* Sis. mainoslinkkejä
Juttua sulfaatittomista shampoista on toivottu, ja tänään esittelen kolme erilaista sellaista.
Jutun lopussa on myös hiustuotekemistin haastattelu sulfaatittomiin shampoisiin liittyen, hyppää suoraan sinne jos ainesosainfo kiinnostaa purkkijaarittelua enemmän ^_^
Esitellyistä tuotteista Biolage R.A.W.-shampoo on saatu blogin kautta.
3,90€ / 250 ml
Pesevät ainesosat: cocamidopropyl betaine, sodium lauroyl methyl isethionate, sodium methyl cocoyl taurate.
Suosikkini kolmikosta. XZ:n shampoo tuoksuu ihanalle, sen geelikoostumus on juuri sopivan paksu ja sen pesutulos on mukavan hoitava. Vaahtoutuvuus on hieman hitaampaa kuin sulfaatillisissa shampoissa, mikä houkuttaa lisäämään kerralla enemmän shampoota - mikä ei olisi itse asiassa tarpeellista sillä vaahto ei korreloi pesutehon kanssa. Minä "vaahtofriikkinä" annostelen shampoota runsaasti koska mä vain niin tykkään vaahdosta :) Mikä taas johtaa sulfaatittoman shampoon nopeampaan kulumiseen kuin runsaasti vaahtoa muodostavan.
Kun Persikkanektarin vaahto lopulta muodostuu, se on ihanan pehmeää ja liukasta. Mitenkään ylelliseltä (tyyppiä luksus-salonkisarja) XZ:n shampoo ei tunnu, mutta ollakseen edullisen päivittäiskosmetiikkasarjan "arkinen" shampoo sen tuntuma hiuksissa on erinomainen. Tykkään tositosi paljon!
Eikä tuotteen jakelukanava suinkaan aina kerro sen käyttökokemuksesta ja toimivuudesta, ei salonkishampoo aina ole ylellisemmän tuntuinen kuin markettishampoo. Seuraavaksi esiteltävä tuote on hyvä esimerkki siitä.
24,90€ / 325 ml
Pesevät ainesosat: decyl glucoside, cocamidopropyl betaine, sodium cocoyl isethionate, cocamide mipa.
Biolagen uusi ympäristöystävällinen hiustenhoitosarjan R.A.W lanseerattiin viime talvena. Sarjalla ei ole ekosertifikaattia mutta tuotteiden luonnollisuusprosentti on 70-100%.
Biolagen sivuilla on muuten kerrottu ihailtavan informatiivisesti sarjan ideologiasta, tuotteiden luonnollisuudesta ja käytetyistä ainesosista. Biolage mm. kertoo, mitä "luonnollista alkuperää" heidän tuotteissaan tarkoittaa. Se tarkoittaa R.A.W.-tuotteissa sitä, että ainesosa on joko täysin muuttumaton alkuperäisestä, luonnossa esiintyvästä molekyylimuodostaan tai jos sitä on muokattu, yli 50% alkuperäisen kasvi- tai mineraalilähteen molekyylirakenteesta on säilynyt ainesosassa. Enpä ole koskaan kuullut näin tarkkaa avausta luonnollisten ainesosien -terminologiasta :) Tuotteissa käytetyt ainesosat on myös kaikki listattu ja niiden funktiot, lähteet ja luonnollisuus/synteettisyys on selitetty. Mainiota asiakaspalvelua :)
Sain testiin Recover-sarjan stressaantuneille, herkistyneille kutreille. (En muuten tiedä mitä herkistyneellä hiuksella itse asiassa tarkoitetaan... :p Että se on käsitelty? Vauroitunut? Kulunut? Ehkäpä kaikkea niitä :))
R.A.W. Recover -shampoon luonnollista alkuperää -prosentti on 70% ja shampoo on sulfaatiton. Aloitetaan positiivisesta: shampoo on ihanan marjaisen tuoksuinen. Mutta siihen tämän shampoon miellyttävyys kohdallani jääkin. Okei, ei se nyt epämiellyttävääkään ole, mutta ei sellainen shampoo, jota tykkäisin käyttää säännöllisesti.
