Olen jälleen Kreikassa kahden vuoden odotuksen jälkeen.
Olen tosi onnellinen.
Tähän kuvaan tiivistyy ensimmäisen päivän tunnelma:
Kuinka olenkaan odottanut sitä, että saa taas syödä maailman parasta ruokaa varpaat rantahiekassa, turkoosin meren äärellä.
❤️❤️❤️
Tässä lyhyt kertomus matkani ensimmäisistä päivistä.
Saavuin Ateenaan perjantai-iltana ja kentällä tuli heti itku. Räkä valui konkreettisesti maskin alla.
Ostin (eurolla halventuneen..!) junalipun ja pian istuin tutussa suburban-junassa matkalla ystäväni Mariannan ja hänen miehensä luokse. Sydän oli pakahtua tavatessani rakkaat ystävät kahden vuoden jälkeen. 😭 Miten ihanaa on saada halata ja olla normaalisti...! (Meillä kaikilla on tuplarokotukset.)
Mariannalla ja Vassiliksella oli viikonlopuksi hauskaa ohjelmaa: he veisivät minut yllätyskohteeseen, joka kuuluu Mariannan suosikkipaikkoihin Kreikassa - ja jossa en ole käynyt aiemmin. Mahtavaa...!
Lähdimme matkaan Ateenasta lauantaiaamuna lämpöasteiden hipoessa 28:aa jo aamuyhdeksältä. Matka suuntasi etelään Peloponnesoksen niemimaalle, ja yritin mielessäni arvuutella kohdetta. Sen täytyi olla rannikolla, siitä olin varma, sillä Marianna rakastaa uimista enkä voinut kuvitella ystäväni lempipaikkaa ilman merta ja mahdollisuutta pulahtaa mereen...
Puolen päivän aikaan autossa alkoi tuntua siltä, kuin joku olisi laittanut valtavan lämpöföönin päälle. Auton lämpömittari kertoi ulkolämpötilaksi 37.... Syyskuu on Kreikassa yhä erittäin lämmin, mutta 37 on poikkeuksellista.
Gythion kaupunkiin (kuvassa) saapuessamme sain kuulla, että olimme jo lähellä kohdetta. Marianna sanoi, että voisin harkita Gythioon jäämistä sunnuntaina ystävieni palatessa Ateenaan, sillä Gythiosta kulkee laiva Kythiran saarelle. Kythira on saari, jolla en ole vielä käynyt, ja jokaisella Kreikan reissulla olisi aina kiva käydä jollain uudella saarella. :)
Pidimme lounas- ja uimatauon Skutarin kylässä perinteisessä kalatavernassa. Olin sanonut Mariannalle, että haluaisin syödä niin lähellä merta kuin mahdollista, ja tämän lähemmäs on vaikea päästä....
Kaikki oli aivan täydellistä. Ajattelin, että voisin jäädä lomalle jo tähän. Hyvää ruokaa, pehmeä lämmin hiekka jalkojen alla, lämmin aurinko iholla ja turkoosi meri muutaman metrin päässä.... Tunsin sanoinkuvaamatonta onnea ja levollisuutta. Huojentuneisuutta, jopa.... Kaikki tuntui taas niin... normaalilta.
Sain kuulla, että itse asiassa olimme jo perillä. Kohteemme oli Manin niemimaa, vuoristoisesta ja karun kauniista luonnostaan sekä omintakeisesta väestöstään tunnettu alue Lakonian maakunnassa. Olen kuullut Manista paljon vuosien varrella ja halunnut pitkään vierailla täällä. Ja nyt olin täällä..! 😍
Lounaan jälkeen matka jatkui Limenin rantakylään. Limeni olisi ollut matkamme yöpymiskohde, jos siellä vain olisi ollut vapaita huoneita. Pikkuinen ja viime vuosina valtavan trendikkääksi kohonnut Limeni oli kuitenkin täyteen varattu, ja majoituimme sen yläpuolella sijaitsevassa Areopolin vuoristokylässä.
Mani on mielenkiintoinen paikka. Sen asukkaita pidetään erikoisina ja sosiaalisesti jopa "vihamielisinä", koska alueen karut olosuhteet ovat kasvattaneet manilaisista kovaluontoisia ja karkeita. Turismi ei ole ollut alueelle millään lailla merkittävä elinkeino, täällä on eletty sitrushedelmien ja oliivien viljelyllä, oliiviöljyn tuotannolla ja kalastuksella.
