Remontointi ja ainakin maalaus on hyvää siedätyshoitoa perfektionistille (ja kontrollifriikille).
Ei ole mitenkään mahdollista tehdä täydellistä jälkeä kun maalaa ekaa kertaa, ja se on vain pakko hyväksyä..! 😅🙏🏻 Nyt kun olen toipunut maalin vaatimista sukkauhreista minua vaivaa enää "vain" tahriintuneet listat, ja ehkä pääsen niistäkin yli rapsuteltuani meditatiivisesti maaliroiskeet irti...
(Oikeasti olen kyllä sotkuista ja tahroista huolimatta tosi iloinen "uusista" seinistäni..!)
Ystäväni Kuopiosta saapui auttamaan minua remontin alkuun saattamisessa viikonloppuna, ja se myös saneli maalivalintani. Aikaa ei jäänyt pidempään maaleihin perehtymiseen, ja ahdistuneena kaikista lukemattomista maalivaihtoehdoista (sekä myös remonttialan opettajana toimivan ystäväni suosituksesta) päädyin lopulta helppoon ja mun kaltaiselle taviksellekin tuttuun Tikkurilaan.
Hain K-Raudasta testisävyliuskoja, mutta kun en osannut oikein valita niistäkään, soitin lopulta Tikkurilan maalilinjalle ja kysyin apua värisuunnittelijalta. Suunnittelija antoi minulle muutaman lisäsuosituksen, joiden joukossa olivat Kalkki ja Damasti.
Päädyin lopulta Damastiin. Se on kevyesti lämmin, pehmeä vaniljaisen vaalea. Halo oli hyvänä kakkosena. Se olisi ollut hieman persikkaisempi.
Lopulta uskon, että minkä tahansa näistä yllä olevista tai hakemieni testiliuskojen vaaleista olisinkaan valinnut, kaikki olisivat varmasti olleet silmissäni hyviä. En ole mikään sisustushifistelijä enkä supertarkka sävynyanssien kanssa. Kunhan ei ole kylmä vaalea tai liian valkoinen. (Mun ongelma on siis vain se, että en osaa valita ja valinnat ahdistavat. Helpottaa, kun joku antaa vaihtoehtoja. ❤️)
Ahh, tässä karmea kangastapetti lähtee peittymään..! 🙏🏻
Ennen - jälkeen.
(Olohuoneen puoli odottaa vielä maalausta, ja saatanpa itse asiassa valita sinne vähän tummemman vaalean.)
Ai että miten tyydyttävää oli nähdä seinien muuttuvan..!
Maalaaminen oli todella kivaa hommaa, vaikka oma sotkuisuuteni vähän vetikin hermoja kireälle viikonlopun päätteeksi. Ammattilaisystäväni jäljiltä lattiassa oli hädin tuskin muutama pisara, mun kulku- ja maalausreitillä maalia oli pieninä lammikoina. Välillä sitä roiskui telasta mun naamaankin, kun en osannut kunnolla "niistää" isoa telaa ennen seinälle viemistä.
Kangastapetin maalaaminen on ekalla kerroksella enemmänkin maalin "hieromista" seinään kuin maalaamista, ystäväni sanoin. Tapetti imee maalia niin paljon että sitä todella saa hinkata tapetin pintaan.
Toinen kerros on jo sitten helpompi, tosin yhä hitaampaa kuin sileän seinän maalaaminen.
Mun inhokkihommaa muuten on rajaaminen, ihan vain siksi että se vie/vei niin kauan..! 😁 Olin niin kärsimätön saamaan maalia isoille pinnoille, ja rajaaminen oli hidasta piperrystä, ainakin minun kaltaiselleni aloittelijalle. Eteisen pisimmän seinäosuuden rajaaminen vei minulta yli tunnin...
Sanni was here...
Mutta - nyt se on tehty.
