Organic Shop. Merkki, josta kuulin ensimmäistä kertaa viime joulun tienoilla lukijan kysyessä olinko jo tutustunut merkin tuotteisiin. Halpaa, sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, melkein kaikki tuotteet maksavat alle kympin.
Merkki oli vielä vuodenvaihteessa minulle ihan vieras, eikä Googlekaan paljon auttanut tutustumisessa. Sittemmin jälleenmyyjien määrä on tässä puolen vuoden aikana kasvanut huimasti ja nyt tuntuu että törmään Organic Shoppiin milloin missäkin.
Markkinointi- ja kotimaa-ihmettelyä (hyppää yli jos haluat vain lukea ihanasta vartalohoidosta :D)
Erikoisesti, vaikka merkki on nyt meilläkin tunnetumpi, syvempää tietoa sarjan kotimaasta tai valmistajasta ei edelleenkään ole helposti tarjolla. Tämä saattaa ehkä olla ihan epäoleellinen asia nostaa esiin, mutta koska minua kiehtovat kosmetiikkamaailman "kulissit", höpöttelen mielelläni pätkän myös tästä.
Yleensähän eri sarjojen kotimaat, ihonhoitofilosofiat, perustajat ja heidän tarinansa (tyypillisesti tyyliä "En löytänyt herkälle iholleni mistään sopivaa tuotesarjaa niin lopulta kehitin sellaisen itse..") ovat näkyvästi esillä sarjojen markkinoinnissa. Organic Shopin taustalta ei löydä mitään sellaista tietoa. Merkillä ei ole omaa kotisivua eikä tuotetiedoissa mainita edes sarjan kotimaata, suomalaisten jälleenmyyjien tiedoissa kerrotaan vain että "Tuotteet valmistetaan Virossa sillä-ja-sillä-tehtaalla".
Eikö ole hassua kommunikaatiota, minkä muun merkin kohdalla olette nähneet korostettavan minkä maan nimetyllä tehtaalla sitä valmistetaan..? Monelle kuluttajalle aika epäolennainen tieto.
Kuva: Organic Shop
Jälleenmyyjien antamien tietojen pohjalta moni Organic Shopista kirjoittanut media onkin päätynyt kutsumaan sarjaa virolaiseksi, mutta sitä se ei ole (eihän Estelle & Thild'kään ole tanskalainen sarja vaikka tuotteet valmistetaan Tanskassa). Sarjan salamyhkäisyys näyttäytyi minulle suorastaan haasteena, ja lopulta Google auttoi sen verran tätä "Cosmetic Inspector Gadgetia", että selvisi, että Organic Shop on suuren venäläisen kosmetiikkavalmistajan Pervoe Reshenien brändi ja Reshenien vuonna 2011 lanseeraaman luonnonkosmetiikkamyymäläketjun nimi. Arvatenkin Organic Shop -tuotteet ovat alkujaan tämän ketjun oma talon sarja, niillä on sama logo kuin myymälällä.
Organic Shopin tuotteet valmistetaan Virossa samalla tehtaalla missä venäläisen (ja ihan avoimesti venäläiseksi tunnustautuneen :D) Natura Siberican tuotteet. Venäläiset merkit näemmä tykkäävät käyttää kyseistä tehdasta.
Eipä tässä sen kummempia, kuin ihmetys, miksi Organic Shopin tausta halutaan pitää niin epämääräisenä..? Miksi sarjalla ei ole edes omaa, virallista kotisivua? Se on erikoista ja harvinaista. Jäin ihan miettimään, onko Venäjällä tällä hetkellä kenties niin negatiivinen kaiku, että sen esiintuomista halutaan välttää kosmetiikan markkinoinnissa?
Noniin, mutta sitten tähän ihanaan tuotteeseen ^_^
5,80€ / 250 ml
Minullekin sitten päätyi blogin kautta testiin joulukuussa kommentoineen lukijankin ihastelema sokeripohjainen hunajakanelikuorinta, ja se osoittautui yhdeksi hemmottelevimmista vartalotuotteista joita olen koskaan käyttänyt.
Niin simppeli tuote joka ei tavallaan antanut odottaa mitään kovin ihmeellistä - sokerikuorintoja olen testannut aiemminkin, ja kuorintahan nyt on aina kuorinta, mutta Organic Shopin Scrub on jotain paljonkin enemmän. Ainakin tämän testaajan mielestä.
