Olen nyt käyttänyt runsaat kaksi viikkoa kalleinta ihonhoitotuotettani, tuhkimoeliksiirinä tunnettua, kaikki iho-ongelmat rypyistä akneen parantavaa Vintner's Daughter Active Botanical -öljyseerumia.
Nyt seuraa kokemuksia ja analyysi, mutta aloitetaan tutustumalla ensin tuotteen lupauksiin ja tarinaan.
MIKÄ "VIINITARHURIN TYTÄR"?
Seuraava teksti on osittain suomalaisen jälleenmyyjän sivulta, osittain itse Vintner's Daughterin kotisivulta kääntämääni.
"Active Botanical Serum on 100 % aktiivinen kasvoöljy, joka on strategisesti suunniteltu korjaamaan ihoa kokonaisvaltaisesti ja imeytymään ihoon ennennäkemättömällä tavalla. Seerumi on valmistettu maailman ravitsevimmista uutteista ja eteerisistä öljyistä, mikä tekee siitä mullistavan tuotteen ihonhoidon maailmassa. Kasvoöljy säilyttää ihon tasapainon, rakenteen ja luonnollisen säteilyn.
Vintner's Daughter -seerumin korkealuokkainen koostumus sisältää tulehdusta alentavia kasviperäisiä ravinteita, ihoa kiinteyttäviä fytokeramideja, ravitsevia rasvahappoja sekä tehokkaita antioksidantteja, jotka auttavat palauttamaan ihon tasapainon ja luonnollisen hehkun. Seerumi stimuloi solujen uusiutumista, ylläpitää ihon joustavuutta, vahvistaa ihon pinnan hiusverisuonia, ehkäisee melaniinin tuotantoa, kuljettaa soluihin happea ja suojaa ihoa vapailta radikaaleilta.
Seerumin ainesosien pieni molekyylikoko on tuotteen toiminnan kannalta avainasemassa mahdollistaen aktiiviaineiden imeytymisen syvälle ihon kerroksiin.
Vintner’s Daughter Active Botanical Serum on kehitetty vain yksi tavoite mielessä - luoda mullistava tuote; 100 % aktiivinen kasvoöljy, joka korjaa ihoa kokonaisvaltaisesti ja imeytyy ihoon yliluonnollisen hyvin."
Aikamoista hehkutusta, vai mitä? ^_^ Ihan maistan siirapin kielelläni :D
Nimi "Viinitarhurin tytär" tulee seerumin kehittäjän April Gargiulon taustasta; April on kasvanut ja työskennellyt perheensä viinitilalla ennenkuin päätyi kehittelemään "superseerumiaan". Tämänkin tuotteen taustalla on tutuksi käynyt tarina; sen kehittäjä kärsi iho-ongelmista ja halusi löytää tehokkaan all-in-one-ratkaisun ihonsa hoitoon.
Aprilin tavoitteena oli kehittää tuote, joka hoitaisi samanaikaisesti juonteita, ryppyjä, aknea, velttoutta ja ihon sameutta. Tuloksena oli Vintner's Daughter. (Yksin viininvalmistaja ei eliksiiriään toki kehittänyt vaan mukana oli tiimi oikeita kosmetiikkakemistejä ja raaka-aineasiantuntijoita ;) Lisää voi lukea vaikka täältä.)
Pullo kätkee sisäänsä 22 kasviuutteetta, -öljyä ja eteeristä öljyä. Laitan ainesosista vaikutuksineen täydellisen luettelon postauksen loppuun - arvaan, ettei ihan jokainen lukija jaksa sitä litaniaa lukea vaan olette kiinnostuneempia meikäläisen kokemuksista.
KOOSTUMUS
Vintner's Daughterin koostumus on ohut, mutta ei nopeasti imeytyvä ja kuivaöljymäinen. Imeytyminen riippuu tietysti myös ihotyypistä, mutta minun iholleni Vintner's Daughter imeytyy hyvin hitaasti ('yliluonnollinen' imeytyminen jäi siis toteutumatta...). Ilman suositeltua painelumetodia öljy kiiltelisi iholla varmasti vieläkin pidempään, joten painelutekniikka jäi heti tavaksi.
Öljy on väriltään kellertävää, väri tulee porkkana- ja kurkumanjuuriöljyistä. Kokeilin kerran sekoittaa sitä Hourglassin meikkivoiteeseen (kun joku kertoi miksaavansa Hourglassin Illusionin aina kasvoöljyyn ja saavansa näin ihan täydellisen meikkipohjan), mutta meikkivoiteeseenkin tuli hieman kellertävä sävy joten tämä miksaus ei oikein toiminut.
TUOKSU
Seerumi tuoksuu voimakkaasti kasviuutteille ja eteerisille öljyille. Se on hyvin kasvimainen, jopa lääkekasvimainen, mutta ei epämiellyttävä. Totuin tuoksuun aika nopeasti.