Vasta ihan viime vuosina Mani on alkanut nousta trendikkääksi kohteeksi. Kreikkalaisten ohella alueella käy paljon saksalaisia ja ranskalaisia. Pakettiturismia täällä ei kuitenkaan ole, vaan Maniin saapuvat matkailijat ovat omatoimireissaajia.
Marianna kertoi, että kolme vuotta sitten Limenissä oli vain muutama hotelli ja kaksi tavernaa. Nyt pieni rantakatu on täynnään putiikkihotelleja ja elegantteja ravintoloita.
Mielessäni kävi, olisiko pandemia vaikuttanut Kreikassakin pienten ja vähemmän tunnettujen kohteiden buumiin ja kaupallistumiseen..? Näinhän on tapahtunut (hyvin positiivisessa mielessä talouden kannalta) myös Suomessa, suomalaisten hakiessa koronan aikana uusia lomaelämyksiä kotimaasta.
Marianna vaikutti olevan hieman apea ja pettynyt lempikylänsä upgreidaukseen. Saatoin ymmärtää häntä, harvoin ilahdumme, kun jokin vanha ja tuttu muuttuu. Itselläni kun ei ole kokemusta menneen ajan Manista, saatoin kuitenkin nauttia Limenin tunnelmasta täysin siemauksin...! ❤️
Tänään minun pitäisi päättää, jäänkö Manin alueelle vai palaanko ystävieni mukana Ateenaan.
En ole vielä päättänyt. Olin ajatellut meneväni ensi viikolla Agistrille... näin jo itseni Skalan sympaattisen pikkurannan kahvilassa saaren rauhallisessa tunnelmassa leväten. (En kaipaa nyt mitään vilkkaita kohteita.) Mutta ehkä menenkin Kythiralle? Pitäisiköhän se mahdollisuus nyt hyödyntää...
Suhteeni Neal's Yard Remedies -sarjaan on pysynyt vuodesta toiseen etäisenä. Olen tuntenut sarjan "iät ja ajat", rakastan sarjan tummansinistä väriä ja suosikkituotekin sieltä löytyy (Rehydrating Rose -kasvovoide). Silti sarja on ja pysyy etäisenä.
Viime talvena päätin syventää minun ja Nealin suhdetta, ja pyysin sarjan ruotsalaiselta maahantuojalta tuotteita testiin. (Neal'silla ei ole omaa maahantuontia Suomessa vaan tuotteet tulevat Ruotsin kautta.)
Lyhyesti: tuotteet ovat tosi hyviä. JA - siltikin - sarja jää yhä etäiseksi.
Rakastan pohdiskella, mitkä tekijät kosmetiikan maailmassa saavat aikaan tunteita puolesta ja vastaan, tai miksi jokin "paperilla" pätevä sarja voi jäädä myös täysin neutraaliksi. Monen sarjan kohdalla on helppo nähdä, mistä viehätys tai viileys johtuu. Neal's Yard Remediesin kohdalla etäisyyden tunne jää minulle täysin mysteeriksi. Tuotteet ovat hyviä, historia kiinnostava ja pakkaukset kauniita. Ja taas löytyi uusi ihan superlempparituote. 🙏🏻 Silti... en edelleenkään voi sanoa, että Neal's herättäisi minussa vahvoja henkilökohtaisia tunteita.
Saakohan joku kiinni siitä, mistä puhun... Ehkä minun pitäisi käydä paikan päällä tutustumassa tuotantotiloihin ja jututtamassa ihmisiä "Niilon" takana, jotta saisin ihan kunnolla kiinni sarjan fiiliksestä..?
Kertokaa joku minulle oma fiiliksenne Neal's Yardista. :)
Pyysin testiin tuotteita sarjan lippulaivoihin kuuluvasta Frankincense-tuotelinjasta.
Frankincense-linja jakaantuu Rejuvenating- ja Intense -alalinjoihin. Rejuvenating-tuotteet ovat syväkosteuttavia ja ravitsevia tuotteita kaikille ihotyypeille, Intense-linjan tuotteet taas on kehitetty hoitamaan ikääntynyttä ihoa.