Ainesosat: Sucrose, Glycerin, Cetearyl Alcohol, Butyrospermum Parkii Butter, Mel*, Cinnamomum Zeylanicum Bark Extract*, Helianthus Annuus Seed Oil, Cocamidopropyl Betaine, Aqua, Parfum, CI 77491, CI 77492, CI 77499. (*) - issued from organic agriculture
Yksinkertaisesta ainesosaluettelosta voimme lukea, että tuote koostuu sokerista, glyserolista, setearyylialkoholista (emulgaattori), sheavoista, hunajasta, kaneliuutteesta, auringonkukkaöljystä, cocamidopropyl betainesta (puhdistava aine, yksi näitä mietoja sulfaatittomia tensidejä), vedestä, hajusteesta ja väriaineista.
Erittäin kosteuttava, hoitava koostumus. Ei oikeastaan mitään ylimääräistä, ellei nyt hajustetta halua pitää sellaisena, mutta toisille kuluttajile sekin on tärkeä. Tuote tuoksuu itse asiassa niin miedolle että olisi voinut kuvitella sen tulevan jo hunaja- ja kaneliraaka-aineista itsestään.
"Kosteuttava ja hoitava", kirjoitin tuossa ylempänä - ominaisuuksia jotka yleensä ovat kuorintatuotteissa toisarvoisia, kuolleen ihosolukon poiston ollessa tuotteen pääasiallinen tehtävä. Nimeäisin Organic Shopin kuorinnan mieluumminkin kokonaisvaltaiseksi hoitotahnaksi joka kuorii miedosti, puhdistaa, kosteuttaa, pehmentää ja toimii vieläpä antibakteerisesti (kaneliuute on antimikrobinen aine).
Tuotteesta on tullut minulle ihan suosikki saunakäyttöön, sillä saunan lämmössä sen hemmotteleva koostumus pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Tuote toimii ikäänkuin kaksivaiheisesti; kun sitä hieroo ihoon, saa ensin kuorivan vaikutuksen sokerirakeiden ollessa vielä ehjiä. Rakeet alkavat kuitenkin sulaa pian, ja niiden sulaessa jäykähkö, kiteinen tahna muuttuu juoksevaksi, liukkaaksi ja täyteläiseksi balsamiksi jota on todella miellyttävä hieroa ihoon.
"Do-it-yourself"-spa-hoitokäsittely. :) Sheavoi-hunaja-auringonkukkaöljy-seos ei imeydy ihoon nopeasti vaan sallii pyörittelyn iholla minuuttitolkulla. Olenkin käyttänyt "scrubbia" myös hierontaan, tilasin mieheltäkin hunajakaneliselkähieronnan yhdellä mökkireissulla ^_^ (Toki hieroin vastapalveluna myös misterin selän :)) Iho kannattaa käsittelyn jälkeen huuhtoa vain vedellä, ei suihkugeelillä tai saippualla, että hoitavia rasvoja ja öljyjä jää ihoon sitomaan kosteutta. Iho jää ihanan pehmeän tuntuiseksi.
Organic Shopin valikoimassa on sokerikuorintoja monella herkullisella tuoksu- ja raaka-ainekombolla, miltä kuulostavat mm. Brasilian kahvi, belgialainen suklaa, Kenian mango tai vadelma-kerma...? Sarjaan kuuluu myös veden kielelle herauttavia vartalovoiteita, shampoita, hiustenhoitoaineita ja suihkugeelejä. Kaikki paitsi body butterit maksavat alle kympin.
Organic Shop -tuotteita myyvät ainakin Sokos, Stockmann, Ruohonjuuri, Biodelly ja Hyvinvoinnin Tavaratalo.
P.S. Miten sitä saakin yhdestä pienestä purkista ja sen merkistä näin paljon asiaa? :D
* Sis. mainoslinkkejä
Nyt vuorossa lisää ihania Avril-meikkejä.
Huokeiden löytöjen ystävät hurraavat, sillä esiteltävistä tuotteista kallein on 10,90€ :) Huokean, sertifioidun luonnonkosmetiikan ystävät hurraavat vielä enemmän ^_^
Aiemmin esittelin merkin törkeän hyvät ripsivärit, jotka ryöstivät ansaitusti niin suuren huomion että niputin ne omaan postaukseensa. Ehtikö joku tässä välissä ostaa "maailman parhaan luonnonkosmetiikan ripsarin" omaan kokeiluun? Olisi kiva kuulla millaisia teidän kokemuksenne ovat olleet.