ANNOSTELU
Öljyä neuvotaan käyttämään kerralla poikkeuksellisen paljon (ollakseen seerumi); 6-8 tippaa - tosin tämä suositus on myöhemmin Vintner's Daughterin sivulla muutettu 5-6 tippaan. Minun pakkauksessani lukee vielä 6-8 tippaa. Kasvoille tämä on ihan liikaa, mutta määrän voi ymmärtää jos öljyn levittää ohjeiden mukaan myös kaulalle ja dekolteelle.
Minä päädyin kolmen tipan annosteluun kasvoille, ja pyyhin kämmeniin jääneet öljyt vielä kaulalle. 2-3 pisaraa oli ihanneannostelu minun iholleni.
IHOTUNTUMA JA KÄYTTÖKOKEMUKSET
Kokeilu vahvisti sen mitä olen aina pelkästä öljyhoidosta ajatellut; miten öljy voisi muka riittää yksinään tuomaan iholle kaiken mitä se tarvitsee? Ylläpitääkseen kosteustasapainoa ja tervettä hydrolipidikalvoa iho tarvitsee sekä vettä että rasvoja, jompi kumpi yksinään ei riitä. Tämä kävi selväksi Vintner's-jaksolla, jolloin käytin pelkästään öljyseerumia.
Vintner's Daughterin valmistaja suosittaa mahdollisimman yksinkertaista ihonhoitorutiinia: puhdistuksen ja kasvoveden jälkeen iholle painellaan öljyseerumi, ja se on siinä. Tarpeen vaatiessa voi iltaisin lisätä päälle yövoiteen ja päiväsaikaan UV-suojan. (Seerumin ainesosat itsessään eivät kuitenkaan tee ihosta aurinkoherkempää.) Minä en käyttänyt VD'n päällä muita hoitotuotteita sillä halusin selvittää miten se toimii yksinään.
Vintner's Daughter teki ihostani ihanan pehmeän ja sileän - todellakaan mikään voide ei tee ihosta yhtä pehmeää kuin öljyt, sen olen jo aiempien kasvoöljykokeilujen kautta huomannut. Ihon pinta myös näytti hyvältä; se hehkui ja huokoset pysyivät moitteettoman supussa. Iho näytti tasaiselta, raikkaalta ja luonnollisen hehkuvalta.
Mutta. Pehmeän pinnan alla iho tuntui aavistuksen kireältä. Se ei ollut täysin mukavan tuntuinen, jotain uupui. Iho tuntui sormin koskettaessa mielettömän hyvältä, mutta sisällä tuntui jano. Öljyn alla käyttämäni kasvovesi ei auttanut asiaa eikä riittänyt kumoamaan kireyden tunnetta, ei myöskään suurempi määrä itse öljyä.
Iho kaipasi vettä ihoon tuovia ja sitovia ainesosia, humektantteja. Vintner's Daughter lupaa paljon, mutta kun markkinointitekstit lukee tarkasti, huomaa että yhtä se ei lupaa; kosteutta. Aika olennainen asia jää uupumaan. Öljyillä toki on kyky ehkäistä kosteuden haihtumista, sillä osa niistä on okklusiivisia, mutta jos iholta jo valmiiksi puuttuu kosteutta, VD ei siinä auta.
Ihmettelenkin, miksi seerumia ei suositella käytettäväksi kosteuttavan tuotteen kanssa yhdessä. VD'n käyttöohjeissa korostetaan kasvoveden tärkeyttä, mutta pelkkä kasvovesi ei riittänyt kosteudeksi ainakaan minun ihollani.
Viimeisinä päivinä en enää malttanut odottaa vaan halusin kokeilla miltä iho tuntuu, kun alle laittaa reilusti kosteuttavan tuotteen, kuten rehellisen kosteusseerumin. Korkkasin Dermosilin uuden Nature-linjan Kanerva-seerumin, ja voilá - ongelma ratkaistu; kosteuttava seerumi ja Vintner's Daughter muodostivat yhdessä täydellisen miellyttävän tuntuisen ihon, jota ei kiristänyt piiruakaan.
VINTNER'S DAUGHTER vs. MUUT KASVOÖLJYT
Sitten ehkä se kaikkein kiinnostavin kysymys: tuntuiko 200 euron ylellinen, huippulaadukkaista raaka-aineista valmistettu öljyseos kasvoilla erilaiselta kuin halvempi kasvoöljy? Pystyikö hinnan näkemään tai tuntemaan iholla?
Vastaus: ei. Ei minun ihollani. Minun hipiälläni Vintner's Daughter ei tehnyt mitään sellaisia taikoja joita muut hyvät kasvoöljyt eivät ole tehneet.