Tänään olen vielä irrotellut listojen suojateippejä. Sekin homma ahdisti niin (koska arvasin että reunat jäävät epäsiisteiksi), että sysäsin hommaa pari päivää. Tiedän, että suojateipit kuuluisi irroittaa kun maali on vielä märkää jolloin välttää maalin kalvoontumisen tuomat epäsiisteydet, mutta koska nämä seinät maalattiin kahteen kertaan enkä olisi jaksanut poistaa teippejä ja suojamuoveja kerrosten välissä, kalvoontumista ei voinut välttää.
Tällaista jälkeä mulla on nyt siistittävänä. Ammattilainen varmasti irvistää...
Listat olisi myös voinut poistaa, mutta päätimme olla poistamatta niitä sillä sekin on niin aikaavievä homma, puhumattakaan niiden takaisinlaitosta. Voin myöhemmin laittaa tähän uudet listat jos siltä tuntuu.
Haitariovellekin sanottiin hyvästit, ja miten ihanan paljon valoisammaksi eteisen ja olohuoneen L-taite nyt muuttui..!
Ai niin - olohuoneen seinässä kangastapetti käyttäytyi eri tavalla kuin eteisen - se lähti saumakohdasta vetämällä irtoamaan yllättävän hyvin..! Ystäväni sanoi, että sen liimaus aikoinaan vaikuttaa jotenkin epäonnistuneen ja siksi se irtoaa niin hyvin. Joten aionkin nyt sitten repiä kankaan irti ainakin tästä yhdestä seinästä. Siihen tulee jokin kiva tapetti. :)
Nyt pidän kyllä hetken taukoa maalaamisesta. Täytyy myöntää, että tällainen kolmen päivän annos maalikaaosta oli riittävä vähäksi aikaa (tai kaaos alkoi heti ystäväni lähdettyä..), mutta ehkä ensi kerralla on jo sujuvampaa...! Tunnen, että tekee myös oikeasti hyvää altistaa itseään puuhalle, jossa tietää, että ei todellakaan (vielä) osaa. Samalla ärsyttää mutta on tosi hyvä mieli...! 🥰
.
P.S. Kävi ilmi, että maalipensseleillä ja meikkisiveltimillä on optimaalisen käytön suhteen paljon yhteistä..! 😊 Kuten se, että pensselit ja telat toimivat parhaiten, kun ne eivät ole puhtaita vaan olleet jo jonkin aikaa käytössä. Jälki on tällöin parempaa ja tela/pensseli annostelee maalia tasaisemmin - ihan samahan pätee mm. mineraalikabukiin. Monia muitakin yhtäläisyyksiä meikin ja maalin välillä löytyi maalauskoulutuksen aikana. Maali kuin "maali"..! :D
Hiuskuulumisia ja uusia Curly Girl -hiustuotetuttavuuksia!
Muistatteko, kun kesän jälkeen kerroin, että hiukseni olivat taas alkaneet rasvoittua nopeammin. Se oli ei-toivottu muutos, kun olin parin vuoden verran saanut nauttia yhä vain pidentyvästä pesuvälistä - jossain vaiheessa tuntui, ettei hiuspohjani rasvoitu enää lainkaan. Viime kesänä tämä mieleinen saavutettu etu jostain syystä alkoi hiipua, ja yritin arvuutella, mistä se johtui. Blogi- ja Instagram -kommenteissa syyksi veikattiin mm. viime kesän helteitä ja niiden aiheuttamaa hiuspohjan hikoilua.