Linjan nimikkoainesosa, boswellia-puusta saatava frankinsensiöljy on monivaikutteinen ja ihoa elvyttävä eteerinen öljy. Frankinsensi uudistaa ihosoluja mikä tekee siitä erityisen hyvän anti-age-kosmetiikan ainesosan, mutta vaikutukset eivät jää siihen; frankinsensilla on myös ihoa kirkastavia, supistavia, antibakteerisia ja rauhoittavia vaikutuksia, joiden puolesta sitä käytetään myös epäpuhtaan ihon tuotteissa. Frankinsensi myös parantaa arpikudosta. Alunperin suitsukkeena käytetty frankinsensi oli tunnettu jo antiikin Egyptissä sekä ayurvedassa ja perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä.
Frankinsensissa on voimakas tuoksu joka varmaankin jakaa mielipiteitä. Minulla meni vähän aikaa tottua siihen, eikä se edelleenkään ole suosikkin, mutta ei myöskään heikennä käyttökokemusta.
Hinnoista: otin postauksen referenssihinnat House Of Organicilta. Nea'ls Yard Remediesiä myyvät myös monet muut kaupat kuten Ruohonjuuri ja Jolie.
❤️ REJUVENATING FRANKINCENSE FACE WASH 23,90€ / 100 ml
Aloitetaan suoraan suosikistani. Tämä putsari on aivan FANTASTINEN! 🤩 Se meni kertaheitolla ultimaattisiin suosikkeihini.
Frankincense Face Wash edustaa hybridituotetta puhdistusvaahdon, puhdistusmaidon ja puhdistusöljyn välillä. Koostumus on maitomainen, inci öljypohjainen ja mukana on myös vaahtoa muodostavia ainesosia. Tuote tuntuu iholla aivan ihanalta; siinä yhdistyvät maito- ja öljypuhdistuksen hellävaraisuus sekä pinta-aktiivisia aineita sisältävän tuotteen "epärasvaisuus" ja miellyttävä iholta huuhtoutuvuus. Tätä tuotetta on vaikea selittää, se pitää vain tuntea iholla :)
Vaahtoavuus on niin minimaalista että sitä hädin tuskin näkee, mutta iholla tuntee, että tuote ei ole pelkkä maito tai öljy. Vaahtoavat aineet myös helpottavat maidon huuhtoutumista iholta.
Tuoksu on miellyttävin kaikista testaamistani Frankincense-tuotteista. Putsarin tuoksussa on mukana myös aavistus sitrushedelmäistä makeutta joka keventää frankinsensin suitsukemaista tuoksua.
Vanhoja Neal's Yard Remedies -postauksia lukiessani huomasin, että olin jo edellisellä Neal's-testauskerralla ihastunut saman koostumuksen putsariin; myös Orange Flower -sarjassa on vastaavan koostumuksen hybridiputsari :)
FRANKINCENSE INTENSE AGE-DEFYING CREAM 84,50€ / 50 g
(Minä sain Frankinsense Intense -kokeilusetin, jonka mukana tuli voiteesta 15 g minikoko.)
Samettisen täyteläinen voide tekee ihosta ihanan pehmeän ja tuntuu ylelliseltä. Makadamiaöljyä, kaakaovoita, arganöljyä ja baobab-öljyä (sekä hienostuneita koostumuksen muokkaajia) sisältävä voide on ihanan runsas olematta piiruakaan tahmean rasvainen. Hyaluronihappo, kurkumauute, peptidit ja gardenian kantasolu-uute täydentävät eleganttia anti-age-koostumusta. Voiteessa on myös huomattava määrä erilaisia terapeuttisia eteerisiä öljyjä.
Perheessä on jälleen yksi neljää kymppiä lähestyvä iho kuivunut sen verran, että kun annoin Neal'sin Frankincense Intense -voiteen loput sisarelleni -joka ennen on käyttänyt lähinnä sekaihon vähärasvaisia voiteita - hän ihastui koostumukseen ikihyviksi ja totesin sen olevan jopa kesällä ihonsa tarpeisiin täydellinen. Referenssinä: olin antanut sisarelleni aiemmin Whamisan Double Rich Lotionin, joka myös on kuivan ihon voide, ja se tuntui sisareni mielestä kesälläkin liian kevyeltä.