Suurin lempparini Ekopharman Mustaherukkaöljy ei ehkä sisällä yhtä vakuuttavaa ja pitkää listaa raaka-aineita, mutta se imeytyy paremmin, liukuu iholla miellyttävämmin, ja - tuntuu ihollani kallista superseerumia kaikin puolin mukavammalta. Ulkoisesti kumpikin öljy tekee saman: iho näyttää hehkuvalta, tasaisen väriseltä ja hyvinvoivalta sekä tuntuu pehmeältä.
200 euron huippuraaka-aineiden vaikutukset, jos niitä siis jossain ilmenee, ilmenevät pinnan alla solutasolla, silmin en voi niitä havaita. Jos hypoteettisesti käyttäisin seuraavat kolme vuotta toisella puolella kasvoja vain Ekopharman Mustaherukkaöljyä ja toisella puolella pelkästään Vintner's Daughteria, ehkä eron saattaisi nähdä kolmen vuoden kuluttua. Mutta juuri nyt eroa ei voi nähdä, enkä näe syytä miksi sijoittaisin uudelleen ylellisyysöljyyn.
Mitä ajatuksia tällaiset ylelliset, lähes yliluonnollisen ylivertaisilla ainesosilla markkinoidut tuotteet teissä herättävät?
Jos joku kiinnostui Viinitarhurin Tyttärestä, sitä myy Suomessa naturelle.fi. Hinta on 200€ / 30 ml.
Jutun kuvat Vintner's Daughterin sivulta ja itse ottamiani.
*
Vintner's Daughterin ainesosat ja niiden vaikutukset (VD'n sivun tietojen mukaan):
Viinirypäleensiemenöljy (Vitis vfinifera) - tehokas pohjaöljy maksimaalisella imeytymiskyvyllä ja antioksidanttisilla ominaisuuksilla.
Hasselpähkinäöljy (Corylus avellana) - pääpohjaöljy, sisältää runsaasti linoleenihappoja, jotka vahvistavat ihon elastisuutta. Pieni partikkelikoko mahdollistaa läpäisyn syvälle ihoon.
Bergamotinkuoriöljy (Bergamia) - öljy, joka estää melaniinisynteesiä – tasoittaa ja kirkastaa ihonsävyä.
Samettikukka Kehäkukka (Calendula officinalis) - öljy, jota on arvostettu vuosisatojen ajan sen parantavien ja rauhoittavien vaikutusten ansiosta. (Edit. Kiitos korjauksesta, Elisa :) Suomennokset ovat suoraan Naturellen sivulta, 'samettikukka' tuli siis sieltä.)
Avokadoöljy (Persea gratissima) - runsaasti E-vitamiinia sisältävä öljy – tehokas vastus vapaille radikaaleille.
Bourbonruusu (Rosa borboniana) - muinainen ihon parantaja ja hormonaalisista muutoksista kärsivän ihon tasapainottaja.
Porkkanansiemenöljy (Daucus carota sativa) - runsaasti A-vitamiinia sisältävä öljy on tehokas solujen uudistaja ja juonteiden vähentäjä.
Helokkiöljy (Oenothera biennis) - voimakkaasti ihoa parantava ja tulehduksia rauhoittava öljy, joka toimii myös ihon tasapainottajana.
Ruusunmarjaöljy (Rosa canina) - ruusunmarjaöljy vaikuttaa suoraan UV-säteilyn aiheuttamiin vaurioihin ja pigmenttihäiriöihin.
Sitruunankuori (Citrus limon) - uute, joka hillitsee melaniinisynteesiä kirkastaen ja tasoittaen ihonsävyä.
Laventeli (Lavandula intermedia) - jo muinaisista ajoista ihonhoidossa käytetty, syvävaikutteisesti ihoa parantava ja tulehduksia tehokkaasti hillitsevä kasviuute.
Sinimailanen (Medicago sativa) - voimakas puhdistaja, tiheä kasvipohjainen ravintoainesisältö uudistaa soluja.
Nokkonen (Urtica dioica) - maksimaaliset A- ja C-vitamiinipitoisuudet sisältävä kasviuute taistelee juonteita ja auringon aiheuttamia vaurioita vastaan.
Voikukka (Taraxacum officinale) - voimakas puhdistaja, tiheä kasvipohjainen ravintoainesisältö uudistaa soluja.
Pihkaöljy (Boswellia carteri) - korkealle arvostettu öljy, joka lisää verenkiertoa päästäen seerumin imeytymään ihokerroksiin
Nerolinkukkaöljy (Citrus aurantium amara) - voimakas ja aromaattinen öljy aisteille ja ihon hyvinvointiin.
