Kuvaterveiset Santorinilta Imeroviglin aamusta.
Aamu valkeni pilvisenä ja viileähkönä, mutta Santorinin kauneus ei petä pilvisenäkään päivänä. <3
Saatoin vain tuntea suurta onnea herätä tähän maisemaan.
Heräsin tuttuun tapaan jo kuudelta ja lähdin yksinäni etsimään auringonnousua muiden nukkuessa.
Siellähän se oli noussut pilven sisässä saaren itäisellä puolella. :)
Postikortti-freimejä toisensa perään... Sitä on Santorini.
Halusin tällä kertaa varata majoituksen Imeroviglin kylästä jota olen aiemmilla Santorinin reissuilla aina katsonut sillä silmällä. Mielestäni kaldera-maisemat ovat Imeroviglin kohdalla ehkä parhaimmillaan, sillä näkymä täältä on kaikkein laajin ja esteettömin ulottuen kalderan kärjestä kärkeen, Oian kuvauksellisesta auringonlaskukylästä Akrotirin majakalle toiseen päähän saarta.
Lisäksi Imeroviglissä viehättää rauhallisuus. Se on kalderan reunan kylistä hiljaisin ja vähiten turistikrääsäisin, jos näin voi sanoa. Imeroviglissä ei ole lainkaan matkamuistomyymälöitä. Sen sijaan alueelta löytyvät Oian ohella saaren tasokkaimmat lomahuvilat ja -huoneistot sekä kimara tunnelmallisia näköalaravintoloita.
Seurueen Kreikan ensikertalainen - ja tänään myös syntymäpäiväänsä viettävä - Appi Karkkipäivä vaikutti tyytyväiseltä ensimmäiseen Kreikan aamuunsa :)
Mikäs näissä puitteissa on syödä aamupalaa.
.
Kauneudenhoitolisä :D
Kaksoispuhdistus lähti mukaan - totta kai ^_^ :D Kyllä minusta nyt taisi tulla kertalaakista Soul-kokemuksen jälkeen kaksoispuhdistuskäännynnäinen, yhtäkkiä en osaa enää olla ilman tuota öljypuhdistusaskelta... :P
[vimeo 236195608 w=640 h=1138]
Imeroviglin aamu 30.9.17 from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.
Mukavaa lauantaita kaikille! :)
Huomenna olen siellä taas. Kreikassa.
Ja tiedättekö mitä, tällä kertaa matka on aivan supererityinen <3 Joo, se on vain viikon mittainen, mikä tietysti tekee siitä jo poikkeavan, mutta tällä kertaa matka ei ole omani vaan olen ikäänkuin saanut toimia pienenä matkanjärjestäjänä ja räätälöidä matkaohjelman seurueelle, johon kuuluu lisäkseni Mr. Karkkipäivä ja hänen vanhempansa :)
Joku pitkän linjan lukija ehkä muistaa, että veimme mieheni kanssa kolme vuotta sitten Anoppi Karkkipäivän Kreikkaan, kun hän oli toivonut joskus pääsevänsä "turkoosin meren äärelle".
Matka oli oikein onnistunut ja Kreikka teki Anoppiin niin syvän vaikutuksen, että hän halusi viedä sinne miehensäkin. Appi Karkkipäivä puolestaan ei ole kovin matkailusta innostunut henkilö, eikä niin piittaa Suomen ulkopuolelle lähtemisestä. (Eikä kaikkien tarvitsekaan, se on ok :)) Hän ei ole koskaan käynyt Kreikassa.
Epäilinkin, ettei Anoppi saisi puhuttua Appea mukaan - vaikka koko ajan toivoin hartaasti että se onnistuisi, koska pääsisin jälleen jakamaan rakkaan Kreikkani vielä yhden rakkaan ihmisen kanssa :) Ja se on ihan parasta.
Kuinka ollakaan, Appi Karkkipäivä saatiin kyytiin, ja nyt meidän neljän hengen konkkaronkka suuntaa Sannin Kreikan Matkat -toimiston hengessä Egeanmerelle :)
Sain vapaat kädet räätälöidä matkaohjelma, ja tältä se näyttää:
Lennämme Santorinille, jossa viivymme kolme yötä. Santorini kuuluu mielestäni ehdottomasti Kreikan ensikävijän kohteisiin (ainakin jos minä saan suunnitella matkan ;)), saari on yksinkertaisesti maineensa ansainnut klassikko, kauneudessaan omaa luokkaansa.
Santorinilta suuntaamme rakkaimmalle lempisaarelleni Parokselle, jonne olen todennut voivani vaikka muuttaa. Paroksella on kaikkea - ilman niitä 10 000 turistia joiden kanssa saat jakaa Santorinin ^_^
Paroksella vietämme kaksi yötä. Vuokraamme auton ja kierrätän porukkaa lempipaikoissani saaren ympäri. Pääsiäismatkalla löysin Parokselta uuden viehättävän kyläihastuksenkin, Marpissan..!