FRANKINCENSE INTENSE AGE-DEFYING EYE CREAM 63,90€ / 15 g
(Mun kappale on kokeilupakkauksesta, koko 5 g - normipakkaus on lasinen purkki)
Age-Defying-silmänympärysvoiteessa on jännä koostumus; se on kuohkeaa ja ikäänkuin kevyesti vatkattua, "vaahtomaista". Ylellinen tuntu, voi jälleen sanoa. Frankinsensin tuoksu on silmänympärysvoiteessa hieman miedompi kuin muissa tuoteissa.
Makadamiansiemenöljyä, sheavoita, kaakaovoita ja arganöljyä sisältävä koostumus on tehokkaasti ravitseva ja pehmentävä. Voiteessa on pitkälti samoja hoitavia ainesosia kuin Age-Defying-kasvovoiteessa, kuten kurkumaa ja peptidejä. Mukana on myös frankinsensin lisäksi muita eteerisiä öljyjä kuten mandariinia, bergamottia ja mirhaa. (Huom: sitrusöljyjä sisältäviä tuotteita ei ole hyvä käyttää päiväsaikaan aurinkoiseen vuodenaikaan.)
FRANKINCENSE INTENSE AGE-DEFYING SERUM 99,50€ / 30 ml
(Mun kappale on kokeilupakkauksesta, koko 10 ml)
Ai jestas miten hyvän tuntuinen seerumi! 😍 Tässä on hyvin täyteläinen geelifluidikoostumus ja erittäin kosteuttava ihotuntuntuma, jota ei heti incin perusteella arvaisi. (Incin kärjessä on kosteuttavan glyserolin ohella koostumusta muokkaavia aineita.) Veikkaan, että kosteuttava vaikutus tulee suurelta osin öljyistä, joita on heti muokkaavien ja geeliyttävien aineiden jälkeen; viinirypäleen siemenöljy, makadamia, argan ja baobab. Vaikka näitä ei ole seerumissa niin korkeana pitoisuutena että tuote tuntuisi yhtään öljyiseltä, niitä on sen verran, että iho jää jo yksinään tämän jälkeen pehmeäksi ja kosteutetun tuntuiseksi.
Seerumissa on samoja hoitavia aineita kuin Age-Defying-voiteessa ja -silmänympärysvoiteessa.
Tämä seerumi(tai mitä siitä on jäljellä 😄), lähtee mukaani Kreikan matkakosmetiikkapussukkaan 👍
REJUVENATING FRANKINCENSE FACIAL OIL 42,90€ / 30 ml
Täyteläinen ja ravitseva Rejuvenating Frankincense -öljy sopii erityisesti kuivalle iholle. Tämä ei ole ohutta ja silkkistä kuivaöljytyyppiä vaan selvästi rasvaisemman tuntuista, kiitos makadamia-, aprikoosinkivi- ja risiiniöljypohjan. Tykkään sekoittaa tätä Evolven hyaluronihapposeerumiin, ja saan ihan täydellisen tuntuisen hoitococktailin..!
Olen saanut tätä öljyä muinoin 10 millin minikoon Skin Cityn joulukalenterissa, ja tämäkin pikkupullo on pakattu mukaan Kreikan matkapakaasiin..! 😙 Minikoot rules!
REJUVENATING FRANKINCENSE TONER 29,90€ / 200 ml
Neal'sin bestsellereihin lukeutuva Frankincense-kasvovesi on täysin vesimäinen ja hyvin voimakkaasti tuoksuva. Frankinsensin lisäksi tuoksucocktailissa on mandariinia, bergamottia ja mirhaa. Frankincense-kasvovesi viilentää ja raikastaa ihoa, tasapainottaa, kosteuttaa ja tuo antioksidanttista suojaa.
Tuote myydään ilman suihkepäätä, mutta sellaisen voi ostaa erikseen. Kasvosuihke-fanina pyysin saada suihkepään, mutta täytyy sanoa, että se on hieman liian voimakkaasti suihkiva sopiakseen suoraan kasvoille suihkutteluun. Suihke ei ole erityisen hienojakoinen ja tulee kovalla paineella. Mieluummin siis kuitenkin suihkautan vettä ensin vanulappuun ja levitän vasta sillä kasvoille.
*
Suosikkituotteita?
Mun elämässä on tapahtunut viimeisen 2-3 vuoden aikana yksi erittäin radikaali muutos.
Se muutos on tässä:
Mun meikkipussi. Tässä pussissa on kaikki meikit, joita käytän päivittäin.