Koostumus on aika nestemäistä mutta ei sentään valu saman tien kämmeneltä lattialle. Kuitenkin pidän itse paksummista koostumuksista. Recover-shampoo vaahtoaa miedosti, vielä miedommin kuin ZX:n Persikkanektari. Ja toisin kuin Persikkanektari-vaahto, Recoverin vaahto on ohutta, ei-liukasta "tiskivaahto"-tyyppistä. Vailla liukkautta, sormia on vaikea liikutella vaahdotettavassa tyvessä ja juuri tämän tyyppinen pesukokemus on minulle epämieluisin. Haluan, että shampoossani on aina sen verran hoitavia, liukastavia ainesosia että vaahtoa on helppoa ja vaivatonta työstää hiuksissa. Tämä tukka taitaa nyt vain stressaantua enemmän Recover-shampoosta. Huuhdellessa tyvi jää nitisevän puhtaaksi ja pituudet hoitoaineen perään huutaviksi.
R.A.W.-testituotteista löytyi kuitenkin yksi tosi hyväkin tuote, kerron siitä erikseen omassa postauksessaan. Biolage-tuotteita myy mm. eleven.fi*.
3,90€ / 200 ml
Pesevät ainesosat: lauryl glucoside (+ behentrimonium chloride ja guar hydroxypropyltrimonium chloride)
Yves Rocherin sulfaatiton tarjokas eroaa kahdesta muusta olennaisesti sillä, että se ei oikeastaan ole shampoota lainkaan, vaan ainesosiensa puolesta puhdistava hoitoaine.
En tiedä miten 'shampoo' virallisesti määritellään, mutta monelle shampoo on varmaan vaahtoava hiustenpesutuote. Low Shampoossa ei ole vaahtoavia ainesosia, vaan puhdistusmekanismi pohjautuu vaahtoamattomiin tensideihin. Tuotteen pääasiallinen puhdistava ainesosa on ioniton tensidi lauryl glucoside. Muut tensidit ovat kationisia, jotka ovat tutumpia hoitoaineiden hoitavina ainesosina (YR:n tuotteessa behentrimonium chloride ja guar hydroxypropyltrimonium chloride). Kationisten tensidien pesuteho yksinään on heikko ja niitä käytetään ionittomien tensidien kanssa.
Moni teistä on varmasti kuullut CO-pesuista eli hoitoaineella suoritettavasta hiustenpesusta, ja Yves Rocherin tuote kuuluu tähän kategoriaan.
Olen kokeillut co-pesuja aiemmin kevyillä, silikonittomilla hoitoaineilla ja tulos on ollut ihan ok, mutta odotetusti vähemmän ilmava kuin shampoolla. Koin myös, että hiukset likaantuivat nopeammin co-pesujen jälkeen, eli ne eivät jääneet yhtä perusteellisen puhtaiksi kuin shampoopesulla.
Rocherin Low Shampoo onnistuu tehtävässään aiempia co-kokelaita paremmin. Jämäkkä koostumus on helppo työstää hiuksiin ja sitä on miellyttävä hieroa hiuspohjaan. Vaikka ohjeissa ei lue niin, annan Low Poon vaikuttaa päässä hetken, sillä co-pesuissa näin neuvotaan tekemään (jotta voidemaiset ainesosat ehtivät liuottaa likaa, näin ainakin itse olen tulkinnut :)). Hiukset tuntuvat huuhdellessa puhtailta, esiselvitetyiltä ja jämäköiltä. En laita enää erikseen poishuuhdeltavaa hoitoainetta vaan suihkuttelen pituuksiin hiuksiin jätettävää hoitoainetta.
Kuivuttuaan hiukset ja hiuspohja tuntuvat yhtä puhtailta kuin vaahtoavan, hyvän shampoon jälkeen, tyvi on myös ilmava. Oikein positiivinen yllätys, sillä erittäin miedot ja hoitavat puhdistavat ainesosat huomioonottaen odotin erilaista tulosta. Vähintään sitä, että hiukset jäävät raskaamman tuntuisiksi, mutta kyllä jotkut superhoitavat silikoniset shampoot jättävät hiukset lättänämmksi.
Vahvempia muotoilutuotteitta Low Shampoo ei kuitenkaan onnistu täysin irrottamaan. Tavallinen keskivahva hiuskiinne lähtee kyllä mutta esimerkiksi Cutrinin tymäkkä kuivashampoo ei peseydy kokonaan pois.