Viimeisiksi päiviksi siirrymme Ateenaan tutustumaan antiikin klassisiin nähtävyyksiin. Jos nyt ei Appea saada ylös Akropolille niin ainakin hän voi kertoa nähneensä sen ;) ;D <3
(Oli kyllä harmi että jouduin luopumaan Amorgoksesta tällä reissulla, olin jo niin päättänyt että menemme sinne, mutta logistiikan realiteetit tulivat vastaan. Amorgos sijaitsee niin syrjässä Kykladien laivareitillä, ettei sinne pääse Santorinilta mitenkään menettämättä matkustukseen yhtä tai kahtakin matkapäivää. Lentokenttää saarella ei ole.)
Ahh, tämä on niin mahtavaa. Olen niin innoissani...! Jo sekin on harvinaista herkkua että saan viettää Kreikassa aikaa mieheni kanssa. :)
Seuraavalla viikolla siis luvassa taas pieni nojatuolimatka Välimeren maisemiin.
Tervetuloa mukaan, horiatiki odottaa :)
Olen viimein saanut vastauksen minua vuosia mietityttäneeseen kysymykseen: miksi tietyt puhdistusaineet jättävät ihon narisevan, nitisevän tuntuiseksi ja toiset eivät?
Photo by Callie Morgan on Unsplash
Tarkoittamaani tunnetta voi verrata ajatukseen vastapestystä ikkunasta; kun vedät pesulastaa tai sormia ikkunan pintaa pitkin, kuuluu nitinää ja kitka hidastaa lastan ja sormien liikettä. Jos taas levität ikkunan pinnalle rasvaa tai öljyä, ei kuulu nitinää ja sormet liukuvat pintaa pitkin liukkaasti ja vaivatta.
Tuo rasvakerros on kuin ihon pintaa suojaava happovaippa eli hydrolipidikalvo. Emäksinen pesuaine pesee sen pois, jättäen nitisevän pinnan. Hapan puhdistustuote taas ei liuota hydrolipidikalvoa.
Vastaus kysymykseeni on siis puhdistustuotteen pH-arvo, vastaus, jota olin aiemminkin pitänyt todennäköisenä mutta johon nyt sain vahvistuksen. Kosmetiikan kemian nörtti on tyytyväinen kun sai tälle vihdoin tieteellisen selityksen :D
Sain kimmokkeen pohtia puhdistusaineiden pH:ta jälleen Korean matkalla, jossa havainnoin, että hyvin moni ostamani putsari jätti ihanan hemmottelevasta, kermaisen pehmeästä vaahdostaan huolimatta ihon todella ikävän tuntuiseksi huuhtelun jälkeen. Vaahto: deluxe, jälkitunne: floppi. :(
Taidan olla tällainen liukuvien pintojen ystävä ja kitkan vastustaja, heh, kun hiuksia pestessäkin koen suunnattoman vastenmielisenä jos shampoo pesee hiukset niin voimakkaasti, että sormet eivät enää kulje hiusmassassa vaivattomasti.
Kiitos lukijan jättämän kommentin, jossa minua ojennettiin puuttellisesta perehtyneisyydestäni koskien aasialaisten putsareiden pH-arvoa, uppouduin pH:n ja puhdistusaineiden maailmaan niin perusteellisesti, että pian minulla oli paljon nitisevää pintaa laajemmalle ulottuva käsitys kosmetiikkatuotteiden pH:n vaikutuksesta ihon kuntoon.
Lukijan pointti tosin kumoutui hänen vinkkaamallaan sivulla, joka vahvisti sen mitä olin kirjoituksessani arvellutkin; Aasian markkinoilla valtaosa puhdistusvaahdoista on emäksisiä, ei pH-tasapainotettuja.
Kuvakaappaus: Fifty Shades Of Snail -blogi
Asiaan perehtyneet, tiedostavat bloggaajat ovat nostaneet puhdistustuotteiden happaman pH:n tärkeyden tapetille ja moni on päätynyt vaihtamaan ihanat kermaiset supervaahtonsa hellävaraisempiin puhdistusvaahtoihin.
Pehmeä, iholla ylellisen tuntuinen vaahto saattaakin olla "susi lampaan vaatteissa" ja tehdä iholle itse asiassa hallaa pitkässä juoksussa.
Kuvakaappaus: Snow White And The Asian Pear -blogi
Seikkaillessani näillä todella (niin tieteellisellä kuin kosmetiikkafriikin intohimoisella) pieteetillä ihonhoitoon paneutuvissa blogeissa, opin valtavasti uutta pH:sta ja sen merkittävästä vaikutuksesta mm. akneihon, atooppisen, ihottumaisen tai yleisesti tulehdusherkän ihon hoidossa.
Jos sinulla on joku näistä iho-ongelmista, herkkä iho tai olet yleisesti kiinnostunut vahvistamaan ihoasi ja parantamaan sen suojakykyä, suosittelen ehdottomasti lukemaan nämä (tieteellisiä tutkimusviittauksia vilisevät) blogikirjoitukset: Skincare Discovery: Why the pH of Your Cleanser Matters ja The Importance of Fatty Acids, pH and The Moisture Barrier: How I Eliminated My Acne and Decreased My Skin Sensitivity.