Tänään esittelyssä Avrilin meikkipohjatuotteet, poskipuna sekä luomivärejä joilla innostuin tekemään smokey eye -tutorialin (postauksen lopussa). Meikkipohjatuotteista löytyi melkein ripsarin veroinen helmi, ja luomiväritkin ovat tuntumaltaan jotain ihan muuta mitä halpa hinta saattaisi antaa odottaa. Avril voisi laatunsa puolesta mennä helposti luonnonkosmetiikan selektiivisestä sarjasta. Ainoa mitä tämä meikkifriikki jää kaipaamaan on värikkäämpi luomivärivalikoima ja heleämpi sävyvalikoima huulipunissa.
Olen saanut Avril-meikit testiin Biodellyltä.
Meikkipohjatuotteita on kaksi; hoitavampi ja normaalista kuivalle iholle sopiva BB-voide sekä useampia sävyvaihtoehtoja tarjoava, kaikille ihotyypeille sopiva meikkivoide.
Peittävyys näissä on kutakuinkin samaa luokkaa, kummatkin tekevät erittäin luonnollisen, läpikuultavan pohjan korkeintaan medium miinus -peittävyydellä. BB-voide on selvästi kosteuttavampi ja jättää ihastuttavan kasteisen näköisen pinnan (niiden iloksi jotka sen tyyppisestä pinnasta tykkäävät, kuten minun), Le Fond de Teint -meikkivoide jättää aavistuksen himmeämmän pinnan.
BB-voiteesta on kaksi sävyä, meikkivoiteesta viisi joista Suomessa myynnissä kolme.
Sain testiin BB-voiteen tummemman sävyn ja meikkivoiteen kaikkein tummimman sävyn (Biodellyn Tanja halusi varmistua että edes jompi kumpi on mulle tarpeeksi tumma, kun ihoni sävy on tosiaan hämmentävästi tummentunut viime vuosina :)).
Meikkivoiteen sävy Miel oli minulle kuitenkin hitusen liian tumma ja punertava, mutta BB-voiteen lämpimämpi sävy Medium sopi täydellisesti. Näin ollen keskityn BB-voiteen esittelyyn. Se onkin viihtynyt kasvoillani melkein päivittäin sen jälkeen kun sain tuotteet testiin.
Jälkeä voi todellakin luonnehtia sanoilla kasteinen ja kuultava, eikö?
Avrilin BB Cream levittyy kuin unelma; siinä ei ole piiruakaan monille luonnonkosmetiikan nestemäisille meikkipohjatuotteille ominaista jähmeyttä eikä sitä levittäessä tule kiireen tunnetta. Kosteuttava koostumus antaa aikaa työstämiselle ja voidetta saa rauhassa pyöritellä kasvoille ilman huolta ihoon jämähtävistä siveltimen piirroista. Voiteessa on aurinkosuojakerroin 10.
Ihon sävy tasoittuu todella kauniisti. BB-voiteen pinta jää heleän kuultavaksi ja meikittömän näköiseksi. Tykkään lisätä puuteria (tai mineraalipohjaa) nenään ja leukaan koska nuo alueet saavat mielellään olla ainakin meikäläisen naamassa vähemmän kuultavia :)
Ennen
Jälkeen
Avrilin BB-voide kirmasi kärkileiriin kaikkien kokeilemieni luonnonkosmetiikan voidemaisten meikkipohjien joukossa. Plussaa vielä ihanan raikkaasta, jopa naisellisesta tuoksusta!
Suosittelisin Avrilin BB-voidetta normaalista kuivahkolle iholle ja niille jotka hakevat kuultavaa, hoitavaa meikkipohjaa.
Avril BB-voide* ja Avril-meikkivoide* maksavat 10,90€ ja niitä myy Suomessa mm. Biodelly.
Poskipunasävyjä on Suomessa myynnissä neljä, ja toivoin niistä testiin sävyn Rose Nacré.
Se näytti kuvassa roosan sävyiseltä, ja tähän viittaa nimikin, mutta Rose Nacré onkin aika persikkainen ja pigmentiltään paljon hillitympi mitä netin kuva antoi odottaa. Sävy muistuttaa jonkun verran yhtä lemppariani, Zuiin Mangoa, ollen ehkä valoaheijastavampi.
Rose Nacré iholla
Kuvailisin Rose Nacréa sekoitukseksi persikkaa, vaaleaa beigeä ja roosaa. Se on äärimmäisen hillitty, neutraali sävy joka sopinee useimmille ihonsävyille, tosin tummemmalla iholla vaikutelma on todennäköisesti enemmän highlight-tyyppinen koska sävy on niin vaalea.