Yves Rocherin Low Shampoota* saa Yves Rocherin verkkokaupasta*.
(...nyt kun YR:llä ei enää ole liikkeitä Suomessa, niisk.)
Kolmikko pähkinänkuoressa:
Lopuksi pieni hiustuotekemistin haastattelu. Haastattelin Bernerin kemisti Outi Tarakkamäkeä.
Sanni: Miksi kuluttajat hakevat sulfaatittomia shampoita? Johtuuko se enemmän sulfaattien ärsyttävyydestä vai siitä, että sulfaatiton shampoo miedommin pesevänä esimerkiksi säästää hiusväriä?
Outi Tarakkamäki: Myös sulfaateilla saadaan tehtyä yhtä mietoja koostumuksia, joten sitä ei voi käyttää perusteena. Yleensä sulfaatittomat shampoot säästävät hiusväriä, mutta tässäkin kannattaa olla tarkkana, kaikki koostumukset eivät välttämättä ole miedompia kuin sulfaatillisetkaan.
Sanni: Sulfaatittomista shampoista kuulee välillä myyttiä, että toisinaan sulfaattien sijaan käytetyt aineet ovat jopa voimakkaampia ja/tai yhtä ärsyttäviä kuin sulfaatit. Onko tässä mitään perää?
Outi Tarakkamäki: Kyllä, historia sulfaatittomuudesta tulee Yhdysvalloista, jossa on perinteisesti käytetty natriumlauryylisulfaattia (SLS) joka on ärsyttävämpi kuin Euroopassa yleisemmin käytetty natriumlauryylieetterisulfaatti (SLES). Ja kyllä usein näkee, että SLS on korvattu sulfaatittomalla vaihtoehdolla, joka ärsyttää enemmän kuin SLES.
Sanni: Mikä lopulta on sulfaatittoman shampoon hyöty sulfaatilliseen verrattuna? Hellävaraisuus?
Outi Tarakkamäki: Sanoisin, että hiusvärin pysyvyys ja hellävaraisuus. Sulfaatiton shampoo pesee miedommin (formulasta riippuen, Sannin huom, mutta Tarakkamäki varmasti viittaa niihin rehellisesti hellävaraisiin), joten etenkin kuivasta päänahasta kärsivät voivat hyötyä sulfaatittomista shampoista. Sulfaatittoman shampoon kanssa ei välttämättä tarvitse käyttää ollenkaan hoitoainetta. Toisaalta, osa voi kokea että sulfaatiton shampoo ei poista tarpeeksi tehokkaasti rasvaisuutta ja lopputulos on liian hoitava.
Lopuksi halusin vielä kysyä, mikä ainesosa tekee XZ:n Persikkanektari-shampoosta niin hoitavan tuntuisen (vaikka arvasin sen jo olevan guar hydroxypropyltrimonium chloride).
Outi Tarakkamäki: Se on kationinen hiusta hoitava yhdiste (eli just tuo guar, Sannin huom.), joka helpottaa hiusten kammattavuutta, vähentää sähköisyyttä sekä auttaa hoitavien aineiden kuten auringonkukkauutteen kiinnittymistä hiuksen pintaan.
*
Lukijoiden joukossa sulfaatittomien shampoiden käyttäjiä? Mistä syystä te olette päätyneet sulfaatittomien klubiin?
Kaupallinen yhteistyö: Dermosil
Olen jälleen saanut valita minua kiinnostavimmat tai erityisesti esittelyn arvoiset tuotteet Dermosilin viimeisimmistä uutuuksista ja ajankohtaisista kausituotteista.
Heinäkuun uutuuksista bongasin ilokseni sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, ja nämä kuuluivat ilman muuta esiinnostettavien joukkoon.
Dermosilillahan on Suomessa valmistettu Ecocert-sertifioitu Nature-kosmetiikkasarja. Sarja täydentyi juuri kevyemmällä, kaikille ihotyypeille sopivalla Kanerva-päivävoiteella, kun aiempi Nature-voide on rasvaisempi ja sopii normaalista kuivalle iholle.