Photo by Christopher Campbell on Unsplash
Jos et jaksa lukea, niiden sanoman voi tiivistää seuraavaan: terveen ihon pH on hapan, noin 3-5,5, ja iho hyötyy siitä että sen pinta pidetään happamana. Happamuus edesauttaa hydrolipidikalvon pysymistä ehjänä, ja ehjä hydrolipidikalvo suoriutuu parhaiten tehtävästään: estää kosteuden haihtumista iholta ja suojata ihoa (ja sitä kautta koko elimistöä) bakteereilta, viruksilta ja muilta hapanta vieroksuvilta mikro-organismeilta.
Jos altistat ihoasi jatkuvasti emäksiselle pH:lle, edesautat bakteerien ja sienien pääsyä ihoosi, ja samalla iholta haihtuu kosteutta ja se kuivuu.
Korkealle pH:lle altistettu iho on jatkuvassa herkkyystilassa ja kaikin puolin heikommin suojattu ulkoisilta ärsykkeitä. Se kuivuu, sitä kutiaa, se reagoi herkemmin erilaisiin tuotteisiin, ainesosiin ja ilmastonmuutoksiin ja tulehtuu herkemmin. Jokaisen kannattaisi hoitaa ihonsa hydrolipidikalvoa ja pyrkiä pitämään ihon pH terveellä tasolla, joka on 3-5.5.
Yksinkertaisimmillaan:
.
Kosmetiikan kemianörtti Sanni säntäsi Koreasta kotiin päästyään välittömästi apteekkiin ja osti viimein, kaikkien näiden vuosien jahkailun jälkeen, pH-liuskoja.
Valitsin testijoukkoon kotoa löytyviä suosikkeja ja Korean matkalta tuodut "nitisevät" vaahdot sekä ei-nitisevän Misshan Super Aquan. K-Beauty-blogeista olin jo lukenut, että Misshan Super Aqua-sanahirviö-putsari kuuluu monien suosimiin happamiin putsareihin.
Ensin nämä "pahikset": Skinfoodin Cheese Cleansing Foam (ehh, kuka arvaa miksi ostin sen....), Etude Housen Baking Powder BB Deep Cleansing Foam ja Iopen Ideal Cleansing Foam. Kaikki olin jo matkalla todennut a) über-ylellistä vaahtoa muodostaviksi mutta b) todella nitisevän, kitkaisen ihon pinnan jättäviksi. Näiden jälkeen todella kiristää.
Tulos (verrokkina raanavesi):
Tietenkään liuskat eivät anna ehdottoman tarkkaa tulosta (ostin ainoat jotka Yliopiston Apteekista löytyi, merkkiä MColorpHast), mutta varmasti ne jotain kertovat ja ainakin voi päätellä onko neste happamassa vai emäksisessä päässä asteikkoa.
Etude Housen Baking Powder -putsari kohosi järkyttävään pH 10:n lukemaan, ja se todella tuntuukin iholla kaikkein stydeimmältä. Iho tuntuu pesun jälkeen totaalisesti kaikesta rasvasta riistetyltä. Kaikki rasva ei kuitenkaan ole "huonoa rasvaa" vaan terveen ihon pinnassa on aina pieni määrä ihon omaa talia osana happovaippaa.
(Mutta niin vain ihot ovat erilaisia - ostin tämän Virven suosituksesta, ja Virve kuvailee omaa pesunjälkeistulostaan ihan toisenlaiseksi kuin minun nitinäni.)
Hellävaraisempi joukko: Missha Super Aqua Oxygen Micro Visible Deep Cleanser, Lacto Line -pesuneste ja Lidlin Cien Cleansing Mousse.
Lacto Line on ainoa joka mainitsee pH:n pakkauksessaan; 4,5, mutta mittaustulos antoi eri lukeman.
Minun liuskojeni mukaan Lidlin Cien-vaahto on näistä happamin eli iholle hellin. Misshan lukema vastasi sitä mitä blogeista olin lukenut, "Sebamedin pH" eli 5,5. :)
Testasin vielä myös Sebamedin ja se sijoittui Lacto Linen ja Cienin väliin.
Putsarit väreissä.
Tällaista kemiannörtteilyä tällä kertaa, ja ehkä tämä avasi jollekulle muullekin oivalluksia ihon hoitoon liittyen.
Näitä voi miettiä tänä iltana lavuaarin äärellä... :)
Tästä lähtien tulen aina ilmoittamaan putsari- ja kasvovesiarvosteluissani myös niiden pH:n. Eikä pH-jutut vielä tähän lopu, arkussa on lisää....
(...ja tiedättekö mitä hullua minulle tuli mieleen... kun kerran raanavesikin on seiskaa, niin pitäisikö kropan iho tasapainottaa aina suihkun jälkeen omalla happamalla vartalovedellä jos mielisi pitää senkin optimaalisen kosteutettuna..? :D ^_^ Apua, tämä on loputon suo....)