Kaunis Rose Nacré on erinomainen "poskipunapelkurin" poskipuna, jos nyt näin voi sanoa :D Tällä ei voi tehdä ylilyöntejä ja tulos on erittäin hienovarainen. Kerrostamalla saa vähän enemmän poweria mutta pelleposkia et tällä saa yrittämälläkään :)
Avril-poskipuna maksaa 7,90€.
Toivomaani sävyä ei ollut saatavilla, ja sain sen tilalle marjaisen punaisen Rouge Sang -sävyn. Oikein miellyttävä, voidemainen koostumus mutta testisävy ei ole minun juttuni. Kaunis mutta liian "klassinen" ja ehkä liian tumma minun makuuni.
Huulipuna maksaa 8,50€.
Avrilin silmänrajauskynät ovat perinteistä puuhylsyyn pakattua laatua, sitä joka ennen oli normi ennen silikoniteknologian esiinmarssia rajauskynienkin puolella.
(Uudemman teknologian kynät, jotka eivät toki koskaan voi olla luonnonkosmetiikkaa synteettisten ainesosiensa puolesta, erottaa muovisesta hylsystä.)
Harmaanmustan Charbonin koostumus oli mielestäni paras ja liukuvin, tosin toisetkin kaksi ovat oikein hyviä. Charbon on jotenkin liukuvampi ja pigmenttisempi. Sopii sinulle, joka koet intensiivisen mustan liian vahvaksi. Noir Charbon on pehmeämpi "melkein-musta" :)
(Huom: verkkokauppojen sivuilla sävyn nimi on Noir Charbon, mutta kynässä itsessään lukee Charbon.)
Avril-rajauskynä maksaa 3,90€.
Kaikki valkkaamani luomivärisävyt olivat laadukkaan tuntuisia; hyväpigmenttisiä, silkkisesti levittyviä ja ei-varisevia. Värikkäitä papukaijameikkejä harrastavalle Avrililta ei löydy silmämeikkejä, mutta neutraalin ja klassisen linjan noudattajalle valikoima on juuri passeli.
Luomivärin hinta on 7,90€.
Vaalea roosa, kevyesti helmiäinen Aurore-sävy (kuvassa toinen etualalla) on Laveran Pearly Rose -luomivärisävyn kaltainen monitoimisävy joka käy niin luomille kuin poskipäillekin korostukseksi tai oikein Lumikki-ihoiselle kauniiksi poskipunaksi. Rose Nacré -poskipunan tavoin Aurore-luomivärin sävy on luonnossa vaaleampi kuin verkkokaupan kuvissa.
Vaikka värikkäitä My Little Pony -meikkejä rakastankin, olen myös ikuinen klassisen smokey eyen kannattaja. Se on helppo luottovalinta juhliin tai tilaisuuksiin joissa pitää näyttää skarpilta ja huolitellulta - tai ainakin vähemmän ponilta ^_^ :D Smokey eye näyttää yksinkertaisesti aina hyvältä, se on elegantti ja klassinen valinta eikä varmaan koskaan poistu "muodista".
Tässä tutorial Avril-savumeikkiin:
2. Levitä Charbon-rajauksen päälle ja sen yli tummanharmaata Gris anthracite mat -luomivärisävyä.
3. Levitä tummanharmaan sävyn yläpuolelle (ja osittäin päälle) keskiharmaata Volcan-luomivärisävyä. Sävy saa nousta reilusti luomivakoon ja sen ylikin, silmäluomen muodostasi ja tilasta riippuen.
Tälleen :)
4. Levitä kulmaluulle vaaleanharmaata Gris perle irisé -sävyä. Häivytä tällä sävyllä myös Volcan-sävyn raja.
5. Tee alaluomelle sisärajaus Charbon-kynällä ja levitä ripsirajaan sumuisesti tumminta ja keskitummaa harmaan sävyä.
6. Lisää Volume-maskaraa ja intensiivinen meikkisi on valmis.
.
Avril-meikkejä myy Suomessa mm. Biodelly*. Jolla on muuten ilmaiset postikulut heinäkuun loppuun saakka. :)
Minulla on yksi hassu "pahe". No ei se nyt mikään pahe tavallaan ole, mutta jossain määrin turha rahanmenokohde. Maksan nimittäin vedestä. Kuplavedestä.
