, että voiko näin pienestä määrästä juuria tehdä päätelmiä koko hiuspohjan alueesta.
"Eikös noita kapillaarinesteitä voi mitenkään levitellä sinne päänahkaan itse? :D Käsittääkseni se oli ihan vain jotain päänahkaa rauhoittavaa ainetta. Inci-listaa, kiitos…? ;)"
Kysyin totta kai eikö kapillaarihoitoja voi tehdä itse kotona ;) Tähän sain vastauksen, että hoitoon käytetyn heravalmisteen pH on niin hapan (3), että se vaurioittaa silmiä jos joutuu silmiin. Tämän vuoksi hoitoa ei voi tehdä itse, koska silmät on suojattava. Tokihan nesteen voisi levittää kotioloissa joku kaveri tai perheenjäsen, mutta ainetta ei joka tapauksessa haluta myydä kotikäyttöön koska ei voida taata hoidon turvallisuutta. Näin minulle selitettiin :)
"Tsekkailin myös, mitä nuo lisäravinteet sisältävät. Hyvä monivitamiini kattaa varmasti enemmän perusvitamiineja, kuin mitä noissa Evonioissa on."
Tästä minulle sanottiinkin, että minun tulee tarkistaa ettei Evonioiden ja monivitamiinin kanssa tule päällekkäisyyksiä.
"Ihan mielenkiinnosta: Kasvaako sun tukka ohimoilta ja hiusrajasta vahvana ja pitkäksi? Ne ovat kai tyypillisestä sellaista ”vauvahius”-aluetta."
Kasvaa vauvahiuksena niskasta ja ohimoilta. Niskassa hiuslaatu on aina ollut sitä klassista "niskavillaa" :)
"Kasvaako sulla tuossa lovialueella hiukset kuitenkin samaa vauhtia kuin muut vai katkeeko ne latvasta?"
Tähän en osaa vastata, tai vastaan näin: itse luulin, että hiukset katkeavat/nirhautuvat/rispaantuvat poikki latvasta, mutta Hiusakatemian tutkijan mukaan hiusten lyhyempi pituus tällä alueella johtuu siitä, että hius ei hiusjuurivaurioiden takia kasva tällä alueella normaalipituiseksi vaan kuolee kesken kasvukauden. Eli hiukset eivät tällä alueella "ehdi" samaan pituuteen kuin muut hiukset, koska kuolevat ja irtoavat ennen kasvukauden loppua.
"Jos lovi häiritsee kovasti niin oletko ajatellut ostaa klipsipidennyksiä?"
Lovi ei itse asiassa niinkään häiritse vaan lähinnä kiinnostaa ja ihmetyttää minua. Minähän en käytännössä koskaan edes näe lovea ellen katso peilistä takaraivoani. Siksi saatan välillä unohtaa koko loven pitkäksi aikaa kunnes joku kampaaja taas huomauttaa siitä.
En siis ole kokenut tarpeellisena korjata lovea pidennyksillä. Minulle tarjottiin muutama vuosi sitten mahdollisuutta kokeilla Mago-pidennyksiä, ja niillä lovi peittyi pariksi kuukaudeksi, mutta en nyt tiedä oliko siitä minulle suuressa kuvassa niin paljon iloa kun en näe hiuksiani takaapäin :D
"Blogisi takia käytät varmasti paljon erilaisia hiustuotteita ja myös värjäät hiuksiasi. Olisiko sellainen vaihtoehto mahdollista, että pitäisit pientä taukoa värjäyksestä ja tuotekokeiluista? Olisit vaikka kevään ajan tai vaikka parikin kk käyttäen ihan paria hiustuotetta, ilman ylimääräistä rasitusta ? Vai oletko todennut aiemmin, että hiuksesi olisivat kärsineet tuotekokeilujen vuoksi?
En käytännössä haluaisi tällaista kokeilua toteuttaa, etenkään nyt kun pidän hiuksissa liilaa väriä. Se vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja vaikka ei olekaan yhtä rasittavaa kuin vaalennus, niin väriähän se on joka tapauksessa. En ole koskaan todennut minkään tuotekokeilun rasittaneen hiuksiani, sillä en ylipäänsä usko, että hiustuotteet kuten shampoot ja hoitoaineet voivat hiuksia merkittävästi edes rasittaa - ainakaan minun kolmen päivän välein tapahtuvalla pesusyklilläni. Muotoilutuotteita taas käytän todella vähän, näistä ainoastaan kuivashampoo on sellainen, jonka mahdollisesta rasituksesta hiusjuurille puhuimme Hiusakatemiassa.