Kanervavoide (kanerva: Calluna Vulgaris, siitä nimi pullon kyljessä) ei olisi voinut olla pehmeämpi ja kaukaisempi kontrasti tuoksumaailmallisesti juuri sitä ennen testaamalleni Kivvin Mustaherukka-voiteelle. Nyt puhutaan sitten taas ihan eri luokan miellyttävyydestä ja tuoksun harkinnasta osana kosmetiikan käyttöelämystä. Dermosilin kanervavoide tuoksuu pehmeälle ja lempeälle vailla minkäänlaista kärkevää yrttimäisyyttä, minulle tulee mieleen vaniljakookoskreemi.
Koostumus on samettinen ja mielestäni yleisellä voidemittarilla täyteläisehkö, vaikkakin selvästi kevyempi kuin perus-Nature-kasvovoide. Voide ei hulahda ihoon vaikka imeytyykin hyvin ja jättää himmeän pinnan. Tunne on enemmän suojaava ja pehmentävä kuin vetisen raikas. Esimerkiksi Kivviin verrattuna tämä on nyt sitä hemmottelevaa osastoa; kermainen, sileästi levittyvä ja ihanan tuoksuinen. Alkoholittomassa voiteessa ihoa hellivät koivunmahla, sheavoi, kookosöljy, ruusunjuuriuute, jojoban siemenöljy, kanervauute ja mustaherukan siemenöljy.
Ja entäs hinta? 7,50€ / 50 ml...! Suosikkini heinäkuun uutuuksista.
Toinen luonnonkosmetiikkauutuus tulee siivousosastolta: Living-sarjaan lanseerattiin kaksi Ecocert-sertifioitua puhdistussuihketta. Toinen on keittiön puhdistukseen, toinen yleispuhdistussuihke. Olen itse käyttänyt luonnollisia kodinpuhdistusaineita jo pitkään ja erittäin uteliaana testasin nämäkin.
Biohajoavalla yleispuhdistusaineella pyyhit ja puhdistat mm. pölyt, roiskeet ja sormenjäljet kodin pinnoilta - tai vaikka hoitokoiran pissan matolta, kuten minä tässä muutama päivä sitten ^_^ Tässä suihkeessa on tosi miellyttävä tuoksu, en osaa kuvailla sitä mutta se ei yhtään tuoksu tyypilliseltä puhdistusaineelta. Olisikohan siinä vähän laventelia..? Keittiösuihkeella putsaat tyypilliset rasva- ja ruokatahrat keittiön pinnoilta.
Eilisillan pyhitin kylpyhuoneen kuuraukseen, inhoan sitä hommaa (you know, wc-pytty ja suihkukopin helposti pinttyvät reunat ja kaakeleiden raot jaja....), ja Living-suihkeen kiva tuoksu ehkä vähän helpotti siivouksen tuskaa ^_^ Luonnolliset puhdistussuihkeet eivät muuten myöskään käy henkeen samalla lailla kuin synteettiset, synteettistä siivoussuihketta käyttäessä minun on ainakin poistuttava hetkeksi käsittelemästäni tilasta suihkutuksen jälkeen koska kemikaalit käyvät niin henkeen ja ajatus niiden hengittelystä on epämiellyttävä.
Dermosilin Ecocert Living-puhdistussuihkeet maksavat 5,90€ / 500 ml ja niihin on saatavana myös täyttöpatruunat.
Meikkiuutuuksista valkkasin mehukkaan mansikantuoksuisen (ja makuisen) 360° Spin Gloss Wild Strawberry -huulikiillon.
Tällaiset kimalteettomat, läpikuultavat ja mietopigmenttiset huulikiillot ovat ainaisia suosikkejani, kalpeahuulisena saan niillä vähän eloisamman näköiset huulet ilman että näytän juurikaan meikatummalta. Pigmentti tässä kiillossa on paljon läpikuultavampi kuin pakkaus antaa ymmärtää, väri on huulilla näin luonnollinen:
Spin Lip Glossissa on 360 astetta pyörivä applikaattori. En nyt sanoisi että se tuo tuotteeseen mitään lisäarvoa sillä kiillot levittyvät mielestäni yhtä hyvin paikallaan pysyvällä applikaattorillakin, mutta ainahan on kiva tuoda perustuotteisiin jotain uusia jujuja ;)
Wild Strawberry sisävalaistuksessa
Herkullisella huulikiillolla on hintaa huimaavat 3,90€. Ai että mä tykkään Dermosilin hinnoista ^_^
.