Rosmariiniuute (Rosmarinus officinalis) - mikrobiton kasviuute, joka auttaa aknen hoidossa
Tyrni (Hippophae Rhamnoides) - Syvältä ravitseva öljy, jossa vaikuttavat Omega-3, -6, -9 ja harvinainen Omega-7
Kurkumanjuuriöljy (Curcuma longa) - erinomainen tulehduksia estävä öljy, ihon kirkastaja ja vapaiden radikaalien torjuja.
Sypressinlehtiöljy (Cupressus sempervirens) - öljy, joka lisää verenkiertoa, vahvistaa hiusverisuonia ja kuljettaa happea ihoon.
Jasmiininkukka (Jasminum grandiflorum) - harvinainen ja arvostettu öljy, joka parantaa ihon elastisuutta ja lisää solutuotantoa.
Tamanuöljy (Calophyllum tacamahaca) - syvävaikutteisesti ravitseva, palkittu öljy, joka on tunnettu runsaan rasvahapposisällön mahdollistamasta imeytymiskyvystään.
Yhteen aikaan (ehkä vieläkin..?) kauneusblogien standardisisältöön kuului listata kuukausittain loppuneet kosmetiikkatuotteet. Listojen tarkoitus oli kertoa lukijoille mitkä tuotteet ovat bloggaajalle niin mieluisia, että hän käyttää ne loppuun, ja samalla esitellä paljonko hc-kosmetiikkafriikki ylipäänsä käyttää kosmetiikkaa. Samalla saattoi kätevästi vielä esitellä uudelleen jo aiemmin esiteltyjä suosikkeja ja palauttaa ne bloggaajan lemppareista kiinnostuneiden, tärppituotteita hamuavien lukijoiden mieleen.
Minun blogissani näitä listoja ei ole juuri näkynyt. Neljän ensimmäisen vuoden aikana jaksoin ylläpitää kerran vuodessa julkaistua "Tänä vuonna loppuneet tuotteet" -listaa, mutta sittemmin, karsittuani kaikenlaisten listojen ja tilastojen pitämistä, lopetin listan julkaisun. Viimeisin on vuodelta 2012.
Olen kosmetiikkafriikki ja käytän päivittäin jopa yli 70 erilaista kosmetiikan tuotetta (laskin kerran mutta en enää löydä postausta, ehkä niitä oli lähemmäs satakin....), mutta en käytännössä kuluta mitenkään erityisen paljon tuotteita. Ihoni ei ole kuiva; kerralla menee vain hyvin vähän voidetta. Pesen hiukseni kahden tai kolmen päivän välein. Peseydyn suihkussa välillä pelkällä vedellä (nyt joku järkyttyy), en vaahdottele itseäni päästä varpaisiin suihkugeelillä joka päivä koska se vain kuivattaa. Iholle kertyvä "arkilika" on lähinnä hikeä, ja vedestä ja suoloista koostuva hiki on vesiliukoista likaa. Välillä olen ilman deodoranttiakin päiväkausia.
Rakastan kosmetiikkaa ja käytän sitä runsaasti, mutta rehellisesti olen aina ihmetellyt miten toiset saavat purkkeja loppuun viikottain. Toisten "kuukauden loppuneet" -listoilla voi olla sama määrä purkkeja kuin minun "vuoden aikana loppuneet" -listauksessani.
Ennenkuin aloin kirjoittaa kosmetiikkablogia ja työskennellä kosmetiikkaliikkeessä, eli aikana ennenkuin elämääni millään lailla kuului kosmetiikan "liukuhihnamainen" testaus, sain vuodessa loppuun noin kaksi kasvovoidetta, kolmisen shampoota ja hoitoainetta ja max kaksi kasvoputsaria. Riittoisan Sebamed-pesunesteen aikoina saatoin käyttää yhtä ja samaa Sebamed-pulloa koko vuoden (!). Kuulostaa hämmentävältä jopa omiin korviini, mutta näin niukkaa on tarpeen mukainen kulutukseni.
No, kasvoputsareita sentään kuluu nykyään enemmän koska käytän hieman vahvempaa meikkiä ja myös puhdistusaineen koostumus aikaansaa määrällisesti suuremman kulutuksen; esimerkiksi pumpattavat vaahdot, joita rakastan, ovat riittoisuudeltaan hyvinkin epätaloudellisia.
Jos pitäisin kosmetiikkablogia pelkkään omaan tarvekulutukseeni pohjautuen, blogin sisältö olisi aika köyhää etenkin ihon- ja hiustenhoidon osalta. Tuote-arvosteluita kolmen kuukauden välein..? :)
Koska kulutukseni muuttui blogin ja työn myötä aivan erilaiseksi, tarpeesta testailuun, saan nykyisellään yhä vähemmän tuotteita loppuun. Missä välissä sitä ehtii käyttää 50 millin voiteen loppuun kun se yksinään käytettynäkin riittää jopa puoleksi vuodeksi..?