Hiusten vaalennus on varmasti rasittavinta mitä hiuksilleni teen, ja olisi kieltämättä kiinnostavaa nähdä, millaisia vaikutuksia vaalennuksen poisjättämisellä olisi hiusteni kokonaiskuntoon. Tässä tullaan taas siihen puntariin, jossa ylempänä olivat juustot ja hiuslovi. Vaaka ei tälläkään kertaa painu loven puolelle, sillä se on lopulta minulle elämänlaadullisesti niin vähäinen ongelma että en sen vuoksi halua luopua mukavasta hiusväristä jossa viihdyn. Vaalentamisen lopettamisen vaikutukset olisivat kiinnostavaa tietoa, totta, mutta eivät niin kiinnostavaa, että minulla olisi kärsivällisyyttä odottaa 2-4 vuotta mikä aika vaikutusten toteamiseen menisi.
"Entä lisäravinteet, voisiko niiden käyttöä harkita?"
Lisäravinteita olen käyttänyt vuosien varrella laajan kirjon; biotiinia, keratiinia ja mitä näitä kaikkia hiusravintolisiä onkaan. Olen nähnyt vaikutuksia vain kynsissä mutta en hiuksissa.
"Oletko kokeillut useamman kuukauden Viviscal- tai Piimax C + biotiini -kuuria?"
Viviscalia en ole kokeillut mutta biotiinia kyllä, "puhtaana" sekä osana muita ravinteita sisältäviä kapseleita ja tabletteja, viimeismpänä Elivo. Ei havaittuja vaikutuksia hiuksiin.
Toisaalta, myönnän että en ole jaksanut syödä mitään ravintolisiä pidempään kuin puoli vuotta, mikä minun hiuksissani on todennäköisesti liian lyhyt aika vaikutuksen toteamiseen. Hiukseni kasvavat kuukaudessa alle sentin, eli vaadittaisiin varmaankin vähintään vuoden ajanjakso jotta ravintolisän vaikutukset alkaisivat näkyä.
"Huomasitko, että vaikuttiko Fitfarmin dieettijakso tuohon loveen mitenkään? Entä aikoinaan hiilihydraatittoman ruokavalion aloitus?"
HeidiB nosti tuon FitFarm-jutun aiemmin esiin ja sillä saattaa hyvinkin olla yhteys loven pahenemiseen viime vuoden aikana. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla en ole huomannut olleen vaikutusta loveen.
"Jännä juttu, että suoistuksiin kuului niin ’tavistuote’ kuin Redken, joka on osa ’pahaa’ isoa konsernia"
Redkenin suosittelu pisti minullakin heti silmään, tosin ei "isopahakonserniutensa" vaan ei-luonnollisuutensa pohjalta, muut hoitotuotesuositukset kun ovat hyvin luonnonmukaisia. Kaakinen selitti, että Hiusakatemiassa vain on vuosien aikana todettu Redkenin syväputsari käytössä tehokkaimmaksi, sillä lähtee "mömmöt" hiuksista ja hiuspohjasta parhaiten :)
"Ihmettelin sitä, miksi ja millä oikeutuksella Hiusakatemia kerää rekisteriä ihmisten terveydentilasta. Kuka tahansa ei voi kerätä tietoa ihmisten sairaushistoriasta ym., vaan tällöin kyseessä on laiton henkilörekisteri."
Hmm, tämä on minulle uutta tietoa. Laitanpa tämänkin kysymyksen muiden jatkoksi Hiusakatemialle. Pidin itse ihan ymmärrettävänä miksi he kyselevät sairaushistoriasta, sillä sairaudet ja lääkitykset vaikuttavat hiusten kuntoon. Ei tullut mieleen että se olisi laitonta.
"Itse sanoisin, että värjäys ja muut kemikaalit ja kuumakäsittelyt ovat pahinta hiuksille, sekä liian usein ja liian pesevällä shampoolla peseminen. Jännä etteivät ottaneet tähän mitään kantaa..?"
Ottivat kantaa kyllä, siksi he esimerkiksi suosittavat luonnonkosmetiikan shampoita ja hoitoaineita (poislukien syväpuhdistus, luonnonmukaisilla puhdistusaineilla kun ei voi syväpuhdistaa). Myöskin muotoilutuotteiden käytöstä ja negatiivisista vaikutuksista puhuttiin paljon, esim. lakka on kuulema yksi pahimpia aineita hiusjuurille.
*