Entisessä elämässä mulla oli meikkipöytä ja sadoittain meikkejä.
Näistä aineksista on alkanut Karkkipäivä. Olinhan ehta meikkifriikki.
Kyllä mä välillä yhä kaipaan meikkipöytääni. Vaikka se oli niin överi ja aina sotkussa. Jalatkaan ei välillä meinanneet mahtua sen alle kun pöydän alunenkin oli täynnään meikkinyssyköitä ja -laatikoita.
Se on nyt kuitenkin mennyttä, ja tilalla on yksi pieni pussi jonka avaan joka aamu ja joka kulkee mukanani kaikkialle.
(Missä mun meikkiröykkiöt nyt sitten ovat..?
Ne asuvat mun työhuoneella. Vein ne sinne enkä ole koskenutkaan moniin laatikoista ja kasseista kolmeen vuoteen. Jonain päivänä tulen tekemään sieltä kiinnostavia löytöjä.)
Jonkin aikaa surin meikkipöytääni ja mietin keinoja luoda uusi sellainen uuteen kotiini. Mutta ei se vain mahtunut. Ymmärsin myös, etten enää halunnut pieneen tilaan moista meikkikaaosta.
Täytin kylppärin laatikot suosikkimeikeilläni ja hetken aikaa meikkasin kylpyhuoneessa. Ei toiminut - sen verran meikkifriikkiä minussa yhä on, että meikkaus pitää saada tehdä kunnon pöydän äärellä ja mieluiten tietysti luonnonvalossa. (Edellisen elämäni meikkipöydälle olin varta vasten hankkinut luonnonvalolamput. 👌)
Siirsin ahkerimmin käytössä olevat meikit meikkipussiin ja aloin meikata olohuoneessa. Toimi.
Kului pari vuotta ja ikävä oli vaihtunut rauhalliseen tyytyväisyyteen. Yhtäkkiä tajusin, että yksi pieni meikkipussi toikin minulle paljon enemmän hyvää mieltä kuin satojen luomivärien laatikostot. Mitä ihmettä... miksi?
Siksi, että ei enää tarvinnut valita. Ei enää tarvinnut päättää, millä meikkaa.
Runsaus stressaa, mukavakin runsaus. Kun joka aamu istuu arpomassa täyteen ahdetun meikkilipaston ääressä, millä värillä tänään haluaisi silmänsä maalata - se itse asiassa kuormittaa.
Tämä saattaa kuulostaa normaalivoimilla varustetulle ihmiselle kummalliselta, mutta meikkipussin syntyessä minulla oli taustalla loppuunpalaminen ja elämäni pahin kriisi. Pääni oli lopussa. Siinä tilanteessa pienikin stressiä vähentävä tekijä oli/on merkittävä.
Jokainen pienikin päätös kuormittaa aivoja, kirjoitti suuresti ihannoimani stressitohtori Sanna Leino kirjoituksessaan, joka aikoinaan avasi silmiäni omalle kroonistuneelle stressilleni. Vähänpä tuolloin tulin ajatelleeksi, että kohdallani jopa päätös ripsiväristä tai poskipunasta - tai tämän valinnan poisjääminen, tulisi myöhemmin helpottamaan oloani ihmeellisesti. :)
Kyllä mä edelleen koen olevani meikkifriikki. Mutta pieni meikkipussini vapautti minut jostain, joka oli minulle siinä elämänvaiheessa väärä asia ja vääränlainen ilon lähde.
Nyt nautin meikkauksesta rauhallisesti ja ehkä tylsästikin - mutta pääasia, että todella nautin siitä. ❤️
- Tiedättekö, miten ihanaa on, kun pitkästä aikaa luomiväreissä ja poskipunissakin paistaa pohja...?
Kurkistetaan tänään mun hyvän mielen pussiin. :)
Pussin sisältö on ollut kutakuinkin sama melkein kolme vuotta. Sävyt vain vaihtuivat violetista ja roosasta persikkaan ja kupariin kun hiusvärini talvella 2020 muuttui. Toki tässä ajassa on pari ripsariakin ehtinyt kulua loppuun. Mutta ei ne kyllä nekään nopeasti kulu, kuten tässä kirjoituksessa tunnustin... 😁
LUOMIVÄRIT
Käytän persikkaisia, kuparisia ja kultaisia sävyjä. Kaikki meikkipussini luomiväreistä ovat vanhoja, puhutaan ainakin viidestä vuodesta ja sitä vanhemmista! 😁 Kun värjäsin hiukset koralliksi, kävin valkkaamassa työhuoneeni jemmoista muutamat kivat hiusten väriin sopivat luomivärit ja tässä ne ovat.