Joitain tuotteita saan minäkin kuitenkin loppuun, ja inspiroiduin tänään kirjoittamaan niistä. Ja näköjään, yllä olevaa tekstiä katsellen, myös kirjoittamaan kosmetiikan määrällisestä kulutuksesta ylipäänsä. Sanni, ainainen jaarittelija :) Mutta juuri tästähän tykkään bloggaajana eniten, rönsyillä minua kiinnostavien aiheiden ympärillä ^_^
Näitä tuotteita käytän määrällisesti eniten ja niitä menee säännöllisesti loppuun:
Huulirasva
Tämä oli varmasti odotettava näky tällä listalla; huulirasva on tuote josta olen täysin riippuvainen.
Olen lojaali kahdelle huulirasvalle joita olen käyttänyt yli puoli elämää; Blistex ja Carmex (purkkimuodossa). Näitä kuluu vuodessa 3-6 riippuen siitä vietänkö paljon aikaa aurinkoisessa ilmastossa jossa huulet kuivuvat enemmän. Suomen oloissa Carmex-purkki kestää yli kolme kuukautta, Kreikassa se voi mennä kuukaudessa.
Käsivoiteita vuoden 2016 Parhaat -listalta
Käsivoide
Toinen aika lailla itsestäänselvyys.
Käsivoiteen käyttöni on vuosien varrella vain lisääntynyt, ja vaikka tarkkaa kulutusta on vaikea arvioida kun käytössä on jatkuvasti viisikin eri käsivoidetta, arvelen niitä kuluvan loppuun vuodessa 4-5 standardikoon (noin 60 - 80 milliä) tuubia. En voi olla ilman käsirasvaa ja ilman säännöllistä käyttöä sormieni iho sarveistuu nopeasti ja alkaa halkeilla.
Silmämeikinpoistoaine
Kasvotuotteiden eniten kuluva tuote. Huulirasvojen tapaan, olen silmämeikinpoistoaineiden käyttäjänä erittäin selektiivinen ja käytän vain muutamaa, hyväksi havaittua tuotetta. Herkille silmilleni sopivan, tehokkaan tuotteen löydettyäni olen sille uskollinen kunnes sen myynti loppuu. Olen jo vuosikaudet ollut tällä saralla Lumenen leirissä, ja kun suursuosikkini Natural Coden geelimäisen silmämeikkiputsarin valmistus lopetettiin, siirryin Lumenen peruslinjan herkkien silmien puhdistusaineeseen (brändiuudistuksen myötä nykyään nimeltään Herkkä).
Testaan satunnaisesti muitakin mutta koska silmäni ovat aivan poikkeuksellisen herkät, en koe testailua mielekkääksi kun edullinen ja erittäin hyvin toimiva puhdistusaine on jo löytynyt. Kalliimpien merkkien puolella on myös muutamia oikein hyviä, mutta miksi maksaisin niistä kun Lumenen Herkkä on olemassa.
Kasvojen puhdistusaine
Kuten ylempänä totesin, kasvoputsareiden kulutus on lisääntynyt meikkaustottumusten ja putsarityyppien muutosten myötä. Kasvoputsari on huulirasvan, kasvovoiteen ja käsivoiteen lisäksi ainoa 365 päivänä vuodessa käyttämäni kosmetiikkatuote.
Puhdistan kasvot pesuaineella joka päivä oli meikkiä eli ei. Tämä saattaa kuulostaa ristiriitaiselta aiemmin mainitsemani suihkugeelipuhdistautumisen kanssa, mutta siinä missä vartalon iho on vaatteiden alla suojassa, ovat kasvot alttiina ympäristön lialle ympäri vuorokauden. Kasvojen iho myös rasvoittuu ihan eri lailla kuin vartalon.
Olen jo varhaisteinistä saakka tottunut puhdistamaan kasvot huolellisesti joka päivä, ja siitä en tingi. Lämmin vesi ja veden kanssa käytettävä pesuaine ovat must. Vain erävaelluksilla teen kompromissin ja puhdistan ihon puhdistusliinoilla. Vesipesun laiminlyönti kertoo aina oman tarinansa ja vahvistaa sidettäni huolelliseen puhdistukseen.
Mineraalimeikkipuuteri
Olen käyttänyt mineraalimeikkipohjaa yli 10 vuotta ja vaikka testailenkin blogin puolesta silloin tällöin muitakin merkkejä, onnistun saamaan luottotuotettani Lily Lolon mineraalimeikkipohjaa loppuun aika ajoin. Mineraalipuuteri on todella riittoisaa ja yksi 10 g purkki kestää käytössäni vuodenkin.