Viimeiseksi valkkasin ikivanhan luottotuotteeni koska on aina kiva nostaa esiin hyödyllisiä tärppejä: klassiset blotting paperit eli kiiltoa poistavat kasvopaperit.
Nämä eivät ole puuteripapereita sillä ne eivät sisällä puuteria. Ohuenohut paperi imee tehokkaasti kasvoilta ylimääräisen rasvan, ihan korvaamaton pikkuapuri iholle, joka rasvoittuu ja kiiltelee herkästi päivän aikana. Käytin näitä ennen jatkuvasti, etenkin ennen mineraalimeikkipuuterin aikoja jolloin iho kiilsi aina parin tunnin välein.
Jos kiillon poistaa puuterilla, ainakin useasti päivän aikana suoritettuna, on tuloksena helposti ennen pitkää "kakkuinen" ja mössöinen meikkipohja, kun puuteri jättää rasvat alleen ja päälle kerrostetaan lisää. On parempi poistaa liiat kiillot imeyttämällä ne paperiin ja sen jälkeen mahdollisesti töpöttää vähän puuteria päälle, jos tarve vaatii. Meikki säilyy pidempään raikkaana.
Pakkaus sisältää 50 arkkia ja hinta on 3,90€.
Dermosilin tuotteita voi ostaa Dermosilin verkkokaupasta (joka nyt näemmä on pudottanut vanhan nimensä Dermoshop.)
Löytyikö Dermosil-faneille heinäkuun kuvastosta jotain mieluisaa? :)
Täällä on puitu jo säärikarvat, kainalokarvat, karvojen ajelun ihanne yleisesti sekä viimeisimpänä alakerran parturointi. Mikä puuttuu?
Käsivarret :) Niiden vuoro olkoon tänään.
Kertokaas, kuinka moni teistä ajelee (myös) käsivarren karvat?
Minä en ole ajellut niitä koskaan, en kertaakaan koko elämäni aikana. Vaikka säärikarvojen höyläily ja alakerran siistiminen tulivat tutuiksi jo teininä, muistan, kuinka lukioikäisenä vilpittömästi hämmästyin kun ystäväni kertoi minulle ajelevansa käsivartensa karvat. En ollut tullut ajatelleeksikaan, että niitäkin ajellaan.
Myöhemmin opin, että moni todellakin ajelee ja pitää sitä yhtä itsestäänselvänä hygienia/siisteys/kultturimme kauneuskäsitysasiana kuin muidenkin ihokarvojen ajelua. Kulmakarvat ja ripset taitavat olla ainoita karvoja koko kehossamme (hiusten lisäksi) joiden annetaan suurimmaksi osaksi olla rauhassa ja joiden läsnäolo on jopa toivottavaa...! :D Kaikki muut karvat saisivat tämän kulttuurin naisten (ja ehkä miestenkin) mielestä olla jossain muualla kuin meidän kropassamme.
Olen ymmärtänyt, että myös vaaleita ja huomaamattomia käsivarren karvoja ajellaan. Käsivarsien kuuluisi olla yhtä sileät ja "nakut" kuin muidenkin ajeltujen paikkojen. Jokainen tehköön miten haluaa, mutta itseäni karvat eivät häiritse. En ikinä kiinnitä huomiota omiin tai muidenkaan käsikarvoihin (en toisaalta karvattomuuteenkaan). Vaikka sääri- ja kainalokarvat ajelenkin, käsivarren karvat ikäänkuin kuuluvat asiaan ja minusta tuntuisi jopa hassulta olla nakukäsivartinen.
Minun käsivarteni näyttää tältä:
Puistattaako? Saako tämä näky aikaan inhon väristyksiä jossakussa? Onko tällainen käsivarsi esteettisesti loukkaava? :)
Karvani ovat vaaleita ja hentoja mutta niitä on ihan runsaahkosti ja ne ovat pitkiä. Kyllä ne näkyvät ja jopa heiluvat vienosti terassilla kesätuulessa. :)
Mikä on tilanne teidän käsivarsissanne? Kuinka moni ajelee? Miksi?
Kuinka moni kokee käsivarren karvat suorastaan häiritsevinä tai jopa rumina?
Rakkaudella, Karvakäsi <3
Lue myös:
