Joulukalenteri, luukku 20.
Hetki ja huone, josta pidän.
Tänä aamuna en keksinyt joulukalenteriin aihetta, joten aloitin päivän ilman joulukalenteria. Pakolla ei tähän kalenteriin avata luukkuja. Ajattelin, että luukku saa tulla päivän aikana, jos on tullakseen.
Ja nyt se tuli. Ei tässä mitään sen kummempaa, kuin hetki mun työhuoneessa ja kaunis valo. Rakastan mun työhuonetta ja sen isoa kaari-ikkunaa. Ja valoa, joka ilahduttaa tänään. 🧡
Tunnen aina onnellisuutta ja kiitollisuutta kun tulen tähän huoneeseen. Vaikka en välillä käy toimistolla moneen viikkoon, en ikinä haluaisi luopua tästä tilasta. Täällä ei ole ainoastaan kauniita ikkunoita ja valoa vaan myös ihania ja sydämellisiä ihmisiä töissä ja äärimmäisen hyvä henki. Tänne on aina mukava tulla. Toimiston muut ihmiset ovat töissä ihan eri alalla kuin minä, ja heidän seurassaan voin "lepuuttaa" itseäni kauneusmaailmasta. Toisaalta, toimistokavereistani on kiinnostavaa välillä kuulla myös minun juttujani purkkipiireistä :) Monet tuotevinkit on todellakin tullut jaettua..! ^_^
Mun kynsilakat.... jotka piirtyvät maitolasin läpi toimiston ruokailuhuoneeseen. Aina välillä mietin, mahtaako tämä lakkagalleria huvittaa muita... Toivottavasti ainakin positiivisella tavalla..! :)
Valoisaa päivää kaikille!
Ahh - ihonhoitominimalismia tiedossa seuraavan kuukauden..! 😍
Olen lähtenyt mukaan todella mielenkiintoiseen haasteeseen: Essen Rewild-ihonhoitohaasteessa käytetään 30 päivän ajan vain Essen tuotteita, ja tarkemmin sanottuna viittä tuotetta Essen Sensitive-linjasta.
Esse on niitä sarjoja, joiden maahantuojalla teen töitä, ja haaste minulle heitettiin töistä. Teen Essen parissa jonkin verran sisällöntuotannollisia tehtäviä, mutta itse tuotteiden kanssa puuhastelu tai läträily 😀 ei kuulu työhöni, ja Essen upeat tuotteet ovat pysyneet minulle aika etäisinä. Tutustuin sarjaan vuonna 2016 jolloin testasin muutamaa tuotetta ja kirjoitin sarjaesittelyn blogiin, mutta sen jälkeen olen kokeillut vain Essen meikkivoidetta ja hyaluronihapposeerumia.
Siksipä tämä haaste oli minulle todella mieluinen ja tartuin siihen innolla! Ylipäänsä tilanne, jossa voin omistautua yhdelle ainoalle brändille kokonaiseksi kuukaudeksi, on hyvin harvinainen. Samalla myös tervetullut. Kuten olen kertonut, niin paljon kuin rakastankin työtäni purkkien "crash test dummyna", välillä kaipaan syvästi sitä, että voisin rauhoittua pidemmäksi aikaa muutaman tuotteen käyttöön. Lomilla se on mahdollista joitain viikkoja - ja nyt sain raivattua tälle projektille tilaa kokonaiseksi kuukaudeksi. 😍
Itse asiassa kokeilu on laadultaan aivan ainutlaatuinen, sillä en ole ikinä, missään vaiheessa elämääni, käyttänyt vain yhden brändin tuotteita.
Esse pähkinänkuoressa: eteläafrikkalainen hoitolatason luonnonkosmetiikkasarja, joka on probioottisen ihonhoitofilosofian pioneeri. Esse poikkeaa monista kilpailijoistaan todella vahvalla asenteellaan ja arvomaailmallaan, joka on mielestäni virkistävää. Essellä uskotaan vakaasti, että modernit elämäntapamme (kiire, stressi, saasteinen elinympäristö, ylihygienia ja ylipuhdistaminen), ovat järkyttäneet ihomme luontaista mikrobiomia, ja juuri mikrobiomin epätasapaino on syy moniin iho-ongelmiin sekä myös kiihdyttää ihon ikääntymistä.
Essellä tämä epätasapaino korjataan syöttämällä iholle kosmetiikan kautta hyviä probiootteja, sekä niiden ravinnoksi prebiootteja, sekä käyttämällä äärimmäisen hellävaraisia koostumuksia sekä hoitometodeja. Essen maailmassa esimerkiksi happokuorinnat ja vahvat vaahtoputsarit loistavat poissaolollaan. Ihoa hoidetaan "silkkihansikkain".
Aloitin 30 päivän haastejakson eilen. Olen tutustunut tuotteiden koostumuksiin jo muutaman viikon ajan, mutta eilen siirryin käyttämään ainoastaan tätä viisikkoa.
30 päivän tuotteet ovat:
Kokeilun aikana otetaan ennen- ja jälkeen -kuvat. Tässä on minun ennen -kuvani eiliseltä.
Kun minua pyydettiin haasteeseen mukaan, todettiin samalla, että Esse-hoidon tulokset näkyvät parhaiten herkällä ja niin sanotusti ongelmaisella iholla. Tämä pitääkin paikkansa. Haaste (joka on kansainvälinen) myös toteutetaan nimenomaan herkän ihon linjan tuotteilla, ei anti-age-tuotteilla. Minun ihollani ei todennäköisesti ole odotettavissa mitään järisyttävää muutosta. Mutta... jo tilanne, jossa ihoni altistuu näin pitkäksi ajaksi vain yhden brändin koostumuksille sekä hyvin spesifille ainesosamaailmalle (= jokainen tuote on vahvasti probioottinen), on omiaan luomaan herkulliset testiolosuhteet.
Ainakin testihenkilönä itse olen valtavan innoissani ja utelias! 🤩
Mun ihon tila:
Tällä lähdetään siis liikenteeseen. Raportoin kokeilusta kuukauden aikana Instagramin puolella, ja lopullisen päätösraportin julkaisen blogissa helmikuussa. Miksi helmikuussa? Koska se on kampanjan virallinen kuukausi :) Ehdin siinä välissä myös pari viikkoa fiilistelemään, miltä tuntuu palata muiden tuotteiden pariin.
Jos innostutte, haasteeseen osallistujien kokemuksia voi seurata tammi-helmikuussa Instagramissa hashtagilla #esse30daychallenge.
Joulukalenteri, luukku 19.
Oma koti.
Kirjoitin marraskuussa kodin kaipuusta. Miten se on alkanut täyttää rintaa yhä voimakkaammin, miten tarve jollekin pysyvälle on alkanut syrjäyttää halun vaeltaa loputtomiin.
Olen päättänyt omistaa vuoden 2022 sille, että saan vihdoin oman kodin. ❤️ En tästä enää nuorru, ja mitä lopulta oikein odotan? Että joku muu järjestää elämäni?
Haluan omat ikkunat, oman oven ja oman ison pöydän, jonka ympärille kutsua ystävät ja rakkaat. Haluan lämpimän valon ja tuikkeen verhojen takana, joka kuuluu minulle.
Unelmakodissani olisi iso keittiö. Keittiö on aina ollut minulle kodin sydän ja tärkein paikka, ihan lapsesta saakka, vaikka lapsuudenkodissani ei juuri kokattu eikä keittiö ollut "pullan tuoksuinen" kotoilun tyyssija.
Keittiö on paljon enemmän kuin ruokaa. Lapsena istuin siellä tekemässä läksyjä, teininä lukemassa Stephen Kingiä aamuyön tunneille ja parikymppisenä kirjoittamassa pitkiä kirjeitä - aikana, jolloin kynä vielä pysyi kädessä ja tuotti sivukaupalla tekstiä. Jouluisin keittiö kokosi perheen yhteen vuoden ainoalle kunnolliselle yhteiselle aterialle. Joulu on aina ollut minulle SE aika vuodesta, kun on saanut syödä yhdessä. Sitä tunnetta ei voita mikään.
Keittiö on minulle olohuone, työhuone, ruokahuone ja yhdessäolon huone. Keittiö on sielultaan lämmin, ja ehkä juuri se on syy, miksi rakastan keittiötä tilana niin paljon.
En minä tietenkään omaa "Southforkia" tule koskaan saamaan, kyllä sen tiedän. En ehkä hurjan isoa keittiötäkään.
Voihan olla, että nämä realiteetit ovat jossain alitajunnassa hillinneet minua edes tarttumasta kodin hankintaan. "Kun en voi kuitenkaan saada just sitä täydellistä."
Mutta tänä vuonna olen viimein kypsynyt ajatukseen, ettei mitään saa, jos odottaa vain täydellistä, tai sitä, että kaikki palaset loksahtavat kohdilleen. Eivät ne palaset aina loksahda. Silti voi mennä eteenpäin ja tehdä asioita, jotka rakentavat hyvää elämää. Kyllä pienempikin keittiö voi olla ihan hyvä. ❤️ Kun se on oma keittiö, joka tuntuu kodilta.
Ensi jouluna oman juhlapöydän ääressä..?
Postauksen kuvat ylintä lukuun ottamatta ovat Björnhofvda Gårdista Ahvenanmaalta. Yksi ihanimmista paikoista ja kodeista, joissa olen Suomessa koskaan vieraillut.