Joku voisi odottaa meikkien saralla listalle myös ripsiväriä, jota monilla kuluu paljon, mutta minä saan käytettyä ripsivärin täysin loppuun enää aniharvoin. Kun testattavana on koko ajan uusia, käytän loppuun vain ihan suurimmat suosikit eli ne, joita näkyy Vuoden Parhaat -listoillani. Avattua ripsaria ei myöskään voi antaa eteenpäin toisin kuin voiteita, joten suurin osa blogissa arvioduista ripsareista päätyy parin kuukauden käytön jälkeen roskiin.
Kuivashampoo
Hiustuotteista kirkkaasti eniten kuluu kuivashampoita. Näitä menee monta pulloa vuodessa, koosta riippuen ainakin neljä..? (Se on minulle 'monta'...!)
Kuivashampoo on minulle muotoilutuote, ei puhdistava 'shampoo', ja käytän sitä nostamaan tyveä irti päänahasta ja tuomaan hiuksiin rakennetta ja volyymia. Kuivashampoo on minun "tupeerauskampani". :)
Viimeisimpänä tulokkaana eniten kuluttamieni kosmetiikkatuotteiden listalla on:
Seerumi
Minusta on viimeisen kuuden vuoden aikana kehkeytynyt oikea seerumisti. Seerumituotteiden tuoma huomaamaton mutta tehokas lisäkosteus raikkaassa, nopeasti imeytyvässä muodossa on saanut minut koukkuunsa eikä tuotteiden hoidollinen lisäteho ainakaan haittaa.
Vaikka seerumi on perinteisesti mielletty ennen kaikkea tehohoidoksi jossa aktiiviainesosien pieni molekyylikoko ja tiivistetty koostumus mahdollistavat tehokkaamman hoidollisen (anti-age) vaikutuksen kuin kasvovoiteessa, on seerumi minulle silti ensisijaisesti lisäkosteustuote. "Extra moisture with benefits", sanoisin. Seerumeita mainostetaan riittoisina, mutta itse huomaan käyttäväni niitä kerralla enemmän kuin voiteita; ainakin seerumipullot vajenevat paljon nopeammin kuin voiteet. Toisaalta luulen, että tämä johtuu siitä, että käytän (keskivertokuluttajaan nähden) kasvovoidetta niin vähän kerrallaan. Yksi seerumipullon pumppaus voi olla määrällisesti voideannostusta suurempi.
Vasta ihan hiljattain olen luonut katseeni myös seerumeihin, joissa muut kuin kosteuttavat ainesosat esittävät tärkeintä roolia. Näiden seerumien käyttö varmasti lisääntyy voimakkaasti seuraavina vuosinani, kun iho saavuttaa maagisen neljän kympin rajapyykin. Retinolia, c-vitamiinia, arbutiinia, niasiiniamidia... Sannin tuleva ihonhoidon salaattilautanen :)
*
Mitä tuotteita teillä kuluu eniten?
Tänään matkataan hetkeksi pois tammikuisesta Suomesta.
Saanko esitellä:
Sympaattinen, upea Nisyros.
Kosin eteläpuolella sijaitseva pikkuinen Nisyros on Kosille samaa mitä hurmaava Symi on Rhodokselle; suosittu päiväretkikohde ja monille turisteille tuttu vain sellaisena. Täällä käydään nopeasti katsomassa tulivuoren kraateria ja palataan lounaan jälkeen Kosille.
Kannattaa joskus harkita pidempääkin visiittiä. Yli 40 Kreikan saaren kokemuksella voin sanoa, että Nisyros on yksi Kreikan saarten pieniä jalokiviä.
Vulkaanisella Nisyroksella on maisemat, jollaisia et löydä mistään muualta Kreikasta. Koko saari on itse asiassa tulivuori, keskellään läpimitaltaan 4 km leveä caldera. Calderan sisällä on useita kraatereita, joista suurin ja tunnetuin on 4000 vuotta vanha Stefanos. Nisyroksen tulivuori on edelleen aktiivinen mutta nukkuu, viimeksi se on purkautunut vuonna 1888.
Nisyrokselle pääsee lyhyellä laivakyydillä "isoveli"-Kosilta. Nopealla aluksella matka taittuu alle tunnissa, hitaalla pikkulaivalla kuten Kosin ja Nisyroksen väliä päivittäin seilaavalla Panagia Spilianilla matka kestää kaksi tuntia.
Nisyroksella on runsaat 1000 asukasta ja saarella on neljä kylää: pääkylä Mandraki, kalastajakylä Pali sekä calderan reunalla roikkuva Emporios ja huikean kuvauksellinen Nikia.
Vaikka Nisyros kuuluu Dodekanesian saariryhmään, sen arkkitehtuuri muistuttaa Kykladeja valkoisine, tasakattoisine taloineen ja sinisine ikkunoineen ja ovineen. Saaren arkkitehtuurille tyypillisiä ovat myös kauniit, pienten kivien muodostamilla mosaiikeilla koristellut aukiot.
Pegasus-mosaiikki yhdellä Mandrakin söpöistä aukioista.
Vierailin Nisyroksella viime huhtikuussa, ja löysin hiljaisen, vielä talven jäljiltä nukkuvan saaren. Ennen kuin Kosin päiväretkialukset aloittavat sesonkinsa toukokuussa, saari nukkuu ja useimmat majapaikat ovat kiinni.
Sesongin ulkopuolella Nisyroksella vieraileva Kreikan matkaaja saa nauttia saaren upeista nähtävyyksistä kuten Stefanoksen kraaterista omassa rauhassa, mutta toisaalta palvelut ovat harvassa ja päiväsaikaan ruokapaikkojakin voi olla vaikea löytää.
Pääkylä Mandrakin merenrantaa halaava alue tuo minulle paikoin mieleen miniatyyriversion Mykonoksesta. Kun tuulee, aallot lyövät täällä suoraan rantakadulle ja rakennusten seiniin ihan niinkuin Mykonoksen "Pikku Venetsiassa".
Mandrakin rantakatu päättyy kylän pienelle piilossa sijaitsevalle rannalle, jonne pääsee kallioisen niemen kärjen kiertäviä portaita.
Ensimmäisenä päivänä löysin kylästä kaksi auki olevaa ravintolaa, joista toisesta sai vain lihaa. Toisesta sai muutaman kasvisruoka-annoksen, kuten kuvan briamin (tuttu pöperö monelle Kreikan kävijälle), mutta ei kalaa. Sain kuulla, että kalaa saa huhtikuussa vain Nisyroksen kalastajakylästä Palista.
Hiilihydraattitietoiselle kala-kasvissyöjälle tilanne, jossa ei voi kuin tehdä kompromisseja :)
Näkymä Mandrakin kattojen yli Panagia Spilianin luostarilta.
Luostarin kirkolle vievillä portailla minua vastaan tuli hääseurue. Myöhemmin, viinilasillista rantakadun kahvilassa nauttiessani sain kutsun samaisen pariskunnan hääjuhliin, jonne kaikki kyläläiset ovat tervetulleita. Juhlat jäivät kuitenkin väliin.
Mandraki on varmasti yksi hurmaavimmista Kreikan saarten pää"kaupungeista" joissa olen käynyt.
Autottoman keskustan pikkuiset labyrinttikujat näyttävät ensin toivottomilta suunnistaa, mutta koska kylä on hyvin pieni, ei tarvitse eksyä kuin pari kertaa kunnes kujien logiikka alkaa hahmottua. Sain vaellella täällä aivan yksin. Päivittäisillä kävelyillä vastaan tulevat ihmiset saattoi laskea kahden käden sormilla. Niin kaunista ja rauhallista.
Kreikkalainen ystäväni Marianna ei suotta ole kaikki nämä vuodet sanonut, että aivan varmasti tulen rakastumaan Mandrakiin. <3
Mandrakin tuuliselle rannalle oli huhtikuisena sunnuntaina uskaltautunut lisäkseni yksi henkilö. Minä en sentään heittäytynyt auringonottoon vaan ihailin keväistä kukkaloistoa ja aina niin syvänsinistä merta.
Unikot...! <3
Panagia Spilianin luostari.
Lempikatuni Mandrakissa. Otin ehkä sata kuvaa näiden portaiden joka kulmasta....
Sain kuulla, että Mandrakin rantakatua ei meinaa samaksi paikaksi tunnistaa vain kuukautta myöhemmin, kaikkien ravintoloiden ollessa auki ja kadun täyttyessä niin kreikkalaisista kuin ulkomaalaisista turisteista.
Minä sain seurakseni vain yhden paikallisen valokuvaajan ja muutaman hääjuhlien vieraan. :)
Käydään seuraavaksi saarikierroksella saaren muissa kylissä ja tietysti calderalla.
EMPORIOS
Emporioksen kylä vaikuttaa ensi näkemältä hylätyltä. Autiot rauniotalot luovat aavemaista tunnelmaa, mutta siellä täällä erottaa muutamia kunnostettuja, asuttuja taloja. Emporios on aikoinaan ollut saaren merkittävimpiä asutuskeskuksia, mutta nyt kylän asukasluku on alle 30.
Tutustuin vierailullani mm. ateenalaiseen taidemaalariin, joka oli ostanut yhden kylä rauniotaloista ja oli kunnostamassa sitä taiteilijaretriitiksi.
Klikkaa kuva isommaksi
Emporioksen sijainti on äärimmäisen kuvauksellinen; kylän laelta avatuvat 360 asteen näkymät ympäri saarta. Otin kuvan tulevan taiteilijaretriitin katolta. Ehkä se on jo valmis...? :)
Näissä maisemissa kelpaa maalata, arvaan...