H&M:n ikivanha Hot Sand -duo on suosikki! 🔥 Siinä on mielettömän kaunis, runsaspigmenttinen kuparin sävy sekä vaalea kulta. Saa silmät näyttämään todella sinisiltä!
Viime aikoina eniten on ollut käytössä Yves Rocherin punertava toffeen sävy Brun Giroflée.
Estee Lauderin Sizzling Copper on metallinen ja todella vahva rusehtava kultakupari.
L'Orealin Natural Peach on klassinen baby-persikka ja sitä tulee nykyään käytettyä eniten häivyttämään tummempien ja kirkkaampien sävyjen reunoja, kuten H&M:n ja Estee Lauderin kupareita.
Yves Rocherin Melon Nature on lähes ihon sävyinen, hyvin vaalea persikka. Sitä käytän kulmaluulla ja luomen sisänurkassa.
RIPSIVÄRI JA KULMAGEELI
Ripsivärejä kulkee mukana yleensä vain yksi, nyt mukaan on sujahtanut myös toinen.
Maybellinen Lash Sensational on yksi luottomaskaroistani. Toimii aina. Ihan sikahyvä.
Rimmelin Extra Super Lash on yksi blogin lukijoiden suosittelemista "parhaista halpismaskaroista", jonka ostin viime talvena testiin. Yhä näköjään testiradalla...! :D Olen mä tästä jo mielipiteen muodostanut, mutta en vain ole vielä saanut kirjoitettua juttua blogiin asti. Ostin myös neljä neljä muuta teidän suosittelemaa hyvää halpismaskaraa.
NYXin Control Freak -kulmageelin olen saanut muinoin blogin kautta. Se ei ole mikään maailmaa mullistava kulmageeli, mutta käytän pois kun löysin sen varastoista ja kyllä se joten kuten kulmat kiinnittää.
SILMÄN RAJAUS
Rajaus on silmämeikkini tärkein osa, ja siksi tämän kategorian tuotteitakin on meikkipussissa eniten. Nestemäisiä periaatteessa riittäisi vain yksi, ja paras tuntemani sellainen on tällä hetkellä Sephoran Colourful Eyeliner Waterproof sävyssä No. 3 (hyviä ruskeita sävyjä on tosi hankala löytää..!). Mutta Sephoraa ei saa Suomesta ja edellinen Prahasta ostamani alkaa jo yskiä loppuaan, siksi pussiin on päätynyt muitakin.
Kynämäisistä rajaustuotteista tämän hetken suosikkini on Chanelin Stylo Yeux Waterproof, käytössä sävy 887 joka on tyylikäs hieman violettiin taittava ruskea. Tämä on parhaiten kestävä ja parhaiten levittyvä kynärajaus jonka omistan. Iho silmieni ympärillä on muuttunut iän myötä niin, että nykyään lähes kaikki rajaukset, niin kynämäiset kuin nestemäiset, leviävät (mitä ei koskaan sattunut nuorempana!). Käytän nykyään lähes pelkästään waterproof-laatua, muilla ei ole mitään mahdollisuutta kestää.
Kuvassa on näköjään myös kulmakynä - Dermosilin kulmakynä sävyssä Medium, joka on THE kestosuosikkini.
Erityismaininta vielä markkinoiden parhaalle nuden sävyiselle rajauskynälle, IsaDoran Inliner Kajal -kynälle sävyssä Blonde. Tätä käytän aina alasisäluomella.
Tässä pari tänä vuonna testiin ostamaani ruskeaa eyelineria joista toivoin korvaajaa Sephoran loppuaan lähestyvälle eyelinerille.
Kicksin nimikkosarjan One Stroke Liquid Ink Eyeliner olisi muuten oikein hyvä ohuen ja napakan siveltimensä sekä kestonsa puolesta, mutta koostumus on hitusen liian nestemäinen ja sävy makuuni vähän liian tummanruskea. Kun eyeliner on liian nestemäinen, se karkaa helposti silmäluomen mikrovekkeihin ja poimuihin. Paksumpi neste, kuten Sephoran eyelinerissa, on helpompi hallita ja tekee siistimmän rajan.
IsaDoran Glossy Eyeliner Waterproof sävyssä Vintaga Gold on kiva, kimaltava kullanruskea, mutta applikaattorin töppö pää on ihan kamala ja koostumus liian nestemäinen. Tällä ei saa millään siistiä jälkeä. Kai se on vain tilattava uusi Sephora jossain vaiheessa.
MEIKKIPOHJA
Meikkipussissa kulkee vuoroin Korennon, vuoroin Alima Puren mineraalipohja, jotka ovat suosikkejani. Nyt vuoroon on päässyt Korento. Tunnustus: käytän yhä Korennon vanhaa muovirasiaa, vaikka brändi on päivittänyt rasian ekologisempaan kartonkiversioon. Kartonkisessa purkissa ei ole "shifteriä" ja puuteri pääsee valumaan rei'istä ja sotkee meikkipussia.
Urban Decayn Eyeshadow Primer Potion on luottotuotteeni silmämeikin pohjustukseen. Nyt käytössä sävytetty versio Eden.
Lumenen Blur-peiteaine yllätti vuoden alussa syrjäyttämällä meikkipussista viime vuosien lempparini Maybellinen Fit Me -peiteaineen. Fit Me on edelleen tosi hyvä, mutta Blur-peiteaineesta löytyi minulle parempi ja ilmettä raikastavampi sävy (Medium).
POSKIPUNA JA HIGHLIGHTER
Essencen Mosaic Blush on päätynyt minulle blogin kautta, ja vaikka tuote ei ole mitenkään erityinen poskipunana, rakastan sen vaaleaa nude-sävyä jota käytän silmämeikissä.
Laveran pinkkipersikkainen Charming Rose -poskipuna on minulle täydellinen sävy. Yksinkertaisesti täydellinen. Jos pitäisi käyttää vain yhtä poskipunaa koko loppuelämä, se olisi tämä. (Paitsi jossain vaiheessa haluaisin varmaan vaihtaa voidemaiseen, koska voidemainen on parempi ikääntyneellä iholla...)
Korennon Rose Quartz -highlighter on ihastuttava kuultovoide. Rakastan kuultotuotteita ja olen nykyisellään siirtynyt niiden suhteen voidemaiseen koostumukseen.
VÄLINEET
Kabuki mineraalipohjan levitykseen on vaihdellen joko Uoga Uogan (kuvassa) tai Idun Mineralsin. Idun on parempi, mutta leveämpi ja vie pussissa vähän enemmän tilaa :D Kummastakin, sekä Uogasta että Idunista, on varsi irronnut aikaa sitten. (Mutta ei haittaa, koska säästää tilaa!)
Poskipunasiveltimenä toimii Ecotoolsin pikkuinen matkasivellin.
Ja luomiväriapplikaattorit...? Ette usko tätä, mutta mä en ole vieläkään löytänyt uusia hyviä sellaisia, ja käytän yhä näitä Sephoran ilmais-applikaattoreita, joista kirjoitin täällä. Kun en löytänyt teidän vinkkienkään avulla yhtä hyvää laatua (ja ennen kaikkea muotoa) Suomen kaupoista, päädyin sitten liimaamaan Sephora-applikaattorien irronneet päät kiinni ja jatkoin niiden käyttöä.... Nää vain kestää ja kestää, ihan käsittämätöntä. 🙏🏻
P.S. Käytän toki myös luomivärisiveltimiä ;) Ilman muuta. Mutta ne eivät mahdu meikkipussiin ja asuvat omassa sivellinpenaalissaan. Pärjään hätätapauksessa myös pelkillä applikaattoreilla mutta kyllä sivellinpenaali kulkee yleensä aina mukana reissuissakin.
💄💋
P.P.S. Huulipunat ja huulikiillot? Huulikiillon paikka on lompakossa, koska lompakko on aina mukana ja huulikiilto on ainoa meikkituote, jota lisään myös päivän mittaan. Huulipunaa en käytä säännöllisesti, joten sen sujautan meikkipussiin vain, kun odotettavissa on tilanne, jossa haluan huulipunaa käyttää. :) Muuten huulipunat (ne muutamat käytössä olevat) asuvat pienessä pussukassa mun vaatehuoneessa.
Niin usein... less is more. :)