Olen viime vuosina kuin varkain koukuttunut hiilihapotettuun kivennäisveteen. Nuorempana en koskaan juonut "sihinävesiä", helkkari, enhän juonut vettä ylipäänsä muuten kuin salilla käydessä. (Mun ruoka- ja janojuomaa oli maito vuoteen 2011 saakka.) En oikein ole liiemmin ollut limppari-ihmisiäkään, meillä juotiin kotona limua vain juhlapäivinä ja lauantai-iltaisin saunan jälkeen.
Sittemmin olen tottunut ja tykästynytkin aika ajoin juomaan light-colaa kiitos Pepsimax-riippuvaisen mieheni, mutta jos mieheni ei ole kotona (ja kaappi täten limsasta tyhjä), harvoin haen kaupasta erikseen Pepsiä.
Sen sijaan kivennäisvettä. Siihen mä olen koukuttunut ihan huomaamattani, enkä edes tiedä mistä tai milloin tarkalleen se alkoi.
Tiedän vain, että viimeiset pari vuotta olen säännöllisesti kantanut kaupasta kotiin kasseittain kuplavettä. Se ei saa päästä loppumaan. Jano ei meinaa aina edes sammua tavallisella raanavedellä. Tunteen täytyy tietysti olla psykologinen mutta yhtä kaikki siellä se on, ja raikas kivennäisvesilasillinen poistaa janon paljon hanavettä tehokkaammin.
Kai avainsana on juuri tuo raikkaus... Jonka muodostavat niin kuplat kuin kivennäisaineet yhdessä. Pitkään ajattelin, että eiväthän mineraalit kai itsessään niin paljon maistu, mutta on niissä selkeä maku sillä pelkkä hiilihapotettu lähdevesi ei maistu oikein miltään. Kuplat yksinään eivät tee "sitä juttua", mineraalit ovat yhtä tärkeä tekijä.
Useimmiten juon maustamatonta kivennäisvettä, mutta välillä tulee hirveä himo sitruunan, karpalon tai vihreän omenan makuiseen veteen. Tänä kesänä olen huomannut alkaneeni tarttua kaupassa useammin Vichyyn kuin matalahiilihapollisempaan kivennäisveteen, ilmeisesti sen voimakkaampi kuplivuus on alkanut nyt viehättää.
Joku ehdottaisi varmasti hiilihapotuslaitteen hankkimista kotiin niin kuplaveden kulutuksesta tulisi edullisempaa, mutta en tiedä, minusta tuollainen "soda streamer" -vesi ei vain maistu samalle (lue: yhtä hyvälle) kuin valmis kivennäisvesi.
Onko hiilihapotuslaitteiden juomatiivisteiden mauissa ylipäänsä olemassa "kivennäisveden" makua..?
Joo, onhan tämä aika hullu rahanmenokohde. Maksaa nyt vedestä kun sitä saa raanastakin (juomaveden osuus talouksien vesilaskuissa taitaa olla mitättömän pieni... ;)).
Toisaalta, joku toinen ostaa saman verran limpparia tai tuoremehua. Tai maitoa. Samahan se lopulta on mihin raha menee, jos kohde on itselle mieluisa (eikä vahingoita muita ^_^).
Pari sitruunalohkoa ja jääpalat upgreidaavat vissyn aurinkoisen päivän kesäparvekejuomaksi :)
Mä muuten käytän kivennäisvettä ja etenkin vissyä myös "lantraamaan" siidereitä...! :D
Light-siidereissä, joita sokeria välttelevänä juon, on hieman tympeä keinotekoisten aromien ja makeutusaineiden maku. (Hmm, niin on kyllä varmaan niissä sokerillisissakin, nyt kun mietin... Ainakin näissä kaupallisissa ei-aidoissa siidereissä tyyliä Golden Cap ja Rekorderlig...) Tuunaan siiderijuomasta vähemmän keinotekoisen makuisen (ja samalla myös vähemmän alkoholipitoisen) miksaamalla siihen Vichyä ja tuoreesta sitruunasta ja/tai limestä puristettua mehua. Nam!
(...miksi mä sitten juon siideriä jos se kerran maistuu tympeälle? No kun se on kuitenkin tosi kiva saunajuoma, ja mökillä grillatessa menee mukavasti soijanakkien kylkeen ruokajuomana ^_^)
Kuka muu tunnustaa juovansa mieluummin kivennäis- tai hiilihapotettua kuin tavallista vettä? Joku muukin koukussa kupliin? ^_^