Syy jäi arvoitukseksi, mutta loppusyksyn ja talven aikana hiuspohjan rasvoittuminen lähti jälleen hidastumaan. 🙏🏻 (Jess!) Tällä hetkellä hiuspohja alkaa tuntua likaiselta 5-6 päivää pesun jälkeen. Ihan yhtä kuohkeat hiukseni eivät enää ole kuin parhaimmillaan ei-rasvoittuvalla aikakaudella, mutta kampaajani itse asiassa esitti siihen ihan hyvän syy-veikkauksen. Kuohkeuteen on vaikuttanut kuivan hiuspohjan ohella yhtä paljon hiusten kunto; hiuksenihan käytännössä kärähtivät puhki syksyllä 2019 tehdyssä värinpoistossa, ja sen seurauksena hius on todennäköisesti silkasta läpikuivuudestaan ja rakennevaurioituneesta pörröisyydestään ollut ilmavampi ja enemmän irti päänahasta kuin terveempi hius. Nyt kun värinpoistosta on yli kaksi vuotta, tervettä hiusta on kasvanut sen verran, ettei tyvi enää ole yhtä vaurioitunut = ei yhtä huokoinen = ei yhtä ilmava.
Tietysti hiukseni ovat yhä kaukana hyväkuntoisista ja Curly Girl -hoitorevoluutioni parhaista ajoista, mutta kun jaksaa vielä muutaman vuoden odotella, suurin osa kärähtäneestä hiuksesta on kasvanut pois ja ehkä voin taas jonain päivänä saavuttaa ne kimmoisat ja kiiltävät kutrit, jotka Curly Girl -metodin avulla aikoinaan saavutin. ❤️
Curly Girl -metodi todella tuli mun elämään jäädäkseen, niin käänteentekevä se oli hiuksilleni, joten aina tutustun mielelläni uusiin metodiin sopiviin sarjoihin ja tuotteisiin. :)
Tällä kertaa olen tehnyt tuttavuutta päivittäistavarakaupoista löytyvän Maui Moisture -sarjan kanssa. En tiedä onko tämä ihan varsinaisesti "markettisarja", hinta (12,90€ / 385 ml) tekee näistä aavistuksen perus-markettihiusbrändejä kalliimman, mutta eivät nämä myöskään salonkituotteita ole. Ehkä sarjaa voisi verrata Aussieen..?
Joka tapauksessa, nämä värikkäät ja hauskat, trooppisia mehu- tai smoothiepulloja muistuttavat pakkaukset olivat jo pitkään kiinnittäneet huomioni Sokoksella. (En mainosta Sokosta, mutta se on mun lähikauppa ja sieltä mä rehellisesti ostan 90% ostamastani kosmetiikasta ☺️) Kun siirryin töihin Transmerille selvisi, että myös Maui on "meidän" brändi, tosin ei mun osaston brändejä, sillä työskentelen vain luonnonkosmetiikan parissa. Minulta kysyttiin haluaisinko tutustua Mauin tuotteisiin ja halusinhan minä. :)
Sain töiden puolesta testiin neljä Maui-tuotetta ja ostin itse kaksi, koska halusin kokeilla myös kuivien hiusten Coconut Milk -shampoota ja värjättyjen hiusten Sea Minerals -hoitoainetta.
Sokoksen lisäksi Mauin hiustuotteita myyvät hyvin varustetut Citymarketit ja joistain Halpahalleistakin sarjaa löytää.
Pakkaukset ovat kyllä mielettömän herkullisen näköisiä, eikö? :)
Maui Moisture -sarjan speksejä:
🌺 Sulfaatittomia
🌺 Silikonittomia
🌺 Vegaanisia
🌺 Veden sijaan vesipohjana aloe vera mehu --> tuo lisää kosteuttavuutta
🌺 Kaikki tuotteet sisältävät aloe veran lisäksi signature-ainesosana myös kookosvettä --> myös kosteuttava
Minulla ovat olleet testissä seuraavat tuotteet:
SHAMPOOT
HOITOAINEET
Kokemukseni Maui-hiustuotteista yleisesti
Shampoot ovat miellyttävän paksuja koostumukseltaan eivätkä tosiaan sitä tyyppiä, joka lurahtaa helposti kämmeneltä lattialle kun kaadat sitä pullosta. Siitä pisteitä. Sulfaatittomille shampoille tyypillisesti nämä vaahtoavat vähän miedommin, mutta mielestäni kuitenkin riittävästi ja oikeastaan jopa aika runsaasti kun vertaan kaikkiin käyttämiini sulfaatittomiin shampoisiin. (Luulen, että olen siinä mielessä nykyään vähän huono arvioimaan shampoon vaahtoavuutta, kun olen jo niin täysin tottunut sulfaatittomiin... en enää lainkaan odota "perusshampoon" vaahtoavuutta. :))
Pesutulos on erinomainen, kaikki kokeilemani Maui-shampoot jättävät hiuspohjan erittäin puhtaan tuntuiseksi, mutta pesutulos ei silti ole natiseva. Shampoissa on hoitavuuden tuntua, ja hoitavuuden aste vaihtelee shampootyypin välillä selvästi hoitavasta (Coconut Milk) miedompaan (Awapuhi).
Hoitoaineiden koostumus ja suoritus vaihtelee tuotteesta riippuen vielä shampoitakin enemmän; värjättyjen hiusten Sea Minerals -hoitoaine on ohutta ja miedosti hoitavaa (ei riitä mun kärsineille hiuksille) kun taas Shea Butter -hoitoaine on erittäin hoitavaa ja niin paksua, että sitä on vaikea saada ulos pullosta.
Tuoksu tuotteissa on hyvin voimakas, ja jakaa hedelmäisen makeassa runsaudessaan varmaankin mielipiteitä. Olen tottunut luonnonkosmetiikan tuoksumaailmaan ja nämä tuoksuvat luonnonkosmetiikkaan verrattuna aika parfymoiduilta. Eivät ole rehellisesti ihan minun tuoksutyyppiäni, vaikka makeistakin tuoksuista kosmetiikassa tykkään.
Yhdestä Maui-tuoksusta kyllä tykkään, ja se on Awapuhi-shampoon tuoksu. Esitelläänpä shampoo seuraavaksi, sillä se on toinen kahdesta suosikki-Maui-tuotteestani. :)
SHINE AMPLIFYING AWAPUHI SHAMPOO
Suosikki 💖
Awapuhi-tuotteet lupaavat kiiltoa, ja tämän tyyppisellä lupauksella ne sijoittuvat miedommin hoitavien, normaaleille ja ei-käsitellyille hiuksille soveltuvien hiustuotteiden kategoriaan. (Minusta kiilto-tuotteet ovat siinä mielessä hassu tuoteryhmä, että kukapa nyt ei haluaisi hiuksiinsa lisää kiiltoa..! Miksei tämä ominaisuus siis olisi oletusarvoisesti mukana kaikissa shampoissa ja hoitiksissa...)
Awapuhi-shampoo tuoksuu kirpeänmakealle sitrushedelmälle (tai hedelmille monikossa..!), ja vaikka tuoksu on aavistuksen esanssinen, kirpeän ja makean yhdistelmässä on jotain koukuttavaa. Tykkään tästä tosi paljon! Kirpeys tuo tuoksuun tervetullutta raikkautta, joka puuttuu muiden Maui-tuotteiden makeudesta. Awapuhi-hoitoaineessa on sama tuoksu mutta voimakkaampana.
Jos testaisin Awapuhi-shampoota sokkona ja lukematta pakkaustekstejä, olisin luullut sen olevan volyymishampoo. Hiukseni jäävät sen jäljiltä selvästi ilmavammiksi kuin muiden Maui-shampoiden, tai voisinpa sanoa, että minkä tahansa muun viime vuoden aikana käyttämäni shampoon jälkeen. Hoitavuudeltaan Awapuhi-shampoo on kevyt, mutta pesevyys/hoitavuus-suhde on hyvä ja kokonaissuoritus oikein miellyttävä. En periaatteessa aina kaipaakaan mitään todella hoitavaa shampoota, tärkeintä on, ettei shampoo takuta hiuksia (ja että sen jälkeen hiukset hoidetaan varsinaisella hoitoaineella..! ☺️)
Edit. Täydennystietoa 😅 Awapuhi on täysin uusi sarja ja tulee myyntiin Sokoksen valikoimaan talven aikana.
REVIVE & HYDRATE SHEA BUTTER -HOITOAINE
Suosikki 💖
Kuiville ja vaurioituneille hiuksille kehitetty Shea Butter -hoitoaine on niin paksua, että se olisi melkein parempi pakata purkkiin kuin pulloon. Hieman vaikea saada ulos pullosta, mutta silti suosikki suorituksensa perusteella..! :)
Kermaisessa koostumuksessa hiusta hoitavat nimikkoainesosa sheavoin ohella makadamian siemenöljy, kookosöljy (mulle must!), pantenoli, ehdottoman tärkeät kvatit kuten behentrimonium chloride sekä ylempänä mainitut aloe vera ja kookosvesi jotka tuovat kosteutta.
Oli kiva pitkästä aikaa tutustua uuteen "marketti"sarjaan. Päivittäistavarapuolen normikosmetiikan sarjat jäävät minulla nykyään vähälle tuntemukselle sekä ammattini painopisteen (luonnonkosmetiikka) että hiusteni käytöksen (pitkä pesuväli hidastaa testausmahdollisuuksia) puolesta.
Ennen vanhaan, kun pesin hiuksia joka toinen tai kolmas päivä, ehti testaamaan valtavasti erilaisia hiustuotteita. Hiuspohjan kuivuminen on vienyt pois tämän harrastuksen. Toisaalta, valitsen mieluummin pitkän pesuvälin..! 😅
Onko Maui Moisture teille tuttu sarja?
P.S. Olen viettänyt kohta kolme päivää maalaustantereella (joka nyt muistuttaa sotatanteretta paintball-turnauksen jäljiltä...), ja tänään hermot menivät lopullisesti kun maalia on todellakin joka paikassa ja mulla ei ole kohta enää yhtiäkään puhtaita sukkia kun kaikki on maalissa....
Olin ajatellut kirjoittaa viikonlopusta raportin, mutta sen sijaan halusin tänään nähdä valkoisen sijaan VÄRIÄ ja pakenin paintball-kentäksi muuttuneen koitini kaaosta vanhan kämppäni tyhjään rauhaan ja kuvasin siellä Mauin värikkäitä pulloja. Ahh... nyt alkaa kierrokset pikku hiljaa laskemaan aamupäivän sukkaraivon jäljiltä ja ehkä huomenna saan viimeisen seinän toisen kerroksen maalattua..! :D
(Maui-kuvaus jäikin muuten minun ja vanhan kämppäni viimeiseksi yhteiseksi hetkeksi, illalla luovutin asunnon avaimet.)
.
P.P.S. Tosi kiinnostavaa keskustelua edellisen postauksen kommenteissa, en harmikseni ole ehtinyt osallistua ja vastailla maalauksen takia. Toivon huomenna ehtiväni lukea ryppykeskustelun kommentteja ajatuksella. :)
Kun aloitin kirjoittamaan Karkkipäivää, olin juuri täyttänyt 30 vuotta. Vielä silloin en ainakaan itse havainnoinut itsessäni käytännössä mitään ikääntymisen merkkejä. Iho oli sileä ja Alkossa sai melkein aina näyttää papereita :)
Tästä on nyt pian 13 vuotta ja jo vain ikääntyminen näkyy. Henkkareita ei juuri enää tarvitse kaivella.
Tänään katsellaan, mitä kaikkea ihossani ja kehossani on tapahtunut sen jälkeen kun täytin 30.
Pigmenttiläiskät. Pigmenttimuutokset silmien ja huulten ympärillä olivat ensimmäiset toteamani ikääntymisen merkit. Ylähuulen alueen melasma on näistä pahempi ja sen voi sanoa olevan ensimmäinen minua oikeasti harmittava ihon muutoksiin liittyvä asia. Melasma voi tosin liittyä myös hormonaalisiin muutoksiin kuten raskauteen, ei vain ikään.
En muista minkä ikäisenä tarkalleen havainnoin "pigmenttiviikset" ensimmäisen kerran, mutta blogissa niistä on ensimmäinen maininta vuonna 2012 eli ollessani 33-vuotias.
(MIKÄ APU TÄHÄN? 👉 Tehokas SPF 50-suojakertoimen voide jota käytän paikallisesti huulten ympärillä. Paras ja käyttömukavuudeltaan miellyttävin on Darphinin Intral Environmental Lightweight Shield SPF 50. Samaa tuotetta sai ennen myös Cliniquelta mutta nyt vain Darphinilta.)
Kuivuudesta johtuvat juonteet.
Havainnoin ensimmäistä kertaa auringon kuivattamaan ihoon ilmestyneitä ryppyjä. Iho ei enää palaudu entiseen tapaan eikä pidätä kosteutta yhtä hyvin kuin ennen. Auringolle monta viikkoa Kreikassa altistunut silmänympärysiho saa pinnalleen juonteiden verkon jota silmien siristely auringossa vain vahvistaa. Kuivuusjuonteet katoavat vasta, kun ryhdyn hoitotoimenpiteisiin.
(MIKÄ APU TÄHÄN? 👉 Täyteläinen ja ravitseva silmänympärysvoide joka sekä kosteuttaa että pehmentää että suojaa ihoa kosteuden haihtumiselta. Käytän yhä silmänympäryksillä täyteläisempää voidetta kuin muualla kasvoilla.)
Silmänympärysiho ohenee ja pysyvät juonteet ilmestyvät.
Silmänympärysiho alkaa näyttää selvästi ohentuneelta ja pienten juonteiden hienoinen verkko alkaa juurtua silmänympäryksille pysyvästi. Hymyillessä näkyvät myös silmäkulmien harakanvarpaat.
Tässä vaiheessa en ollut vielä alkanut käyttää retinoideja enkä kollageeni-lisäravinnetta. Aloitin kollageenivalmisteen käytön 38-viotiaana ja retinolin käytön 39-vuotiaana ja näiden käytön myötä silmänympärysjuonteiden kehitys hidastui huomattavasti ja juonteet myös pehmenivät.
(MIKÄ APU TÄHÄN? 👉 Tehokkaat ihoa uudistavat aktiiviaineet kuten retinoidit.)
Kasvoilla näkyvät kokonaisvaltaiset ikääntymisen merkit: iho on löystynyt, pigmenttiläiskiä on runsaammin, silmien ympärillä on juonteita ja silmäkulmissa näkyvät harakanvarpaat. Couperosa kuultaa ohentuneen ihon läpi. Iho on muuttunut pysyvästi janoisemmaksi ja kuivemman tuntuiseksi.
(MIKÄ APU TÄHÄN? 👉 Lempeä asenne ikääntymiseen :) Seerumi- ja aktiiviainearsenaalilla sekä korkeilla suojakertoimilla voi hidastaa ja häivyttää ikääntymisen merkkejä, mutta paras "apu" on oma lempeä ja hyväksyvä asenne.)
Ilme muuttuu kroonisesti väsyneeksi.
Kasvot näyttävät lähes poikkeuksetta väsyneiltä, jos niitä ei meikkaa. Eri lailla väsyneiltä kuin teininä, jolloin kalpeus ja rakenteellisesti tummat silmänaluset tekivät ilmeestä epäterveen ilman meikkiä. Nyt ilme on vanhalla tavalla väsynyt. Tämän saavat aikaan veltostuneella ja ohentuneella iholla yhä vain selkeämmin näkyvät varjot ja juonteet, samoin yhä kuivemmaksi muuttuneen ihon himmeys. (Kuultavan kostea iho näyttää aina nuorekkaammalta.)