STEFANOS
Kun auto laskeutuu Emporioksen jälkeen alas calderan pohjalle, tuntuu kuin perinteinen Kreikka jäisi taakse ja lipuisi johonkin toiseen maailmaan ja ulottuvuuteen. Ajaessasi calderaa halkovaa tietä aution ja hiljaisen maiseman keskellä vulkaanisten mineraalien värjäämien vuorenrinteiden kohotessa ympärillä olo on melkein aavemainen. Out of this world?
Calderan läpi kulkee yksi tie, joka päätyy Stefanoksen kraaterille.
Kartasta näemme, kuinka laajan alueen saaresta caldera kraatereineen muodostaa.
Klikkaa kuva isommaksi
Huomasin, että tulivuoren erityistä tunnelmaa oli vaikea tallentaa kuviin.
Kraaterin pohjalla kulkiessani minusta tuntui kuin kävelisin suunnilleen eri planeetalla, olin melkein hengästynyt tunnelman ainutlaatuisuudesta.
Maan uumenista kohoava höyry, rei'istä kantautuva vaativa suhina, jalkojen alla tuntuva kuumuus... kävelin tulivuoren päällä...! Ulkomaailmallista tunnetta vahvisti se, ettei kraaterilla ollut ketään muita vierailijoita kuin minä ja kuskini. Kesällä täällä on aamusta iltaan bussilasteittain ihmisiä.
[vimeo 250456391 w=640 h=360]
Nisyros Stefanos Crater from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.
Stefanos on yksi maailman suurimmista ja parhaiten säilyneistä hydrotermaalisista kraatereista.
Upea, ainutlaatuinen paikka.
NIKIA
Nikian kylä calderan toisella laidalla tunnetaan Nisyroksen kuvauksellisimpana.
Etenkin pittoreski pääaukio Porta (kuvassa) on saaren kuvatuimpia kohteita. Jälleen, sain aukion itselleni... Tosin, nälkääni en saanut sammutettua sillä yksikään Nikian ravintoloista ei ollut auki. Off-season-matkustuksella on puolensa ja puolensa.
No, sain ainakin ruokaa silmilleni. Nukkekotimaisen pieni ja sievä Porta on todellakin kuvauksellisin aukio jonka olen Kreikassa kohdannut.
Klikkaa kuva isommaksi
Klikkaa kuva isommaksi
.
PALI
Kalastajakylä Pali on Nisyroksen toiseksi suurin kylä Mandrakin jälkeen. Suuntaa tänne mikäli olet merenelävien ystävä; kylästä löydät saaren ainoat kalatavernat.
Jos reippailu kiinnostaa, Paliin pääsee Mandrakista kävellen noin tunnissa.
Myös tulivuorelle pääsee Mandrakista jalkaisin, sinne on useita vaellusreittejä, osa vaativiakin.
Söin Palin rantakadulla (ainoana asiakkaana) Nisyros-reissuni ainoan kalaruoan. Joka katosi nälkäiseen vatsaani niin nopeasti, että en ehtinyt edes ottaa kuvia - poikkeuksellista tälle ruokamatkailijalle ^_^
*
Sympaattisten kylien ja dramaattisten maisemien Nisyros on helmi. Pikkuinen saari palkitsee vierailijansa pysäyttävän upealla luonnolla, toinen toistaan kuvauksellisemmilla taskukokoisilla kylillään ja autenttisella Kreikan saaren tunnelmallaan. Täällä et ehkä saa taksia huhtikuussa, mutta koet aidon pienen kyläyhteisön tunnelman - ja ystävyyden. Minullakin olisi jo ollut kämppä ja osa-aikatyö saarella kahden ja puolen vuorokauden vierailun jälkeen <3
Asema suuren mainstream-turismisaaren naapurina ja Kosin standardipäiväretkikohteena samalla hyödyttää mutta myös harmittaa saarelaisia. He toivoisivat useamman vierailijan jäävän Nisyrokselle pidemmäksi aikaa. "Moni näkee vain kraaterin ja Mandrakin rantakadun lounasravintolan, sitten he palaavat Kosille. He eivät koskaan tutustu Nisyroksen perinteisiin ja kulttuuriin."
Minä jo odotan että pääsen saarelle uudestaan. Tunteeko joku teistäkin samoin? Kuka on käynyt Nisyroksella? :)
.
Kaipaatko vinkkejä Kreikkaan? Tsekkaa Suuri Kreikka-hakemistoni, matkatarinoita ja vinkkejä kymmenistä eri Kreikan kohteista saarittain listattuna. Jos suunnittelet pakettimatkaa Kreikkaan, myös tästä jutusta voi olla hyötyä. :) Kohteet ovat viime kesäkaudelta mutta melkein kaikki samat kohteet ovat matkanjärjestäjien valikoimassa myös tulevana kesänä.
