Kehystin eilen uudet taulut olohuoneeseeni.
Olen pitkään miettinyt, laittaisinko olohuoneeseen Kreikka-aiheisia vai koira-aiheisia tauluja, ja nyt valinta tuntui selvältä.
Tänään tulee kaksi viikko Totin poismenosta, Viivin lähdöstä pian viisi viikkoa. Ikävä on valtava, ja olen saanut paljon lohtua vanhojen kuvien katselusta. Kun sain nämä taulut eilen esille, minuun laskeutui aivan erityinen rauhan tunne. Tuli hyvä olo.
Olen tuntenut haikeaa levottomuutta kodissa, josta jotain puuttuu. Ei ainoastaan tassujen ääni parketilla, tuhina ja lämmin unikaveri peiton alla, vaan myös koirien energia on poissa. Kotini on tyhjä niistä. Tyhjyys ei liity vain fyysiseen olinpaikkaan, olivathan koirat paljon myös toisen sisareni luona Helsingissä. Minulla oli silloinkin niiden energia. Nyt tunne on aivan erilainen.
Näiden kauniiden kuvien myötä sain Totin ja Viivin hengen tavallaan luokseni. Ovathan ne aina luonani muistojen ja yhdessä elettyjen vuosien kautta, mutta nämä kauniisti ystävysten persoonallisuuden vangitsevat muotokuvat välittävät lämpöä ja lohtua tavalla, jota vain kuva voi tuoda. Valokuva vangitsee eletyn hetken, ja taidokas valokuva vangitsee myös jotain kohteensa olemuksesta ja persoonallisuudesta.
Nämä upeat kuvat tilasin kaksi vuotta sitten valokuvaaja Satu Nyströmiltä, jonka eläinmuotokuvat olivat tehneet minuun vaikutuksen. Lokakuisena päivänä kaksi vuotta sitten Satu ikuisti meidän koirat ihaniin kuviin. Olen näistä kuvista hyvin onnellinen.
Koirat ehtivät 15 vuoden aikana olla mukana niin monessa. Koska kuvaan todella paljon, minulla on koirista sadoittain kuvia. Minkä tahansa kuvakansion avaan, ennen pitkää Totti ja Viivi tulevat vastaan. ❤️ Olen katsellut erityisen paljon kuvia yhteisiltä luontoretkiltämme, koska luonto on niin rauhoittava elementti. Näistä kuvista olen saanut eniten lohtua.
Koirat rakastivat luontoa, aivan erityisesti Viivi, joka ei koskaan saanut tarpeekseen metsäpoluista. Viimeisinä vuosinaan siitä tuli myös ansioitunut marjastaja, ja saadessaan vainun mustikoista tai vadelmista Viiviä ei pidätellyt mikään. ☺️ Se todellakin ahmi marjoja! Totti ei voinut tätä käsittää, eikä koskaan päässyt perille marjojen hienoudesta.
Sanni ja Viivi erätulilla Lapissa.
Totti ei ollut ihan yhtä energinen patikoija kuin Viivi, ja joskus se pääsi matkustamaan pussikyytiin. ☺️
Sanni ja Totti Seitsemisen kansallispuistossa huhtikuussa 2013.
Tauolla pitkän vaelluspäivän jälkeen. Tämä taisi olla se retki, jolloin Totti vahingossa loikkasi suoraan lehtien peittämään kuralammikkoon! Se vajosi siihen vatsaa myöten. Se hämmennyksen hetki ja epäuskon ilme Totin silmissä..! 😅 "Tässähän piti olla maata, mitä just tapahtui..?!"
En muista koskaan nähneeni Tottia yhtä järkyttyneenä (ja nolona), mutta ihmisystävien pestyä ja kuivattua urhean eräkoiran, se oli illalla nuotion lämmössä jo unohtanut välikohtauksen. ❤️
Ikuisilla metsäpoluilla yhdessä.
⭐️
Muuten. Yle Puheen Havaintoja Ihmisestä -ohjelmassa oli hiljattain koskettava jakso ihmisten ja eläinystävien välisestä suhteesta. Jaksossa puhutaan myös lemmikin menetyksestä ja koiranomistajat jakavat kokemuksia surusta ja sen käsittelystä. Todella ajankohtainen jakso ja sitä kuunnellessa minusta tuntui, kuin siellä puhuttaisiin juuri minulle. Siellä sanoitettiin asioita, joita itsekin olen viime viikkoina miettinyt.
Jakson nimi on Ihminen on muiden lajien varassa. Sen voi kuunnella täällä.
"Tuleen tuijottaminen rentouttaa, mutta sama fiilis tulee, kun katsoo nukkuvaa koiraa. Ihminen on tehnyt sitäkin jo 30 000 vuotta."
Taulut tullaan syksyn aikana asettamaan tauluhyllylle sohvan yläpuolelle.
En löytänyt valmiina tarpeeksi pitkää tauluhyllyä, joten päädyin tilaamaan senkin puusepältä. 🙏🏻
13 comments on “Luonani”
Ihanat taulut! <3
Tosi ihanat on taulut ja mahtavat toisiinsa sointuvat värit!
Niin on ❤️🍁🍂🧡
Kaunis ajatus kauniisti toteutettuna <3 Toivotan sinulle ihanaa syksyä ja tsemppiä keittiörempan viimeisiin hetkiin - innolla odotan lopputulosta!
Kiitos anniii.
Hienot kuvat 😊
Itse otin kaikki kissani kuvat pois näkyvistä, meni pari vuotta että pystyin niitä taas katsomaan .
Ymmärrän tuonkin hyvin. Minua sattuu katsoa viimeisten viikkojen kuvia koirista, mutta näihin vanhempiin ei liity samaa kipeää tunnelatausta kuin viimeisiin kuviin. 💔
Lämmin osanotto suuressa surussa ja virtuaalinen halaus ❤️ kyllä eläinystäviä rakastaa. Suhde on vain erilainen, kun se ei perustu kielelle samalla tavoin kuin ihmissuhteet.
Kauniit taulut ja todella onnistuneet muotokuvat pienistä vipeltäjistä ❤️
Kiitos Momo ❤️
Kauniita kuvia ja ihanat pienet perheenjäsenet ❤️ voimia suruun ja kaipaukseen.
Kiitos Elliskä ❤️
Aivan ihania kuvia ja sopivat sävyihin justiinsa!
Meinasin jo kirjoittaa, että eikö kuvat tulisi paremmin näkyville ylempänä, onneksi luin loppuun enkä kirjoittanut. :D Tuollaiset valokuvahyllyt onkin hyviä idea, kiitos.
Mun edellisessä asunnossa oli tuollainen tauluhylly valmiina ja se oli mun mielestä tosi kätevä ja kiva. En ole ennen käyttänyt tauluhyllyä vaan aina ripustanut. Tuo hylly on minusta kiva sisustuselementti kun sille voi myös halutessaan asettaa pieniä koriste-esineitä. Ja sitten jos/kun haluaa vaihtaa tauluja, ei ole riippuvainen koukkujen paikoista vaan voi asetella uudet taulut eri etäisyydelle toisistaan. :)