Silmäpussit alkavat olla kestovieras.
(MIKÄ APU TÄHÄN? 👉 Silmäpusseihin tehokkaat Hydrogeelilaput! 🙏🏻 Parhaat löysin Kicks Beautylta ja niitä ei valitettavasti enää valmisteta, mutta hyviä vaihtoehtoja on muillakin merkeillä kuten esimerkiksi Mádaralla.
Väsyneeseen ilmeeseen yleisesti paras apu on mielestäni ulkoilu ja aktiivinen elämäntapa sekä tietysti riittävä uni. Kosmeettisesti ihon hehkua voi lisätä kasvoöljyillä, hoitonestettä kerrostamalla sekä manuaalisin keinoin kuten gua sha -hieronnalla. Myös laadukas, kosteuttava ja kuulas meikkipohja tekee ihmeitä..! 👌)
‼️Mitä juonteisiin tulee, kuten ylempänä mainitsin, retinoidit sekä mahdollisesti myös sisäisesti nautittu kollageenivalmiste ovat vaikuttaneet niihin selvästi. Siinä missä iho muuten on ohuempi, veltompi ja kaikin puolin vähemmän persikkaisen kimmoisa kuin vielä 35-vuotiaana, rypyt näkyvät iholla jopa vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Erityisesti silmäkulmien syvät harakanvarpaat.
Iho muualla vartalossa alkaa veltostua.
41-vuotiaana havainnoin ensimmäistä kertaa mitä tarkoittaa, kun vartalon iho alkaa menettää kiinteyttään. Vatsan iho näyttää erilaiselta, eikä tämä liity painoon. Iho on paikoin hieman "kreppimäinen" ja yksinkertaisesti sen näköinen, ettei se enää ole yhtä napakasti "pingottunut" sidekudoksen päälle.
Ensimmäistä kertaa myös vatsan ihoon ilmestyy kesällä pigmenttiläiskiä.
Hiki alkaa haista.
Viimeisen kuluneen vuoden aikana olen todennut, että ennen vain satunnaisesti haissut hikeni haisee nyt joka päivä jos en käytä deodoranttia - ja saattaa haista vaikka olisin käyttänytkin. (Tulipa sanottua tällainenkin asia julkisesti. 😅) Tämä on todella huomattava muutos entiseen, enkä keksi tälle muuta syytä kuin ikääntyminen sillä ruokavalio tai mikään muukaan hien koostumukseen vaikuttava tekijä ei ole muuttunut elämässäni.
Hikoilu ylipäänsä on lisääntynyt, ja siinä missä kostuneet kainalot ennen liittyivät ilmiönä lähinnä stressaaviin tilanteisiin kuten esitykseen valmistautumiseen, tuntuvat kainalot nyt kosteilta päivittäin. (Liikunnan aiheuttama ja lämmönsäätelyyn liittyvä hiki on eri asia.)
Jos hikoilu ja hien hajun voimistuminen jatkuu tätä tahtia, seuraavana kosmeettisena haasteena minulla onkin jonkin extratehokkaan antiperspirantin löytäminen.
No, saa siitä ainakin sitten taas materiaalia blogiin... :D
Ihon pigmentoituminen auringossa voimistuu todella paljon. Naama on kesän jäljiltä kuin pigmenttiläiskien tilkkutäkki, vaikka käytän korkeaa suojakerrointa ja lisään voidetta säännöllisesti. Onneksi kesän UV-annostuksen aktivoimat pigmenttimuutokset vielä haalistuvat syksyllä.
Saa nähdä, miten käy tulevina vuosina... Minusta saattaa tulla hyvinkin täplikäs 5-kymppinen :)
Millaisia ikääntymiseen liittyviä muutoksia te olette havainnoineet itsessänne?
